Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta Raija Järvinen tutkimusjohtaja/hse, ma. professori/tse 3.9.2008 Turvallisuusmessut, Tampere TUTKIMUSHANKKEEN TAUSTAA Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ja Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) käynnistävät yhteistyössä 1.1.2008 Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky hankkeen. Tutkimushanke tarkastelee kaupallisten keskusten turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Tutkimuskohteina ovat mm. kuluttajien kokema turvallisuus, kaupallisten keskusten eri intressiryhmien käsitykset turvallisuusriskeistä ja niiden hallinnasta sekä vastuukysymykset. >> tavoitteena synnyttää uutta tieteellistä tietoa sekä kehittää uusia johtamis- ja toimintamalleja kaupallisten keskusten riskien hallitsemiseksi ja koetun turvallisuuden lisäämiseksi. 2 1
Useat selvitykset viittaavat suomalaisten kuluttajien lisääntyvästä kiinnostuksesta ja halusta viettää aikaa ja asioida monipuolisissa kaupallisissa keskuksissa >> kuluttajat eivät kuitenkaan tule viettämään aikaa turvattomaksi kokemaansa kaupalliseen keskukseen. Kaupalliset keskukset toimivat myös monien suomalaisten työpaikkoina. Henkilökunnan kokema turvallisuus heijastuu mm. työtyytyväisyyteen, suoritusmotivaatioon ja asiakaspalveluun. >> kaupallisten keskusten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että keskukset koetaan turvallisiksi asiointi- ja työskentelypaikoiksi. Lähde: Kauppakeskusten turvallisuusjohtaminen (2005) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 3 Kaupallisten keskusten omistajille ja johdolle sekä keskuksissa toimiville vuokralaisille turvallisuusjohtamisen osa-alueisiin kuuluvat myös vakuuttaminen, sopimusten ja erilaisten turvaohjeiden laadinta, kriisiviestintä, hävikin hallinta, yhteistyö viranomaisten kanssa jne. Vastuukysymykset ovat keskeisiä. Toisin sanoen tärkeää on ymmärtää, mitkä ovat eri osapuolten (esim. omistajien, johdon, vuokralaisten, rakennuttajien) vastuut ja korvausvelvollisuudet turvallisuusriskin (esim. tulipalon) realisoituessa. >> kaupallisten keskusten turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista ja vaatii erityisasiantuntemusta. Lähde: Kauppakeskusten turvallisuusjohtaminen (2005) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 4 2
TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TUTKIMUSTASOT Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kaupallisten keskusten turvallisuudesta ja turvallisuusriskeistä sekä tarjota uusia johtamis- ja toimintamalleja keskusten riskien hallintaan ja koetun turvallisuuden lisäämiseksi. Kaupallisten keskusten turvallisuutta lähestytään seuraavista näkökulmista: 1. kaupallisten keskusten omistajat ja johto (teema 1) 2. kaupallisissa keskuksissa toimivat vuokralaiset ja keskuksissa työskentelevä henkilökunta (teema 2) 3. kaupallisissa keskuksissa asioivat kuluttajat (teema 3). 5 Tutkimushankkeen yhteistyöyritykset: Kesko K-kauppiasliitto Pohjola YIT Niscayah >> yhteistyöyritykset osallistuvat hankkeen sisällön suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimivat tutkimustulosten hyödyntäjinä ja uuden liiketoiminnan synnyttäjinä. Tutkimushankkeen muut yhteistyökumppanit: Tekes Turun kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu/ytk Laurea STM ja YM Finanssialan Keskusliitto New York University ja University of Leicester 6 3
KAUPPAKESKUSJOHTAJIEN PUHELINHAASTATTELUT Haastattelujen ajankohta 25.4.-9.5.2008 Haastattelujen tekijä: FM Krista Johansson Tutkimuskohteet: 1. Itäkeskus (Helsinki) 2. Jumbo (Vantaa) 3. Zeppelin (Kempele 4. Sello (Espoo) 5. Torikeskus (Seinäjoki) 6. Iso Myy (Joensuu) 7. Myyrmanni (Vantaa) 8. Sampokeskus (Rovaniemi) 9. Ideapark (Lempäälä) 10. Koskikeskus (Tampere) 7 KAUPPAKESKUKSEN TOIMINTAVERKOSTO Lähde: Kauppakeskusten turvallisuusjohtaminen (2005) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 8 4
VERKOSTOMAISEN TOIMINNAN UHKAT JA MAHDOLLISUUDET UHKAT Informaatioviive Tietovuoto Roolijako epäselkeä Kehittämishalun puuttuminen Henkilöiden vaihtuvuus Toinen osapuoli ei hoida velvoitteitaan MAHDOLLISUUDET Tiedonkulun varmistaminen Oikean ja osaavan yhteistyökumppanin valinta Tutut, turvalliset ja tunnetut yrityskumppanit Yhteistyökumppanin osaamisen hyödyntäminen Säännölliset yhteistyökumppanipalaverit Haavoittuvuuden vähentäminen ulkoistamisen avulla Vahinkojen minimointi toimintaohjeiden avulla 9 VERKOSTOMAISEN TOIMINNAN EDELLYTYKSET Verkostossa toimiminen on yhtä vahvaa kuin sen heikoin lenkki >> kaikkien osapuolten on tehtävä oma osuutensa Verkostossa kaikenlainen ennakointi korostuu Keskustelu verkostomaisesta toimintatavasta ja siihen liittyvistä turvallisuusnäkökulmista koettiin yleensä vaikeaksi ja vieraaksi. >> verkosto- ja turvallisuusjohtamista ei ole totuttu yhdistämään toisiinsa 10 5
KAUPPAKESKUSTEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ Poliisi Palo- ja pelastustoimi Kaupunkien ja kuntien viranhaltijat Seurakunta Koulut Muu nuorisoyhteistyö (mm. järjestöt) Turvallisuuskoulutusta järjestävät organisaatiot 11 KAUPPAKESKUSTEN VUOKRALAISTEN SUHTAUTUMINEN TURVALLISUUSJOHTAMISEEN Tutkimuksissa turvallisuus ja siisteys kärkisijoilla Turvallisuus on osa arkipäivää Turvallisuus on suorastaan itsestäänselvyys Epäkohtiin puututtava heti -vaatimukset Turvallisuuspalaverit vuosittain Turvallisuuspassit Toimintaohjeet Pienet yritykset yhdessä hankkivat tarvitsemansa turvallisuuspalvelut MUTTA.. Turvallisuuden illuusio: kauppakeskus huolehtii, itse ei tarvitse Ristiriitainen suhtautuminen esimerkiksi turvallisuusharjoituksiin Suhtautuminen vaihtelee 12 6
KAUPPAKESKUSJOHDON ARVIOITA TURVALLISUUDEN TÄRKEYDESTÄ Arvio turvallisuuden tärkeydestä vuokralaisille: 70 % erittäin tärkeä Turvallisuusjohtamisen tärkeys oman kauppakeskuksen menestymiselle: 90 % erittäin tärkeä Turvallisuusjohtamisen korrelaatio myynnin suhteen: 20 % erittäin paljon 70 % jokseenkin paljon 10 % en osaa sanoa 13 TURVALLISUUSJOHTAMISEN KESKEISET TAVOITTEET Luoda turvallinen ympäristö Asiakkaiden turvallinen ja häiriötön asiointi Turvallinen työskentely-ympäristö henkilöstölle Turvallinen kiinteistöomistaminen Kiinteistön teknisten riskien ennakointi Estää liukastumiset, putoamiset ym. tapaturmat Estää ennalta arvattavissa olevat [vaara]tilanteet Tiedonkulku Maineen ylläpito >> että kaikki on kunnossa.. >>> eikä synny vahinkoja 14 7
HUOMIOTA KIINNITETTÄVÄ Ihmisten käyttäytymiseen poikkeus- ja kriisitilanteissa Erityisesti nuorison käyttäytymiseen Työmoraalin lisäämiseen Rakenteelliseen turvallisuuteen Tervettä järkeä rakentamiseen Toimintaohjeiden ajantasaistamiseen Talousrikollisuuteen Kriisien syntymekanismeihin Kansainvälisiin virtauksiin POHDITTAVA Riskien minimointikeinoja Mitkä ovat niitä potentiaalisia uhkia, joihin tulisi varautua? 15 YHTEYDENOTOT JA TIEDUSTELUT HANKETTA KOSKIEN Arto Lindblom Hankkeen vastuullinen johtaja KTT, professori (ma.) Helsingin kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin ja johtamisen laitos Raija Järvinen KTT, tutkimusjohtaja Helsingin kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin ja johtamisen laitos professori (ma.) Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Katri Koistinen FT, erikoistutkija Kuluttajatutkimuskeskus 16 8
LOPUKSI Taloustieteilijä Hyram Minsky (1982) näkee seuraavan hahmon talouden riskinoton sykleissä: vakaus ja kriisien puuttuminen rohkaisevat riskinottoon, omahyväisyyteen ja alentuneeseen tietoisuuteen ongelmien mahdollisuudesta 17 9