Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Elinpiirin merkitys vanhuudessa

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Elämänkulku ja vanheneminen

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Elinpiirin merkitys vanhuudessa

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Liikkumiskyky lonkkamurtuman jälkeen: tehostettu, yksilöllinen kuntoutus-ohjelma liikkumiskyvyn palauttamiseksi.

Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari klo 10.


LOPPURAPORTTI MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖLLE

Piirtola Maarit

OBJEKTIIVISTEN YMPÄRISTÖN ESTEIDEN JA MUUTTAMISEN YHTEYS ITSENÄISESTI ASUVILLA IKÄÄNTYNEILLÄ HENKILÖILLÄ. Jenni Valkonen

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

IÄKKÄIDEN IHMISTEN ELINPIIRI JA TYYDYTTYMÄTÖN LIIKUNNANTARVE

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe

AKTIIVISENA VANHENEMINEN Rahoittajat:

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

SHF-ohjausryhmä , Helsinki. Isto Vanhamäki

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Työn muutokset kuormittavat

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

IKÄÄNTYNEIDEN KOTONA ASUVIEN HENKILÖIDEN TYYDYTTYMÄTTÖMÄT OSALLISUUDEN TARPEET

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

Miten elämänhallintaa voi mitata?

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Elixir of life Elixir for Mind and Body

IKÄÄNTYNEIDEN IHMISTEN ELINPIIRIN LAAJUUDEN YHTEYS MASENNUSOIREISIIN

Kokous: Aika: klo PÖYTÄKIRJA Paikka: L314 N:o 1

AHTS Jyväskylässä

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Asuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!!

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY

ECOMM Joukkoliikennettä ja tulevaisuuden liikkumista Toni Bärman, Liikennevirasto

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Sulautuva sosiaalityö

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Elderly care in Espoo. Juha Metso

Adaptation to climate change among crosscountry. downhill skiing centres in Finland

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma

Miten oppimista voi tehostaa?


Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta

Liikkumattomuuden hinta

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

AKTIIVISENA VANHENEMINEN

Sosiaalisen osallistumisen yhteys iäkkäiden ihmisten terveyteen

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN YHTEYS ITSENÄISESTI ASUVIEN IKÄÄNTYNEIDEN IHMISTEN KOETTUUN AUTONOMIAAN. Birgitta Bakker

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

IKIHYVÄN kehittämishanke

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio:

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset viettävät enemmän ja enemmän aikaa kotona tai kodin välittömässä läheisyydessä Liikuntakyvyn heikentyessä ympäristön esteellisyyden haitat lisääntyvät Elinpiiri - alue, jolla henkilö liikkuu Liikkumisaktiivisuus elinpiirissä - liikkumisen määrä, tapa, avuntarve ja alue

Aktiivisena vanheneminen Optimoidaan mahdollisuudet terveyteen ja yhteiskunnallisuuteen osallisuuteen kaikille ihmisille heidän tarpeidensa, tavoitteidensa ja voimavarojensa mukaan + Taataan hoito ja huolenpito tarvitseville (WHO)

Elinpiiritasot Rajoittamaton Asuinkunta Naapurusto Piha Asunto Makuuhuone

Liikkumisktiivisuus elinpiirissä kuvaa yksilön resurssien ja ympäristön vaateiden välistä tasapainoa. Ympäristön vaatimukset ja mahdollisuudet Henkilön terveys ja toimintakyky Lawton MP, Nahemow L. Ecology and the aging process. In: Eisdorfer C, Lawton MP, eds. The Psychology of Adult Development and Aging. Washington, DC: American Psychological Association; 1973.

Turvallinen liikkuminen Liikuntakyky tarkoittaa sitä, että ihminen pääsee sinne mihin haluaa, miten haluaa ja koska haluaa Liikkuminen on tärkeää, jotta vanhat ihmiset voisivat elää, asua ja harrastaa omien tavoitteidensa mukaan tasavertaisesti muiden kanssa. Liikkuminen on ihmisen perustarve. Liikuntakyvyn heikentyessä haavoittuvuus ympäristön esteille lisääntyy Kävely, kaatumiset, tapaturmat, luunmurtumat, liikuntakyky ajokortti, julkinen liikenne, liikunnanharrastus, asiointi, osallisuus, harrastaminen pelko, yksinäisyys, syrjäytyminen

Tutkimuskysymykset Mitkä ympäristön piirteet (esimerkiksi etäisyys palveluihin, viheralueet, levähdyspaikat, kaupunkimaisuus) ja yksilölliset ominaisuudet (pelot, aistien heikentyminen, kävelyn heikentyminen) määrittävät liikkumisaluetta, toiminnanvajauksia ja osallistumisen rajoituksia? Mitkä em. piirteistä ennustavat elinpiirin muutoksia ja muutoksia toiminnanvajauksissa ja osallistumisen rajoituksissa? Eroavatko ympäristön liikkumista tukevat tai estävät tekijät sen mukaan, mikä on liikkumisalue tai henkilön toimintakyky? Eroavatko liikkumisaluetta selittävät ympäristötekijät henkilön toimintakyvyn mukaan? Mitkä yksilö- ja ympäristötekijät selittäävät liikkumisalueen ja elämänlaadun yhteyttä?

Nykytila Syksyllä 2011 rekrytoitiin ja koulutettiin haastattelijat Alkumittausaineiston keruu alkoi tammikuussa 2012 ja loppui kesäkuussa 2012: henkilökohtaiset haastattelut tutkittavien kotona, toimintakykytesti, ympäristön esteiden objektiivinen arviointi Housing Enabler menetelmällä, kävelyä koskeva osatutkimus N=848, ikä 75-90 vuotta 1. Seuruu: puhelinhaastattelu keväällä 2013+ ympäristön arviointi muuttaneille 2. Seuruu: kyselylomake ja puhelinhaastattelu+ ympäristön arviointi muuttaneille keväällä 2014

Conduct of the study. The diary as well as the home visit at follow-up 1 (FU1) and 2 (FU2) only concern subgroups of participants and are colored gray. Recr. refers to recruitment and BL to baseline assessment. Rantanen et al. BMC Public Health 2012 12:1018 doi:10.1186/1471-2458-12-1018

Published / accepted Rantanen T, Portegijs E, Viljanen A, Eronen J, Saajanaho M, Tsai L-T, Kauppinen M, Palonen E-M, Sipilä S, Iwarsson S, Rantakokko M. Individual and Environmental Factors Underlying Life-Space of Older People Study Protocol and Design of a Cohort Study on Life Space Mobility in Old Age (LISPE). BMC Public Health 2012, 12:1018. DOI: 10.1186/1471-2458-12-1018. URL: http://www.biomedcentral.com/1471-2458/12/1018 Rantakokko M, Portegijs E, Viljanen A, Iwarsson S, Rantanen T. Life-space mobility and quality of life among communitydwelling older people. JAGS 2013; 61(10):1830-1832 Portegijs E, Rantakokko M, Mikkola TM, Viljanen A, Rantanen T.Physical performance, sense of autonomy for outdoor activities and life-space mobility in community-dwelling older people. JAGS 2014; 62 (4): 615-621. Mikkola T, Portegijs E, Rantakokko M, Rantanen T, Viljanen A. Association of Self-Reported Hearing Difficulty to Objective and Perceived Participation outside the Home in Older Community-Dwelling Adults. J Aging Health 2014. Rantakokko M, Iwarsson S, Vahaluoto S, Portegijs E, Viljanen A, Rantanen T. Perceived environmental barriers to outdoor mobility and loneliness among community-dwelling older people. J Gerontol: Med Sci Portegijs E, Rantakokko M, Iwarsson S, Viljanen A, Rantanen T. Life-space mobility assessment in Finland: reliability in winter and summer conditions. BMC Research Notes 2014;7(1):323 Eronen J, von Bonsdorff M, Törmäkangas T, Rantakokko M, Portegijs E, Viljanen A, Rantanen T. Barriers to outdoor physical activity and unmet physical activity need in older adults. Preventive Medicine 2014; 67: 106-111. Rantakokko M, Iwarsson S, Portegijs E, Viljanen A, Rantanen T. Associations between environmental characteristics and lifespace mobility in community-dwelling older people. Journal of Aging and Health 2014. Tsai L-T, Portegijs E, Rantakokko M, Viljanen A, Eronen J, Saajanaho M, Rantanen T. The association between objectively measured physical activity and life-space mobility among older people. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2014. Polku H, Mikkola T, Rantakokko M, Portegijs E, Rantanen T, Viljanen A. Life-space mobility and dimensions of depressive symptoms among community-dwelling older adults. Aging and Mental Health, in press.

Submitted Portegijs E, Rantakokko M, Viljanen A, Sipilä S, Rantanen T. Is limited life-space mobility a marker of vulnerability? Saajanaho M, Rantakokko M, Portegijs E, Törmäkangas T, Eronen J, Tsai L-T, Jylhä M, Rantanen T. Personal goals and lifespace among older people. Portegijs E, Tsai L-T, Rantanen T, Rantakokko M. Moving through larger life-space areas affects objectively measured physical activity of older people. Eronen J, von Bonsdorff M, Rantakokko M, Portegijs E, Viljanen A, Rantanen T. Socioeconomic disparities in life-space mobility in old age. In progress Differences in environmental barriers according to housing type. Haak M, Rantanen T, Iwarsson S, Portegijs E, Viljanen A, Rantakokko M,. (In progress, planned to be ready 12/2013). Transportation and life-space mobility among older people. Viljanen A, Rantakokko M, Portegijs E, Rantanen T. Associations between reasons to go outdoors and objectively measured walking activity in various life-space areas among older people. Tsai L-T, Rantakokko M, Viljanen A, Eronen J, Saajanaho M, Rantanen T, Portegijs E. Nine completed master s thesis 1 PhD thesis under review 2 PhD thesis will be submitted to review next year 2 PhD thesis in progress (early stage)

Tutkimuksen lisäarvo HEARATTN: ERA-AGE konsortio kuulon ja ympäristön vaikutuksista iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin TtT Anne Viljanen Suomen Akatemia GEO-AGE:Maantieteellisten piirteiden yhteys elinpiiriin LitT Erja Portegijs OKM