Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto
15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3 % 352 315-11,8% 986 893-9,4% 2 306 2 122-8,0% 2 565 2 258-12,0% 2 629 2 315-11,9% 5 425 4 878-10,1% 5 480 5 652 3,1% 5 604 5 556-0,9% 2 105 2 030-3,6% 17 146 16 163-5,7% 3 324 3 032-8,8% 2 478 2 268-8,5% 1 342 1 266-5,7% 1 087 832-23,5 % 2 965 2 564-13,5% 1 817 1 441-20,7% 2 030 1 667-17,9% 1 553 1 307-15,8% 2 196 1 766-19,6% Koko maan muutos -8,5 % Lähde: Tilastokeskus 21.1.2011 / Tiina Teittinen
Väestön keski-ikä maakunnittain vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot - Väestötilastot
Ennakoinnin organisoituminen Keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakointi liitojen tehtävänä Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä jäseninä koulutuksen järjestäjät ja keskeiset sidosryhmät Pj Kyösti Oikarinen Esittelijä/sihteeri Mikko Väisänen Kokoontunut keskimäärin 5 kertaa vuodessa Lisäksi aktiivinen valmisteluryhmä
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016 KESUssa määritellään nuorten koulutuksen tarjonta alueellisesti ja valtakunnallisesti vuoteen 2016 Prosessissa korostettu laadullista ennakointia- jäänyt käytännössä epäselväksi KESUn valmistelu poikkesi aiemmasta vuoropuhelu maakuntien kanssa
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016 Prosessin tausta-aineiston tuottivat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Opetushallitus Näiden pohjalta maakuntien liitot tekivät omat esityksensä aloituspaikoista Opetus- ja kulttuuriministeriölle OKM:n esitys kaikille koulutusasteille vuoteen 2016 saakka
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Laskennallinen yleisen tasapainon malli VATTAGE- keskeisenä tietoaineistona kansantalon tilinpito Tuotti toimialaennusteen vuoteen 2025 Pohjois-Pohjanmaalla 170 000 työpaikkaa Vuoropuhelun jälkeen maakunnalle hyvä ennuste yksi kolmesta kasvumaakunnasta!!!
Opetushallituksen rooli ja luvut Opetushallitus laati perus- ja tavoiteuraennusteet työvoima- ja koulutustarpeelle Näitä ennusteita maakunnat täydensivät ja tarkensivat OPH:n laskelmien mukaan Pohjois- Pohjanmaalle lisää aloituspaikkojen ammatilliseen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakouluihin
Pohjois-Pohjanmaan esitys ALOITTAJATARVE VUONNA 2016 OPH:n laskennallinen Maakunnan esitys Koulutusaste Aloittaneet v. 2009 Aloittajia, peruskeh. Aloittajia, tavoitekeh. Aloittajia muuotos v:sta 2009 Ammatillinen peruskoulutus 4 365 4 623 4 579 4 741 376 Ammattikorkeakoulututkinto 1 847 2 177 2 104 2 228 381 Yliopistotutkinto 1 676 1 304 1 419 1 709 33 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 133 135 0 0 Yhteensä 7 888 8 238 8 238 8 678 790 Opetushallituksen laskelmat perusuran ja tavoiteuran osalta osoittavat, että Pohjois-Pohjanmaan maakunnan aloittajapaikkoja tulisi lisätä ammatillisessa peruskoulutuksessa 200-250 ammattikorkeakoulutuksessa 250-330
Perusura Tavoiteura Vuosi 2007 35 000 30 000 25 000 20 000 Pohjois-Pohjanmaan työn jakautumisen ennuste vuoteen 2025 15 000 10 000 5 000 0
Perusura Tavoiteura Vuosi 2007 120 000 100 000 97 455 100 207 Ennuste vuoteen 2025 100 432 80 000 60 000 54 021 59 209 40 000 51 648 20 000 0
Pohjois-Pohjanmaan liiton esitys Liitot toimittivat tehtyyn taustatyöhön tukeutuen aloituspaikkaesityksen OKM:lle Pohjois-Pohjanmaa esitti seuraavaa: Ammatillinen peruskoulutus +376 (OPH +258) Ammattikorkeakoulututkinto +381 (OPH +330) Esitys perustui työpaikkakehitykseen ja nuorisoikäluokkien kokoon ja opiskelijoiden muuttoliikkeeseen
Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu aloituspaikkaesitys KOULUTUSTARJONTA 2016 Koulutusaste Aloitt. 2009 Pohjois-Suomi Pohj.-Pohjanmaa Kainuu+Lappi yht OKM:n ehdotus Ammatillinen peruskoulutus 7 431 4 741 3 177 7 918 6 620 Ammattikorkeakoulututkinto 3 434 2 228 1 530 3 758 3 300 Yliopistotutkinto 2 453 1 709 685 2 394 2 400 YHTEENSÄ 13 318 8 678 5 392 14 070 12 320
Väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2012-2040 16-18 vuotiaat %-osuus koko maan 16-18 vuotiasta 2012 2013 2014 2015 2016 KOKO MAA 100 100 100 100 100 Uudenmaan maakunta 28,1 28,2 28,3 28,4 28,6 Pirkanmaan maakunta 8,6 8,6 8,7 8,7 8,8 Varsinais-Suomen maakunta 8,4 8,5 8,5 8,6 8,6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 8,3 8,4 8,4 8,5 8,6 Keski-Suomen maakunta 5,1 5,1 5,1 5,0 5,0 Pohjois-Savon maakunta 4,6 4,6 4,6 4,6 4,5 Satakunnan maakunta 4,2 4,2 4,1 4,0 4,0 Etelä-Pohjanmaan maakunta 3,7 3,7 3,8 3,8 3,8 Päijät-Hämeen maakunta 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 Pohjanmaan maakunta 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Kanta-Hämeen maakunta 3,3 3,4 3,4 3,4 3,4 Lapin maakunta 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 Kymenlaakson maakunta 3,3 3,3 3,3 3,2 3,2 Pohjois-Karjalan maakunta 3,0 3,0 3,0 3,1 3,0 Etelä-Savon maakunta 2,7 2,7 2,6 2,6 2,5 Etelä-Karjalan maakunta 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 Kainuun maakunta 1,6 1,5 1,5 1,4 1,4 Keski-Pohjanmaan maakunta 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 Ahvenanmaa 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot - Väestötilastot
Valtiontalouden leikkaukset koulutuksessa Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja koko maassa vähennetään 2300 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennetään 2000 Oppisopimuksen aloituspaikkoja vähennetään yli 7000 Syynä nuorisoikäluokkien pieneneminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Vuodesta 2013 vuoteen 2016 ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat muuttuvat esityksen mukaan seuraavasti: Uusimaa +3378 Pirkanmaa +320 Varsinais-Suomi +190 Pohjois-Pohjanmaa -655 Lappi -1695 Kainuu -220 Keski-Pohjanmaa -756
OKM:n aloituspaikkaesitys Lähes 2000 aloituspaikkaa vähemmän kuin Pohjois-Suomi esitti Ammatillisessa peruskoulutuksessa erotus suurin OKM:n laskelmien mukaan ammatillisen peruskoulutuksen saatavuus Pohjois- Suomessa koko maan tasoa parempi Pohjois-Pohjanmaan tilanne OKM:n mukaan entisestään paranee
Ammattikorkeakoulujen ja oppisopimuskoulutuksen leikkaukset Oulun seudun, Keski-Pohjanmaan ja Kemi- Tornion ammattikorkean leikkaukset yhteensä 439 aloituspaikkaa vuoteen 2013 Pohjois-Suomen oppisopimuspaikat vähenevät lähes 1000 paikkaa, Pohjois- Pohjanmaalla 560 paikkaa Lisäkoulutuksena annettava oppisopimuskoulutus tulee P-P:lla vähenemään 30 prosenttia- eniten kaikista maakunnista
Esitetyt muutoksen merkitsevät Merkittävää tulonsiirtoa kuntaosuuksien kautta Etelään, erityisesti Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaan 16-19- vuotiaiden osuus 8,6 prosenttia koko maasta, mutta opetuksen tarjonta vain 7,8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalta lähdetään entistä useammin hakemaan opiskelupaikkaa muualta kehitys edelleen kiihtynyt
Esitetyt muutokset eivät huomio Alueiden työmarkkinoiden erilaisuutta Lukiotarjontaa, täyttöastetta eikä keskeyttämisiä 2. aste on lähipalvelu ei voida olettaa 15- vuotiaan muuttavat satoja kilometrejä Maakuntien omaa aktiivisuutta hankkeita ja työvoiman tarvetta Tapahtunutta kehitystä eikä potentiaalia
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 1990-2010 (indeksi 1990=100) 1990 1995 2000 2005 2010 KOKO MAA 100 83 96 97 100 Uusimaa 100 84 105 107 112 Pohjois-Pohjanmaa 100 86 101 104 108 Ahvenanmaa 100 96 106 108 108 Pirkanmaa 100 84 99 103 107 Pohjanmaa 100 85 96 97 101 Keski-Pohjanmaa 100 84 92 94 100 Varsinais-Suomi 100 85 98 99 99 Keski-Suomi 100 82 94 96 99 Kanta-Häme 100 82 91 93 96 Etelä-Pohjanmaa 100 82 91 93 95 Pohjois-Savo 100 80 87 88 90 Pohjois-Karjala 100 80 85 87 87 Satakunta 100 81 86 86 87 Päijät-Häme 100 79 90 88 87 Lappi 100 77 81 81 83 Etelä-Karjala 100 80 86 84 83 Kymenlaakso 100 83 86 87 83 Etelä-Savo 100 79 83 82 81 Kainuu 100 78 80 77 79 Oulun seutukunta 100 88 110 118 126 Ylivieskan seutukunta 100 87 98 99 101 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta 100 84 89 88 88 Raahen seutukunta 100 87 92 86 88 Koillismaan seutukunta 100 80 86 85 87 Nivala-Haapajärven seutukunta 100 82 88 85 82 Oulunkaaren seutukunta 100 77 85 81 81 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti
Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuua Yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuussa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoustuksessa tai muulla tavoin
Pohjois-Pohjanmaan 15-vuotiaat vuosina 2012-2040 6 000 5 800 5 607 5 638 5 695 5 701 5 863 5 863 5 743 5 757 5 782 5 789 5 810 5 816 5 811 5 807 5 800 5 783 5 763 5 750 5 726 5 699 5 672 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 5 096 5 158 4 973 5 104 5 110 5 026 5 197 5 344 5 430 Väestönmuutos 2011 2025: + 15,1 % Väestönmuutos 2011 2030: + 14,0 % 4 600 4 400 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Ennuste Lähde: Tilastokeskus 2012 Tiina Teittinen 1.10.2012
Rakennemuutoksen keskellä Käynnissä työn ja koulutuksen uusjako maan sisällä ja globaalisti Keskittymiskehitys jatkuu Paineita julkisen talouden leikkauksille myös jatkossa Erityisesti teollisuus kovassa kilpailutilanteessa
Aloituspaikat ennakoivat suurempaa rakennemuutosta Ennakoi entistä voimakkaampaa keskittymistä Julkisen talouden tilanne tulee jatkumaan tiukkana Rakennemuutoksen suuruutta ei voida vielä nähdä Muutokset jäävät usein pysyviksi, jos ei aktiivisesti pyritä minimoimaan haittoja 22.10.2012
Haasteena kasvun tukeminen Seuraavan KESUn ikäluokat meille nykyistäkin parempia tuleeko lisää aloituspaikkoja? Leikata osataan osataanko ennakoida ja tukea tulevia kasvun alkuja!
Kiitos! mikko.vaisanen@pohjois-pohjanmaa.fi 050 3366 524