LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa... 4 2 Leirintämatkailu Porvoossa... 5 2.1. Porvoo Camping Kokonniemen faktat... 5 2.2. Leirintämatkailun taloudelliset vaikutukset... 5 2.3. Onnistumisen edellytyksiä uudelle leirintäalueelle... 6

1 Yleistä Suomesta 1.1. Leirintämatkailun taustaa Leirintämatkailun katsotaan alkaneen Suomessa 1960-luvulla vapaa-ajan lisääntymisen, autokannan nousun ja tieverkon paranemisen myötä. Suurimmat muutokset toimialan kehityksessä tapahtuivat 1970-80-lukujen taitteessa, jolloin matkailijoiden vaatimustaso leirintäalueiden palveluiden osalta kasvoi. Kehitys kulki nopeasti pelkistetyistä, luonnonkauniiseen sijaintiin perustuvista leirintäalueista kohti monipuolisia ja palveluiltaan korkealaatuisia lomaleirintäalueita. Sittemmin matkailuautojen määrät ovat kasvaneet ja 90-luvulla vauhdittui alan ketjuuntuminen. Vuonna 1995 uudistuneessa ulkoilulaissa leirintäalueella tarkoitetaan aluetta, jolla majoitutaan tilapäisesti leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuajoneuvoon ja jolla on yhteensä vähintään 25 leirintämökkiä tai teltalle, matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 mökkiä, on kuitenkin aina leirintäalue. 1.2. Toimialan luonne Alle on listattu suomalaisen leirintäalueen keskiarvolukuja 2000-luvun alussa. Vaikka aikaa on kulunut, ei niissä ole tapahtunut suuria muutoksia. Liikevaihto 129.800 /vuosi Asiakkaita 6 900 henkilöä, arvioi asiakasmäärän kasvavan 7 600 henkilöön seuraavana vuonna Yöpymisvuorokausia 14 800 vuorokautta/vuosi Viipymä 2,5 yötä Mökeissä 129 vuodepaikkaa, 82 vaunupaikkaa, 62 telttapaikkaa, muuta majoitustilaa 37 vuodepaikkaa Auki 196 päivää vuodessa Työllistää 8,1 henkilöä sesonkiaikaan On yksityinen yritys, toimii kunnalta vuokratuissa tiloissa 10 vuoden vuokrasopimuksella Tuottaa voittoa, käyttökate 33 % Tekee osan työstä talkoovoimin Liikevaihto/asiakas 24,7 Liikevaihto/yöpymisvuorokausi 15,3 Liikevaihdosta 55 % tulee majoitustoiminnasta, 22 % ravitsemustoiminnasta, 12 % ohjelmapalveluista, 5 % vähittäiskaupasta ja 6 % muusta toiminnasta Lähde: Leirintäaluetutkimus 2002, SLY, Suunnittelukeskus Oy Leirintäalueyritykset ovat siis tyypillisesti monialaisia palveluyrityksiä. Kolme neljästä tarjoaa majoituspalveluiden lisäksi ravintolapalveluita ja yksi kolmasosa toimii myös vähittäiskaupan alalla (yleensä elintarvikekioskikonseptilla). Yli kolmasosa leirintäalueyrityksistä tarjoaa myös ohjelmapalveluja. Viidesosa yrityksistä tarjoaa muita kuin edellä mainittuja palveluja. Näiden palveluiden kirjo on laaja sisältäen mm. hiihtokeskustoimintaa, kokouspalveluiden järjestämisen, pitopalvelut ja luontaishoitoja. Alan ketjutoimijoita Suomessa ovat mm. Top Camping ja Villi Pohjola. 3

1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa Suomen leirintäalueet muistuttavat pääpiirteiltään paljon toisiaan. Rohkeammalle profiloitumiselle on tilaus. Leirintäalueesta voidaan kehittää voimakkaasti kohderyhmäänsä vetoava merkkituote ja kehittää aluetta majoituksen tarjoajasta monipuolisen matkailukeskuksen suuntaan. Aktiivista kehitystyötä tekevillä alueilla erilaisia oheistuotteita kehitetään verkottumalla ympäristön matkailutuotteiden tarjoajien kanssa. Leirintäalueiden vetovoima perustuu suurelta osin luonnonläheisyyteen, sillä useimmat alueet sijaitsevat luonnonkauniilla paikoille vesistöjen ääressä. Leirintäalueella on esimerkiksi mahdollisuus profiloitua luontomatkailijoiden tukikohta-alueeksi tai luontoa hyödyntäväksi aktiviteettikeskukseksi. Kestävän kehityksen periaatteet ovat erittäin tärkeä kehittämisen ohjenuora. Vaikka retrobuumin myötä telttailu koki uuden tulemisen, tapahtuu alan kasvu mökkimajoituksessa ja matkailuvaunu/automajoituksessa Vaunujen koko on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, toisaalla on virinnyt henki ympäristöystävällisempiin pienempiin vaunuihin. Hankalan kaupunkisäilyttämisen vuoksi vuokraaminen yleistynee edelleen. Ihmiset vaativat lomaltaan laatua ja haluavat luontokokemuksensa turvallisissa olosuhteissa, mikä asettaa vaatimuksia mökkien tasolle. Paikkatietoinformaation tekninen kehittyminen tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja haasteita leirintäalueille. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia leirintämatkailun markkinoinnissa ja myynnissä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. 4

2 Leirintämatkailu Porvoossa 2.1. Porvoo Camping Kokonniemen faktat Porvoo Camping Kokonniemi avattiin vuonna 1984. Sen koko on yhteensä 9 hehtaaria, josta noin puolet on aktiivikäytössä. Alueella on sähköistetyt paikat 40 matkailuvaunulle ja telttoja sopii vähintään saman verran. Vaatimattomia mökkejä on 10 kpl. Majoitusvuorokausia alueella kirjataan vuosittain noin 7-8.000. Keskimäärin 2/3 yöpyjistä on kotimaisia, 1/3 ulkomaisia. Suomen keskiarvolukuihin verrattuna Porvoon leirintäalue on pieni. vuosi aukioloaika yöpymisvrk yht. kotimaiset ulkomaiset 1998 5.6.-16.8. 6 401 4 303 2 098 1999 4.6-22.8. 7 247 5 396 1 851 2000 2.6.-20.8. 6 573 4 618 1 955 2001 1.6.-19.8. 9 365 4 969 4 396 2002 31.5.-25.8. 7 931 4 862 3 069 2003 30.5.-31.8. 8 674 5 509 3 165 2004 28.5.-29.8. 7 431 5 182 2 249 2005 3.6.-28.8. 7 084 4 631 2 453 2006 2.6.-27.7. 8 674 5 509 3 165 2007 1.6.-26.6. 7 799 5 089 2 710 2008 30.5.-31.8. 7 636 4 464 3 172 2009 29.5.-30.8. 6 893 4 737 2 156 Kokonniemessä on käynyt kuten monissa Suomen leirintäalueella: 1990-luvulla kapasiteetti rapistui, kun peruskorjauksia lykättiin taloudellisten resurssien puuttuessa. Rakennuskantaa vanhentui, jolloin palvelutasoakin on ollut vaikea pitää yllä. Vaikka Kokonniemen mökkikapasiteettia myöhemmin nostettiin, ei alueen kunto pysynyt linjassa yleisen vaatimustason nousun kanssa. Maa-alueen ja kiinteät rakenteet pääosin omistaa Porvoon kaupunki. Liiketoimintaa alueella on harjoittanut vuosikausia Lomaliiton Leirintä Oy, jonka konkurssin jälkeen sopimus tehtiin Sun Camping Oy nimisen yhtiön kanssa. Sopimusvastuu Porvoon kaupungilla on liikuntajohtajalla. 2.2. Leirintämatkailun taloudelliset vaikutukset Matkailijoiden matkallaan käyttämää rahamäärää on tutkittu Porvoossa kesällä 2009. Tämän tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta leirintäalueiden rahankäyttötutkimuksen mukaan leirintäalueelle majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan rahaa n. 180. Tyypillisiä hyötyjiä ovat kauppa- ja huoltamoala sekä matkailupalveluja tarjoavat yritykset. Suorat työllisyysvaikutukset Porvoossa ovat nykyisin pienet, sillä alueen pienen koon vuoksi ja koska se on auki vain keskim. 3 kk. Kerrannaisvaikutukset syntyvät matkailijoiden ja alueen ostojen myötä. 5

2.3. Onnistumisen edellytyksiä uudelle leirintäalueelle Alueen tulee sijaita riittävän lähellä palveluja ja olla hyvin liikenneyhteyksien varrella. Luonto on yksi keskeinen menestystekijä, erityisesti vesielementti on tärkeä. Kesällä 2009 Kokonniemessä tehdyn kävijähaastattelun perusteella ***-tasoinen leirintäalue keskitasoisine mökkeineen olisi riittävä. On huomattava, että tämä on nykyisten asiakkaiden mielipide eikä siten edusta yleistä näkemystä asiasta. Kaupunki on leirintäalueille tärkeä yhteistyökumppani. Kaavoitus ja suunnitteluapu ovat keskeisiä yhteistyömuotoja. Kunnat ovat myös merkittävä leirintäalueiden omistajaryhmä. Jos Porvoossa päädytään yksityiseen toimijamalliin, ei kaupunki voi unohtaa yhteistyön merkitystä toiminnan eri vaiheissa. Aluksi julkista rahaa tarvitaan investointeihin, vaikka itse toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Potentiaalisten yrittäjien näkökulmasta kiinnostavia asioita ovat vuokrasopimuksen pituus, palvelujen monipuolistaminen omin tai kumppaniverkoston voimin, oman rahoituksen riittävyys ja lainoituksen/ mahdollisen tukirahoituksen saatavuus jatkoinvestointeihin, edellytykset sesongin pidentämiselle ja leiriytymismahdollisuudet paikkakunnalla muualle kuin liiketoimintana ylläpidetylle leirintäalueelle. Huomattava on myös yhteistyö paikallisen matkailuasioista vastaavan tahon kanssa. Yrittäjän kannalta on tärkeää saada yhteistyökumppaniksi luotettava toimija, joka voi antaa tukea markkinointiin, tuotekehitys- ja laatuapua sekä apua yritysten oman toimintamaiseman parempaan hyödyntämiseen. Muodostuakseen monipuoliseksi ja laadukkaaksi matkailukeskukseksi se tarvitsee kumppanikseen myös muita yrityksiä ja yhdistyksiä. Julkista subventiota tulee suunnata alueelle, joiden tavoitteena on kannattava liiketoiminta, ei niinkään harrastepohjaisille alueille, joiden toiminta perustuu osin talkootyöhön ja oman jäsenistönsä palvelemiseen. Näin erotetaan selkeästi kaksi erillistä leirintäaluetoiminnan muotoa: harrastepohjainen, joka saa toimia omilla ehdoillaan ja varoillaan sekä toisaalta liiketoiminta, jonka tavoitteena on toimia liiketaloudellisesti kannattavasti. Toisaalta Porvoossa kannattaa miettiä, voitaisiinko näitä toimintoja jotenkin yhdistää, jolloin sama infra voisi palvella eri osapuolia. 6