Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25
All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.
Tavoitteet ja menetelmät Työvoiman saatavuutta tarkasteltiin laatimalla vaihtoehtoisia ennusteita / skenaarioita työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Selvityksen tavoitteena oli arvioida metsätalouden työvoiman pitkän aikavälin saatavuutta tarkastelemalla metsätalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitystä vuoteen 22 asti. Työvoiman kysyntää tarkasteltiin metsänhoitotöissä, puun korjuussa, metsäenergian korjuussa ja haketuksessa sekä puutavaran autokuljetuksessa. Työvoiman tarjontaennusteet laadittiin metsureille, metsäkonekuljettajille, metsäkoneyrittäjille ja puutavaraautonkuljettajille. Työvoiman kysyntäskenaariot (8 kpl) laadittiin arvioimalla hakkuumääriin vaikuttavia tekijöitä ja siten hakkuumäärien kehitystä tarkasteluajanjaksolla. Hakkuumääristä johdettiin työmäärien kehitys metsänhoidossa sekä puutavaran lähi- ja autokuljetuksessa. Yhdistämällä työmäärien kehitys työn tuottavuuteen laskettiin työvoiman kysyntä eri työlajeissa. Kysyntäskenaariot laadittiin seuraavien vaihtoehtoisten ennusteiden perusteella: Vakaa sahatavaran tuotanto vs. laskeva sahatavaran tuotanto Perinteisten metsänhoitomenetelmien harjoittaminen vs. uusien metsänhoitomenetelmien harjoittaminen Voimakas työn tuottavuuden kasvu vs. alhainen työn tuottavuuden kasvu Työvoiman tarjonnasta laadittiin kolme vaihtoehtoista ennustetta. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa tarkasteltiin metsureiden, metsäkonekuljettajien ja metsäkoneyrittäjien työvoiman tarjonnan alueittaista kehitystä. Väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa tarkasteltiin edellä mainittujen ammattiryhmien lisäksi myös puutavara-autonkuljettajien työvoiman tarjonnan alueittaista kehitystä. Kolmas vertaileva ennuste perustuu työvoiman ammattikohtaisiin ikäluokkajakaumiin sekä oletuksiin alalle tulevien ja alalta poistuvien määrästä. Tällä vyörytysmenetelmällä laadittiin koko maata koskevat ennusteet metsureiden sekä koneellisen puunkorjuun työvoiman tarjonnasta. 2
Selvityksen rakenne Työvoiman saatavuutta arvioitiin työlajeittain ja alueittain. Etelä- Suomi Metsänhoitotyöt ja manuaalinen hakkuu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi- Suomi Itä- Suomi Pohjois- Suomi Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Koneellinen puun korjuu, metsäenergian korjuu ja haketus Puutavaran autokuljetus Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi POHJOIS- SUOMI ITÄ-SUOMI LÄNSI- SUOMI ETELÄ- SUOMI 3
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Koko maa Työvoiman saatavuus metsätaloudessa heikkenee vuoteen 22 mennessä noin 7 16 henkilöllä. Työvoiman saatavuuden heikkeneminen painottuu ajanjaksoon 21 22. 12 1 8 865 992 866 8557 122 992 917 796 162 9954 7684 6 4 2 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (todennäköinen skenaario) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. 4
Työvoiman saatavuus metsänhoitotöissä ja manuaalisessa hakkuussa Koko maa Työvoiman saatavuus metsänhoitotöissä ja manuaalisessa hakkuussa vaihtelee huomattavasti skenaariosta riippuen, mutta parhaillaan se pysyy nykytasolla. 25 2 241 1763 1764 1763 1738 2143 26 188 275 15 1761 1613 1691 1473 1357 1 5 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Vyörytysmenetelmään perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt ja manuaalisen hakkuun. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit. 5
Työvoiman saatavuus koneellisessa puun korjuussa Koko maa Työvoiman saatavuus heikkenee eniten koneellisessa puunkorjuussa metsähakkeen korjuu ja haketus). (ml. 6 5 4182 4634 4416 532 4818 4 3 3842 3842 3842 3799 3943 3647 3555 3535 2885 2 1 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Vyörytysmenetelmään perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus). Työvoiman tarjonta sisältää metsäkoneyrittäjät sekä kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsäkonekuljettajat. 6
Työvoiman saatavuus puutavaran autokuljetuksessa Koko maa Työvoiman saatavuus heikkenee myös puutavaran autokuljetuksessa erityisesti, jos metsähakkeen autokuljetus lisääntyy (oheinen ennuste sisältää työvoiman saatavuuden ainoastaan puutavaran autokuljetuksessa). 45 4 3697 383 3911 35 3 25 3624 3 321 3445 2792 2 15 1 5 Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. 7
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Etelä-Suomi Etelä-Suomessa työvoiman saatavuus säilyy muita alueita parempana. 25 22 2 1857 1857 1893 1799 1963 15 1 1217 1327 1251 1475 131 5 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. 8
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Länsi-Suomi Työvoiman saatavuus heikkenee eniten Länsi-Suomessa. 4 35 3132 3471 3 29 2949 365 25 2713 2713 268 272 2558 2378 2 15 1 5 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. 9
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Itä-Suomi Itä-Suomessa työvoiman saatavuus heikkenee erityisesti ajanjaksolla 21-22. 35 3 25 2 2649 24 24 1964 2793 263 219 175 2952 2588 175 15 1 5 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. 1
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Pohjois-Suomi Myös Pohjois-Suomessa työvoiman saatavuus heikkenee vuoteen 22 mennessä. 4 35 3156 3285 3419 3 383 2983 25 2 231 232 221 1998 1854 1593 15 1 5 Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (ääriskenaariot) 22 21 22 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. 11
Johtopäätökset Työvoiman saatavuus Metsätalouden työvoiman saatavuus ei välttämättä heikkene voimakkaasti ennen vuotta 21, mutta ajanjaksolla 21 22 työvoiman saatavuuden heikkeneminen voi johtaa työvoimapulaan metsätaloudessa. Työvoiman saatavuus heikkenee vuosina 22 22 eniten koneellisessa puunkorjuussa. Alueellisesti tarkasteltuna työvoiman saatavuus heikkenee eniten Länsi-Suomessa. Tarkastelussa oletettiin, että metsäenergian tuotanto kasvaa 9 miljoonaa m³ vuoteen 22 mennessä, ja että metsänomistajien omatoimisen työn osuus säilyy nykyisellä tasolla. Todennäköisesti metsäenergian tuotannon kasvu ei toteudu aivan yhtä voimakkaana, mikä lieventää työvoiman kysynnän kasvua ja siten parantaa työvoiman saatavuutta. Toisaalta metsänomistajien omatoimisen työn osuus todennäköisesti laskee, mikä vastaavasti lisää ammattimaisen työvoiman kysyntää ja siten heikentää työvoiman saatavuutta. 12
Johtopäätökset Työvoiman saatavuuden turvaaminen Metsätalous joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan vähenevästä työvoimasta muiden toimialojen kanssa. Metsätalouden yksi tärkeimmistä haasteista onkin parantaa imagoaan työllistäjänä, jotta metsätalouteen hakeutuisi työntekijöitä myös tulevaisuudessa. Kehittämällä metsätaloustöiden tuottavuutta myös jatkossa esimerkiksi metsänhoitotöiden koneellistamisen kautta voidaan osittain vähentää työvoiman tarvetta metsätaloudessa. Metsänomistajakunnan rakennemuutos lisää metsäpalvelujen kysyntää, mikä edellyttää metsäpalvelukentän uudistamista ja kehittämistä. Palvelujen monipuolistaminen johtaa yrityskoon kasvattamiseen metsäpalvelualalla, millä voi olla positiivinen vaikutus työvoiman saatavuuteen. Suuremmat yritykset nähdään vakaampina työnantajina, mikä voisi parantaa alan houkuttelevuutta. Myös yritystoiminnan aloittamisen ja työllistämisen kynnyksiä tulisi pyrkiä alentamaan. Metsätaloudessa työskentelee tällä hetkellä merkittävä määrä osa-aikaista työvoimaa erityisesti metsänhoitotöissä. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos voi olla merkittävässä asemassa, mikäli työvoiman saatavuus metsätaloudessa heikkenee voimakkaasti. Työvoiman saatavuuden heikkeneminen voi lisätä tarvetta rekrytoida ulkomaista työvoimaa esimerkiksi Venäjältä ja Baltiasta. Venäjällä puunkorjuu tapahtuu pääasiassa talviaikana, joten edellytykset erityisesti kausityövoiman rekrytoimiselle hakkuuajan ulkopuolella ovat hyvät. Ulkomaisen työvoiman rekrytoimista voisi koulutuksen kautta edistää esimerkiksi ulkoministeriön / maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman lähialueyhteistyön puitteissa. Osaavan ja motivoituneen työvoiman löytämiseksi näiltä alueilta voisi hyödyntää työvoiman rekrytoimiseen erikoistuneita henkilöstövuokrausyrityksiä sekä olemassa olevia kontakteja esimerkiksi metsäyhtiöiden puunhankinnan kautta. 13