EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta 31. toukokuuta 2001 LAUSUNTO aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnalle Komission vuoden 2000 määräaikaiskertomus Maltan edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmistelussa (KOM(2000) 708 C5-0608/2000 1999/2029(COS)) Valmistelija: Mark Francis Watts AD\441089FI.doc PE 301.800

PE 301.800 2/7 AD\441089FI.doc

ASIAN KÄSITTELY Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta nimitti 6. helmikuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Mark Francis Wattsin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 26. huhtikuuta ja 29. toukokuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeisessä kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin 27 puolesta, 8 vastaan ja 3 tyhjää. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Konstantinos Hatzidakis (puheenjohtaja), Rijk van Dam (varapuheenjohtaja), Helmuth Markov (varapuheenjohtaja), Emmanouil Bakopoulos, Rolf Berend, Philip Charles Bradbourn, Carmen Cerdeira Morterero, Gerard Collins, Giovanni Claudio Fava, Jacqueline Foster, Robert Goodwill (Karla M.H. Peijsin puolesta), Mathieu J.H. Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Juan de Dios Izquierdo Collado, Georg Jarzembowski, Elisabeth Jeggle (Reinhard Rackin puolesta), Dieter-Lebrecht Koch, Efstratios Korakas (Alonso José Puertan puolesta), Giorgio Lisi, Sérgio Marques, Erik Meijer, Emilio Menéndez del Valle (Wilhelm Ernst Piecykin puolesta), Reinhold Messner, Francesco Musotto, Camilo Nogueira Román, Juan Ojeda Sanz, Josu Ortuondo Larrea, Giovanni Pittella (Gilles Savaryn puolesta), Samuli Pohjamo, Carlos Ripoll i Martínez Bedoya, Dana Rosemary Scallon, Agnes Schierhuber (Ingo Schmittin puolesta), Elisabeth Schroedter (Theodorus J.J. Bouwmanin puolesta), Renate Sommer, Dirk Sterckx, Margie Sudre ja Ari Vatanen. AD\441089FI.doc 3/7 PE 301.800

LYHYET PERUSTELUT Yleinen johdanto Malta haki yhteisön jäsenyyttä heinäkuussa 1990. Yhteisön säännöstön käyttöönoton helpottamiseksi sovittiin Maltan viranomaisten kanssa uudistusohjelmasta, joka pantiin laajalti täytäntöön vuoteen 1995 mennessä. Maltan vasta valittu hallitus päätti lokakuussa 1996 jäädyttää Maltan jäsenyyshakemuksen. Tämän seurauksena Maltaa ei otettu mukaan laajentumisprosessiin, jonka käynnistämisestä päätettiin joulukuussa 1997 kokoontuneessa Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa, tai maaliskuussa 1998 aloitettuihin liittymisneuvotteluihin. Syyskuussa 1999 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen uusi hallitus päätti uusia Maltan jäsenyyshakemuksen. Liikenne Maltassa Maltan hallitus on kuvannut meri- ja ilmaliikennettä sekä matkailua Maltan kasvavan talouden tukipylväiksi. Maltassa ei ole rautateitä. Ilmaliikenne ja matkailu Palvelusektori, jonka ehdottomasti tärkein alasektori on matkailu, vastaa kahdesta kolmasosasta Maltan BKT:stä. Ilmaliikenne tukee Maltan matkailuteollisuutta. Vuonna 1999 Maltaan lensi lähes 1,2 miljoonaa matkailijaa. Heistä 85 prosenttia oli peräisin Euroopan unionista. Noin 24 prosenttia Maltan ainoalle kansainväliselle lentokentälle, Malta International Airportille, saapuneista lennoista on lähtöisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Kansallinen lentoyhtiö, Air Malta, on julkinen osakeyhtiö, jolla on käytössään 13 lentokonetta. Se kuljetti viime vuonna 1,7 miljoonaa matkustajaa. Meriliikenne Maltan pääsatama on nimeltään Grand Harbour. Marsaxlokkin satamassa avattiin vuonna 1990 vapaasatama, joka on nyt tärkeä jälleenlaivauskeskus. Grand Harbouriin saapuu vuosittain noin 6 500 alusta, joiden nettovetoisuus on 26 miljoonaa tonnia. Maltan vuoden 1973 merilain nojalla rekisteröity kokonaisbruttovetoisuus on 28,6 miljoonaa tonnia noin 1 500 alukselta (joihin kuuluu 430 irtolastialusta, 420 kuivalastialusta ja 330 öljysäiliöalusta), mikä tekee Maltan kauppalaivastosta maailman viidenneksi suurimman. Maltaa voidaan perustellusti kutsua 49 valtiosta peräisin olevien laivojen "mukavuuslippuvaltioksi". Sinne on rekisteröity noin 450 kreikkalaisten omistamaa tai kreikkalaisiin kytköksissä olevaa laivaa. Maltan "mukavuuslippuvaltion" rekisterin kasvu on suhteellisen tuoretta, ja sen alku voidaan ajoittaa vuoteen 1988. Maltassa ei ole luokituslaitosta. Maltan alusrekisteri tarjoaa ympärivuorokautista "kiireellisten" rekisteröintien palvelua. Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) mukaan Maltassa rekisteröityjen alusten 10,6 prosentin pysäyttämisaste on keskiarvoa korkeampi, EU:n keskiarvo on 3,2 prosenttia. Maltaa pidetään riskialttiina lippuvaltiona. PE 301.800 4/7 AD\441089FI.doc

Tieliikenne Maltassa on yhteensä 1 742 kilometriä maanteitä, josta 1 677 kilometriä on sepelöity. Maanteistä 157 kilometriä on valtateitä. Tuhatta asukasta kohti on 520 yksityisautoa (EU:n keskiarvo on 445 yksityisautoa tuhatta asukasta kohti). Maltassa on 500 yksityisomistuksessa olevaa mutta julkisesti liikennöityä reittibussia, jotka kuljettavat vuosittain 39 miljoonaa matkustajaa. Kehitys yhteisön säännöstöä kohti Ilmaliikenne Yhteisön ilmailusäännöstöä ei ole otettu vielä kokonaan käyttöön. Malta on kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO:n), Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC:n) ja Eurocontrolin jäsen. Lentoturvallisuuden tilanne on hyvä ja siviili-ilmailun osastoa on hiljattain vahvistettu. Komissio on tuonut esiin, että Maltan siviili-ilmailulakia täytyy muuttaa, jotta se olisi yhteisön säännöstön mukainen erityisesti laskeutumislupien myöntämisen ja maakäsittelyn alalla. Myös lennolle pääsyn epäämiseen, lentokoneiden aiheuttamaan meluun, tietokoneistettuihin varausjärjestelmiin, lentoliikenteen valvontalaitteisiin, Eurocontrolin standardeihin ja lento-onnettomuuksien tutkintaan liittyvää lainsäädäntöä täytyy ottaa käyttöön. Air Maltan tulevaa asemaa vapautetuilla markkinoilla täytyy vielä käsitellä. Meriliikenne Malta on kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) ja satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Välimeren yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU:n) jäsen. Huomautettakoon, että EU:n jäsenvaltiot ovat Pariisin MOU:n jäseniä. Meriliikenteen alalla on yhä vakavia ongelmia, vaikka nyt onkin laadittu täydellinen rekisteri Maltan lipun alla purjehtivista aluksista eikä yli 25 vuotta vanhoja aluksia hyväksytä enää uusiksi tulokkaiksi. Maltaan rekisteröityjen alusten korkea pysäyttämisaste viittaa tarpeeseen tiukentaa ja tihentää lippuvaltion suorittamia tarkistuksia ja tiivistää yhteistyötä luokituslaitosten kanssa. EU:n täytyy painottaa, ettei rekisteröinnin helppous ja nopeus saa olla tärkeämpää kuin IMO:n ja EU:n alusstandardien täyttyminen. Varmin osoitus siitä, että Malta noudattaa ja soveltaa yhteisön säännöstöä, olisi se, että maltalaisten alusten pysäyttämisaste laskisi jyrkästi satamavaltioiden suorittamissa tarkastuksissa. Maltan pitäisi varmistaa parlamentille ja neuvostolle, että se pystyy panemaan välittömästi täytäntöön Erika 1 ja 2 -pakettien määräykset. Tämä koskee erityisesti sen yksirunkoisten säiliöalusten asteittaista poistamista, alusten seurantaa ja valvontaa sen rannikoilla sekä vahvistettua satamavaltion suorittamaa valvontaa, joka edellyttää asianmukaisten resurssien osoittamista täyttämään tavoitteena olevan 25 prosentin tarkastusasteen ja muita vaatimuksia. Satamapakettia ja erityisesti satamapalvelujen markkinoille pääsystä annettua direktiiviä täytyy vielä käsitellä. AD\441089FI.doc 5/7 PE 301.800

Laivanrakennus ja laivojen korjaus Maltan laivanrakennustelakkaa täytyy uudistaa, jotta siitä saadaan täysin säännöstön mukainen. Tieliikenne Hiljattain hyväksyttiin julkisen liikenteen viranomaisia koskeva lakiehdotus, joka tarjoaa puitteet toissijaiselle lainsäädännölle. Myös ajokortteja ja katsastuksia koskevia yhteisön säännöstön säädöksiä on otettu käyttöön. Avoimena ovat vielä kysymykset markkinoillepääsystä, verotuksen yhdenmukaistamisesta, vaarallisten aineiden kuljetuksista ja nopeudenrajoittimista. Kokonsa vuoksi Malta voi hakea poikkeuslupaa ajo- ja lepoaikoihin ja ajopiirtureihin. JOHTOPÄÄTÖKSET Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. suhtautuu myönteisesti Maltan viranomaisten toistaiseksi saavuttamaan edistykseen lainsäädännön ja hallinnollisten käytäntöjen käyttöönotossa ja muuttamisessa yhteisön säännöstön mukaiseksi; 2. huomauttaa kuitenkin, että ilmaliikenteen alalla täytyy vielä tapahtua edistystä erityisesti laskeutumislupien myöntämisessä ja maakäsittelyssä. Air Maltan asemaa vapautetuilla markkinoilla täytyy vielä käsitellä; 3. huomauttaa myös, että Malta tarvitsee uutta lainsäädäntöä lennolle pääsyn epäämisen, lentokoneiden aiheuttaman melun, tietokoneistettujen varausjärjestelmien, lentoliikenteen valvontalaitteiden, Eurocontrolin standardien ja lento-onnettomuuksien tutkinnan alalla; 4. odottaa ratkaisua tieliikenteen alalla yhä avoimina oleviin kysymyksiin markkinoillepääsystä, verotuksen yhdenmukaistamisesta, vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja nopeudenrajoittimista; 5. suhtautuu myönteisesti siihen, että nyt on laadittu kattava rekisteri maltalaisista aluksista ja ettei yli 25 vuotta vanhoja laivoja hyväksytä enää rekisteriin uusiksi tulokkaiksi; 6. ilmaisee huolensa maltalaisten alusten korkeasta pysäyttämisasteesta satamavaltioiden suorittamassa valvonnassa; 7. vaatii, että Maltan viranomaiset pyrkivät laskemaan tämän asteen EU:n keskiarvon tasolle panemalla kokonaisuudessaan ja jämerästi täytäntöön IMO:n määräykset ja EU:n alusstandardeja ja meriturvallisuutta koskevan lainsäädännön ja pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan, että tätä alaa koskeva yhteisön säännöstö hyväksytään nopeasti; 8. odottaa edellä mainitun yhteydessä, että Maltan alusten rekisteröintimenettelyissä varmistetaan, ettei Erikan kaltaisia merikelvottomia aluksia enää rekisteröidä ja että rekisteröintiprosessin tärkeimpänä tavoitteena täytyy olla merikelpoisuuden määrittely; PE 301.800 6/7 AD\441089FI.doc

9. kehottaa Maltan viranomaisia valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla se panee kokonaisuudessaan täytäntöön Erika 1 ja 2 -pakettien määräykset, joihin kuuluu muun muassa matkatietojen tallentimen asentaminen maltalaisiin aluksiin, sekä varmistamaan tarvittavat resurssit tehokkaita satamavaltion suorittamia tarkastuksia ja alusten seurantaa ja valvontaa varten; 10. odottaa, että laivanrakennustelakka sekä laivanrakennus- ja laivojen korjausteollisuus uudistetaan siten, että ne täyttävät säännöstön prioriteetit; 11. vaatii, että komissio tekee Maltan viranomaisille selväksi, että yhteisön säännöstön täydellinen ja tosiasiallinen täytäntöönpano erityisesti meriliikenteen alalla on ennakkoehto jäsenyydelle, ja kehottaa yhteisön toimielimiä tarjoamaan asianmukaista teknistä avustusta, jotta säännöstö saataisiin otettua käyttöön mahdollisimman ripeästi. AD\441089FI.doc 7/7 PE 301.800