Q1/2011 9.3.2011 CEO Juha Sarsama CFO Simo Mustila
Sisällys Q1/2011 Digitaalinen painaminen Liitetiedot 2
Kappale 1 Q1/2011 Digitaalinen painaminen Liitetiedot 3
Q1/2011 lyhyesti Ensimmäisen kvartaalin tulos merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna Liikevaihto 38,5 milj. euroa (29,0 milj. euroa), kasvua 33 % Liikevoitto 0,5 milj. euroa (liiketappio -2,6 milj. euroa), kasvua 3,1 milj. euroa Tulos ennen veroja oli 0,0 milj. euroa (-3,0 milj. euroa) Tulos/osake (laimentamaton) -0,3 senttiä (-3,0 senttiä) Oma pääoma per osake 0,63 euroa (0,65 euroa) Omavaraisuusaste 33,0 % (33,0 %) Kassavirta liiketoiminnasta oli 1,7 milj. euroa (0,7 milj. euroa) Liikevaihdon kasvu aiheutui markkinoiden piristymisestä (mm. rakentaminen ja konepajateollisuus) sekä edellisen tilikauden aikana toteutetuista yritysostoista, joiden vaikutus liikevaihtoon oli 6,0 milj. euroa. Liikevoiton kasvu 3,1 milj. euroa aiheutui pääasiallisesti liikevaihdon kasvusta. Toteutuneiden yritysostojen vaikutus liikevoiton kasvuun oli 0,3 milj. euroa. Koko vuoden tulosnäkymä on ennallaan. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuden arvioidaan paranevan huomattavasti, jolloin konsernin tilikauden tuloksen arvioidaan olevan selvästi positiivinen. 4
Tuloslaskelma konserni (EUR 1.000) 11/10-01/11 11/09-01/10 Erotus (3 kk) (3 kk) Liikevaihto 38 493 28 964 9 529 Liiketoim. muut tuotot 363 49 314 Kulut yhteensä -37 027-30 622-6 405 Poistot ja arvonalentumiset -1 301-944 -357 Liikevoitto/-tappio 528-2 553 3 081 Rahoitustuotot ja kulut -615-467 -148 Osuus osakkuusyhtiön tuloksista 60 0 60 Tulos ennen veroja -27-3 020 2 993 Verot 7 907-900 Voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista -20-2 113 2 093 Voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista 0 0 0 Tilikauden voitto/tappio -20-2 113 2 093 Jakautuminen Määräysvallattomille osakkeenomistajille 129-726 855 Emoyhtiön osakkeenomistajille -149-1 387 1 238 5
Liikevaihto ja kannattavuus, konserni (EURm) Q1/11 Q4/10 Q3/10 Q2/10 Q1/10 Liikevaihto 38,5 40,4 35,8 35,3 29,0 Liikevoitto 0,5 0,2 0,8 0,0-2,6 Tilikauden voitto -0,1-1,0 0,1-0,5-1,4 6
Liikevaihto ja kannattavuus, segmentit LIIKEVAIHTO (EUR 1.000) LIIKEVOITTO (EUR 1.000) Q1 2011 Q1 2010 Q1 2011 Q1 2010 Turvallisuus (Flexim Security) 5 782 4 524 159-664 LVI-Tukkukauppa (Lämpö-Tukku) 4 794 4 307 34 2 Takoma 6 594 2 518-247 -668 Dig. Painopalvelut (Kopijyvä) 7 013 4 318 589 416 Helat (Suomen Helakeskus) 2 741 2 801 63 169 Lisäarvologistiikka ( Vindea) 3 756 3 628-84 -420 Lämpökäsittely (Heatmasters G) 2 006 1 227 484-112 Autovaraosat (KL-Varaosat) 2 214 1 878 203 169 Ympäristöteknologia (Ecosir Group) 226 776-85 -835 Puusepänteollisuus (Suomen Pj) 1 590 1 214 312 33 Kannakkeet (Toimex) 837 758-56 18 Kiinnikkeet (Suomen Kiinnike Kesk) 702 584-33 -88 Teknokemia (Alfa Kem) 433 551-121 -22 Muut 14 14-690 -552 Eliminoinnit -209-134 Konserni yhteensä 38 493 28 964 528-2 553 7
Liikevaihto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVAIHTO (milj. euroa) Q1/11 Q4/10 Q3/10 Q2/10 Q1/10 Turvallisuus 5,8 6,3 5,3 5,8 4,5 LVI-Tukkukauppa 4,8 5,5 5,0 4,8 4,3 Takoma 6,6 6,8 4,9 4,9 2,5 Digitaaliset painopalvelut 7,0 6,7 5,6 5,1 4,3 Helat 2,7 3,1 3,2 3,2 2,8 Lisäarvologistiikka 3,8 3,8 3,8 3,9 3,6 Lämpökäsittely 2,0 2,0 1,7 1,7 1,2 Autovaraosat 2,2 2,4 2,2 2,0 1,9 Ympäristöteknologia 0,2 0,2 1,0 0,6 0,8 Puusepänteollisuus 1,6 1,3 1,3 1,5 1,2 Kannakkeet 0,8 1,1 0,9 0,8 0,8 Kiinnikkeet 0,7 0,8 0,7 0,7 0,6 Teknokemia 0,4 0,6 0,4 0,5 0,6 Muut 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Eliminoinnit -0,2-0,3-0,2-0,2-0,1 Konserni yhteensä 38,5 40,4 35,8 35,3 29,0 8
Liikevoitto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVOITTO (milj. euroa) Q1/11 Q4/10 Q3/10 Q2/10 Q1/10 Turvallisuus 0,1 1,2 0,4 0,3-0,7 LVI-Tukkukauppa 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 Takoma -0,2-0,6-0,4 0,0-0,7 Digitaaliset painopalvelut 0,6 1,0 0,7 1,1 0,4 Helat 0,1 0,2 0,1 0,2 0,2 Lisäarvologistiikka -0,1 0,0 0,1-0,2-0,4 Lämpökäsittely 0,5 0,1 0,0 0,2-0,1 Autovaraosat 0,2 0,3 0,3 0,0 0,2 Ympäristöteknologia -0,1-1,9-0,3-1,5-0,8 Puusepänteollisuus 0,3-0,1 0,2 0,3 0,0 Kannakkeet -0,1 0,1 0,2 0,0 0,0 Kiinnikkeet 0,0 0,0 0,0-0,1-0,1 Teknokemia -0,1 0,0-0,1 0,0 0,0 Muut -0,7-0,2-0,4-0,4-0,6 Konserni yhteensä 0,5 0,2 0,8 0,0-2,6 9
Tase, konserni VASTAAVAA (EUR 1.000) 01/2011 01/2010 Erotus Liikearvo 38 561 36 487 2 074 Muut aineettomat hyödykkeet 5 514 5 355 159 Aineelliset hyödykkeet 17 761 11 590 6 171 Muut erät 12 029 10 187 1 842 Pitkäaikaiset varat yhteensä 73 865 63 619 10 246 Vaihto-omaisuus 25 234 22 577 2 657 Myyntisaamiset ja muut saamiset 23 777 19 391 4 386 Rahavarat ja rahoitusarvopaperit 16 639 26 584-9 945 Lyhytaikaiset varat yhteensä 65 650 68 552-2 902 Varat yhteensä 139 515 132 171 7 344 VASTATTAVAA (EUR 1.000) Oma pääoma 32 402 29 925 2 477 Vähemmistön osuus 13 595 13 521 74 Oma pääoma yhteensä 45 997 43 446 2 551 Laskennallinen verovelka 1 774 1 694 80 Vaihtovelkakirjalaina 17 038 16 890 148 Pitkäaikaiset velat 34 805 33 517 1 288 Lyhytaikaiset velat 39 901 36 624 3 277 Velat yhteensä 93 518 88 725 4 793 Oma pääoma ja velat yhteensä 139 515 132 171 7 344 Viite: Tase on lyhennelmä tilinpäätöstiedotteessa raportoidusta taseesta 10
Tunnusluvut Q1/2011-Q1/2010 Q1/2011 Q1/2010 Oma pääoma per osake, 0,63 0,65 Tulos / osake, laimennettu, 0,00-0,03 Tulos / osake, laimentamaton, 0,00-0,03 Osakemäärä tilikaudella keskimäärin, 1000 kpl 47 194 46 116 Osakemäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl 51 733 47 403 Osakeannit / vvk-vaihdot tilikaudella, 1000 kpl 4 330 0 Osakemäärä, 1000 kpl, laimennettuna 57 319 56 242 Oman pääoman tuotto, % -0,1-17,9 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,1-9,2 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. 1,6 1,4 Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta 4,0 4,8 Korolliset velat, milj. 63,8 58,4 Korolliset nettovelat, milj. 45,4 31,2 Rahat ja rahoitusarvopaperit 16,6 26,6 Omavaraisuusaste, % 33,0 33,0 Oma pääoma sisältäen pääomalainan, milj. 63,0 60,3 Omavaraisuusaste sisältäen pääomalainan, % 45,2 45,6 Henkilöstö keskimäärin 990 826 11
Yhteenveto Q1/2011 Panostaja konsernin liikevaihto 38,5 milj. euroa (29,0 milj. euroa) kasvoi 33 %. Kasvu johtui markkinoiden piristymisestä sekä yrityskaupoista. Konsernin liikevoitto 0,5 milj. euroa (liiketappio -2,6 milj. euroa) parani 3,1 milj. euroa. Koko vuoden tulosnäkymä on ennallaan. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuden arvioidaan paranevan huomattavasti, jolloin konsernin tilikauden tuloksen arvioidaan olevan selvästi positiivinen. 12
Kappale 2 Q1/2011 Digitaalinen painaminen Liitetiedot 13
Yrityskauppamarkkina Yrityskauppamarkkina Panostajan kohderyhmässä hyvin vähän julkistettua aktiviteettia pientä piristymistä havaittavissa Hintataso edelleen maltillinen Pääomasijoittajat aktivoituneet kuitenkin tilanne edelleen jossain määrin odottava Myös irtaantumisia työstetään mahdollisuuksien mukaan Rahoitus 50/50 Rahoitusasema nyt ok osakeannin ja vvk operaation jälkeen Panostaja Edelleen täydennysostoja, mutta uusistakin alueista keskusteluja käynnistetty Aktiivinen uusien toimialojen kartoitus Hankevirta kohtuullinen ja kasvamassa omien toimenpiteiden ansiosta 14
Yritysostojen fokus Panostajaa kiinnostavat erityisesti kasvu- tai uudelleenjärjestelyvaiheessa olevat toimialat sekä yritykset, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan kehittämisen kautta. Panostaja tekee lähinnä buy out yritysostoja, mutta myös kasvurahoituksen tarjoaminen voi tulla kysymykseen Panostaja ei rahoita start-up yrityksiä eikä myöskään tee turn around kohteita Potentiaaliset yritysostokohteet ovat pääasiassa sukupolvenvaihdostilanteessa olevia yrityksiä tai yrityksiä toimialalla, josta puuttuu vahva omistajataho Panostaja ei tee sijoituksia ICT tai biotekniikan aloille Panostajalle potentiaalisia markkinoita ovat myös pääomasijoittajien exit-markkinat sekä teollisten yritysten myymät yritykset tai liiketoiminnat Panostaja keskittyy kotimaisiin kohteisiin, mutta liiketoiminta-alueen kansainvälistyminen on usein osa kasvutarinaa Panostaja on valtakunnallinen toimija 15
Liiketoiminta-alueiden omistusajat ja -osuudet 10-vuotta 5-vuotta 2011 Q1 1985 1987 1990 Suomen Puunjalostus (70,0%) Lämpö-Tukku (63,3%) Toimex (70,4%) Vindea (66,1%) Alfa-Kem (100%) KL-Varaosat (75,0%) Heatmasters (80%) Suomen Helakeskus (100%) Flexim Security (70%) Suomen Kiinnikekeskus (100%) Takoma (65,1%) Kopijyvä (65,8%) EcoSir Group (70,2%) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 16
Liiketoiminta-alueet Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q1 2011 Liikevaihdon muutos Q1/011-Q1/10 Alfa-Kem Heatmasters Group Suomen Helakeskus Konepajateollisuus ja teollisuuden kunnossapito, siivousja kiinteistöhoidon palveluyritykset, suurkeittiöt, ravintolat ja päivittäistavara-kauppa Konepaja-, voima- ja prosessiteollisuus kotimaassa ja ulkomailla. Koneita ja laitteita kuten uuneja ja liikuteltavia käsittelykoneita sekä tarvikkeita viedään yli 20 eri maahan Ovi- ja ikkunavalmistajat sekä rakennusliikkeet sekä keittiökaluste- ja huonekaluvalmistajat 0,4m -21,4 % 2,0m +63,5 % 2,7m -2,1% Suomen Kiinnikekeskus Konepaja- ja elektroniikkateollisuuden alan yritykset, rakennus-, sähkö- ja LVI-liikkeet sekä kaupungit ja kunnat 0,7m +20,2 % Flexim Security Suuret yritykset ja pk-yritykset, kauppakeskukset, isännöitsijä- ja talohuoltoyhtiöt, kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, rakennusliikkeet sekä yksityishenkilöt 5,8m +27,8% KL-Varaosat Autokorjaamot, jälleen- ja vähittäismyyjät sekä yksityiset kuluttajat, kunnat, pelastuslaitokset 2,2m +17,9% 17
Liiketoiminta-alueet (jatkoa) Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q1/11 Liikevaihdon muutos Q1/11-Q1/10 Lämpö-Tukku LVI-alan asennusliikkeet ja korjausrakentajat 4,8m +11,3% Suomen Puunjalostus Rautakaupat, rakennusliikkeet, talotehtaat, tukkuliikkeet sekä omatoimirakentajat 1,6m +31,0%* Toimex LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeet 0,8m +10,4% Vindea Suuret konepajayhtiöt 3,8m +3,5% Kopijyvä Ecosir Group Takoma Oyj Julkishallinto, oppilaitokset, yrityssektori mm. kaupan ja valmistavan teollisuuden yritykset, rakennusliikkeet Yritykset ja julkishallinto Suomessa ja mm. Arabiemiirikunnat ja Venäjä Laiva- ja offshore-teollisuus sekä voimalaitosmoottori-, työkone- ja voimansiirtolaitevalmistajat 7,0m +62,4%** 0,2m -70,9%*** 6,6m +361,9%**** *) Liiketoimintakauppa puuportaista lokakuussa 2010 **) Domus Print Oy hankinta kesäkuussa 2010 ***) Liiketoimintakauppa kevyistä ja keskiraskaista tuoteryhmistä toukokuussa 2010 ****) Moventas Parkano (Takoma Gears Oy) hankinta maaliskuussa 2010 18
Johto sijoittaa yhtiöön osana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää Uusi Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikainen (2011-2015) kannustin- ja sitouttamisjärjestelmä Johtoryhmän jäsenet rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla. Jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta Järjestelmän trikkerit Vuosittainen budjetoitu liikevoitto tai muu hallituksen tilikaudelle asettama tavoite Kumulatiivinen viiden vuoden EPS 1,00 Johdon omistus Panostajasta n. 2,06 % Vuosina 2011-2015 järjestelmään kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 237.500 Panostajan osaketta 19
Panostajan riskit Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen liiketoiminta-alueen kehityksestä ja tuloksesta Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttavat yleinen suhdannekehitys, kausiluonteisuus. Konsernin toinen vuosipuolisko on tavanomaisesti parempi kuin ensimmäinen Liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen voivat vaikuttaa käytettyjen raaka-aineiden hinta ja saatavuus. Konsernitasolla tämä riski on pieni Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta 20
Panostaja on aktiivinen omistaja Tytäryhtiöiden ohjaus Hyperion Financial Management ohjaus ja raportointijärjestelmä Tytäryhtiöillä käytössä huippuluokan nopea raportointijärjestelmä. Panostaja-konsernin ulkoinen raportointi saman prosessin sivutuotteena Hallitustyöskentely Kehitysprosessit Panostajan johdon selkeä roolitus Yrittäjä-toimitusjohtajien osaamisen ja tietotaidon kehittäminen sekä Panostajaverkoston hyödyntäminen konsernin kehittämisessä Master-koulutusta Työmotivaatio- ja kehittäminen Tuote- ja prosessikehitystä (mukana myös Tekes rahoitusta) Panostaja-konsernissa ei tavoitella synergiaa eri liiketoiminta-alueiden kesken, vaan tavoite on konsernin yleisiä resursseja hyödyntämällä varmistaa kunkin liiketoimintaalueen kasvu ja prosessien kehittyminen 21
Lähiajan näkymät Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, jatkuvasti voimistuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristössä ja kansainvälistyminen tuovat markkinoille lähivuosina suuren joukon ostettavia yrityksiä. Aktiivinen omistaja-arvon kehittäminen ja rahoitusmahdollisuudet luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentumiselle. Lisääntyvä yritystarjonta perinteisillä toimialoilla toimivissa pk-yrityksissä mahdollistaa sekä laajentumisen jatkumisen uusille liiketoiminta-alueille että nykyisten liiketoimintaalueiden kasvattamisen. Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Vaikka suhdanneodotukset ovat muuttuneet pääosin positiiviseen suuntaan, niin talouden käänteestä pysyvään kasvuun on edelleen olemassa epävarmuutta erityisesti euroalueen luottokriisin vuoksi ja arabimaiden sisäisten levottomuuksien vuoksi. Toisaalta euron heikentyminen tuo kilpailukykyä vientiä harjoittaville konsernin asiakasyrityksille. Panostaja-konsernin eri liiketoimintaalueilla näkymät vaihtelevat varovaisen positiivisista positiivisiin. Vaikka suhdannetilanteessa olisikin jo tapahtunut pysyvä käänne parempaan, niin markkinoilla on myös riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla erityisesti olemassa oleville liiketoiminta-alueille. Pysyvämpi suhdannekäänne mahdollistaisi myös joistain liiketoiminta-alueista luopumisen. Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason. Liiketoimintaalueiden kannattavuuden arvioidaan paranevan huomattavasti, jolloin konsernin tilikauden tuloksen arvioidaan olevan selvästi positiivinen. 22
Taloudelliset tavoitteet ja osinko Konsernin tavoitteena on jatkuva omistaja-arvon kasvattaminen ja sitä kautta :n markkina-arvon kasvattaminen. ROE 22 % Seuraavalla viisivuotiskaudelle tavoitteena on 1,00 :n kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS). Omavaraisuusaste 40% Omaan pääomaan sisällytetään pääomalainat Voitonjako: :n voitonjakotavoitteena on jakaa vähintään puolet konsernin vuosittaisesta tuloksesta joko osakkeiden takaisinostoina ja/tai osinkoina Tavoitteena on säilyttää tasaisesti kasvava osinkovirta, ottaen kuitenkin huomioon konsernin kasvun vaatimat investoinnit 23
Yhteenveto Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla varovaisen positiivisista positiivisiin, toimialasta riippuen Fokus: kassavirta eli kannattavuus, käyttöpääoma ja prosessien tehokkuus Irtaantumiset ja uudet liiketoiminta-alueet mahdollisia Epävarmuustekijät Teknologiateollisuuden positiivisen näkymän muuttuminen ja ympäristöteknologian investointien siirtyminen voivat aiheuttaa konserniliikearvojen alaskirjaustarpeita Luottotappioriskit edelleen agendalla (Rakentamisen käännetty ALV) Tavoitteena luopua PE Kiinteistörahasto I Ky:stä ja Armen kauppahintasaatavasta Verotuksessa odotamme edelleen ratkaisua pääomasijoittaja statukseen liittyen Johdolle asetetut lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet eivät olennaisesti muuta fokusta: Kasvu, kannattavuus ja omistaja-arvon kehitys Aktiivinen ja avoin sijoittaja- ja sidosryhmäviestintä edelleen olennainen osa strategiaa 24
Kappale 3 Q1/2011 Digitaalinen painaminen Liitetiedot 25
Painopalvelut Euroopan painoalan kokonaismarkkina oli noin 150 miljardia euroa 2010 Suomessa painoalan kokonaisarvo vuonna 2010 oli noin 2,0 miljardia euroa. Markkina laski edellisestä vuodesta n. 0,5 % Markkina on ollut viime vuodet laskeva ja sen ennustetaan laskevan myös jatkossa Painamisen tuotannon volyymi on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt nopeammin kuin tuotannon arvo, mikä kertoo monien painotuotteiden hintojen alentumisesta Painoalan ylikapasiteetti Suomessa on kiristänyt hintakilpailua, mikä on johtanut alan heikkoon kannattavuuteen Painotuotteista suurimmat eli sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat muodostavat yhteensä noin 75 prosenttia alan tuotannon arvosta Painomarkkina elää murroksessa. Alalla ennustetaan tapahtuvan markkinoilta poistumisia, yritysjärjestelyitä sekä konkursseja Digipainaminen on voimakkaassa kasvussa ja perinteinen painaminen laskussa Lähde: Pira Int. Ltd. 26
Ennuste kaupallisen painamisen globaalista jakautumisesta 2000 5 %15 % 80 % Alle 1000 painokset 1000-10 000 painokset 2010 20 % 30 % 50 % Alle 3000-4000 painokset Yli 5000 painokset 2020 40 % 30 % 30 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Digipaino Palvelut Offset Lähde: Canon The Insight Report into Digital Printing Directions & Kopijyvä johdon näkemys 27
Digipainaminen vie markkinoita perinteiseltä painamiselta Muutoksen ajureina ovat teknologian kehittyminen, tiedon käsittelyn digitalisoituminen, asiakkaiden tarpeet sekä pienentyneet painomäärät Print on demand eli painaminen kulloisenkin tarpeen mukaan Läpimenoaikojen lyheneminen: vuonna 2010 kolmannes kaikista painotöistä toteutetaan alle 24 tunnissa Sarjojen pituudet lyhenevät: jo nyt suuri osa töistä on alle 5000 kappaletta Värisivut lisääntyvät: digitaalisen värisivupainamisen odotetaan kasvavan voimakkaasti Muuttuvan tiedon käyttö yleistyy: yhä suurempi osa digitaalisesti toteutettavista painotöistä on personoituja Aineisto- ja tietopankkien kehittyminen tiivistää painon ja asiakkaan suhdetta Digitaalisessa maailmassa asiakas/kuluttaja toimii itse sisällöntuottajana Print on demand on ekologinen vaihtoehto 28
Digipainamisen trendejä Trendit tukevat digipainamisen kasvua On-demand tarpeet ja palvelut tulevat lisääntymään voimakkaasti Painotuotteiden tilaaminen varastoon vähenee Kulutuksen frakmentoituminen lisää kohdennettujen tuotteiden ja palveluiden määrää, joka lisää kysyntää kohdennetuille/personoiduille tulostustuotteille Digitaaliset tulostamisen tuotantokustannukset halpenevat, tulostusmäärät /min kasvavat (40 siv./min 100 siv./min) Asiakkaat vaativat nopeampia toimitusaikoja tulostuspalveluille Kohdennettu mainonta ja ilmoittelu tulevat lisääntymään (kotiin kannettu mainosmateriaali, postitettu materiaali, esitteet jne.) Palveluiden merkitys korostuu entisestään Asiakkaiden ulkoistukset tulostustoimintojen suhteen kasvavat Tulostusyhtiöt ottavat hoitaakseen asiakkaan koko tulostusta vaativien tuotteiden hallinnan (käyntikortit, esitteet ja julkaisut, ohjeet ja manuaalit, menekinedistämis-materiaalit jne.) 29
Digipainamisen mahdollisuudet Digitaaliset menetelmät kehittyvät sekä teknologian kehityksen että uusien asiakassovellusten myötä Digipainaminen mahdollistaa personoidut kirjat, käyttöohjeet, manuaalit, luettelot jne. Kirjoja painetaan nykyään digimenetelmällä (max 3000 sarjoja). Printtaa blogisi kirjaksi -palvelut ovat jo olemassa. Kirjat tulostetaan, kun ne tilataan (esim. Amazon) Digitaalisen painamisen mahdollisuudet aikakauslehti-liiketoiminnassa: Aikakauslehtiä tehdään yhä pienemmille kohderyhmille Kokonaan uudet tuotteet B to C (kuvakirjat, lastenkirjat jne.) Suurkuva- ja kangastulostusmahdollisuudet synnyttävät kokonaan uusia medioita Liitteiden tuottaminen sanomalehtiin Digitaalinen tulostus mahdollistaa uusia tuotteita ja tapoja sisustusliiketoiminnassa. Suomessa on jo nyt digipainotaloja, jotka keskittyvät sisustustuotteisiin ja palveluihin 30
Kasvun kiihdyttäjät ja jarrut Kasvua nopeuttavat Kulutuksen frakmentoituminen lisää personointitarpeita Monikanavaisuus markkinoinnissa Muutokset mainonnan tehokkuuden mittareiden muutoksessa (kontaktien laadun merkitys tulee korostumaan) Kasvua hidastavat Jälkikäsittelylaitteiden kehitys on hitaampaa Tuotantokustannukset ovat vielä perinteistä painamista korkeammat Asiakkaiden muut palvelutuottajat esim. mainostoimistot suosivat perinteisiä tapoja. Monikanavaisuus on haaste mainostoimistoille Rekisteritietojen hyödyntäminen edistyy hitaasti 31
Alan herkkyydet ja menestystekijät Alan herkkyydet Kopio- ja painotuotteiden kysyntä saattaa olla osin vastasyklistä, esimerkiksi markkinointi- ja koulutusmateriaalin osalta, sekä kopiokeskusten ulkoistamisessa Painotalojen kustannusten on ennustettu kasvavan nopeammin kuin alan hintakehitys Painotalojen kustannuksista merkittävin on henkilöstökulut Tuotantokustannuksista paperin osuus on noin kolmannes Lisäksi kannattavuuteen vaikuttavat musteen ja painovärin perusaineena öljyn hinta sekä logistiikkakustannusten kehitys Liiketoiminnan menestymisen edellytykset ovat Innovatiivisuus ja edelläkävijyys tuotekehityksessä sekä asiakastarpeiden tunteminen Asianmukaiset asiakashallintajärjestelmät Kattava valtakunnallinen tuote- ja palvelutarjonta 32
Uhkia Digitaalisten painopalveluiden uhkia ovat Isot painotalot tulevat jossain vaiheessa mukaan digitaaliseen tulostamiseen /painamiseen. Asennemuutos kirjapainomaailmasta nykyaikaiseen tulosliiketoimintaan vie aikaa Nykyiset OFF-SET painot siirtyvät digipainamiseen. Kulttuurierot ovat suuret ja toimintamalli digitaalisessa painamisessa on erilainen Kulutus ohjautuu korostetusti sähköisiin välineisiin - tulostetun materiaalin tarve vähenee Paperi on edelleen erittäin käyttökelpoinen käyttöliittymä Hintasota tuhoaa kannattavuuden Asiakaspalvelu, osaaminen ja erottautuminen kilpailuetuina 33
Digitaaliset painopalvelut Suomessa Digipainamisen markkinat kasvavat 10-20 % vuodessa. Digitaalisen painamisen ennustetaan kasvavan liikevaihdolla mitattuna perinteistä painamista suuremmaksi vuoteen 2020 mennessä. Kokonaan digitaalinen painaminen ei tule syrjäyttämään perinteistä painamista vaan painomenetelmät tulevat erkanemaan tuotekohtaisesti ja painomenetelmät tukevat toisiaan. Painotalon tehtävänä on tarjota asiakkaan tarpeisiin parhaiten soveltuva painotapa. Markkinoille tulokynnys on korkea Laiteinvestoinnit ovat merkittävä alkuinvestointi ja kuluerä (keskimäärin 7-10 % liikevaihdosta) Kannattava toiminta edellyttää vahvaa paikallista markkina-asemaa Merkittävimmät asiakkuudet edellyttävät kattavaa valtakunnallista palveluverkkoa Alan konsolidaatiokehitys on käynnissä ja pienten toimijoiden määrän vähenee voimakkaasti. Lisäksi asiakkaiden kopiokeskusten ulkoistaminen jatkuu. 34
Alan toimijoita Alan konsolidaatiokehitys on edennyt voimakkaasti sitten vuoden 2008 Kopijyvä + Mamaco Oy (Jyväskylä) + Oswald Interkopio Oy (Mikkeli) + Metson Paperikoneet-ulkoistus (Jyväskylä) + Sokonet (Pääkaupunkiseutu) + Domus Print (Tampere) + Suomen Graafiset Palvelut (Kuopio) Karhukopio + Multiprint = Multiprint Suomessa digitaalisen painamisen alalla toimivia yhtiöitä mm.: Kopijyvä Multiprint DMP ja Eriksen Edita (Print&Distribution-yksikkö) Hansaprint Kopio Niini Juvenes Print Valopaino Yliopistopainot Markkinaosuus n. 7-8% Suomen digitaalisen painamisen markkinoista Kansainvälisiä listattuja yhtiöitä ovat mm. Service Point Solutions SA, Vistaprint, American Reprographics Company ja Bording A/S 35
Kopijyvän tarina 1977 Kauko ja Heikki Sorjonen perustavat Jyväskylän kopiolaitoksen, joka saa nimekseen Kopijyvä Oy. 1977-2008 Yritys keskittyy digitaaliseen painamiseen, laajentuu uusille paikkakunnille ja kasvaa kannattavasti. 2008 Panostaja Oy:stä tulee Kopijyvän enemmistöosakas. Yhtiön toimiva johto säilyy omistajana merkittävällä osuudella. 2008-2011 Voimakas kasvu sekä orgaanisesti että yritysostoin. Tänään Kopijyvä Oy on Suomen johtava digitaalisia painopalveluja tarjoava yritys, joka jatkaa kasvuaan alan edelläkävijänä. 36
Kopijyvä Oy Strategian kulmakivet Kasvu markkinoita nopeampaa - uskottava toimija Ammattitaitoinen henkilökunta osaaminen kehittäminen Kattava tuote ja palvelutarjonta - kaikki samalta toimittajalta Valtakunnallinen toimija - isot valtakunnalliset asiakkaat Edelläkävijä tuote- ja palvelukehityksessä - innovatiivisuus Johtava toimija Suomessa ensisijainen kumppani Fokus Keskittyminen B-to-B Ei massapainamista Suomi ja lähialueet (Venäjä) Laaja asiakaskunta Kopijyvän liikevaihdosta noin 40 % tulee värituotteista, 30 % mustavalkotuotteista ja 30 % rakennusteollisuutta palvelevasta rakennuspiirustuskopioinnista Kopijyvän asiakaskunta on erittäin laaja. Suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta on alle 2 % 37
Yhteenveto digitaaliset painopalvelut Digitaaliset painopalvelut tulee kasvamaan edelleen voimakkaasti Suomessa seuraavat 10 vuotta Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä digitaalisissa painopalveluissa On kuitenkin todennäköistä, että jollain aikavälillä Suomeen tulee kansainvälistä kilpailua Ala on teknologiamurroksessa ja vain riittävän kokoluokan omaavilla dynaamisilla toimijoilla on edellytykset selvitä toiminnan kehittämisen vaatimista investoinneista Toimitusten nopeus, toimintavarmuus, laaja tuote- ja palveluvalikoima, vahva paikallinen asema ja valtakunnallinen verkosto ovat alan kriittisimmät menestystekijät 38
Panostajan tavoitteet 2008 2011 Panostaja toimii aktiivisesti kasvavilla ja keskittyvillä digitaalisen painamisen markkinoilla Panostajan tavoitteena on luoda johtava valtakunnallinen digipainotalo, jonka kattava palvelutarjonta sisältää myös erilaisia painamiseen linkitettyjä dokumenttienhallinnan palveluja Kasvu tapahtuu laajentumalla yritysostoin uusille paikkakunnille ja kehittämällä palvelutarjontaa laajentamalla nykyisiä palvelutarjontaa uusille paikkakunnille sekä tarjoamalla uusia palveluita nykyisille asiakkaille Saavutetun kokoluokan hyödyntäminen (ostot, kapasiteetti) Myynnin kehittäminen ja valtakunnalliset asiakkuudet Sähköisten järjestelmien edelleen kehittäminen 39
Kappale 4 Q1/2011 Digitaalinen painaminen Liitetiedot 40
Taustaa on aktiivinen enemmistöomistaja suomalaisissa pk-yrityksissä. Toimintamme ydin on suomalaisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Kasvatamme yrittäjäkumppaniemme kanssa yrityksiä alan parhaiden yritysten joukkoon ja luomme näin suomalaisia menestystarinoita Vuonna 1985 toimintansa aloittaneella Panostajalla on takanaan 25 vuotta suomalaisten pk-yritysten kehittämistä. Tänä päivänä Panostaja on yli 1 000 henkilöä työllistävä pörssiyhtiö Panostajan toiminnan perusta on aina ollut yrittäminen: Liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajat omistavat merkittävän osan johtamastaan yhtiöstä Emoyhtiön toimiva johto omistajina :ssä :ssa vahva, kasvollinen perheomistus Maakunnallinen luotettava toimija, mutta samalla myös innovatiivinen listattu yritysjärjestelijä 41
Panostajan malli Panostaja etsii oma-aloitteisesti ja aktiivisesti suomalaisia pk-yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa on potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon Panostajan tukemana Potentiaaliset yritysostokohteet ovat liikevaihdoltaan 5-20 milj. euroa kokoluokassa olevat yritykset, joissa enemmistöomistuksen vaihdos on ajankohtainen sukupolvenvaihdoksesta tai muusta syystä johtuen Perheyritysten liiton mukaan sukupolvenvaihdos on 10 vuodessa edessä kolmasosassa perheyrityksiä. Näistä merkittävässä osassa jatkajaa ei löydy lähipiiristä Finnveran mukaan Suomessa tehdään 2 500-3 000 yritysjärjestelyä vuosittain Panostajaa kiinnostavassa kokoluokassa on noin 1 000 yritystä Panostajan ja yrityksen johtajaksi valittavan uuden osakasyrittäjän yhteisenä tavoitteena on luoda yrityksestä huomattava toimialansa edustaja, joka on kehittynyt niin toiminnaltaan kuin arvoltaankin 42
Panostaja on monialayhtiö Monialayhtiö Investoi omasta taseesta omaehtoisesti Pitkäaikainen omistaja ja liiketoiminnan kehittäjä Omistaa enemmistöosuuden yhtiöstä Valitsee jokaisen investointikohteen tarkkaan. Kohdeyhtiön menestyksellä suora vaikutus konserniin. Riski maltillisempi Hajautus liiketoiminta-alueiden valinnan kautta Tulovirrat: konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos ja mahdolliset irtautumistuotot Pääomasijoitusyhtiö Sijoittaa hallinnoimastaan rahastosta, rahastoehtoinen sijoittaja Realisoi sijoituksensa rahaston sääntöjen mukaan Sijoittaa vähemmistöosuuksiin Varautuu sijoituskohteita valitessaan myös epäonnistumisiin. Kohdeyhtiön menestyksellä epäsuora vaikutus pääomasijoitusyhtiöön. Riski korkeampi Rahastot sijoittavat samantyyppisiin kohteisiin ja hajautus rahastojen välillä Tulovirrat: rahaston hallinnointipalkkio, osuus rahaston tuotoista ja konsultointipalkkio kohdeyrityksiltä 43
Toimintatapa Valinta/osto Panostaminen Itsenäistyminen Panostaja hankkii enemmistöomistukseensa pieniä ja keskisuuria kaupan, palvelualan ja teollisuuden yrityksiä, joiden liikevaihtotaso on 5 20 miljoonaa euroa Panostajaa kiinnostavat erityisesti kasvu- tai uudelleenjärjestelyvaiheessa olevat toimialat Panostaja osallistuu liiketoimintaalueen kehitystyöhön aktiivisesti ottamalla yhdessä toimitusjohtajan kanssa kokonaisvastuun kyseisen alueen kehittämisestä Pääomapanostuksen lisäksi Panostajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, strategioiden luomiseen, hallitustyöskentelyyn, kasvuun yritysostojen kautta sekä talouden, markkinoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen Tavoitteena on saattaa liiketoiminta-alue mahdollisimman nopeasti toimimaan pörssikonsernin itsenäisenä osana, joka voidaan myös irrottaa uudelle omistajalle Panostamme suomalaisiin yrityksiin Keskitymme perinteisten toimialojen pk-yrityksiin Enemmistöomistaminen ja sataprosenttinen sitouttaminen Panostukset konsernin omasta taseesta takaavat joustavuuden 44
tulonmuodostus Vuosittaiset tuotot Konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos Panostustoiminnan irtautumistuotot Liiketoiminta-alueen arvonmuutos realisoidaan yrityksestä luovuttaessa Panostaja ei kerää management-fee tyyppisiä maksuja tytäryhtiöiltään Ei hallituspalkkioita, ei konsulttipalkkioita Panostajan edustajille tytäryhtiöiden hallituksissa 45
Johtoryhmä Juha Sarsama s.1965 Simo Mustila s. 1967 Heikki Nuutila s. 1958 Tapio Tommila s. 1978 Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Talousjohtaja vuodesta 2010 Kehitysjohtaja vuodesta 2008 Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) KTM, MBA YTM KTM Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj F&I Manager Delta Motor Group, Talous- ja hallintojohtaja DNA-konserni Toimitusjohtaja Tutor Partners Oy, johtaja Andersen Global Corporate Finance Yritysanalyytikko, yritysrahoitusasiantuntija Deloitte Corporate Finance Oy, tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy 46
Osakkeen kurssikehitys ja osakasmäärän kehitys - 5-vuotta 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Panostaja (B-osake, yhdistetty 14.11.2008) Osakkeenomistajien lukumäärä 47
Suurimmat omistajat 10 Suurinta osakkeenomistajaa 31.1.2011 Osakkeet % Omistajat kpl osakkeista 1 Koskenkorva Matti 6 561 873 12,7 % 2 Koskenkorva Maija 5 071 742 9,8 % 3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Etera 4 259 000 8,2 % 4 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 3 468 576 6,7 % 5 Koskenkorva Mauno 2 256 173 4,4 % 6 Koskenkorva Mikko 1 245 139 2,4 % 7 Johtopanostus Oy 1 030 000 2,0 % 8 Tampereen Seudun Osuuspankki 985 334 1,9 % 9 Malo Hanna 982 207 1,9 % 10 Kumpu Minna 982 170 1,9 % Muut osakkeenomistajat 24 890 896 48,1 % Yhteensä 51 733 110 100,0 % *) Johdon omistus sisäpiirirekisterin mukaan yhteensä 1.066.728kpl 2,06 % Ei sisällä omistusta Johtopanostus Oy:n kautta 48
Jos halutaan ylläpitää suomalaista hyvinvointia ja kasvattaa kansantaloutta, yrittäjyyteen on panostettava merkittävästi.