OPINNÄYTETYÖ. Sipilän tilan taimikonhoito kesä 2014 - kevät 2015



Samankaltaiset tiedostot
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

kannattava elinkeino?

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon perusteet.

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METSÄ SUUNNITELMÄ

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu


Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

40VUOTISJUHLARETKEILY

Metsäohjelma

Taimikonhoito kitkemällä

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Uudistamistuloksen varmistaminen

Pienaukkojen uudistuminen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky


Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Liite 5 Harvennusmallit

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Transkriptio:

OPINNÄYTETYÖ Sipilän tilan taimikonhoito kesä 2014 - kevät 2015 Hämeen Ammatti-instituutti, metsuri / Metsäpalvelujen tuottaja perustutkinto Aikuiset 2013 25.7.2015

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 3 Taustatietoa... 4 Työlajikuvaus... 5 Työkalut... 6 Toteutus... 7 TaimIkon vauriot... 9 Kustannusten muodostuminen... 10 Omavalvonta... 11 Työpäiväkirja... 12 Lähteet... 14 Loppusanat... 14 2

TIIVISTELMÄ Tässä opinnäytetyössä kuvataan Sipilä -nimisen tilan kuvion 88 taimikonhoito. Kuviolle on istutettu vuonna kuusia 2002 1700 r/ha tiheydellä. Metsäsuunnitelmassa on mainittu tavoitetiheydeksi 1500 r/ha + lisäpuulajina Rauduskoivu. Taimikonhoito aloitettiin toukokuussa 2014 ja saatiin valmiiksi kesäkuussa 2015. Kuvio on pinta-alaltaan 10,2 ha ja sen metsäpohja on hyvin ravinteikas, lehtomainen pohja. Koealojen perusteella kasvamaan jäi 1600 2100 r/ha, josta noin 10 % koivua. Lisäksi joitakin riistatiheikköjä jätettiin sellaisiin paikkoihin, joissa kasvatettava puuaines oli huonokuntoista tai puuttui kokonaan. Poistuma koealojen perusteella vaihteli 25000 rungosta 128000 runkoon hehtaarilta. keskiarvoksi tuli 68000 runkoa hehtaarilta kantoläpimitan ollessa 2,8 cm. Kuvioilla antoivat osaamisen näytön myös Jarmo Nasila, Ville Nasila, Pasi Savolainen ja Jenni Ketoja-Keskipasma. Suuret kiitokset heille avusta, näitä kuvioita hoitaessani. Työtä aloittaessa raivaussahatyöskentely oli jäänyt koululla tehtyihin töihin sekä heinän niittoon kesämökillä. Alkuun työ oli raivaussahan käytön opettelua, niin tekniikan kuin ergonomian osalta. Isoimpana opettelun aiheena kuitenkin olivat kehon ja lihasten huolto. Palautuminen fyysisesti raskaan työpäivän ja helteellä työskentelyn jälkeen oli hetkittäin aika olematonta. Alkuun jaksaminen oli muutama tunti päivässä ja 3 päivää viikossa. Kertaalleen elimistön kuivumisesta johtuva huono-olo ja heikotus pakottivat lopettamaan työt. Lisäksi kesäkuussa heikon lihashuollon aiheuttama pohjelihaksen repeytyminen aiheutti kuuden viikon ehdottoman levon, jonka jälkeen alkoi kuntoutus. Elokuun lopulla tuli vielä kolmen peräkkäisen keuhkokuumeen aiheuttama katko töihin. Marraskuulla aloitettiin toinen kuvio ja tämä jäi talveksi odottamaan. Töitä jatkoin tällä kuviolla toukokuun puolivälin aikoihin. jolloin lehti alkoi olla puussa. Kuviota hoitaessa vastaan tuli alueita, joiden taimissa oli kasvuhäiriöitä. Niiden selvittelyn kautta opiskelin myös taimikoissa yleensä esiintyvien kasvuhäiriöiden syitä, sekä ravinteiden puuttumisesta aiheutuvia kasvuhäiriöitä. 3

TAUSTATIETOA Sipilän tilan omistaa Korsisaari metsäyhtymä. Tilan omistavat Korsisaaren Metsäyhtymän osakkaat Timo, Jouko, Antti ja Mikko Korsisaari. He ovat tehneet metsätilan hoidosta sopimuksen Metsä- Groupin kanssa. Tilan koko pinta-ala on 34,2 ha, josta tehtävien kuvioiden pinta-ala on 13,8 ha. Tässä työssä keskitytään isoimman kuvion 88, joka on pinta-alaltaan 10,2 ha, suoritukseen. Opaskasvien perusteella työskentely tapahtuu lehtomaiselle kankaalle istutetussa kuusikossa. Istutustiheys vuonna 2002 on ollut 1700 tainta hehtaarille. Tehtävää vastaanottaessa sain oheisen sähköpostin Antti korsisaarelta: Keskusteltuani omistajien kanssa, päädyin siihen, että tämä on hyvä harjoitustyö. Työn palkkioksi sovimme heidän hankkivan työkalun ja polttoaineet. Palkkaa työstä en tarvinnut, koska opiskelin päätoimisesti valtion koulutusrahaston maksamalla aikuiskoulutusrahalla. Sain mukaani oheisen kuviokartan. En ollut käynyt paikanpäällä, enkä aiemmin tehnyt taimikonhoitoja, joten suostuin ottamaan annetun tehtävän: kuvioiden A88, A82,A78 taimikon hoito ja A87 varhaisperkaus. Kuvio A88 pinta-alaltaan 10,2 hehtaaria ja siinä kasvatettava pääpuulaji on Kuusi. Tavoitetiheys 1700 r / ha. Istutus on tehty v. 2002 ja varhaisperkaus v. 2004, jonka jälkeen kuviolla ei ole tehtyjä toimenpiteitä. 4

kuviokartta Ensi kosketus kuusitaimikkoon lehdettömään aikaan. TYÖLAJIKUVAUS Taimikon hoito työlajina on metsurien perustyötä, joka tehdään raivaussahalla. Koneellista taimikonhoitoakin on jo menestyksekkäästi kokeiltu ja uskon sen lisääntyvän etenkin isoilla taimikonhoitokuvioilla. Kuusen taimikonhoito tehdään sen ollessa 2-4 metrin korkuista ja, yleensä pyritään 1800-2000 puun/taimen hehtaaritiheydeksi. Taimikonhoidossa valitaan kasvamaan jäävät parhaat puun alut, poistetaan vaurioituneet ja heikompilaatuiset sekä poistetaan kilpailevat ja kasvua haittaavat puut. Pois raivatut rungot jätetään paikalleen maatumaan ja antamaan lisäravinnetta kasvavalle metsälle. Raivauksen edetessä seurataan taimikon kuntoa. Mahdollisia vaurioita voivat olla peura-/hirvivahingot, pakkas- ja lumivauriot sekä erilaiset muut kasvua haittaavat taudit ja ravinnepuutokset. Myös mahdollisen täydennysistutuksen tarve arvioidaan. Kun vaurioihin reagoidaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ei istutus- ja kasvatustyö mene hukkaan. Metsurityönä suoritetun taimikon hoidon etuna onkin juuri tuo taimikon tarkkailu ja yleensä parempi laatuharvennus. 5

TYÖKALUT Perustyökaluna käytin työssäni STIHL FS 460 C-EM KW,( M-Tronicilla (M), ErgoStartilla (E), lyhyt runkoputki (K) ja kahvalämmityksellä (W)). Vahva 2,2 kw raivaussaha, johon vaihdoin vakiohalkaisijaltaan 200 mm terän tilalle 225 mm halkaisijaltaan olevan terän. Ainoa haitta teränvaihdosta oli että kiihtyvyys hieman pieneni mutta toisaalta kaatojen suuntaukseen tuoma helpotus ja käsiteltävyys lisääntyivät huomattavasti. Kasvanut leikkuunopeus helpotti työtä entisestään. Kahvanlämmitystä opin arvostamaan viileinä sadepäivinä, kun käsineet pysyivät kuivina. Saha toimi moitteettomasti koko työn ajan. Valjaina sahan mukana tingittiin ns. Pro valjaat joiden istuvuus lukuisten säätömahdollisuuksien ansiosta olivat erinomaiset, toisena vaihtoehtona olivat Husqwarna XT valjaat. Valjaisiin olisin toivonut paikkaa viilalle sekä juomapullolle. Eväsrepun luona oli mukana varaterä sekä tulppa ja muut työkalut. Polttoaineena käytin Neste BE 4T pienmoottoribensiiniä, jonka itse sekoitin STIHL HP Super kaksitahtimoottoriöljy 1:50 suhteella. Bensiinin ostin omiin kannuihin Eläintarhan nesteeltä, Helsingistä, josta ko. bensiiniä saa pumpulta kohtuullisen hintaan. Koko kuvion hoidossa kului noin 140 litraa bensiiniä ja 2,5 litraa öljyä. Paikannuksessa oli suuri apu www.paikkatietoikkuna.fi -sovelluksesta ja työajan seurannassa www.sports-tracker.com puhelin -sovelluksesta. 6

TOTEUTUS Tehtävän saatuani, lähdin maastoon tekemään ensin kartoitusta kuvioiden ja kiinteistöjenrajojen suhteen. Samalla kartoitin mahdolliset arvokkaat elinympäristöt. Tässä kohtaa huomasin, että työ tulee viemään huomattavasti aikaa. Taimikosta oli vaikea havaita kasvavia kuusia, jotka olivat noin 2,5 metristä, koska koivut ja muut lehtipuulajikkeet olivat valloittaneet taimikon. Lehtipuu oli pituudeltaan 3-5 metristä ja tiheää. näkymä ensi alkuun Ensimmäinen viikko meni kartoittaessa kuvion rajoja ja tehden kulku-uraa autolta kuvion perukoille. Matkaa tuli hieman reilu 900 metriä. Alkuun tein töitä 2 tankillista päivässä ja sain tehtyä muutaman tuhat neliötä. Kesä 2014 olikin sitten kovien helteiden kesä, joten työt aloittelin siinä klo 5 aikoihin aamulla. Jo puolenpäivän jälkeen oli työt lopetettava kun kuumuus vei voimia. Väsyneenä päivän töistä, en jaksanut enää kiinnittää huomiota kehon hoitoon, vaan venyttely ja nestetasapainon hoitaminen jäi vähemmälle huomiolle. Se kostautui jo parissa viikossa, nestehukan aiheuttama kuivuminen pakotti viikon lepoon. Lihashuollon laiminlyönti johti myös oikean pohjelihaksen repeämiseen ja sen seurauksena 6 viikon pakolliseen lepoon. Näistä vastoinkäymisistä oppineena kunnollinen lihasten lämmittely ennen töiden aloitusta ja venyttelyt päivän päätteeksi tulivat ihan tavaksi. 7

Nestehukkaa torjuin juomalla nestettä jokaisen raivaussahan tankkauksen yhteydessä. Mukana työtä tehdessä oli 2,5 dl:n juomapullo, jonka olin täyttänyt nesteytyskäyttöön tarkoitetulla lääkejuomalla, tarkoituksena ehkäistä elimistön laimeneminen runsaan vedenjuomisen seurauksena. Koska raivattava alue oli suuri, jaoin kuviokartalle kuvion pienempiin osiin, jotta työ olisi jotenkin hahmoteltavissa ja tavoitteellisempaa. Jaossa huomioin maaston muodot. Tavoitekuviot tein siten, että pääsisin mahdollisuuksien mukaan etenemään rinteen suuntaisesti ja välttämään mäkien nousemisen ja laskeutumisen työtä tehdessä. Työn suoritin lohkojen numerointijärjestyksessä Kuvio lohkotus Maaperältään kuvio on lehtomainen kangas, sillä koko alueella kasvaa lehdon opaskasveja mm. lehtokuusamaa, tuomea, taikinanmarjaa ja näsiää. Taimikon istutustiheyden ollessa harva (1700 r/ha), en juuri voinut suorittaa laatuharvennusta. Lähestulkoon kaikki kasvavat kuuset oli jätettävä, jotta pääsin tavoitetiheyteen. Tavoitetiheydeksi määriteltiin 1600-1800 kuusta / ha lisäksi rauduskoivua n 500 r/ha. 8

Opinnäytetyö Työtä aloittaessani minulla ei ollut käytössä metsänhoitosuunnitelmaa ja se lisäsi omalta osaltaan työn haasteellisuutta. Raivauksen alussa pidin melko tarkkaa kirjanpitoa ja omavalvontaa lähes joka tankillisen jälkeen, mutta loppua kohden aloin luottamaan omaan silmään tiheyden määrittelyssä. Kuviolla kävivät myös harjoittelemassa raivaussahan käyttöä Jarmo, Ville, Eemeli, ja Niina Nasila, sekä Pasi Savolainen ja Jenni Ketoja-Keskipasma, Jenni ja Pasi myös antoivat näytön tällä kuviolla. Mielestäni jätimme jälkeemme hyvin kasvukykykyisen ja laadukkaasti harvennetun kuusikon kasvamaan. Muutaman vuoden päästä näemme mitä olemme saaneet aikaan. TAIMIKON VAURIOT Työn edetessä eteeni tuli laaja alue, n 1,5 ha, jolla kuusissa esiintyi monilatvaisuutta useana vuotena peräkkäin ja neulasetkaan eivät näyttäneet aivan terveiltä. Innostuin tutkimaan ja kyselemään, mikä tällaisen ilmiön voisi aiheuttaa. Timo Hurskainen kertoi mahdollisesta ravinnepuutoksesta tai peuravauriosta. Peuravaurion sulki pois se, että monilatvaisuutta esiintyi myös 2,5 m korkeissa taimissa. Kuusentuomiruoste olisi yksi mahdollinen syy, sillä viereisellä kuviolla esiintyi runsaasti tuomia. Kuusentuomiruosteen taas sulki pois se, että latvukset eivät olleet neulasista mustuneet vaikka olivatkin spiraalimaiset. Vaurioituneiden kuusien neulaset kun olivat pitkiä ja paksuja. Päädyin ilmoittamaan isännille, että taimikon tietylle osalle pitäisi mahdollisesti suorittaa boorilannoitus ja ottamaan yhteyttä vaikka metsänhoitoyhdistykseen, joka varmistaisi todellisen syyn neulasanalyysillä. Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy lisää tietoja eri metsätuhoaiheuttajien tunnistamisesta ja torjunnasta. (http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm) Ravinnevika? Geenivirhe? Vastaan tuli myös yksittäisiä epämuodostuneita kuusia, jotka vain kaadettiin. 9

KUSTANNUSTEN MUODOSTUMINEN Koealojen perusteella työntekijälle maksettava korvaus olisi 729,78 / ha. Yrittäjänä toimiessani oikeampi veloitus tulisi olemaan n. 1200 / ha + ALV, tämä kattaisi myös työntekijän vakuutukset ja muut työnantajan velvoitteet. Näillä hinnoilla kuitenkaan harva metsänomistaja teettäisi näitä töitä. Varsinkin kun metsä tuottaa seuraavan kerran tuloja vasta noin 30 vuoden kuluttua ensiharvennuksen yhteydessä, ja siitä noin 30 vuoden kuluttua päätehakkuun yhteydessä, jolloin kuuset ovat noin 75 vuotta vanhoja. 10

OMAVALVONTA Monilla työmailla työn teettäjä vaatii täytettävän omavalvontapöytäkirjoja, joista selkeästi voidaan todentaa tehdyn työn laadullinen taso. Metlalta löytyy taimikonhoidon omavalvontamittauspohja, joka on helposti täytettävä ja selkeästi luettava. 11

TYÖPÄIVÄKIRJA päivä matka kesto keskisyke energia Huom. 25.4.2014 3.50 km 1:47:54 1435 25.4.2014 2.59 km 1:02:35 832 28.4.2014 1.69 km 0:43:29 578 2.5.2014 2.40 km 0:50:48 119 640 Kuivuminen 12.5.2014 6.26 km 2:54:32 148 2962 13.5.2014 2.02 km 0:51:11 680 14.5.2014 5.65 km 2:42:41 151 2835 16.5.2014 5.90 km 4:04:03 3253 19.5.2014 2.66 km 1:20:02 136 1214 19.5.2014 3.02 km 0:56:06 161 1062 20.5.2014 5.71 km 2:54:52 2325 23.5.2014 1.42 km 0:45:14 601 26.5.2014 6.48 km 2:45:03 2195 27.5.2014 3.50 km 7:30:00 5985 1.6.2014 4.58 km 3:18:34 2641 9.6.2014 9.29 km 3:32:31 156 3863 10.6.2014 5.26 km 2:06:18 141 2010 14.6.2014 1.50 km 1:00:00 798 Pohjelihas poikki 20.6.2014 4.14 km 1:32:03 1224 1.7.2014 8.12 km 2:42:57 2167 7.7.2014 7.00 km 4:10:00 155 3325 8.7.2014 7.07 km 2:54:59 2327 17.7.2014 2.86 km 3:28:01 157 3817 18.7.2014 0.89 km 0:14:47 196 18.7.2014 3.34 km 0:58:23 776 18.7.2014 1.23 km 0:17:39 234 13.7.2014 4.23 km 2:06:47 154 2267 24.7.2014 6.01 km 3:19:02 143 3233 25.7.2014 5.23 km 3:00:01 137 2761 27.7.2014 1.23 km 0:26:48 356 18.7.2014 4.62 km 1:29:27 147 1505 30.7.2014 4.62 km 3:11:03 137 2933 keuhkokuume 27.8.2014 1.45 km 0:39:45 528 18.8.2014 4.53 km 2:47:00 2222 2.9.2014 2.97 km 1:59:37 1590 2.9.2014 4.71 km 1:19:43 1060 3.9.2014 3.33 km 3:17:03 2628 5.9.2014 3.27 km 3:29:02 2785 9.9.2014 2.36 km 2:27:48 1965 11.9.2014 1.35 km 1:42:26 1362 keuhkokuume 23.9.2014 2.92 km 2:54:40 2323 25.9.2014 0.00 km 0:00:00 0 30.9.2014 0.00 km 0:00:00 0 keuhkokuume 21.10.2014 3.57 km 1:59:12 1585 22.10.2014 0.55 km 0:10:00 133 12

22.10.2014 2.88 km 1:28:05 1183 24.10.2014 2.51 km 0:21:56 91 27.10.2014 0.00 km 4:00:00 3192 28.10.2014 3.19 km 0:58:42 780 28.10.2014 4.19 km 1:50:12 1465 30.10.2014 0.00 km 6:00:00 4788 31.10.2014 4.30 km 3:14:01 2583 4.11.2014 0.90 km 0:27:02 359 8.11.2014 0.00 km 7:30:00 5985 10.11.2014 4.12 km 3:55:04 3136 NÄYTTÖ 11.11.2014 2.56 km 1:15:54 1009 NÄYTTÖ 19.11.2014 1.24 km 1:56:52 1554 21.11.2014 0.00 km 6:00:00 4788 13.00 24.11.2014 km 7:00:00 5586 26.11.2014 4.00 km 3:00:00 2395 26.11.2014 2.72 km 1:36:16 1280 28.11.2014 0.00 km 5:00:00 3990 11.31 10.3.2015 km 7:18:01 5827 11.3.2015 10.88 km 6:34:03 5247 12.3.2015 0.00 km 6:00:00 4788 13.3.2015 0.00 km 3:30:00 2793 16.3.2015 4.00 km 3:50:00 3060 18.3.2015 4.22 km 3:53:03 3107 18.3.2015 3.71 km 2:41:53 2153 20.3.2015 2.12 km 1:24:03 1124 23.3.2015 1.99 km 1:04:03 851 26.3.2015 3.96 km 2:53:32 2308 26.3.2015 5.69 km 5:22:02 4287 7.4.2015 3.56 km 2:18:05 1836 9.4.2015 3.36 km 1:08:14 907 14.4.2015 3.76 km 2:01:04 1610 15.4.2015 4.08 km 1:22:18 1094 15.4.2015 2.62 km 1:03:05 839 15.4.2015 4.09 km 1:16:12 1013 8.5.2015 3.83 km 1:19:09 1052 9.5.2015 1.58 km 0:32:43 435 9.5.2015 0.07 km 0:01:56 25 9.5.2015 3.71 km 1:17:35 1031 11.5.2015 3.47 km 1:21:24 1082 11.5.2015 4.33 km 1:37:42 1299 26.5.2015 4.93 km 1:53:56 1515 27.5.2015 0.00 km 6:00:00 4788 1.6.2015 6.15 km 2:52:08 2289 2.6.2015 4.67 km 1:43:17 1373 2.6.2015 3.98 km 1:08:30 911 10.6.2015 4.23 km 4:09:01 3314 11.6.2015 0.00 km 5:00:00 3990 15.6.2015 0.00 km 4:00:00 3192 16.6.2015 0.00 km 1:45:00 1396 Yhteensä 237:40:09 195911 13

LÄHTEET http://www.metsakeskus.fi/nuoren-metsan-hoito#.vaujqllz5dg http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm LOPPUSANAT Koulu antoi hyvät eväät metsurin ammattiin. vastoinkäymisten suhteen ei koulukaan voi antaa valmiita vastauksia, enkä alkuun niitä osannut ennakoidakaan. Opin siis paljon enemmän, kuin alkuun oletin. Opin huolehtimaan itsestäni ja työkunnostani paremmin. Opin ottamaan selvää, silloin kun jokin asia jää askarruttamaan, kuten huomatessani taimikon voivan paikka paikoin huonosti. Kiitos kaikille, jotka osallistuivat tämän työn valmiiksi saattamiseen ja etenkin perheen tuesta ja motivoimisesta koulua käydessäni. Hurskaisen Timolle erityinen kiitos niistä arvokkaista vinkeistä, joita olen opiskeluni aikana häneltä saanut liittyen metsurin ammattiin ja siinä piileviin vaaratekijöihin ja nikseihin. Opettajille ja kanssaoppilaille kiitos kannustuksesta, ilman teidän tukeanne en kirjoittelisi nyt näitä viimeisiä virkkeitä ennen mahdollista valmistumistani. Valmis hoidettu taimikko 14