Kuva 1: Kepelin päiväkodin sijainti

HANKE 3687 KEPELIN PÄIVÄKOTI UUDISRAKENNUS HANKESUUNNITELMA 28.4.2011 Espoon kaupunki / Tilakeskus-liikelaitos, talonsuunnittelu Arkkitehti Mika Rantala

2 Kuva 1: Kepelin päiväkodin sijainti

3 1 Yhteenveto hankkeesta... 5 1.1 Hankkeen perustiedot... 6 1.2 Hankesuunnitelman laadinta... 7 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset... 8 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset... 8 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset... 8 3 Hankkeen perustelut... 8 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys... 8 4 Rakennuspaikka... 8 4.1 Sijainti ja hallinta... 8 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot... 9 4.3 Tontin ympäristö... 9 4.4 Tontin ominaisuudet... 10 4.5 Tontin rakennuskanta... 10 4.6 Liikenne ja paikoitus... 10 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka... 11 5 Suunnittelutavoitteet... 11 5.1 Yleiset tavoitteet... 11 5.2 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet... 11 5.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 12 5.4 Toiminnalliset tavoitteet... 12 5.5 Tilatavoitteet ja tilaohjelma... 13 5.6 Pihaan liittyvät tavoitteet... 15 5.7 Rakennustekniset tavoitteet... 16 Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet... 16 5.8 LVIA-tekniset tavoitteet... 16 5.8.1 Yleistä... 16 5.8.2 Lämmitys ja kylmiöt... 17 5.8.3 Vesijohdot ja viemärit... 17 5.8.4 Ilmanvaihto... 17 5.8.5 Rakennusautomaatio... 18 5.8.6 Huoltokirja... 18 5.9 Sähkötekniset tavoitteet... 18 5.9.1 Yleistä... 18 5.9.2 Sähkötilat- ja jako... 18 5.9.3 Valaistus ja pistorasiat... 19 5.9.4 Tietoliikennejärjestelmät... 19 5.9.5 Turvallisuusjärjestelmät... 19 5.9.6 Merkinantojärjestelmät... 19 6 Hankkeen laajuustavoitteet... 19 7 Hankkeen kustannustavoitteet... 20 7.1 Rakennuskustannusennuste... 20 7.2 Käyttökustannusennuste... 20

4 7.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 20 8 Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 20 9 Tarvittavat toimenpiteet... 20 9.1 Hankkeen käynnistäminen... 20 9.2 Hankkeeseen liittyvät muut toimenpiteet... 20 9.3 Tiedotus... 20

5 1 Yhteenveto hankkeesta Hanke on kaupungin normaali investointihanke. Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki / Tilakeskus liikelaitos. Käyttäjä on Sivistystoimi / Suomenkielinen varhaiskasvatus. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi tarveselvityksen 16.6.2009. Päiväkodissa on 5 ryhmää, joista yhden ryhmän tila suunnitellaan sopivaksi vuorohoitopäiväkotitoimintaan, ja 87 kokopäiväistä hoitopaikkaa. Henkilökuntaa on 23 työntekijää. Valtuusto hyväksyi kaavamuutoksen 20.1.2010. Kohteen korttelinumero on 51303 ja kaavamerkintä YL: Yleisten lähipalveluiden korttelialue. Rakennusoikeus on 1600 kem 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Hankkeen laajuustavoitteet ovat hyötyala 989 hym² ja bruttoala 1370 brm². Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi. Rakennuksen energiatehokkuuslukutavoite on A. Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tarveselvityksen kustannusennuste oli 3,55 M ilman alv, Haahtela indeksi KL 80. Vuoden 2011 talousarvion investointiliitteessä on Kepelin päiväkodille varattu vuodelle 2013 yhteensä 3,8 M. Hankesuunnitelman tavoitehinta on 4,5 M (2980 /brm²) ilman alv, kustannustaso 4/2011, KL 80,5. Kepelin päiväkodin arvioitu toimitilavuokra 387 t /vuosi ilman alv. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 115 000 ilman alv. Liite 1: Lomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Tilaohjelma Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Alustava perustamistapaselvitys Liite 6: Palokaivon puistosuunnitelma Liite 7: Tavoitehinta laskelma

6 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 3687 Kohteen nimi Kepelin päiväkoti Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi / Suomenkielinen varhaiskasvatus Kiinteistön omistaja + hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus -liikelaitos Kortteli 51303 Kaupunginosa 51 Leppävara Kiinteistötunnus 49-51-303-YL Tontin pinta-ala 4873 m² Tontin rakennusoikeus 1600 kem 2 Osoite Säterinrinne 19, 02600 Espoo Asemakaava Hyväksytty KV 20.1.2010. Tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 16.6.2010. Hyötyala 1070 hym² (+ kylmät tilat ) Bruttoala 1500 brm² (+ kylmät tilat 120 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1275 htm² Kerrosluku 2 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja vuoropäivähoito Päiväkotipaikat 87 laskennallista hoitopaikkaa (lasten todellinen määrä n. 110 johtuen vuoropäivähoidosta) Henkilökuntamäärä noin 20 Aikataulu Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään syksyllä 2011. Suunnitelmat valmistuvat syyskuussa 2012. Rakentaminen alkaa helmikuussa 2013 ja valmistuu toukokuussa 2014. Rakennus otetaan käyttöön kesäkuussa 2014. Tavoitehinta-arvio 4,5 milj., 2980 /brm² (ilman alv), kustannustaso 4/2011; KL 80,5 Tarveselvityksen kustannusennuste 3,55 milj. (ilman alv), KL 80 Investointiohjelman 2010 varaus 3,8 milj., vuodelle 2013 Lasten tiloja / hoitopaikka (87) 9,7 10,1 hym² (110/87 lasta) Hinta/hoitopaikka 40 650 51 380

7 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen talonsuunnittelu ja talonrakennus vastaavat hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot. Tilakeskus-liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Rakennuttaja-arkkitehti Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Pohjarakenteet Kustannussuunnittelu Keittiösuunnittelu Mika Rantala Kari Immonen Jaana Saira Pirjo Kurttila Ismo Kaarnasaari, TEKE/GT Sari Kinnunen Monica Gentz, Espoo Catering Hankesuunnittelija Sivistystoimi, esikunta Tilat ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 208, 02070 ESPOON KAUPUNKI Aluepäällikkö Sivistystoimi, suomenkielinen varhaiskasvatus, Leppävaaran palvelualue, hallinto Läkkisepänkuja, PL30 02070 ESPOON KAUPUNKI Leena Kangas Raija Laine Kuultu seuraavia asiantuntijoita: Suunnitteluhortonomi Tekninen keskus, Viheralueet Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI ICT-asiantuntija Keskushallinto, Konsernipalvelut, Tietotekniikkapalvelut Annikki Nieminen Laura Tuokko Harri Hongisto

8 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset - Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 16.6.2009. 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset - Alustava perustamistapaselvitys, 20.11.2010, Ismo Kaarnasaari, TEKE/GT 3 Hankkeen perustelut 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys Vuosien 2009 18 väestöennusteessa Etelä-Leppävaaran 1-6 -vuotiaiden määrä, tilastoalueella 112, kasvaa nykyisestä noin 550:stä noin 840:ään vuoteen 2018 mennessä. Lisäystä ennusteen mukaan on noin 290 lasta. Alueen väestönkasvu on ollut erittäin voimakasta. Etelä-Leppävaarassa on päivähoidon tarvitsijoita enemmän kuin paikkoja tarjolla. Tällä hetkellä lapsille joudutaan tarjoamaan palvelua muilta pienalueilta. Kepelin päiväkotiin esitetään toteutettavaksi viisi kokopäiväryhmää 1-6 vuotiaille lapsille, yhteensä 87 laskennallista kokopäiväpaikkaa. Kaksi ryhmistä toimii ympärivuorokautisena vuorohoitopäiväkotina. Päiväkoti esitetään toteutettavaksi vuosien 2010-14 investointisuunnitelman mukaisesti pääosin vuonna 2013. 4 Rakennuspaikka Kuva 2: Panoramakuva itään-etelään 4.1 Sijainti ja hallinta Kepelin päiväkoti esitetään toteutettavaksi Etelä-Leppävaaraan tilastoalueelle 112, kortteliin 51303 YL-tontille. Tontti sijaitsee keskeisellä, mutta kuitenkin rauhallisella paikalla, madollisen tulevan pikaraitiotien välittömässä läheisyydessä. Tontti liittyy eteläsivultaan suoraan puistometsään. Hankkeen koko on edellyttänyt tonttien yhdistämistä, rakennusoikeuden tarkistamista tilaohjelman mukaiseksi sekä erillisen huoltoliikenneyhteyden järjestämistä tontille. Tontti on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa.

9 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Alueella on voimassa oleva asemakaava. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2010. Asemakaavassa tontin korttelinumero on 51303 ja kaavamerkintä on YL: yleisten lähipalveluiden korttelialue. Rakennusoikeus on 1600 kem 2. Rakennus saa olla enintään kaksikerroksinen. Rakennus tulee suojata pikaraitiotien mahdollisesti aiheuttamalta melulta asemakaavassa osoitetussa laajuudessa. Tontin autopaikkamäärän päättää rakennusvalvontaviranomainen rakennuslupahakemuksen yhteydessä annetun selvityksen perusteella. Kaavan mukaan autopaikkoja on kuitenkin rakennettava vähintään 1ap / 150 kem 2. Rakennusalan ulkopuolelle saa sijoittaa enintään 3,5 m korkean talousrakennuksen. Tontilla oleva puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Liite 2: Asemakaava ja määräykset 4.3 Tontin ympäristö Tontti sijaitsee asumisen ja toimistotyöpaikkakeskittymän kaupunkikuvallisessa rajapinnassa. Kohteen tulee hahmottua julkisen palvelun rakennuksena - erityisesti huomioiden mahdollisesti tontin itäpuolelle rakennettava pikaraitiotie. Suunnittelualuetta leimaa Leppävaaran alkuperäinen huvilamiljöö ja -henki, joka tulee huomioida kohteen arkkitehtisuunnittelussa. Rakennusten muodon, mittasuhteiden sekä julkisivujen materiaalien, värityksen ja jäsentelyn tulee olla sopusoinnussa alueella sijaitsevien vanhojen huvilarakennusten kanssa.

10 Kuva 3: Tontti lintuperspektiivista 4.4 Tontin ominaisuudet Rakennuspaikka on pohjoiseen loivasti viettävä rinnetontti, joka nousee pohjoisesta tasolta +22.0 ja päätyy etelärajalla tasolle +29.8. Pintakerrosten alapuolella maa on kantavaa moreenia. Tontilla on useita avokallio paljastumia, kalliopinnan vaihdellessa maanpinnasta 0 3 m syvyyteen. Rakennus voidaan perustaa maanvaraisesti. Kohteessa varaudutaan radoniin sijoittamalla salaojakerrokseen radonputkisto ja saumaamalla alapohja tiiviiksi. Jatkosuunnittelu edellyttää kalliopinnan korkeusaseman tarkempaa selvittämistä koko suunniteltavan rakennuksen alueella. Espoon ympäristökeskuksen selvitysten perusteella alueella ei sen toimintahistorian perusteella ole syytä epäillä maapohjan pilaantumista. 4.5 Tontin rakennuskanta Tontilla ei ole olemassa olevia rakennuksia. 4.6 Liikenne ja paikoitus Päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne järjestetään Säterinrinteen (katu) kautta, jonka päätteessä tontti sijaitsee. Asemakaavaan on merkitty Säterinrinteen jatkeena olevalle kevyenliikenteen väylälle huoltoajoyhteysvaraus.

11 Päiväkodin autopaikkatarve on kaavamääräyksen mukaan noin 9 ap. Autopaikkoja varataan kuitenkin tarpeellinen määrä henkilökunnan mukaan yht. 14 ap (1/2 x hk 23 + 2 ylim.) + 5 saattopaikkaa. Ainakin osa saattopaikoista voidaan järjestää Säterinrinteen kääntöpaikalle. Henkilökunnan autopaikoista 4 varustetaan lämpötolpalla. Polkupyöräpaikkoja tulee järjestää myös riittävästi. 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka Päiväkoti liitetään kaukolämpö-, vesi-, viemäri- sekä sähköverkkoon. Kunnallistekniikan osalta, ml. kaukolämpöliittymä, on olemassa täysi liittymisvalmius tontin pohjoispuolen katualueella. 5 Suunnittelutavoitteet 5.1 Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleisiä päiväkotirakennuksen suunnitteluohjeita ja -tavoitteita on kirjattu Päiväkotien suunnitteluohjeeseen. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja kauneus. Rakennuksesta tulee suunnitella esteetön. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. 5.2 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: 1. Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. 2. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. 3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C3 2010 määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo n50 = 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. 4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus

12 Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. 5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka A (päiväkodit, ET 140 kwh/brm²/a). Energiatehokkuusluku mukautetaan vuonna 2012 voimaanastuviin lämmöneristysmääräyksiin ja -ohjeisiin. 5.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennuksen sijainti kaupunkirakenteen rajalinjalla tekee suunnittelutehtävästä haasteellisen: Toisaalta rakennus tulee sovittaa tontin pohjois- ja eteläpuolen vanhoihin huviloihin ja toisaalta sitä rajaavat itäpuolella Etelä-Leppävaaran massiiviset toimistorakennukset. Lisäksi rakennuksen ja sen osien tulee suojata rakennusta ja piha-aluetta tontin itäpuolen pikaraitiotien aiheuttamalta melulta, mutta samalla kuitenkin viestiä avoimesta julkisesta rakennuksesta. Kuva 4: Näkymä tontilta luoteeseen Rakennus tulee istuttaa sekä massoittelultaan että toiminnallisesti luontevasti tasaisesti pohjoiseen viettävään rinteeseen. 5.4 Toiminnalliset tavoitteet Päiväkodissa on 5 lapsiryhmää eli 87 kokopäiväistä hoitopaikkaa. Ryhmistä kaksi suunnitellaan ensisijaisesti vuoropäivähoitoon soveltuviksi. Henkilöstömäärä on 23 työntekijää. Ympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän eri toimintojen rytmittämiseen: leikin ja levon vuorotteluun, ohjattuun toimintaan ja liikkumiseen sekä ryhmässä toimimiseen. Pienille lapsille on tärkeää turvallinen huolenpito ja ympäristö, jossa opetellaan uusia taitoja ja sosiaalista kanssakäymistä. Toiminnallisten - ja tilaratkaisujen näkökulmasta päiväkodin toiminta-ajatuksena on vastata lasten luontaiseen liikkumisen tarpeeseen sekä sisä- että ulkotiloissa. Sisätilojen tulee olla helposti muunneltavat, leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Tilat tarjoavat oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita mm. tasapainon harjaannuttamiseen, kiipeilemiseen, hyppelemiseen, juoksemiseen ja mahalautailuun. Liikunnalliset leikit ja pelit ovat mahdollisia joka päivä eri puolilla taloa. Monipuolinen välineistö sekä pelit ja leikit mahdollistava ympäristö houkuttelee lasta oppimaan uusia asioita omaa kehoa käyttämällä.

13 Monipuolinen liikkuminen on mahdollista myös kotialueilla, mutta erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä. Väestönsuojaan sijoitettu liikuntasali on suunniteltu paikaksi, jossa lapsien ei tarvitse varoa liikkuessaan ja leikkiessään. Hyvien liikuntamahdollisuuksien lisäksi tarvitaan jakotiloja, joissa pienissä ryhmissä toimiminen on mahdollista. Avaran tilan vastapainona rajatut tilat ja pienet sopet tarjoavat mahdollisuuden rauhoittumiseen ja turvallisuuden kokemiseen. Erilaisia vetäytymisen mahdollistavia tiloja, ns. satutiloja, voidaan muodostaa myös rajaamalla tilaa esim. raskailla verhoilla. Tilaratkaisut tukevat lasten oman leikin syntyä ja mahdollistavat luovan leikin. Tila muuntuu esimerkiksi kotileikistä, inkkarileikkiin ja hevostallista sählyturnauksen pitopaikaksi lasten toimesta. Lapsi on tilassa aktiivinen toimija, tunnelmien ja tilanteiden luoja. Tilaratkaisuissa tulee huomioida lapsen mittakaava, esim. ikkunapenkkien ja istumatasojen korkeus. Kiinto- ja irtokalustuksessa tulee kuitenkin huomioida niiden monikäyttöisyys ja henkilökunnan työergonomia. Sisätilojen mielenkiintoa pyritään lisäämään sisänäkymillä ja erillisillä sisäikkunoilla, joilla voidaan lisätä henkilökunnan valvonnan toimivuutta. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään kodikkuuteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. 5.5 Tilatavoitteet ja tilaohjelma Päiväkoti toteutetaan lähtökohtaisesti kaksikerroksisena rinneratkaisuna. Lasten tilat jäsennellään viideksi kotialueeksi ja suunnitellaan yleispäteviksi. Yhdessä 3-6 v. ryhmässä toimii 21 lasta ja jokaisessa ryhmässä on kolme ohjaajaa. Tällöin ryhmä on jaettavissa kolmeen 7 lapsen ryhmään, jotka toimivat omissa tiloissa: 1 varsinaisessa ryhmätilassa, 1 pienryhmätilassa ja 1 ryhmän lepohuoneessa. Pienten lasten ryhmissä toimii 12 lasta. Kaikkien ryhmätilojen tulee soveltua sekä 1-2v. että 3-6v. käyttöön. 3-6 -vuotiaat käyttävät aktiivisesti jakotiloja, tupa ja ruokailutilaa, liikuntatilaa sekä pienryhmähuoneita, jotka sijoitetaan siten, että ne ovat molempien ryhmien käytettävissä. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset sekä niihin liittyvät sopit ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta. Tilat suunnitellaan käyttäen Espoon kaupungin päiväkotien suunnitteluohjetta 22.11.04 (Ohjeen päivitys valmistuu kesällä 2011). Vuorohoitopäiväkodin erityispiirteet Vuorohoidon tilojen suunnittelussa tulee painottaa kodinomaista tunnelmaa. Joissain tapauksissa lapsi saattaa asua vuorohoidon tiloissa jopa yhden viikon kerrallaan. Vuorohoidon sydämenä toimii kodinomainen olohuone, jossa voidaan katsella televisiota, pelata lautapelejä ja lukea tms. Tilasta tulee olla erillinen uloskäynti piha-alueelle sekä pihan valvontamahdollisuus. Olohuoneeseen liittyy tarpeen mukaisesti varusteltu keittiö-ruokailutila. Ruokailutilassa tulee olla ruokailumahdollisuus 10-12 lapselle.

14 Olohuoneen on välittömässä yhteydessä eteistilaan ja siihen liittyvään vastaanottonurkkaukseen, jotta varmistetaan lasten luonteva ja häiriötön vuorohoitoon jättäminen ja poishakeminen. Vastaanottonurkkauksessa on odottamista varten sohva sekä leikkitila. Vuorohoidon ryhmätila 1:set toimivat päiväsaikaan normaalina leikkitilana. Nukkumahuoneiden tulee olla normaalia suurempia johtuen vuorohoidon isommasta lapsimäärästä. Osa sänkykaapeista korvataan isompien lasten patjakaapeilla. Nukkumahuoneisiin tulee olla suora yhteys vuorohoidon olohuoneeseen. Molempien ryhmien nukkumahuoneiden tulee sijaita vierekkäin, jotta niitä voidaan valvoa yhtä aikaa. Nukkumatilat tulee lisäksi voida jakaa erillisillä liukuovilla pienemmiksi. Pienryhmätiloista toinen suunnitellaan vesileikkitilaksi. Toinen toimii normaalina jakotilana, mutta tarvittaessa se voidaan varustaa sairastavan lapsen sängylliseksi eriyttämistilaksi. Vuorohoidon suurempi lapsilukumäärä tulee huomioida sekä pesutilojen että eteistilojen säilytyskalusteiden mitoituksessa. Jokaisella lapsella tulee olla oma naulakko ja säilytyslokerot. Muut ryhmätilat Ryhmätilat suunnitellaan yleispäteviksi. Pienten lasten (1-2v.) ruokailu tapahtuu ryhmätiloissa, jonne tulee järjestää tarvittavat ruokailuvälineiden säilytystilat. Ryhmäkohtaiset pienryhmätilat Pienryhmätilojen tulee olla mahdollisimman monikäyttöisiä. Näitä ateljee -tiloja tulee voida hyödyntää hiekka- ja allasleikeissä, askartelussa sekä nikkaroinnissa. Pienryhmätilojen ei tarvitse olla välittömässä yhteydessä varsinaisiin ryhmätiloihin vaan niiden läheisyydessä, etenkin jos näin edesautetaan tilojen monipuolisempaa käyttöä. Pienryhmätiloja voidaan tarvittaessa yhdistää suuremmiksi tilakokonaisuuksiksi, esim. pariovien avulla. Siirtoseiniä ei suosita tilojen välillä niiden hankalan käytettävyyden vuoksi. Ryhmäkohtaiset lepohuoneet Tutkitaan mahdollisuutta, jossa kahden ryhmätilan lepohuoneet liittyvät toisiinsa siten, että tarvittaessa toista tilaa voidaan hyödyntää leikkiin ja oleskeluun, toisen toimiessa lepotilana. Tilat voidaan tarvittaessa yhdistää suuremmaksi tilakokonaisuudeksi, esim. pariovien avulla. Tilojen yhtäaikaisen valvonnan toimivuuteen sekä ääneneritykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikuntatila Tila suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Myös iltakäyttöön varaudutaan järjestämällä liikuntatila omaksi toiminnalliseksi osastoksi (erillinen sisäänkäynti ja inva-wc käytettävissä). Ulkopuolinen käyttö ei vaikuta varustukseen. Tutkitaan mahdollisuutta, jossa väestönsuojaan toteutetaan rakennuksen pääasiallinen liikuntatila. Selvitetään tilan toiminnallinen minimikorkeus, jolloin väestönsuojan korkeus ei ole esteenä liikunnan harjoittamiseen. Toisaalta tilan tulee olla normaalia liikuntasalia matalampi, jotta väestönsuojan rakennuskustannukset pysyvät tarkoituksenmukaisena (huonekorkeus n. 3000 mm). Tilan puutteellinen luonnonvalo ratkaistaan ulkoseinään sijoitettavalla, ylimääräisellä vss-ovella, joka normaalitilanteessa on auki ja jonka eteen on ulkopuolelle rakennettu vss-oven sulkemisen mahdollistava avattava ikkuna. Liikuntamahdollisuuksien huomioiminen yleisissä tiloissa Suunnitelmissa pyritään järjestämään väljyyttä käytäville ja erilliseen kokoontumistilaan nk. tupa- ja ruokailutilaan mm. suunnittelemalla kahden ryhmän yhteiset kuraeteiset, normaalia pienemmät ryhmätilat (isompien lasten tiloissa ei ruokailuvarausta) ja vss-tilan tehokkaalla hyödyntämisellä liikuntatilana.

15 Tupa ja ruokailutila Kohteeseen suunnitellaan erillinen tupakeittiö, joka sijaitsee palvelukeittiön välittömässä läheisyydessä. Tilaa voidaan hyödyntää isojen lasten (3-6v.) yhteisruokailussa sekä rakennuksen kokoontumis- ja juhlatilana. Tila varustetaan astiakaapeilla sekä minikeittiöllä. Tilan äänenvaimennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eteistilat Kuraeteiset suunnitellaan kahden ryhmän yhteiseksi lukuun ottamatta viidettä ryhmää. Eteisnaulakkotilojen tulee olla riittävän väljät, jotta niihin saadaan tarpeellinen määrä lapsikohtaisia naulakoita sekä varsinaisiin koukkuihin riittävä määrä vaatteita. VSS-tila Alustavien arvioiden mukaan vaadittavan väestönsuojatilojen pinta-alan laskeminen tapahtuisi laajennuksessa oleskelevien henkilömäärän mukaan. Väestönsuojan pinta-alat on arvioitu seuraavasti: varsinaisen suoja-alan tarve on noin 77 m2 ja suojan koko laajuus on noin 86 m2. Lopullisesti lisäväestönsuojan rakentamisvelvoite selvitetään luonnosvaiheessa pelastuslaitoksen kanssa käytävässä neuvottelussa. Liite 3: Huonetilaohjelma 5.6 Pihaan liittyvät tavoitteet Päiväkodin tontti on rinnetontti. Leikkipihan laajuus on noin 1700 m2 (20m2/ hoitopaikka). Piha suunnitellaan monimuotoiseen toimintaan, liikunta-, puuhailu- ja seikkailuleikkeihin. Pihaa terassoitaessa suositaan luonnonpengerryksiä ja kaiteita pyritään välttämään. Leikkivälineet ryhmitellään siten, että "isojen" ja "pienten" lasten leikkipaikat sijoitetaan erilleen toisistaan. Isojen ja pienten pihat erotetaan toisistaan aidalla. Pienimmille 1-2 -vuotiaille on osoitettava oma aidattu leikkialue. Pihalle rakennetaan tasainen alue, jossa voi pelata erilaisia pallopelejä, jolle voidaan sijoittaa pyöräilyrata sekä mahdollisuuksia ruutu- ja naruhyppelyyn. Vuorohoidolle järjestetään rajattu, vuorohoidon tiloista helposti valvottava piha-alue. Tontti tulee suunnitella esteettömäksi ja se tulee aidata. Päiväkotitontti sijaitsee Leppävaaran tiiviillä asuinalueella ja tästä johtuen pihajärjestelyihin, pihan materiaalivalintoihin sekä niiden valvontaan tulee kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Piha jäsennetään saatto-, huoltoliikenne- ja paikoitusalueiksi sekä aidatuksi leikkipihaksi. Tontin pohjoispuolella sijaitsevaan puistoon varataan suora pääsy aidatulta piha-alueelta. Etelänpuoleinen lähivirkistysalue on Palokaivon puistosuunnitelmassa merkitty puistometsäksi (C1). Pihalle suunnitellaan sekä aurinkoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojaisia paikkoja. Sisäänkäyntien edustalle sijoitetaan katos, jonka edusta kivetään pihamopoiluun soveltuvaksi. Sisäänkäyntien läheisyyteen varataan suojainen paikka lastenvaunuille. Vuorohoidon sisäänkäynnin yhteydessä tulee olla oma lastenvaunuvarasto. Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi - katvealueita vältetään. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin. Pihalle suunnitellaan yhtenäisiä kasvillisuusalueita ja istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa.

16 5.7 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C3 2010 vaatimuksia. Paloluokka on P1 tai P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Noudatetaan RakMK C3 2010 määräyksiä. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.: - Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. - Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan - Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. - Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). - Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. - Lattiaan rakennetaan lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys huomioiden kuitenkin muunneltavuuden tarpeet. - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. 5.8 LVIA-tekniset tavoitteet 5.8.1 Yleistä LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 5 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä.

17 LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan kiinteistöpalvelukeskuksen tekemän ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennukseen suunnitellaan käyttäjiä palveleva, havainnollinen energian mittausjärjestelmä. 5.8.2 Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään sekä kaukolämpöön että geoenergiaan (ns. hybridijärjestelmä). Geoenergiaa hyödynnetään lämmityksen lisäksi myös keittiön viilentämiseen. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Aurinkoenergiaa hyödynnetään joko sähköenergian tuottamiseen tai käyttövedenlämmittämiseen. Muuntojoustavuuden takia 2. kerrokseen suunnitellaan, ns. märkiä tiloja lukuun ottamatta, vesikiertoinen patterilämmitys. Patteripiirin runkojohtojen mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisesti myöhemmin 1. kerroksen muuttaminen patterilämmitykseksi. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 5.8.3 Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,60m 3 /Rm 2. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 5.8.4 Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S3 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Poikkeuksena on palvelukeittiö, jonka sisäilmaluokan tulee olla S2. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 20%. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella LTO.

18 Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M2-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1- ja M2-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 1,5 kw/(m 3 /s), 1/1- teholla mitattuna Suunnittelussa on huolehdittava alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja radonpoistosta. 5.8.5 Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää ns. Lon-väylää. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 5.8.6 Huoltokirja Tästä kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA -suunnittelija. Huoltokirjan tekemisessä käytetään Espoon kaupungin laatimaa ohjetta. Tavoitteena on, että huoltokirja voidaan myöhemmin liittää kaupungin kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. 5.9 Sähkötekniset tavoitteet 5.9.1 Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 5.9.2 Sähkötilat- ja jako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Keittiön sähkö mitataan erikseen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m2. Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalojakamo ja -vaihde, atk-jakamo ja -ristikytkentä sekä kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin, joiden tulee olla ylipaineiset. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodien ja betoniraudoituksen maadoitus tulee asentaa seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla.

19 5.9.3 Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 100-300 Lux. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 5.9.4 Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä (puhelin, atk) varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 siirtotieluokka E. Puhelimia asennetaan mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Rakennuksessa tulee toimia kaikkien operaattoreiden puhelimet. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen asennetaan induktiosilmukkavaraukset RH1:iin ja tupakeittiö-monitoimitilaan asennetaan induktiosilmukka vahvistinlaitteineen. 5.9.5 Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmällä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Järjestelmä integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. 5.9.6 Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Porttipuhelinyhteys asennetaan sekä kaikkiin viiteen ryhmätila 1:een ja tämän lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan: Paristokäyttöinen aikakello keittiöön, liikuntasaliin ja monitoimitilaan. 6 Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 1500 brm² (+ kylmät tilat 120 brm²)

20 - hyötyala 1070 hym² (+ kylmät tilat 70 hym²) - lastentiloja 9,7 10,1 hym² / hoitopaikka Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi hyötyalan saavuttaminen. Bruttoalaa ei tule ylittää. Liite 3: Huonetilaohjelma 7 Hankkeen kustannustavoitteet 7.1 Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 3 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 04/ 2011, Haahtela ind. KL 80,5. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 1500 brm², 1070 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 4,5 M (veroton). Liite 7: Tavoitehinta-arvio 7.2 Käyttökustannusennuste Kepelin päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on 387 t, henkilöstö- ja toimintamenot 1013 t, yhteensä 1400 t vuosi ilman alv. 7.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 115 000 ilman alv. 8 Rahoitus, toteutus ja aikataulu Vuoden 2011 talousarvion investointiliitteessä on Kepelin päiväkodille varattu 3,8 M vuodelle 2013. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistyy syksyllä 2011. Suunnitelmat valmistuvat syyskuussa 2012. Rakentaminen aloitetaan helmikuussa 2013 ja hanke valmistuu toukokuussa 2014. Päiväkoti otetaan käykesätoukokuussa 2014. 9 Tarvittavat toimenpiteet 9.1 Hankkeen käynnistäminen Päiväkodin suunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Vaativasta kaupunkikuvallisesta sijainnista johtuen hankkeen ehdotuksen ja suunnittelijan valitsemiseksi ehdotetaan järjestettäväksi suppea arkkitehtikilpailu. 9.2 Hankkeeseen liittyvät muut toimenpiteet 9.3 Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan kaupungin normaalin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi lakisääteisiin lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.

21 LIITTEET Liite 1: Lomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Huonetilaohjelma Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Alustava perustamistapaselvitys Liite 6: Palokaivon puistosuunnitelma Liite 7: Tavoitehinta-laskelma

2011 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Kepelin päiväkoti 3. Kaupunginosa 51 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus 49-51-303-YL Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 2. Toimiala / tulosyksikkö YTET / Tilakeskus-liikelaitos 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Säterinrinne 19 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus 1500 1165 1070 4,1 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Tontin pinta-ala 4873 m² Rakennusoikeus 1600 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL 8. Hankkeen kuvaus Kepelin päiväkoti toteutetaan viiden lapsiryhmän päiväkotina, jossa on 87 kokopäiväpaikkaa. Keskeisestä sijainnista johtuen kaksi ryhmistä toimii ympärivuorokautisena vuorohoitopäiväkotina. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Etelä-Leppävaaran alueella on riittämättömästi päivähoitopaikkoja; päivähoitotarpeeseen on jouduttu pitkään vastaamaan järjestämällä päivähoitoa tilapäisissä ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Lasten määrän voimakkaasti kasvaessa ei enää ole saatavissa tiloja. Alueen 112 lasten 1-6 -vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä n. 500 lapsesta n. 830 lapseen v:een 2017 mennessä. Päivähoitotilanne ja lasten määrä edellyttävät nopeasti toteutettavia päivähoitopaikkoja. Tarveselvityksen on hyväksynyt Sosiaali- ja terveys lautakunta 16.6.2009 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 9/2011-9/2012 2/2013-5/2014 Käyttöönotto 6/2014 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin ei 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 3,8 M 14. Käyttökustannukset Vuokrakustannukset 387 t, henkilöstö- ja toiminta 1013 t, yht. 1400 t / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 4,5 M 16. Ensikertainen kalustaminen 115 t / oppilas 40 650 51 380 (110/87 lasta) / hoitopaikka 17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen Arkkitehti Mika Rantala, TIKE, talonsuunnittelu, p. 816 82953 Päiväys 28.04.2011 TEKE / TS / RLu Päivitetty 22.5.2007

Liite 2 Pinta-alakäsitteet ohm 2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym 2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pintaala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum 2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm 2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm 2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäsksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem 2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (2) Kunta Espoo Rakennushankkeen nimi Lapsiryhmiä: 5 KEPELIN PÄIVÄKOTI Hoitopaikkoja: 87 Henkilökuntaa: 20 (+ avustajia ja harjoittelijoita) Tilaohjelma Laatijat: Mika Rantala, Leena Kangas ja Raija Laine Päivämäärä 28.4.2011 HUONETILAT á m² kpl hym² Mitoitusperuste Lisäselvityksiä Vuorohoidon kotialueet 1 ja 2 Vuorohoidon tilat kursiivilla 1 x 12 (1-2 v.)+ 1 x 21 (3-5 v.) kokopäiväpaikkaa kuraeteinen 20 1 20 10 m² / ryhmä ryhmien 1 ja 2 yhteinen eteinen 20 2 40 20 m² / ryhmä eteisessä n. 50 lokerikkoa yhteinen vast.otto/ leponurkkaus ja naulakkotilaa jaoteltuna vuorohoidon vastaanottonurkkaus 8 1 8 4 m² / ryhmä sis. leikkinurkan ja sohvan pesutilat 1-2 v. - vuorohoidossa enemmän sälilytettävää 14 1 14 1 kpl / ryhmä sis. wc-tilat (2 istuinta/ ryhmä), lavuaarit, hoitopöytä, hoitotarvikkeet, omat hoitotarvikk.kaikille vuorohoitolaisille pesutilat 3-5 v. 6 1 6 1 kpl / ryhmä sis. wc-tilat (2 istuinta/ ryhmä), säilytystilat pienryhmähuone - vesileikkihuone 12 1 12 1 kpl / 2 ryhmää sis. erillisen suihkutilan wc 2 1 2 1 kpl / 2 ryhmää aikuiset (vanhempien käyttöön) nukkumahuone - vuorohoidossa enemmän lapsikohtaisia nukkumapaikkoja 44 2 88 44 m² / ryhmä päivätoiminnan leikkitila (ryhmätila 1 ja 2) 35 2 70 35 m² / ryhmä nukkumahuoneis. käynti olo-huonekeittiöstä; nukkumahuoneet vierekkäin - valvonta; jokais.vuorohoitolapselle oma nukkumapaikka; lasten wc-tilat lähellä nukkumahuoneita, joiden valvonta samanaikais.; molem.nukkumahuoneet jaettavissa liukuovella päivätoimintaryhmien leikkihuoneet, yhteydessä nukkumahuoneisiin pienryhmähuone 10 1 10 10 m² / 2 ryhmää jakotila, esim. sairastavan lapsen eriyttämiseksi vuorohoidon olohuone 40 1 40 20 m² / ryhmä kodin sydän: olohuoneesta yhteys kotikeittiöön ja nukkumahuoneisiin; olohuoneessa sohvat, tv, kirjahylly, piano tms; henk.k.toimistonurkkaus; lapset ovat useamman päivän peräkkäin tai viikon vuorohoitopäiväkodissal vuorohoidon keittiö- ja ruokailutila 25 1 25 12,5 m² / ryhmä ruokailutilat ja varusteet 10-12 lapselle välinevarasto 3 2 6 3 m² / ryhmä Päivähoidon kotialueet 3 ja 4 1 x 12 (1-2 v.)+ 1 x 21 (3-5 v.) kokopäiväpaikkaa kuraeteinen 20 1 20 10 m² / ryhmä ryhmien 3 ja 4 yhteinen eteinen 20 2 40 20 m² / ryhmä eteishallissa n. 50 naulakkoa ja leikkitila pesutilat 9 2 18 1 kpl / ryhmä sis. wc-tilat (2 istuinta/ ryhmä) wc 2 1 2 wc sijaitsee kuraeteisen yhteydessä ryhmähuone 1 ja 2 68 2 136 75 m² / ryhmä sis. tupa/leikkih. ja lepoh. Tuvassa ruokaillaan pienryhmähuone/ leikkihuone 10 2 20 10 m² / ryhmä yhteinen pienryhmähuone välinevarasto 3 2 6 3 m² / ryhmä Päivähoidon kotialue kotialue 5 21 kokopäiväpaikkaa (1-6v.) kuraeteinen 10 1 10 10 m² / ryhmä eteinen 20 1 20 20 m² / ryhmä eteishallissa n. 25 naulakkoa ja leikkitila pesutilat 9 1 9 1 kpl / ryhmä sis. wc-tilat (2 istuinta/ ryhmä) wc 2 1 2 wc sijaitsee kuraeteisen yhteydessä ryhmähuone 68 1 68 68 m² / ryhmä sis. tupa/leikkih. ja lepoh. pienryhmähuone/ leikkihuone 10 1 10 10 m² / ryhmä välinevarasto 3 1 3 3 m² / ryhmä Yhteiset tilat liikuntatila 90 1 90 sij. väestönsuojaan, sisältää vss-varusteet tupa ja lasten ruokailutila 45 1 45 sis. kotikeittiön ja pienoiskeittiövarusteet (iltakäyttö) varasto 10 1 10 liikuntatila/ tupa ja lastenruokailutila tuulikaappi 5 1 5 inva-wc 5 1 5 5 m² / inva-wc henkilökunnalle askartelu- ja taidetila 25 1 25 palvelukeittiö 40 1 40 sis. tuulikaapin ja siivouskomeron wc 2 1 2 vain keittiöhenkilökunnan käyttöön toimisto 15 1 15 puhe- ym. terapia 12 1 12 huone vanhempien tapaamisille + kiert.työnt. 15 1 15 varhaiskasvatus suunnitelma seur. x2/lapsi/vuosi ja konsultaatiotapaamiset hk:n tauko- ja ruokailutila 20 1 20 sis pienoiskeittiön hk:n työhuone 15 1 15 hk:n wc-, puku- ja pesutilat 30 1 30 erill. pukuh. miehille ja naisille hk:n wc 3 1 3 sij. hk:n työ- ja ruokailutilan läheisyyteen siivouskomero 3 1 3 siivouskeskus 8 1 8 vaatehuolto 10 1 10 sis. liinavaatevaraston päiväkodin varasto 12 1 12 Hyötyalaan kuuluvat tilat yht. hym² 1070 Sivu 1 Kepeli huonetilaohjelma.xls

HUONETILAOHJELMA Sivu 2 (2) HUONETILAT á m² kpl hym² Mitoitusperuste Lisäselvityksiä Lasten tilojen pinta-ala m² / hoitopaikka 10,1 normaali 9,6 (770/80) 875,0 lasten tilat yhteensä (väritetyt sarakkeet) 87,0 87 lasten mitoituslukumäärä vuorohoitopäiväkodissa lasten yhteenlaskettu lukumäärä suurempi Lämmin bruttoala yht. brm² 1482 1,385 hyötyala / tehokkuusluku LVIS- tekniset tilat 132 9 % bruttoalasta IV-konehuone, valvomo, lämmönjakohuone, sähköpääkeksus, ryhmäkeskukset, teletila liikennetilat sis. bruttoalaan hissi Tarvitaan, mikäli rakennus on 2-kerroksinen Oletettavaa, että esim. keittiön huolto tapahtuu eri kerroksesta, missä palvelukeittiö sijaitsee väestönsuoja 86* 87 hoitop+20 henkilök. *liikuntasali ((87x0,95+20) x 0,75) + 2,5 (sulkut.) + 3,5 (käymälät) +3 (2 x ivl-1/45) m = 86 m² josta kaikki sisällytetty hyötyalaan (norm. 56 m²) Kylmät tilat vss:n huonekorkeus h=3000mm leikkivälinevarasto 7 5 35 7 m² / lapsiryhmä varasto lastenrattaille 7 2 14 2. sijoitetaan lähelle vuorohoitoa keittiölaatikkovarasto 7 1 7 keittiön sisäänkäynnin yhteyteen kiinteistönhoidon varasto 6 1 6 jätevarasto 18 1 18 lukittava Kylmät tilat yhteensä brm² 80 Ulkotiloja autopaikat henkilökunnalle 12 1/2 x 20 + 2 ylimäär. 4:ssä lämmityspiste ilta- ja yötyöntekijöille autopaikat lasten saattoliikenteelle 5 päiväkotitontti m² 4315 53,27 m² / hoitopaikka leikkipihaa m² 1740 20 m² / hoitopaikka sisäänkäyntikatokset 5 50 Sivu 2 Kepeli huonetilaohjelma.xls

19 1 51K 2V1 51297 21 8 Säterinkuja 1V1 51304 15 6 Liikerakennus 51299 20 7 18 9 51298 17 0 15 9 Säterinkuja 51300 1V1 15 7 Säterigränden 21 6 pp 20 8 2V1 21 2 +40.0 16 7 Säterinrinne 21 1 7V1 Säteribrinken 23 6 23 9 22 9 51K 3V1 22 2 p +40 24 3 24 3 2:1278 pp/h pp 2:1290 22 8 51301 p 21 2 kt 22 6 21 2 2V1 51303 2:470 24 0 +44.00 +4 p 21 1 2:471 25 0 3 51 LEPPÄVAARA ALBERGA 51P52 51K 51P51 32 1 34 1 51P52 33 2 31 4 51P51 30 0 30 3 30 4 30 6 29 9

ALUSTAVA PERUSTAMISTAPA- 1 (4) SELVITYS Työ 5475 20.11.2010 Geotekniikkayksikkö/ I.Kaarnasaari Talonsuunnittelu KEPELIN PAIVÄKOTI, LEPPÄVAARA, K51303 T3 Alustava perustamistapaselvitys 1. YLEISTÄ Geotekniikkayksikkö on tehnyt rakennusalueella kartoituksia ja alustavia pohjatutkimuksia päiväkodin suunnittelua varten. Pohjatutkimukset ja mittaustulokset on esitetty piirustuksissa R18213 - R18216 2. POHJASUHTEET 2.1 Maaperä 2.2 Maaperän puhtaus Suunnittelualue on rinnetontti, joka nousee tasolta +22.0 loivasti eteläänpäin tasolle +29.8. Pintakerrosten alapuolella on kantavaa moreenia. Alueella on useita avokallio paljastumia. Kallion pinta vaihtelee maanpinnasta 0 3 m syvyyteen. kallio on syvimmillään tontin pohjoispuolella. Irtomaa-ainekset ovat routivia. Alueella ei ole Espoon Ympäristökeskuksen selvitysten mukaan tontin toimintahistorian perusteella syytä epäillä maaperän pilaantumista. 2.3 Pohjavesi Pohjaveden pintaa ei kallioisella alueella ole havainnoitu. Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 816 83961 ismo.kaarnasaari@espoo.fi

Kepelin päiväkoti 20.12.2010 2 (4) 3 NAAPURIRAKENNUKSET Lähin rakennus on tontin länsipuolella noin 12 m tontin rajasta. Rakennus on perustettu moreenin tai kallion varaan. Tontin pohjoispuolella noin 16 m päässä tontinrajasta on kerrostalo ja asukkaiden parkkipaikka. 4 PERUSTAMINEN 4.1 Rakennus 4.2 Putkijohdot, piha- ja liikennealueet Rakennus perustetaan maanvaraisesti, kun pintamaa ja löyhät maa-ainekset on kaivettu pois. Syvimmillään kaivun tarve on noin metri. Kallioisella kohdalla rakennuskaivanto louhitaan ylisyväksi siten, että perustusten alle saadaan tehtyä vähintään 300 mm paksu murskearina. Maapohjan geoteknisena kantavuutena käyttötilassa käytetään arvoa 250 kn/m 2. Alapohja voidaan tehdä maanvaraisena. Putkijohdot Putket, piha- ja liikennealueet perustetaan maanvaraisesti käyttäen asennuskerroksen alla 150 mm paksua murskearinaa. Louhitulla pohjalla riittää putkien alla pelkkä asennuskerros. Liikenne- ja pysäköintialueet Rakennusalueen pohjamaaluokka on E. Rakennekerrosten alta poistetaan mahdolliset humuspitoiset maa-ainekset. Täysimittaiset rakennekerrokset ovat: Liikennealueet päällyste kantava kerros jakava kerros kuitukangas kl N3 Laatoitukset laatta asennushiekka kantava kerros jakava kerros kuitukangas kl. N3 50 mm 150 mm 450 mm x ===== 650 mm 80 mm 30 mm 150 mm 600 mm x ===== Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 816 83961 ismo.kaarnasaari@espoo.fi