Motoriikan haasteet oppimisessa tiedosta, tunnista, tue! Liikuntaseikkailuristeily 5.-7.2.2015

Motoriikan haasteet oppimisessa tiedosta, tunnista, tue! Liikuntaseikkailuristeily 5.-7.2.2015

MOTORIIKAN VAIKEUDET VOIVAT JOHTUA MONISTA SYISTÄ Elintavat ja oppimisympäristö persoonallisuus (arkuus) ylipaino vähäiset liikkumiskokemukset Vammat ja sairaudet aistivammat CP-vamma, lihasdystrofia autismi Motorisen oppimisen vaikeus / DCD kehityksellinen neurobiologinen häiriö 5-6% vaikeus oppia uusia motorisia taitoja Huom! Lasten motoriset taidot kehittyvät yksilölliseen tahtiin. Kaikki hyötyvät liikkumisen lisäämisestä, mutta syy heikkoihin motorisiin taitoihin on hyvä selvittää, jotta lasta osataan tukea oikealla tavalla!

Motorisen oppimisen vaikeus, DCD Yleisyys 5 6 % Esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä (2:1-7:1) Pysyvyys n. 50 % Komorbiditeetti eli päällekäistyminen Hieno- ja/tai karkeamotoriikan alueen ongelmat Usein myös aistitiedon käytön ja havaintomotorisen toiminnan ongelmat Motorinen suoritus voi olla hidas tai epätarkka Oppimisen ongelmat näkyvät: a) uusien motoristen taitojen oppimisessa b) niiden käyttämisessä uusissa tilanteissa.

Motorisen oppimisen vaikeus, DCD Lapsella voi olla vaikeuksia: a) analysoida tehtävän ja ympäristön vaatimuksia b) monivaiheisten toimintojen suorittamisessa ja suunnittelussa c) toiminnan ennakoinnissa d) pysyvien liikemallien muodostamisessa e) liikkeiden koordinaatiossa (ajoitus, rytmi, voimansäätely) f) liikkeiden säätelyssä kun ympäristön vaatimukset muuttuvat

Poika 10v, ei ongelmia Poika 9v, motoriikan oppimisvaikeus (DCD) Videoiden lähde: http://canchild.ca/elearning/dcd_workshop/sports.html

HAVAINNOI JA TUNNISTA https://www.youtube.com/watch?v=igqmdok_zfy

Motoriikan havainnointilomake MOQ-T lapsen yleisten motoristen taitojen ja hienomotoriikan tarkasteluun soveltuu työkaluksi motoriikan oppimisvaikeuksien tunnistamiseen esi- ja alkuopetuksessa 6 9-vuotialla lapsilla koostuu 18 väittämästä, joihin vastataan neliportaisella asteikolla nopeakäyttöinen (n. 3 min) EI ole diagnosointiväline! Katsele lomakkeen tietoja käsikirjasta ja täytä lomake osoitteessa http://ekapeli.fi/moq-t!

MOQ-T lomakkeen käyttömahdollisuuksia: tiedostaminen ja tunnistaminen moniammatillinen yhteistyö (varhaiskasvattaja/opettaja terveydenhuolto huoltaja) seuranta puheeksi ottamisen väline tiedon keruu arjessa suoriutumisesta

Lomakkeella voi saada 18 72 pistettä. Tulos ilmoitetaan kokonaispistemääränä sekä kuviona, josta opettaja voi värin tummuusasteen perusteella arvioida, kuinka todennäköisesti oppilaalla on motorisen oppimisen vaikeuksia.

Millaisissa arkisissa tilanteissa vaikeudet voivat näyttäytyä? Karkeamotoriikan osalta Hienomotoriikan osalta Taitojen yhdistämisen ja havaintomotoriikan osalta Liikkuminen ei ole yhtä sujuvaa kuin muiden saman ikäisten, vaan hitaampaa ja työläämmän näköistä. Lapsi saattaa liikunta- ja välitunneilla vältellä vauhdikkaita, taitoa ja ketteryyttä vaativia ja isojen ryhmien leikkejä tai pelejä, kuten hippaa tai polttopalloa. Esimerkiksi tasapainon hallinnan vaikeuden vuoksi lapsen voi olla harjoittelusta huolimatta vaikea oppia liikunnallisia taitoja, kuten luistelu, hiihto tai pyöräily. Lapsen (luokka)työskentely on hidasta ja jälki huolimatonta tai heikompaa suhteessa ikätovereihin. Työskentely ei ole tasalaatuista: lapsi painaa kynää liikaa tai liian vähän, tuotettu teksti ei pysy annetuilla riveillä ja kirjainten ja sanojen etäisyydet eivät ole selkeät (myös hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat). Myös kynäote saattaa olla kehittymätön ja kätisyys vakiintumaton. Lapsi voi myös suhtautua vastahakoisesti kirjoittamista tai käsitöitä edellyttäviin tehtäviin. Ruokailutilanteessa saattaa käydä usein vahinkoja esim. kaatuneen juomalasin muodossa ja lapsi sotkee itseään. Aistien kautta välittyvän tiedon hyödyntäminen ja huomion suuntaaminen suorituksen kannalta oleelliseen aistitietoon on haasteellista (vaikeudet havaintomotorisissa taidoissa). Lapsen liikkeet ovat hallitsemattomia, ja lapsi saattaa kolhia itseään ja kompastella omia aikojaan, koheltaa ja törmäillä, koska kehonhallinta ei ole riittävää nopeisiin suunnanmuutoksiin ja liikkeiden oikeaan ajoittamiseen. Liikkeet voivat olla liioiteltuja tai puutteellisia ja liikkumiseen käytetty lihasvoima liiallista tai liian vähäistä. Toiminnan suunnittelu ja liikkeelle lähteminen on haastavaa tai erityisen hidasta. Lapsi saattaa vasta suunnitella tehtävää silloin, kun muut jo suorittavat.

Havainnoi liikkeen laadullisia ominaisuuksia! Ketteräksi -menetelmä Hyppelytehtävä: 3 tasoa

TUE

"Jos perustaidot eivät ole kunnossa, se vaikuttaa koettuun pätevyyteen. Oppilaat kokevat olevansa huonoja, ja jos he kokevat olevansa huonoja, he eivät osallistu toimintaan, jossa kokevat olevansa huonoja. (Sami Kalaja, HS 27.9.2014)

MOTORISTEN TAITOJEN HAASTEET Elintavat ja oppimisympäristö persoonallisuus (arkuus) ylipaino vähäiset liikkumiskokemukset Vammat ja sairaudet, esim. aistivammat CP-vamma, lihasdystrofia autismi TUKEMINEN Motorisen oppimisen vaikeus / DCD kehityksellinen neurobiologinen häiriö 5-6% vaikeus oppia uusia motorisia taitoja monipuolisuus motoristen taitojen harjoittelussa liikkumaan innostaminen liikunnan soveltaminen motivointi tehtäväorientoituneet opetusmenetelmät kognitiivinen ohjaus strategiat ja suunnittelu

Skillilataamo Tehtäväkortisto liikunnan lisäämiseen ja motoristen perustaitojen harjoitteluun koulupäivän aikana Maksuton verkkopalvelu www.skillilataamo.fi avautuu maaliskuussa 2015

Tukitoimien suunnittelussa tulisi muistaa MOTIVAATIO Oppimisen kannalta on olennaista, että lapsi on motivoitunut: harjoitteet tulisi suunnitella lapselle ja perheelle merkityksellisten arjen taitojen ja toimintojen ympärille (Blank 2012; Sugden 2007; Missiuna ym. 2006) MIELIKUVAT Hyödynnä oppimis- ja opetustilanteissa mielikuvia sekä lapsen omia ongelmanratkaisutaitoja YHTEISTYÖ Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää (neuvola, kouluterveydenhuolto, varhaiskasvattaja, opettaja, erityisopettaja, vanhemmat, terapeutit, liikunnanohjaajat jne.), jotta harjoittelu toteutuu johdonmukaisesti lapsen arjessa (koulu/päiväkoti/koti) ja tukitoiminta on jatkuvaa

Kognitiivisella ohjauksella on positiivinen vaikutus motoriseen oppimiseen (Niemeijer ym. 2006) Annetaan sanallisia vihjeitä tehtävän suorittamiseen, kysellään tehtävästä ja sen vaatimuksista ja kerrotaan, miksi liike tai tehtävä tulisi suorittaa tietyllä tavalla. 1) Aseta toiminnalle tavoite (esim. haluan oppia heittämään palloa) 2) Tee toimintasuunnitelma (jalkojen asento, pallokäsi taakse, toinen käsi eteen tähtäämään heitto) 3) Toiminta (suunnitelman toteuttaminen, useat toistot) 4) Suorituksen arviointi (miten onnistuin, toteutuiko suunnitelma, huomio itsearviointiin!)

Käytännön vinkkejä Rohkaise lasta osallistumaan ja itsenäiseen toimintaan Muokkaa omia odotuksiasi (ole joustava ja pohdi vaihtoehtoisia toimintatapoja tavoitteen saavuttamiseksi) Opeta lapselle strategioita, eli kannusta häntä suunnittelemaan omaa toimintaansa: asettamaan tavoitteita, miettimään miten tavoitteet saavutetaan ja mitä sen eteen pitää tehdä Yksinkertaista tehtävänantoa ja muokkaa lapsen toimintaympäristöä onnistumiselle suosiolliseksi Hyödynnä harjoitteissa käytännön tilanteita ja vähän ja usein -periaatetta ennemmin kuin paljon yhdellä kertaa kerran viikossa Anna positiivista palautetta yrittämisestä ja vähennä lapsen auttamista lapsen taitojen kehittyessä Kehu lasta ja hänen näkemäänsä vaivaa tehtävän suorittamiseksi, juhlista onnistumista ja muistuta, että lapsi on ITSE tehnyt työn onnistumisen eteen!

NMI Bulletin 4/2014: Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, ja tukea heitä kouluympäristössä? NMI Bulletin on oppimisen ja oppimisvaikeuksien suomenkielinen erikoislehti joka julkaisee vertaisarvioinnin läpikäyneitä tieteellisiä artikkeleita, kokeiluja, käytänteitä, puheita, puheenvuoroja sekä esittelyjä ja katsauksia. Julkaisu on tarkoitettu erityisesti opetus-, kasvatus- ja terveysalan ammattilaisille ja tutkijoille sekä yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lataa artikkeli osoitteesta http://www.cp-liitto.fi/tutkimus/innostun_liikkumaan/ajankohtaista/nmi_bulletin_4_2014_- _motoriikan_oppimisvaikeuden_tunnistaminen_ja_tukeminen

Joustava työskentelypiste Välineiden ja materiaalien hyödyntäminen Tehtävänannon muokkaaminen Verbaalinen ohjaus Sijoita lapsen istumapaikka lähelle opettajaa/ohjaajaa ja tauota istumista Säädettävät työtuoli ja -pöytä mahdollistavat optimaalisen työskentelyasennon Kokeile tasapainotyynyä penkillä tai jumppapalloa istuimena Anna lapselle mahdollisuus työskennellä eri asennoissa, esimerkiksi seisten, lattialla maaten, tai pallon päällä istuen Hyödynnä apuvälineitä esimerkiksi kynäotteen parantamiseksi - paksu kynä - kulmikas kynä - muovinen kynäote Anna lapsen käyttää tietokonetta pitkien tehtävien kirjoittamiseen Hyödynnä eri työskentelymateriaaleja (esim. karkeampaa paperia) Anna lapselle valmiit tuntimuistiinpanot (esim. kopioina) kirjoittamisen sijaan Tue muistia kuvin, värein ja merkein Anna lapselle reilusti aikaa tehtävän suorittamiseen - tauota työskentelyä - aikapaine pahentaa tilannetta Ketjuttaminen -pilko vaikeat ja uudet opeteltavat taidot osiin Anna lapsen aloittaa työskentely ennen muita, jotta hän saisi tehtävänsä valmiiksi muiden kanssa samaan aikaan Muuntele - toiminnan tavoitetta - liiketekijöitä - ympäristötekijöitä Hyödynnä suullisia kokeita Ohjeistus: - anna vinkkejä tehtävän suorittamiseen - vaadi huomio ja demonstroi liike monikanavaisesti Haasta lapsi löytämään liikkeen ydinkohdat: - keskustele tehtävän vaatimuksista - selitä, miksi liike kannattaa suorittaa tietyllä tavalla - anna rytmi tai ajoitus - selitä hankalat kohdat liikkeen suorittamisessa Anna palautetta suorituksen jälkeen: - mikä meni hyvin ja mikä huonosti Ohjaa itsearviointiin, kysy lapselta: - mikä oli vaikeaa? - ymmärsitkö tehtävän ydinkohdat? - onnistuitko omasta mielestäsi tehtävässä? Mallintaminen - hyvä malli on myös toinen vasta-alkaja (lapsi näkee suorituksen mahdolliset ongelmakohdat) Motivoi ja kannusta! - itse asetetut tavoitteet - sopivat haasteet - tee edistyminen näkyväksi Lähde: Asunta, Mälkönen, Viholainen, Ahonen & Rintala, 2014

Tehtävä Muodostakaa 2-4 ryhmää Miettikää yhdessä, mistä pilkotuista osista hyppynaruhyppely koostuu Yksi hyppii hyppynarulla, muut havainnoivat mitä tapahtuu Kokeilkaa miten naruhyppely on vaikeaa/helppoa Katsotaan video http://canchild.ca/elearning/dcd_pt_workshop/evidence-based-practice/some-approachesbetter.html

Hyödyllisiä linkkejä www.liikkuvakoulu.fi/ideat (mm. oppitunnit, istumisen vähentäminen, taukoliikkeet, toiminnallinen opetus, välitunnit, kerhot, koulumatkat, tapahtumat, koulupiha ja sisätilat jne.) http://lukujaliikkuen.fi (Lukuja liikkuen, tavuja touhuten -sivustolta löydät vinkkejä alku- ja esiopetukseen sekä varhaiskasvatukseen) www.innostunliikkumaan.fi (kattavasti tietoa motoriikan vaikeuksista sekä muista koulumaailman ilmiöistä, työkalupakissa monipuolisesti materiaaleja) www.skillilataamo.fi (maksuton, liikunnallinen tehtäväkortisto, avautuu maaliskuussa 2015) www.kouluasiaa.fi (tietopankki, jonne kerätään kootusti tietoa koulumaailman ilmiöistä ja järjestöjen tarjoamasta tuesta peruskouluille, esikouluille, oppilashuollolle ja vanhemmille) http://www.valmennustaito.info/taitokartta/ (runsaasti videoita perusmotorisista taidoista, videoita kehonhallinnan kehittämiseen ja taitojen harjoittelua varten, esimerkkejä laitteista ja salien kalustamisesta) http://www.sport.fi/koulu (liikuntavinkit, aktiivisempi koulupäivä, kampanjat ym.) https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/sport/eki/koe (taitojen harjoittelu, ketjuttaminen ja pilkkominen sekä kehonhallinnan kehittäminen) http://www.kll.fi/materiaalit (materiaalia lasten ja nuorten liikuttamiseen) http://www.perheliikunta.fi/liikuntavinkit (monia liikuntaleikkejä ja -vinkkejä) www.suunnittelenliikuntaa.fi (suunnittele liikuntatuokio eri ikäisille, eri ympäristöihin ja tiloihin jne.)

On mahdollista katsoa näkemättä nähdä tunnistamatta tunnistaa käsittämättä käsittää hyväksymättä. On mahdollista katsoa ja nähdä nähdä ja tunnistaa tunnistaa ja tuntea käsittää ja hyväksyä (Jiiri Okas)

Lähteet 1/2 Asunta, P., Mälkönen, I., Viholainen, H., Ahonen, T. & Rintala, P. 2014. Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia ja tukea heitä kouluympäristössä? NMI Bulletin 4/2014. Asunta, P., Viholainen, H., Westerholm, J. & Rintala, P. 2015. Motoriikan havainnointilomake suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen. Liikunta & Tiede. Painossa. Blank, R. 2012. Information for parents and teachers on the European Academy for Childhood Disability (EACD) recommendations on Developmental Coordination Disorder. Canchild.ca -sivusto videoiden lähteenä: http://canchild.ca/elearning/dcd_workshop/index.html Missiuna, C., Rivard, L., & Bartlett, D. 2006. Exploring assessment tools and the target of intervention for children with developmental coordination disorder. Physical & Occupational Therapy in Pediatrics, 26 (1-2), 71-89. Niemeijer, A., Schoemaker, M.M. & Smits-Engelsman, B. 2006 Are teaching principles associated with improved motor performance in children with developmental coordination disorder? A pilot study. Physical Therapy, 86(9), 1221-1228.

Lähteet 2/2 Savolainen, N. & Vienola, S. 2014. Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T) luotettavuus 6-vuotiaiden lasten arvioinnissa. [Pro gradu -tutkielma] Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Schoemaker, M.M. 2008. Identification of Developmental Coordination Disorder. Luentomateriaali. Schoemaker, M.M., Flapper, B., Reinders-Messelink, H. & De Kloet, A. 2008. Validity of the motor observation questionnaire for teachers as a screening instrument for children at risk for developmental coordination disorder. Human Movement Science 27, 190 199. Sugden, D. 2007. Current approaches to intervention in children with developmental coordination disorder. Developmental Medicine in Child Neurology, 49, 467-471.