Johdanto KANANHOITO-OPAS



Samankaltaiset tiedostot
Punaheltta on Paras!

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

ruokintakonsultti puh. sähköpostiosoite Lisää tietoa myös osoitteista

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Haaviston Siitoskanala. Hoito-opas. Haaviston Siitoskanala / Hy-Line Variety Brown opas /

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Hoito-opas Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Lihantuotanto SIANLIHA

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo:

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen (Evira) esityksestä EM

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Huolto-opas Kuivausrumpu

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Betonilattioiden hoito-ohjeet

Movair AF 170. Käyttöohje. Korvent Oy Vanha Nurmijärventie VANTAA FINLAND

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n.

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Maataloustuotannon kirjaamisvaatimukset

EXTOR 2300A asbesti-imuri alipaineistukseen

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Tikli-Alumiinioven asennusohje

Hoito ja puhdistus. 1. Vedä kondenssivesisäiliö ulos. 2. Vedä suodatin pois lukituksestaan.

PIHARAKENNUKSET LAITURIT

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön

Täydentävät ehdot -ajankohtaista. Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2018 Elintarvikehygienian jaosto Noora Tolin

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Miten parannan sisäilman laatua?

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

2. Tarkasta sammuttimen kokonaispaino.

Eläinten Hyvinvointi

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

KOSPEL S.A KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

Hyviä käytänteitä ja huomioitavia asioita astianpesuprosessissa. Tuottava ja tehokas ammattikeittiö hanke Merja Ylönen/Xamk

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä


Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Maxammon ruokintateknologia

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Transkriptio:

KANANHOITO-OPAS 1

Johdanto Kanojen hyvinvointi on tärkeä monestakin syystä. Hyvin voivat kanat tuottavat hyvälaatuisia munia ja antavat parhaan mahdollisen munatuotoksen ja teurastuloksen. Tämä opas tähtää ensisijaisesti kanojen hyvinvointiin ja korkeaan teuraslaatuun. Munantuotantoa käsittelevät asiat on jätetty vähemmälle, joskin on selvää, että vain hyvin voivalla kanaparvella on mahdollisuus saada paras mahdollinen tulos. Kanalan olosuhteet ovat ensi sijaisen tärkeitä kanojen menestymiselle. Hyvä hygieniakäytäntö edesauttaa kanojen terveyttä ja hyvinvointia. Toimenpiteiden ja olosuhteiden seuraaminen ja asioiden säännöllinen muistiin kirjaaminen auttavat hoitorutiinien suunnittelussa ja tulosten ymmärtämisessä. Näitä asioita käsitellään oppaan alkupuolella. Kanan ravinto vaikuttaa paljon munien laatuun ja kanojen teuraslaatuun. Oppaan loppupuoli onkin omistettu rehustukselle. Sisältö Valmistautuminen kananuorikoiden tuloon 3 - Kanalan puhdistus 3 - Punkkien torjunta 3 - Kananuorikoiden siirtoikä 4 - Päivän pituus 4 - Valon voimakkuus 4 - Kananuorikoiden painonkehitys 4 Kanalaolosuhteet 5 - Lämpötila 5 - Kosteus 5 - Tuuletus 5 - Vesi 5 - Päivittäinen siivous 6 - Viikkosiivous 6 - Teurastukseen valmistautuminen 6 Ruokinta ja rehustus 7 - Ennen kananuorikoiden tuloa tilalle 7 - Tärkeimmät ruokinnalliset ajat 7 - Soran anto 9 - Helleaika 9 - Rehunjakotekniikka 9 Yleiset kanalan hygieniasuositukset 10 Tee nämä päivittäin 11 2 KANANHOITO-OPAS

Valmistautuminen kananuorikoiden tuloon tilalle Kanalan puhdistus Varaa kanaerien vaihtoon riittävästi aikaa, ainakin kaksi viikkoa. Mikäli kanalassa on punkkeja, niiden torjuntaan tarvitaan vielä kaksi viikkoa lisäaikaa. Kanalan perusteellisella puhdistamisella ja desinfioinnilla munantuottaja omalta osaltaan luo pohjan uuden kanaerän onnistumiselle. Aloita kuivapuhdistuksella. Poista aluksi irtain lika katosta, seinistä, ilmastointilaitteista, häkeistä ja muista laitteista. Imuri on erinomainen apuväline kuivapuhdistuksessa. Lika ei siirry paikasta toiseen, vaan saadaan kerralla poistettua. Huolellisen kuivapuhdistuksen jälkeen tehdään perusteellinen kostutus ennen varsinaisen pesun aloittamista. Pesuaine pehmentää likakerrosta ja nopeuttaa pesua. Kuuma vesi parantaa oleellisesti pesutulosta. Pese ensin katto ja häkit, viimeksi seinät ja lattia. Pese huolellisesti myös munien säilytystilat ja muut kanalaan liittyvät tilat. Älä unohda kanalan pihan siistimistä. Kananvaihdon yhteydessä on tarkistettava rehusiilon kunto ja siilo on puhdistettava. Mikäli siilon seiniin on tarttunut rehua, siilo tulee puhdistaa pesemällä ja desinfioimalla. Juomalaitteet tulee huuhdella, jotta putkistoissa oleva lika saadaan poistettua. Huuhtelun jälkeen suoritetaan desinfiointi. Huolellisen pesun jälkeen suoritetaan kanalassa desinfiointi. Vain puhtaita pintoja kannattaa desinfioida. Kanalan desinfiointiin on saatavana useita aineita niin ruiskutettavia kuin sumutettaviakin. Terveydelle haitallista formaliinikaasutusta on syytä välttää ja käyttää sen asemasta muita valmisteita. Imuri on hyvä apuväline kuivapuhdistuksessa ja punkkien torjunnassa Punkkien torjunta Mikäli kanalassa on punkkeja, kanalan puhdistamiseen tulee uhrata huomattavan paljon työtä. Kanojen sisällä ollessa ei punkkeja yleensä onnistu hävittämään, joten vaihdon yhteydessä punkkien torjuntaan on panostettava. Kanalan ja laitteiden hyvin perusteellinen puhdistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Punkit viihtyvät suojaisissa koloissa kuten varvaspelleissä. Kyseiset pellit on irrotettava, jotta ne voi kunnolla puhdistaa. Erittäin huolellisen pesun jälkeen suoritetaan punkkien torjunta valmisteilla, joita saa eläinlääkärin kautta tai torjunta-aineita myyvistä liikkeistä. Torjunta on suoritettava uudelleen kymmenen päivän kuluttua, koska punkin munista kehittyy uusi sukupolvi, joka myös on hävitettävä. Pesu on suoritettava huolellisesti, koska desinfiointi tehoaa vain puhtaisiin pintoihin Kanapunkki Kaasutykillä saadaan desinfiointiaine levitettyä tasaisesti kanalaan ja laitteisiin 3

Kananuorikoiden siirtoikä Suositeltava siirtoikä on 15-16 viikkoa. Mikäli siirto tapahtuu myöhemmin, kasvattamossa on huomioitava kananuorikoiden kalkin tarpeen lisääntyminen. Päivän pituus Kananuorikoiden toimittaja antaa tilalle suosituksen valo-ohjelmaksi, joka sopii kyseiselle kanajalosteelle. Valo-ohjelmaan on hyvä merkitä etukäteen päivämäärät, milloin päivän pituuteen tehdään muutoksia. Raitisilmaluukut ja tuuletuslaitteet tulee rakentaa sellaisiksi, että niistä kanalaan tuleva valo jää hyvin vähäiseksi. Kun valot sammuvat kanalasta, niin kanalan tulee olla pimeä. Munantuottaja voi halutessaan poiketa suositellusta valo-ohjelmasta, jos hän tahtoo aikaistaa tahi viivästyttää muninnan alkamista tavanomaisesta ajankohdasta. Kanoille on aina annettava vähintään kahdeksan tunnin nukkumisaika. Oleellisia muutoksia ei ole suositeltavaa tehdä ohjeelliseen valoohjelmaan. Liian aikainen muninnan alkaminen vaikeuttaa kananuorikoiden painon kehitystä ja heikentää kanan kestävyyttä. Munan paino on pitkään S-luokassa, mikäli muninta alkaa aikaisin. Selkeä muninnan alun viivästyminen saa aikaan munan koon kasvamisen tavallista aikaisemmin XL-kokoluokkaan Suositeltava kananuorikoiden siirtoikä on 15 16 viikkoa Valon voimakkuus Valon voimakkuus vaikuttaa muninnan alkamiseen kuten päivän pituuskin. Voimakas valo nopeuttaa muninnan alkamista ja hämärä hidastaa. Ensimmäisinä päivinä siirron jälkeen on pidettävä enemmän valoa kuin myöhäisemmässä vaiheessa. Näin sen vuoksi, että linnut löytäisivät nopeasti vesinipat uusissa olosuhteissa. Nykyiset jalosteet menestyvät parhaiten melko hämärässä valaistuksessa. Valon voimakkuus ei vaikuta tuotannon tasoon, mutta sen sijaan lintujen käyttäytymiseen. Liian voimakas valaistus on hyvin usein kannibalismin aiheuttaja. Kananuorikoiden painonkehitys Kananuorikoiden painoa tulee tarkkailla jo kasvatusvaiheessa, jotta linnut ovat suosituspainossa munituskanalaan toimitettaessa. Kananuorikoiden siirtopaino on aina hyvä selvittää. Punnitaan tiettyihin häkkiosastoihin tulevat kaikki linnut yksitellen. Kananuorikoiden toimittajalta saa suosituspainokäyrän, johon verrataan parven painonkehitystä kahden viikon välein 30 viikon ikään asti ja sen jälkeen kahden kuukauden välein. Koko ajan punnitus suoritetaan samojen häkkiosastojen linnuilla samaan aikaan päivästä. Mikäli paino ei kehity suosituksen mukaisesti, ruokintakertoja on lisättävä ja jos tämäkään ei auta, niin rehun koostumusta on muutettava voimakkaammaksi. Ylipainosta ei yleensä ole haittaa. Alipainoa sen sijaan tulee ehdottomasti välttää. 4 Kanojen painonkehitystä tulee aluksi seurata kahden viikon välein, 30 viikon iästä kahden kuukauden välein Paino g Viikko Rehustukseen tehdään muutoksia, mikäli punnitustulokset poikkeavat kanajalosteen suosituskäyrästä KANANHOITO-OPAS

Kanalaolosuhteet Lämpötila Kanalan lämpötilan tulee olla mahdollisimman tasainen. Tavoiteltava lämpötila on +20 C. Tätäkin alhaisemmassa lämpötilassa kanat viihtyvät, mutta rehun kulutus kasvaa, koska kanat joutuvat käyttämään rehua lämmöntuotantoon. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun höyhenpuku on jo kulunut. Yli +20 C:n lämpötilassa kanalan ilma tulee kuivaksi ja kanojen ruokahalu heikkenee. Lämmitysjärjestelmä on välttämätön kanalan lämpötilan tasaisena pitämiseksi. Kosteus Optimaalinen ilman suhteellinen kosteus kanoille on 60-80 %. Liian kuiva ilma on pölyistä. Pöly ärsyttää kanojen ja myös hoitajien hengitysteitä ja silmien limakalvoja. Pölyongelma voidaan poistaa kastelemalla käytäviä. Helleaikana kastelulla saadaan myös kanalan lämpötilaa laskettua. Liian suuri kosteus tekee kanalan ja laitteet epäsiisteiksi. Tuuletusta lisäämällä saadaan liika kosteus pois Tuuletus Kanojen hyvinvoinnille tärkeä edellytys on vedoton, riittävä tuuletus. Turvallinen tuuletusjärjestelmä on sellainen, jossa raitis ilma otetaan seinän yläosasta sisään ja käytetty ilma puhalletaan katossa olevien poistohormien kautta ulos. Tämä järjestelmä mahdollistaa luonnollista ilman kiertoa laitevian sattuessa. Ns. seinätuuletuksessa puhaltimien pysähtyessä lämpötila nousee nopeasti, koska luonnollista ilmankiertoa ei tapahdu. Kaikkia puhaltimia ei saa kytkeä saman sulakkeen taakse. Tuuletuksen häiriötön toimivuus on niin tärkeä asia, että siihen kannattaa panostaa. Liitä tuuletusjärjestelmä hälytykseen. Silloin saat ajoissa viestin tuuletuksessa olevasta häiriöstä. Kanalassa on oltava koko ajan vähintään 0.8 m 3 / eläin / tunti ilmanvaihtoa. Kanalan kosteus nousee liian suureksi, jos tästä tingitään. Tavoiteltava kanalan lämpötila on +20 o C Jättituulettimella ilmastointi saadaan tasaiseksi ja lähes äänettömäksi Vesi Juomalaitteissa oleva vesi pitää olla hyvälaatuista ja kanojen tulee saada sitä riittävästi. Vettä kuluu kaksi kertaa niin paljon kuin rehua eli runsas 200 ml kanaa kohti päivässä. Päivittäin on tarkistettava, että vettä nipoista tulee helposti. Vesimittari on erinomainen apuväline veden kulutuksen seurantaan. Mikäli päivittäiseen veden kulutukseen tulee muutoksia, se on merkki häiriöstä, joka tulee nopeasti selvittää. Veden puutteeseen kanat reagoivat nopeasti, rehun kulutus vähenee, tuotanto laskee ja kuolleisuus lisääntyy. Mikäli kanalaan tuleva vesi on ruosteista tai siinä on muita epäpuhtauksia, putkistot tulee huuhtoa muutaman viikon välein. Vesimittarin lukema merkitään päivittäin kanalakirjaan 5

Päivittäinen siivous Munakourut tulee harjata kerran päivässä. Näin saadaan mahdollisimman puhtaita munia. Päivittäiseen hoitorutiiniin on hyvä sisällyttää käytävien lakaisu ja yleistilojen siivous. Näin työt eivät ruuhkaudu eikä lika pääse pinttymään. Lantamattojen ajo tulee tehdä riittävän usein, yleensä kolmen päivän välein. Jos ajo viivästyy, pohjaverkkoihin tulee likaa ja likaisten munien osuus kasvaa. Viikkosiivous Pöly on kanaloiden vitsaus. Harjaa tai mieluummin imuroi pöly kerran viikossa laitteista ja rakenteista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmastointilaitteiden puhdistamiseen, jotta varmistetaan niiden tehokas toiminta. Munankeruulaitteet puhdistetaan päivittäin Tärkeää! Sovi poishakuviikko nuorikoiden tilauksen yhteydessä. Teurastukseen valmistautuminen > Sovi kanojen poishakupäivä. > Ota viimeinen salmonellanäyte noin 1 kk ennen teurastusta/ lopetusta. Ota todistus valmiiksi ennen teurasauton saapumista. > Katso, että kanalan edusta on vapaa, jotta teurasauto pääsee helposti kanalan ovelle. > Tyhjennä kanalan eteistila, jotta kanakuorman tekijöillä on riittävästi liikkumatilaa. > Varmista, että häkkien luukut ovat helposti avattavissa. > Älä käytä ruokintalaitteita sinä päivänä, kun kanat haetaan teurastukseen. Yleishygienian kannalta on parempi, että ruokintaa ei suoriteta teurastuspäivänä. Vettä tulee antaa loppuun saakka. > Lattiakanalassa nosta nippaputket ylös ja poista ruokintalaitteet. > Kerää munat vähän ennen kuormauksen aloittamista. Lantamatot tyhjennetään vähintään kolmen päivän välein Kanalassa pitää olla niin paljon tilaa, että kuljetuslaatikkopinon voi helposti ohittaa 6 KANANHOITO-OPAS

Ruokinta ja rehustus Ennen kananuorikoiden tuloa tilalle Analysoi edellisen kanaerän menestyminen eli ota opiksesi hyvistä ja huonoista kokemuksista. Mieti, onko asioita, joita kannattaisi tehdä toisin kuin olet tehnyt tähän asti. Tuotantoseurannan avulla tämä on helpoin tehdä. Mieti ja päätä rehustus vähintään kaksi viikkoa ennen kananuorikoiden tuloa tilalle. Jos käytät tiiviste-viljaruokintaa, teetä vilja-analyysit ja ruokintasuositus. Tilaa rehu viikkoa ennen ja varmista laitteiden toimivuus. Tärkeää! Mahdollisesti edelliseltä kanaerältä jäänyttä loppumunintakauden rehua ei saa syöttää kananuorikoille. Rehussa on liian paljon kalsiumia ja liian vähän energiaa ja valkuaista. Muista siilon puhdistus! Kuvateksti Tärkeimmät ruokinnalliset asiat ikäviikoilla 15 (16) 20 viikkoa Tämän ikäkauden hoidolla ja ruokinnalla luodaan pohja koko tuotantokauden menestymiselle ja kanojen hyvinvoinnille. Kananuorikon kehityksen erityispiirteitä tällä kaudella ovat munasarjojen kehittyminen ja kalsiumin varastoituminen ydinluihin. Valkuainen Tiiviste-viljaruokinnassa on käytettävä ruokintasuosituksen mukaista tiivistemäärää (tavoite raakavalkuaistaso 17-18 %). Munasarjojen kehittyminen vaatii hyvälaatuista valkuaista! Puhdista kanojen vaihdon yhteydessä rehusiilot myös sisältä Miesluukku on siilossa välttämätön Kalsium Kananuorikko alkaa varastoida kalsiumia ydinluihinsa pari viikkoa ennen muninnan alkamista. Jotta tämä olisi mahdollista, rehussa on oltava kalsiumia vähintään 3 %. Osa kalkista (2/3 osaa) saa olla ruokintakalkkia, joka on nopeammin sulavaa kuin poikaskalkki. Ydinluihin varastoitunutta kalsiumia kana käyttää munintakauden aikana kuorenmuodostukseen rehusta tulevan kalsiumin lisäksi. Tärkeää! Kasvatusrehun kalsiumpitoisuus on noin 1 %, joten kasvatusrehun kalsiumpitoisuus ei riitä ydinluun muodostukseen. Huomaa! Kalkissa on kalsiumia noin 36-38 prosenttia. Rehunvalmistukseen käytettävistä viljoista otetaan edustava näyte ja analysoidaan se 7

Energia Pienestä syöntikyvystä johtuen rehun energiapitoisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Täysrehuruokinnalla noudata rehutehtaiden ruokintasuosituksia. Jos käytetään tiiviste-viljaruokintaa, energiapitoisuutta voidaan nostaa lisäämällä kasviöljyä ja/ tai vehnää rehuseokseen. Kananuorikoiden painonseurannan avulla (katso sivu 4) pystytään säätelemään rehustusta. Huomaa! Lisäämällä kasviöljyä tiiviste-viljaseokseen pystytään nostamaan energiapitoisuutta, mutta myös vähentämään rehuseoksen pölyämistä kanalassa. Tärkeimmät ruokinnalliset asiat munintakauden aikana Ikäväli 20 30 viikkoa Tämä ikäväli on vielä kriittinen, koska kana on täysikasvuinen vasta 30 viikon iässä. Sen lisäksi nykyisillä kanajalosteilla munintaprosentti nousee 23-24 viikon iässä yli 90 prosentin, mutta syöntikyky on kuitenkin edelleen rajallinen. Tämän takia on rehustusta säädettävä painonkehityksen, tuotostason ja rehunsyönnin perusteella. Kriittiset kohdat rehustuksessa ovat riittävän valkuaisen ja energian saannin turvaaminen, varsinkin tiiviste-viljaruokinnassa. Kalkin liiallinen käyttö on haitallista, koska se laimentaa muita ravintoaineita rehuseoksessa. Rahtimyllärien sekoituslaitteistot ovat tehokkaita. Niillä myös öljyn lisääminen rehuun on mahdollista. Tiiviste Kalkki Vilja Loppumunintakausi Munintakauden edetessä kalkin määrää tiiviste-viljaruokinnassa lisätään munankuoren laadun heikkenemisen takia. Nykyiset kanajalosteet munivat hyvin loppuun asti, joten rehuseoksen tiivisteen määrän vähentämisessä on oltava tarkka. Kana tarvitsee täysipainoisen rehuseoksen koko munintakauden ajan. Tiivistettä on käytettävä riittävästi, jotta 17 18 % raakavalkuaistaso saavutetaan Tärkeää! Pelkkä vilja ei riitä kananrehuksi missään tilanteessa. Rehutornin peite estää rehupölyn leviämistä kanalaan 8 KANANHOITO-OPAS

Soran anto Tiiviste-viljaruokinnassa suositellaan soran antoa kerran kuukaudessa. Määrä on 5 kg /1000 kanaa. Täysrehuruokinnassa soraa voidaan antaa kolmen kuukauden välein. Helleaika Helleaikana kanojen rehun syönti vähenee. Ruokintaa voidaan täydentää käyttämällä yöruokintaa. Rehunjakotekniikka Munivien kanojen ruokinnassa rehun oikea jakaminen on yhtä tärkeää kuin rehun ravitsemuksellinen koostumus! Kananuorikoiden tullessa kanalaan rehuketjua käytetään kolme kertaa. Syöntikyvyn lisääntyessä käyntikerrat lisätään vähintään viiteen kertaan. Parempi tiheä ruokinta kuin liian korkea rehun pinta kourussa! Ensimmäinen käyntikerta on ennen valojen syttymistä. Seuraava käyntikerta on neljä tuntia valojen syttymisen jälkeen. Näin kanoille annetaan munintarauha aamupäiväksi. Rehu annetaan iltapäiväpainotteisesti ja viimeinen käyntikerta voi olla 0.5 tuntia ennen valojen sammumista. Näin varmistetaan riittävä kalsiumin saanti munankuoren muodostukseen yön aikana. Rehun pinta säädetään matalaksi ja ruokkijaa käytetään vähintään viisi kertaa päivässä Tärkeää! Jos kanalassa on pitkä rehuketju, varmista, että myös ketjun loppupään kanat saavat tasapainoisen rehuseoksen. Valitse käyttämäsi kalkkilähde sen mukaan, että lajittumista tapahtuu mahdollisimman vähän rehun siirron ja ruokinnan aikana! Huoneentaulu kiinnitetään näkyvälle paikalle ja toimitaan sen ohjeiden mukaan Hygieniakarsinaan jätetään ulkovaatteet ja -jalkineet kanalaan tultaessa. Näin ehkäistään tautien leviämistä 9

YLEISET KANALAN HYGIENIASUOSITUKSET 1. Kanala sijaitsee turvallisen välimatkan päässä muista siipikarjatiloista. 2. Tilalla pidetään vain samanikäisiä kanoja 3. Tilalla pidetään vain yhtä siipikarjalajia. 4. Kanalaan ei oteta vastaan vierailijoita. 5. Kanalassa pidetään vain tilan omia suojavaatteita. 6. Eläinlääkärille, huolto- ja korjausihmisille ja neuvojille annetaan käyttöön tilan omat suojavaatteet. Käynnit kirjataan ylös. 7. Käyntioven edessä on jalkineiden vaihtokarsina, hygienialukko. 8. Munahuone on rakennettu niin, että muna-auton kuljettajan ei tarvitse kulkea yleisten tilojen läpi. 9. Luonnonvaraisten eläinten pääsy kanalaan estetään. Säännöllinen hiiri- ja rottatorjunta. 10 KANANHOITO-OPAS

TEE NÄMÄ PÄIVITTÄIN 1. Tarkkaile kanojen terveydentilaa. 2. Poista kuolleet kanat ja merkitse muistiin kanalakirjanpitoon. 3. Seuraa veden kulutusta. 4. Tarkista lämpötila. 5. Varmista valaistuksen toiminta, valojen syttyminen ja sammuminen valo-ohjelman mukaisesti. 6. Tarkkaile tuuletuksen toimintaa. 7. Varmista rehun jakelun toimivuus. 9. Merkitse kanalakirjanpitoon munamäärä. 11

Hyvällä kananhoitokäytännöllä voidaan parantaa teurastettavan kanan laatua. Tämän oppaan tarkoituksena on yhdenmukaistaa hoitoa kanaloissa ja siten osaltaan parantaa kanalan olosuhteita, munien ja teuraskanan laatua sekä taloudellista tulosta. Oppaan on laatinut asiantuntijoista koottu työryhmä, jossa ovat olleet edustettuna munantuotantoketjun eri tahot. Oppaan laadinta on osa Kananliha merkkituotteeksi - hankkeen toimintaa. Pyhäjärvi-instituutti hallinnoi projektia. Hankkeen toiminnassa mukana ovat rehutehtaiden, kananjalostajien, tuottajien, neuvonnan ja teurastamoiden edustajat. Projektin ja myös tämän oppaan päärahoittajana on Varsinais-Suomen TE-keskuksen maaseutuosasto alueellisen maaseutuohjelman varoista (EU- ja kansalliset varat). Lisäksi rahoitukseen osallistuvat yritykset sekä munantuotannon kannalta merkittävät kunnat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Ruukinpuisto, 27500 Kauttua (Eura) Puh. (02) 838 0600 Fax (02) 838 0660 p-i@pyhajarvi-instituutti.fi www.pyhajarvi-instituutti.fi Lokakuu 2002 12 KANANHOITO-OPAS