Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä
Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis Pitkälä, Espoo, työryhmän y puheenjohtaja j Sivistystoimenjohtaja Marjo Ojajärvi, Vihti, työryhmän varapuheenjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen, Espoo Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, Helsinki Suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman, Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, Vantaa Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen, Vantaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö aikapäällikkö Susanna Tommila, Kauniainen Koulutusjohtaja Tiina Larsson, Kerava Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi Koulutoimenjohtaja j Soile Muinonen, Mäntsälä Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkää Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala, Kirkkonummi Päivähoidonpäällikkö Anna Karlsson, Sipoo Sivistystoimenjohtaja Marju Taurula, Järvenpää 2
Työn organisointi Valmistelusihteeristö Kehittämispäällikkö Tero Vuontisjärvi,Helsinki Talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen, Vantaa Talouspäällikkö Markus Peevo, Hyvinkää, Talouspäällikkö Pekka Hänninen, Kerava 1.5.2010 asti ja siitä lähtien sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi Hallintopäällikkö Irene Surakka, Espoo 3
Työn organisointi Alatyöryhmät y aihealueittain varhaiskasvatuksen palvelut perusopetuksen palvelut lukiopalvelut toisen asteen ammatilliset koulutuspalvelut ammattikorkeakoulupalvelut nuorisopalvelut liikuntapalvelut kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, vapaan sivistystyön y palvelut ruotsinkieliset palvelut 4
Nykytila-analyysin analyysin tulokset Seudullista yhteistyötä tehdään jo nykyisten hallintorakenteiden puitteissa varsin paljon mm. toimintojen kehittämisessä ja yhteisissä projekteissa palveluiden parantamiseksi ja monipuolistamiseksi 5
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Varhaiskasvatuspalvelut Vuonna 2007 on hyväksytty pääkaupunkisedulla suunnitelma päivähoitopalvelujen asteittaisen yhteiskäytön laajentamisesta Olisi mahdollista sopia alueellisesti rajattujen päivähoitopalveluiden järjestämisestä, mm. vuorohoidon järjestäminen 6
Nykytila-analyysin tulokset/ esimerkkejä Perusopetus Yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudulla palveluiden suunnittelussa, naapurikuntien rajojen läheisyydessä pienessä mittakaavassa koulunkäyntiä yli rajojen Yhteistyön lisäämismahdollisuuksia olisi mm. opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen, sairaalaopetuksen järjestäminen ja harvinaisten kielten opetuksen järjestäminen j Lukiopalvelut Opiskelijalla on vapaa hakeutumisoikeus, lukiopalveluja käytetään yli kuntarajojen Verkko-opetuksen lisäämistä seudullisena yhteistyömuotona tulisi selvittää sekä tiivistää lukiokoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen välistä yhteistyötä 7
Nykytila-analyysin tulokset/ esimerkkejä Toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Nykyisin vapaa hakeutumisoikeus. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken on laadittu pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus sekä yhteisiä kehittämisprojekteja. Tulisi kehittää koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointia seudullisena yhteistyönä, maahanmuuttajataustaisten koulutukseen liittyvää yhteistyötä sekä nivelvaiheyhteistyötä niin, että koulutustakuu toteutuu Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluissa on muodostettu suurempia kokonaisuuksia, mm. Metropolia Aluekehittämisnäkökulman, kansainvälisyysnäkökulman ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys on jatkossa entistä tärkeämpää 8
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Nuorisopalvelut Nykyisin tehdään yhteistyötä tieto- ja neuvontapalveluissa, arvioinnissa sekä palvelujen tuottamisessa Yhteistyötä voitaisiin tiivistää leirikeskusten käytössä, raja-aluepalveluissa, nuorille suunnatuissa tapahtumissa ja henkilöstö- koulutuksessa 9
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Liikuntapalvelut Yhteistyötä tehdään ulkoilualueiden ja -reittien kunnossapidossa ja suunnittelussa, saaristoulkoilun ja kalastuksen alueilla sekä lisäksi julkaistu yhteisiä karttoja Kehittämiskohteina voisi olla liikuntarakennushankkeiden yhteinen suunnittelu, kansainvälisten urheilun suurtapahtumien hakeminen ja järjestäminen ja palvelujen käytettävyys yli kuntarajojen 10
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Kirjastot Kirjastoissa palvelut ovat kenen tahansa käytettävissä asuinkunnasta riippumatta, mm. HelMet - verkkokirjasto pääkaupunkiseudulla. Seudullisen yhteistyön painopisteinä ovat yhteinen koulutus ja tiedotus Kirjastojen yhteistyötä tulee digitalisoituvassa ja sähköistyvässä maailmassa lisätä pikemminkin valtakunnallisella kuin seudullisella tasolla 11
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Kulttuuri Kulttuurin alalla tarjotaan taiteen perusopetuksen palveluita ja palveluita käytetään yli kuntarajojen, mm. Taikalamppu (valtakunnallinen lastenkulttuuriverkosto, radanvarsikuntien taidemuseoiden kesken yhteistyötä mm. kokoelmaja näyttelytoiminnassa) Yhteistyötä tulisi lisätä mm. kuntien raja-alueiden palveluiden turvaamisessa ja vähemmän opetettujen taiteenalojen (TPO)opetuksessa 12
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön kurssitarjonta on kaikille avointa yli kuntarajojen, pääkaupunkiseudun opistojen välillä on yhteistyötä mm. rehtoriverkosto ja yhteiset portaalit Opistohallinto- ja Ilmonet (pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen kurssihaku ja ilmoittautuminen) -järjestelmien käyttöönoton laajentamista tulee selvittää 13
Nykytila-analyysin analyysin tulokset/ esimerkkejä Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Ruotsinkielisissä varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa tehdään yhteistyötä eri kuntakokoonpanoin Seudun ruotsinkielisten koulujen yhteistyöverkostoa tulee laajentaa ja tiivistää, tulee järjestää yhteisiä kehityspäiviä ja tulee pohtia keskeisten toimintojen kuten rekrytoinnin yhtenäistämistä 14
TR 3, sivi Seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuus Sivistystoimen työryhmän edustamien alojen tarpeista ei synny painetta seutuhallintoon, koska palvelut ovat pääosin lähipalvelujal l Nykytila-analyysin pohjalta nousi esiin lukuisia mahdollisuuksia kehittää, laajentaa ja syventää seutuyhteistyötä Seudullinen järjestelmä voitaisiin luoda koulutustarpeen ennakointiin ii ja sitä kautta koulutustakuusta k huolehtimiseen
TR nro:nimi Erityisenä yse kehittämiskohteena ee Kuntalaislähtöinen sähköinen palvelu sivistystoimessa Kuntalaislähtöinen seudullinen sähköinen tiedotusja palvelukanava - yhden napin periaatteella Ei edellytä hallintorakenteiden muutoksia, mutta voi vaikuttaa palvelujen tuottamistapoihin Osaamisen vahvistaminen, capacity building Uudenlainen verkostoituminen ja uudet toimintamallit mahdollistamaan oppimista ja hyvien käytänteiden hyödyntämistä
SIVISTYSTOIMEN PALVELUT KUNTALAISLÄHTÖINEN SÄHKÖINEN PALVELU Yhden napin periaate, joka OSAAMISEN VAHVISTAMINEN edistäisi palvelujen käyttöä -Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen seudullisesti ja laajentaminen - Olemassa olevien sähköisten palveluiden hyödyntäminen(mm. y -Toisilta oppiminen- hyvät käytännöt Helmet, Ilmonet) - Oppilaitosten välinen yhteistyö, - Uusien palveluiden tuominen perusopetuksen ja toisen asteen sähköiseen järjestelmään esim. koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö tietoa varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, vapaa-ajanpalveluista -Yhteinen henkilöstökoulutus kuten karttapalvelut, latuverkostot
TR nro 3; sivi Kaksiportaisen seutuhallinnon edut Edunvalvonta parantunee valtakunnallisella tasolla Alueellinen tasa-arvo lisääntyy Palvelujen tasalaatuisuus, mikäli päätetään yhteiset laatustandardit
Kaksiportaisen seutuhallinnon haitat Hierarkia lisääntyy, tarvitaan väliportaan hallintoa, mikä hidastaa päätöksentekoa Paikallisdemokratian toimivuus heikentyy nykyisestä Laajempi keskittäminen toisi mukanaan vain jäykkyyttä ja byrokratiaa Voisi johtaa palveluiden keskittämiseen, lähipalvelut voisivat kärsiä Seutuhallinnosta ei osakeyhtiömuotoisesti i i järjestetyssä j ä palvelussa saada lisäarvoa (esim. ammattikorkeakoulut)