AHTS Jyväskylässä 2.3.2009



Samankaltaiset tiedostot
Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Suomalainen lapsuus. Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto. Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma

HUUMETILANNE SUOMESSA

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Lapsen ja nuoren ajautuminen rikollisuuteen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Mistä koostuu hyvä lapsuus?

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA?

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Liite 1. Koko aineisto (pääkomponentit: sukupuoli, kertalaisuus, ikä ja vapautumisvuosi). max

N Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

Kouluterveyskysely 2017

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

sityksiä terveysinformaatiosta

Seurantaindikaattorit

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Lea Pulkkinen. Books in English

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Nuoruusiän runsaan alkoholin käytön pitkäaikaisvaikutuksista. psykososiaaliseen hyvinvointiin

Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

!" # # $ Lea Pulkkinen

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Alkoholinkäytön taustatekijät

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Suomalaisten mielenterveys

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Transkriptio:

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi

(http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksen vaiheet Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät: 1968 8 196 poikaa 173 tyttöä 1974 14 189 poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä 1980 20 68 miestä 67 naista 1986 27 166 miestä 155 naista 1992 33 123 miestä 126 naista 1995 36 161 miestä 152 naista 2001 42 151 miestä 134 naista Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuustestit Toveriarviointi Opettaja-arviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastattelu Itsearviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu kysely Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Lea Pulkkinen

Prosenttiosuus Alkoholin käytön aloitusikä 27 24 lähde: Pitkänen & Pulkkinen, 2003 21 18 15 12 9 6 3 0 nainen n=165 mies n=191

Prosentti Humalajuominen aikuisiässä (JYLS) 35 30 25 20 15 10 5 0 Sukupuoli Nainen (N=155) Mies (N=175) Vähintään kuukausittain 31 % 66 %

Varhainen alkoholin käytön aloitusikä on yhteydessä * juomisen tiheyteen aikuisiässä (Flory et al. 2004) * humalajuomiseen aikuisiässä (Muthen & Muthen, 2000) * alkoholin aiheuttamiin ongelmiin (Barnes et al., 1992) * alkoholista riippuvuuteen aikuisiässä (Grant et al., 2001) * onnettomuuksiin (Hingson et al., 2000)

Standardoitu keskiarvo ja 95 % luottamusväli Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö 1,0 lähde: Pitkänen & Pulkkinen, 2003,5 0,0 CAGE n=328 Juomakerrat n=329 -,5 Humalakerrat n=330-1,0 MAST n=311

Humaltumisen useus Humaltumisen useus Humalajuomisen pysyvyys 27-42 -vuotiaana sekä aloitusikä ja alkoholin vuosikulutus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Naiset Aina harvemmin kuin vuosittain, naiset 27 %, miehet 7 % Yleensä harvemmin kuin vuosittain, naiset 22 % miehet 14 % Harvemmin kuin kuukausittain, naiset 30 % miehet 23 % Harvemmin kuin viikoittain, naiset 17 % miehet 31 % Viikoittain tai useammin, naiset 4 % miehet 25 % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Miehet Aloitusikä tasoryhmittäin 17,0 15,0 15,3 15,1 14,0 vuotta 17,4 16,1 15,7 14,8 14,6 Vuosikulutus (kg puhdasta alkoholia/vuosi) 42-vuotiaana tasoryhmittäin: 0,9 1,3 2,5 3,6 18,3 kg 0,5 1,7 2,6 7,2 14,4

Alkoholinkäytön aloittamista < 15 vuotta ja aikuisiän ongelmajuomista ennakoivat tekijät Naiset Miehet Perhetausta <15 Ai <15 Ai vähäinen lapsikeskeisyys * *** - ** äidin tupakointi * *** * * vanhempien alkoholinkäyttö - * * *** matala sosioekonominen asema - * - *

Oma käyttäytyminen 8-vuotiaana ja alkoholin ongelmakäyttö aikuisiässä Naiset Vähäinen rakentava käyttäytyminen * Heikko koulumenestys * Miehet Sosiaalinen aktiivisuus matala* korkea* Vähäinen mukautuvaisuus ** Aggressiivisuus ** Matala itsehallinta *

Oma käyttäytyminen 14-vuotiaana ja alkoholin ongelmakäyttö aikuisiässä NaisetMiehet Vähäinen sosiaalinen aktiivisuus * Aggressiivisuus *** ** Vähäinen rakentava käyttäytyminen *** *** Heikko koulumenestys *** *** Lintsaaminen *** *** Heikko itsehallinta ** *** Tupakointi ** *** Alkoholinkäyttö ** *** Vähäinen mukautuvaisuus * *** Ei lukioon * ***

Alkoholin käyttö ja terveys Alkoholin käytön varhainen aloittaminen ja humaltuminen yhteydessä - Tupakoimiseen - Korkeaan painoindeksiin aikuisiässä Aikuisiässä usein humaltuvilla - Koettu terveys heikompi kuin muilla - Tyytyväisyys elämään vähäisempää - Optimismi vähäisempää - Enemmän epäonnistumisen kokemuksia - Luottamus heikompaa

Alkoholin käyttö ja omat lapset Naiset: Alkoholin käytön aloitus alle 16-vna -useampia lapsia, erityisesti nuorena saatuja Kuukausittain tai useammin aikuisiässä humaltuvat - enemmän lapsia kuin muilla Miehet: Kuukausittain tai useammin humaltuvat -Eronneet useammin kuin muut Harvemmin kuin vuosittain humaltuvat -enemmän lapsia kuin muilla

Opioidien korvaushoito aloitettu 2002 tai 2003 (N=85) A-klinikkasäätiö

Potilaiden (n=85) perustiedot hoidon alkaessa Miehiä 67 % Alle 30-v. 69 % Asuu puolison kanssa 37 % Omia lapsia 39 % Työssä 7 % Työttömänä 89 % Korkeintaan peruskoulu 68 % Väliaikainen asunto 40 % Asunnoton 8 % Ollut vankilassa 21 % C-hepatiitti 80 % HIV 2 %

Aloitusikä Päihde n min-max keskiarvo <14 (%) 15< (%) Heroiini 74 12-32 18.7 1 92 Buprenorfiini 70 16-50 24.7 0 100 Muut opioidit 14 14-31 18.1 0 64 Alkoholi 69 8-17 12.5 77 4 Kannabis 74 10-26 14.5 37 26 Amfetamiini 68 12-27 16.5 4 61 Rauhoittavat 31 12-30 16.2 26 48 Käytti vähintään kahta ainetta < 14 30 % 14-15-vuotiaana 62 %

Tilanne syksyllä 2008 vuosina 2002 tai 2003 aloittaneet Hoidon kesto <6 kk 6-12 kk 1-3 v Yli 3 v Yht. Vieroittautunut 0 0 2 0 2 Hoito jatkuu 0 0 0 20 20 Hoito keskeytetty 8 4 9 2 23 Siirtynyt toiseen hoitopaikkaan 14 12 9 5 40 Yhteensä 22 16 20 27 85

MITÄ VOIDAAN TEHDÄ 1. Päihdekulttuuri ja asenteet 2. Aikuisten malli 3. Aikaa ja lapsikeskeistä ohjausta 4. Hyvät ihmissuhteet 5. Ennalta ehkäisevä työ 6. Ohjelmaa yksinäisiin iltapäiviin 7. Varhainen puuttuminen ongelmiin 8. Verkostoituminen 9. Saatavuuteen vaikuttaminen 10. Avoin keskustelu asioista niiden oikeilla nimillä

Lähteitä Dick, D. M., Barman, S. & Pitkänen, T. (2006). Genetic and environmental influences on the initiation and continuation of smoking and drinking. Teoksessa L. Pulkkinen, J. Kaprio & R.J. Rose (toim.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (s. 126-145). Cambridge: Cambridge University Press. Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylän yliopisto (väitöskirja). Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2007). A developmental approach to alcohol drinking behavior in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction (painossa). Pitkänen, T., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction, 100, 652-661. Pitkänen, T. & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? Tommi 2003: Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja (s. 12-30). Keuruu: Otavan kirjapaino. Rose, R.J., Dick, D.M., Viken, R.J., Pulkkinen, L. & Kaprio, J. (2001). Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 25, 1594-1604.