Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta 1998 2001 Teknologiaohjelmaraportti 4/2002 Loppuraportti
Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta 1998 2001 Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2002 Helsinki 2002
Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN 1239-1336 ISBN 952-457-059-9 Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002
Esipuhe Vuoden 1998 kesällä käynnistynyt Global Project Business (GPB) Kansainvälinen projektiliiketoiminta -teknologiaohjelma päättyi vuoden 2001 lopussa, lukuunottamatta eräitä sen tutkimus- ja yrityshankkeita, jotka jatkuvat vielä vuoden 2002 puolella. Viimeinen ohjelman tilaisuus, loppuseminaari, järjestetään maaliskuussa 2002. Ohjelman kestoaikana 1998 2001 hyväksyttiin GPB-ohjelmaan yhteensä 16 tutkimus- ja 19 yrityshanketta kokonaiskustannuksiltaan n. 12 MEUR (70 MFIM). Tästä Tekesin avustusten rahoitusosuus oli lähes 5 MEUR (30 MFIM). GPB-teknologiaohjelma käynnistettiin vastaamaan suomalaisten, kansainvälisesti orientoituneiden projektiyritysten uusiin kehityshaasteisiin. Liiketoiminnan kannattava kasvattaminen globaaliksi laajenevassa, muuttuvassa ja uusia maa- ja yrityskulttuureja sisältävässä toimintaympäristössä vaatii radikaalejakin muutoksia yritysten perinteisiin liiketoiminnan malleihin ja käytäntöihin. Samoin tietoteknologian nopea kehitys muuttaa paitsi työvälineitä, myös yritysten liiketoimintaprosesseja. Näistä toimintaympäristön uusista haasteista lähtien teknologiaohjelman johtoryhmä määritteli GPB-ohjelman päätavoitteeksi suomalaisen projektiliiketoiminnan kannattavan kasvun toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehittämisen keinoin. GPB-ohjelman pääpainotus oli toimintatapojen kehittämisessä kuten muutaman muunkin samaan aikaan päättymässä olevan teknologiaohjelman. Konkreettisten tuotteiden ja työvälineiden kehittämistä sisältyi myös GPB-ohjelman hankkeisiin, mutta vähäisemmässä määrin. Tässäkin teknologiaohjelmassa tärkeäksi osatavoitteeksi asetettiin sekä yritysten keskinäisen että yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön lisääminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Pk-yrityksille kyky toimia osana kansainvälistä yritysverkkoa on ehdoton edellytys, mikäli ne aikovat osallistua kansainväliseen projektiliiketoimintaan. Teknologiaohjelman johtoryhmän näkemyksen mukaan varsinaisen verkottumisen lisäksi suomalaiset projektiyritykset voisivat hyötyä toisistaan myös tekemällä toisiaan aktiivisemmin tunnetuiksi kansainvälisissä projektitoimituksissa. Tällaisesta kansallisesta myynnin edistämisestä kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset yritykset eivät ole olleet erityisesti tunnettuja toisin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Teknologiaohjelmien vaikutusten ja vaikutusten pysyvyyden arviointi on erittäin tärkeä osa näiden suurelta osin julkisin varoin rahoitettujen ohjelmien päättämistä. GPB:n kaltaisten toimintatapoja kehittävien ohjelmien tapauksessa tehtävä on paitsi tärkeä, myös vaikea: suuri osa taloudellisista vaikutuksista on epäsuoria ja arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluttua ohjelman päättämisestä jos sittenkään.
Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja sen toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelman toteutusta ohjanneelle johtoryhmälle ja sen puheenjohtajalle, DI Jussi Rinnalle. Toivottavasti monien hankkeiden yhteydessä käyty organisaatioiden välinen keskustelu ja tietojenvaihto jatkuu ohjelman päättymisen jälkeenkin. Projektitoiminta tulee yhä tärkeämmäksi osaamisen alueeksi lähes jokaisella toimialalla. Tekes näkee projektitoiminnan jatkuvan kehittämisen erittäin tärkeäksi myös GPB-ohjelman päättymisen jälkeen. Tekesin rahoituskriteerit täyttävät projektitoiminnan jatkohankkeet voivat saada jatkossakin Tekesin rahoitustukea joko erillishankkeina tai toisten teknologiaohjelmien yhteydessä. Tammikuu 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes
Tiivistelmä Global Project Business (GPB)-teknologiaohjelman tavoitteeksi määriteltiin Suomalaisten, kansainvälisillä markkinoilla toimivien projektiyritysten kilpailukyvyn parantaminen ja liiketoiminnan kasvattaminen kannattavasti luomalla toimintatapoja, menetelmiä ja välineitä projektiyritysten liiketoiminnan avainalueille, joiksi rajattiin projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden, liiketoimintaprosessien, asiakasrajapintojen ja toimittajaverkostojen hallinnan kehittäminen ja lisäämällä projektiyritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Projektiyritys määriteltiin GPB-ohjelmassa yritykseksi, joka toimittaa projekteja. Projektiyrityksen käsitteeseen voitaisiin sisällyttää myös yritykset, jotka eivät toimita projekteja, mutta joiden liiketoimintaprosessit ja sisäiset toimintatavat ovat pitkälle projektoituneet. Toinen perusmäärittely GPB-ohjelmalle oli, että se kohdistui koko projektiliiketoimintaketjuun, ei pelkästään projektin toteutusvaiheeseen. Näin siis myös projektien markkinointi- ja after sales -toiminnot kuuluivat ohjelmaan rajauksen piiriin. Ohjelman tavoitteiden ja rajauksen laaja-alaisuudesta seurasi myös ohjelman tulosten moninaisuus ja kohdentuminen monelle projektiliiketoiminnan osa-alueelle. Ohjelman viestinnässä käytettiin termejä kohdealue ja aihealue. Kohdealueilla (program focus) tarkoitettiin em. neljää painopistealuetta (tuotteet ja tuoterakenteet, liiketoimintaprosessit, asiakasrajapinnat, toimittajaverkostot). Aihealueilla (program topic) tarkoitettiin ohjelman tutkimushankkeiden teemoja. Kohdealueittain tarkasteltuna hankesalkku jakautui melko tasapainoisesti kaikille neljälle kohdealueelle, ehkä lukuunottamatta Tuotteiden ja tuoterakenteiden hallinta -aluetta, joka oli jonkin verran aliedustettuna (mm. tämän alueen hyväksytty tutkimushanke peruuntui). Suurin osa ohjelman 16 tutkimus- ja 19 yrityshankkeesta liittyi liiketoimintaprosessien kehittämiseen, usein kuitenkin samalla johonkin toiseenkin kohdealueeseen joissakin tapauksissa kaikkiin neljään. Aihealueista selvimmin painottui projektiliiketoiminnan riskienhallinta. Ohjelman tutkimushankkeista kolme ja yrityshankkeista yksi kohdistui suoraan tälle alueelle. Lisäksi riskienhallinta oli osa-alueena eräissä muissakin hankkeissa. Muita keskeisiä aihealueita olivat tietämyksenhallinta (erityisesti kokemustieto ja ns. hiljainen tieto) ja organisatorinen oppiminen, asiakassuhteen ja monikulttuurisuuden hallinta sekä projektiliiketoimintaprosessien suorituskyky ja mittaaminen. Suurin osa yrityshankkeista oli suhteellisen nopeaan liiketoiminnalliseen hyötyyn tähtääviä, monitahoisia toiminnankehityshankkeita. Verkottumista tai ainakin jonkinasteista yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa sisältyi kaikkiin hankkeisiin. Lukuunottamatta yhtä vierailuprofessuuria ei ohjelman kestoaikana vielä onnistuttu käynnistämään kansainvälistä yhteishanketta muutamasta hankeaihiosta huolimatta. Useampaankin hankkeeseen sisältyi kuitenkin jokin kansainvälinen elementti (ulkomailla tehtyä työtä, ulkomaisia henkilöresursseja, ulkomaista alihankintaa jne.).
Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB) -teknologiaohjelma.... 1 1.1 Ohjelman tausta ja tavoitteet....1 1.2 Ohjelman vaiheet...3 1.3 Keskeiset tulokset...4 1.4 Liitynnät muihin teknologiaohjelmiin ja sidosryhmiin...5 2 Ohjelman rakenne ja rahoitus....7 2.1 Hanketyypit...7 2.2 Ohjelman kohde- ja aihealueet... 7 2.3 Ohjelman laajuus ja rahoitus...8 3 Tutkimushankkeet....9 3.1 Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä...9 3.2 Monikulttuurisuuden haasteet suomalaisissa projektiyrityksissä... 11 3.3 Projektiyritysten projektinhallinnan käytännöt ja sovellukset...13 3.4 Kansainvälisen projektityömaan hallinta...15 3.5 Projektikonsortion luominen ja hallinta...17 3.6 Materiaali- ja tietovirtojen hallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa...20 3.7 Riskienhallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa...22 3.8 Piilevän tiedon hyväksikäyttö projektijohtamisessa...24 3.9 Riskien ja kokemustiedon hallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa...26 3.10 Riskijatkumot verkostossa....32 3.11 Projektiliiketoimintaprosessien suorituskyvyn mittaaminen...34 3.12 Projektiportfolion hallinta....36 3.13 After-Sales ja logistiikka...39 3.14 GPB-vierailuprofessuuri....40 4 Yrityshankkeet...43 4.1 Nextrom Oy: Projektiliiketoimintaa tukevan asiakasryhmäkohtaisen toimintamallin luominen ja jatkuvien asiakkuuksien hoito...43 4.2 Pesmel Oy: Toimintatapojen ja -menetelmien kehittäminen kuljetus- ja pakkausjärjestelmien projektiliiketoimintaketjussa.... 46 4.3 Martela Oyj: Liiketoimintaympäristön teknologialähtöinen kehittämisprojekti...47 4.4 Lillbacka Oy: Järjestelmätoimittajan projektitoiminnan hallinta (FP-PRO)... 51 4.5 Elomatic Oy: Laivasuunnittelun kansainvälisen projektiliiketoiminnan kehittäminen...56
4.6 Primatel Oy: Kansainvälisen radioverkkotoimitusprojektin kehittäminen...58 4.7 Jaakko Pöyry Oy: Esiselvitys liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseksi...61 4.8 Jaakko Pöyry Oy: Järjestelmä projektin monenkeskiseen dokumenttien hallintaan ( Dokumenttihotelli )... 63 4.9 Ensto Automation Oy: Teknologia-, osaamis- ja verkostoitumiskehitys modulaaristen automaatiojärjestelmien globalisaatiossa... 65 4.10 Rautaruukki Oy: Teräksisten rakennusosien kaupan kansainvälisen projektiliiketoiminnan kehittäminen....68 4.11 Ahlstrom Machinery Oy: Projektikonsortion luominen ja hallinta (GlobePro)...71 4.12 Suomen Projekti-Instituutti Oy: PK-yritysten projektinhallinnan osaaminen projektiviennin menestystekijänä...72 4.13 Fidaco Logistics Oy: Projektitoimintaverkoston kehittäminen... 73 4.14 RAMSE Consulting Oy: Oppiminen projektiliiketoiminnassa... 75 4.15 Neles Automation Oy: Laatujohtaminen projektiliiketoiminnassa... 78 4.16 Muutostuuli Oy: Hajautettujen projektiliiketoimintaprosessien ohjaus- ja tukipalvelu (HAPOT)... 81 4.17 Finx Oy: Projektinhallinnan multimediapohjainen opetusohjelma (PROM)...82 4.18 EC Project Solutions Oy: Kokonaisvaltainen projektien riskienhallintaohjelmisto (EC Risk)... 85 4.19 LPM-Group Oy: Mitoitusohjelma / tuoterakenteen modularisointi....87 5 Koordinaatiohanke...89 6 Ohjelman organisaatio...91 7 Ohjelman jatkotoimenpiteet...93 Liitteet 1 GPB-hankkeiden kohdistuminen kohde- ja aihealueille... 95 2 GPB-hankkeiden tulosten painottuminen...98 3 Tutkimushankkeiden opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit ja esitelmät...101 4 Tilaisuudet...109 Tekesin teknologiaohjelmarapotteja...112
1 Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB)-teknologiaohjelma 1.1 Ohjelman tausta ja tavoitteet Projektimuotoisen liiketoiminnan osuus Suomen talouselämässä kuten muuallakin maailmassa kasvaa nopeasti. Samanaikaisesti projektit ja projektimuotoinen liiketoiminta globalisoituvat: samaan projektiorganisaatioon palkataan henkilökuntaa monista eri maista ja kulttuureista työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi. Tästä aiheutuu suuri joukko uusia vaatimuksia globaalisti toimiville projektiorganisaatioille ja niiden käyttämille toimintatavoille, menetelmille ja työvälineille. Vastatakseen näihin haasteisiin Tekes käynnisti vuonna 1998 laajan, nelivuotisen teknologiaohjelman, Global Project Business (GPB) Kansainvälinen projektiliiketoiminta, varmistaakseen suomalaisten projektiyritysten kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun tulevaisuuden globaaleilla markkinoilla. Aloitteen teknologiaohjelman valmistelusta teki silloinen Projektitoimintayhdistys ry (nykyisin Projektiyhdistys ry). GPB-ohjelma määriteltiin avoimeksi kaikille suomalaisille tutkimuslaitoksille ja projektiyrityksille riippumatta toimialasta. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pyrittiin erityisesti saamaan mukaan, koska niiden tulevaisuuden mahdollisuudet globaaleilla markkinoilla riippuvat niiden kyvystä toimia osana kansainvälistä yritysverkkoa. Tärkeä linjaus tehtiin siinä, että ohjelma suunnattiin alusta pitäen kohdistumaan koko projektiliiketoimintaketjuun markkinointivaiheesta jälkitoimitusvaiheeseen ei pelkästään yksittäisen projektin toteutusvaiheen hallintaan (aika/kustannukset/laajuus). Vaikka Tekesin terminologiassa GPB oli ns. kansallinen teknologiaohjelma, ohjelmalla haluttiin myös edistää erityisesti tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä. Projektiliiketoiminnan hallinta Projektinhallinta Projekti Screening Tarjousvalmistelu Tarjous Sopimus (Tilaus) Toteutus Projektin päättäminen Luovutus Käyttöönotto Jälkimarkkinat + takuu suunnittelu rakentaminen asennus Projektin toteutuksen hallinta on vain osa projektiliiketoiminnan hallintaa. 1
Tavoitteet GPB-ohjelman päätavoitteeksi määriteltiin suomalaisten, kansainvälisesti suuntautuneiden projektiyritysten kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen. Projektiyrityksillä tarkoitettiin GPB-ohjelmassa yrityksiä, jotka toimittavat projekteja (projektiyritys-nimeä voitaisiin käyttää myös yrityksistä, jotka soveltavat sisäisiin toimintaprosesseihin ja -malleihin laajalti projekteja, vaikka eivät olisikaan projektitoimittajia). Päätavoitteesta johdetuiksi osatavoitteiksi määriteltiin: 1. Uusien toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehittäminen seuraaville projektimuotoisen liiketoiminnan kohdealueille: Tuotteiden ja tuoterakenteiden hallinta Liiketoimintaprosessien hallinta Asiakasrajapintojen hallinta Toimittajaverkostojen hallinta 2. Projektiyritysten keskinäisen ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön ja tietojenvaihdon lisääminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti 3. Suomalaisen projektiliiketoiminnan tutkimuksen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääminen. GPB-ohjelman tavoitteet olivat väljästi määritellyt. Ohjelman johtoryhmä ei kuitenkaan halunnut rajata tavoitteita tarkemmin, koska toisaalta haettiin aidosti yritysten omista tarpeista lähteviä hankkeita. Näistä ei ohjelmaa käynnistettäessä ollut vielä tarkkaa tietoa. Yrityslähtöisyystavoite ei ole täysin samansuuntainen teknologiaohjelmien synergiatavoitteen kanssa: yritysten omista tarpeista lähtevillä hankkeilla ei laaja-alaisessa ohjelmassa ole välttämättä merkittävää synergiaa. GPB:n tyyppisissä sateenvarjo -ohjelmissa synergiaetuja voidaan saavuttaa lähinnä erityyppisen tietojenvaihdon ja kontaktien kautta. Myös GPB-tutkimushankkeissa korostettiin yritysten tarpeita ja sitoutumista. Mittarit Ohjelman valmisteluprojektin yhteydessä jätettiin mitattavien tavoitteiden määrittely toteutusvaiheeseen. Ohjelman sisäisissä arvioinneissa käytettäviksi mittareiksi päätettiin johtoryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella seuraavat viisi: 1. Osallistuneiden organisaatioiden määrä yritykset (pk-yritysten osuus) yliopistot ja korkeakoulut tutkimuslaitokset 2. Yhteistyösuhteiden määrä kansainväliset linkit tutkimuslaitosten ja yritysten väliset linkit suurten yritysten ja pk-yritysten väliset linkit 3. Tulokset kohdealueittain kaupalliset tuotteet ja palvelut toimintatavat, menetelmät ja työvälineet yleinen tietämys 4. Ohjelmasynergia (osallistujien kokemana/ haastattelu) 5. Liiketoiminnalliset vaikutukset (liikevaihdon/ tuloksen kasvu, joka voidaan kohdistaa kehityshankkeelle). Kolme ensimmäistä voidaan (ainakin periaatteessa) mitata yksikäsitteisesti, kun taas kaksi viimeistä ovat vain subjektiivisesti arvioitavissa. Näitä mittareita käytettiin ohjelman sisäisessä väliarvioinnissa, jonka tarkoituksena oli saada palautetta teknologiaohjelmaan osallistuneilta hankkeilta ja ohjata ohjelman loppuosaa väliarvioinnin tulosten mukaisesti. Väliarviointi teetettiin toukokuussa 2000 TKK:n TAI Tutkimuslaitoksella. Pienestä kohderyhmästä ja joidenkin mittareiden tulkintavaikeuksista johtuen väliarvioinnin perusteella voitiin tehdä vain suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Teknologiaohjelmien virallisen loppuarvioinnin Tekes teettää ulkopuolisella arvioijalla, GPB:n tapauksessa LTT-Tutkimus Oy:llä. Arviointi tehdään osana kolmen, vuoden 2001 lopussa päättyvän, toimintatapojen kehittämiseen painottuvan ohjelman yhteisarviointia (Laatu verkostotaloudessa, GPB ja ProBuild). Tässä arvioinnissa painotutaan ohjelman vaikutusten ja niiden pysyvyyden arviointiin. Mittarit ja arviointikehyksen laatii arvioija. 2
1.2 Ohjelman vaiheet Valmistelu Ennen ohjelman käynnistyspäätöstä toteutettiin vuosina 1997 98 yli vuoden mittainen valmisteluprojekti, jossa kartoitettiin Suomen projektiliiketoiminnan tilaa ja kehitystarpeita. Suomalaisten projektiyritysten ja niiden sidosryhmien näkemyksiä kerättiin muutamissa workshoptilaisuuksissa ja peilattiin näitä tulevaisuuden projektiyrityksen visioituun malliin. Tulokseksi saatiin 12 osittain toisiaan leikkaavaa projektiliiketoiminnan kehittämisen avainaluetta (ks. ohjelman rakenne). Valmisteluprojektin tuloksista julkaistiin kirja Projektiliiketoiminta yrityksen menestystekijäksi (saatavana myös englanninkielisenä: Global Project Business and the Dynamics of Change ). Valmisteluprojektin linjausten pohjalta laadittiin ohjelmaesitys Tekesin hallitukselle huhti-toukokuun vaihteessa 1998. Toteutus Tekesin hallitus teki ohjelman hyväksymispäätöksen kesäkuussa 1998. Toteutusvaiheen ensimmäisinä tehtävinä olivat ohjelman organisointi, fokusointi ja valmiuksien luonti. Ohjelman johtoryhmä koottiin muutamin muutoksin valmisteluprojektia ohjanneesta johtoryhmästä. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin DI Jussi Rinta (JR-Hallintokonsultit Oy), jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus kansainvälisestä projektiliiketoiminnasta. Ohjelman johtoryhmä totesi tarpeen fokusoida ohjelmaa valmisteluvaiheessa tunnistetun 12 kehittämisalueen sijasta 3 4 alueeseen, jotta ohjelman tarkoitus ja tavoitteet olisivat ymmärrettävästi viestittävissä kohderyhmille. Keskustelujen jälkeen johtoryhmä päätyi aiemmin mainittuihin neljään kohdealueeseen: projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden, liiketoimintaprosessien, asiakasrajapintojen ja toimittajaverkostojen hallinnan kehittämiseen. Fokusoinnin jälkeen laadittiin syksyllä 1998 ohjelman perusvalmiudet: säännöt, verkkosivut sekä suomen- ja englanninkielinen esitemateriaali. Ohjelman verkkosivuja ylläpidettiin aluksi TKK:n palvelimella, mutta ne siirrettiin (ja uusittiin) jonkin ajan kuluttua ohjelman koordinaattorin, RAMSE Consultingin, palvelimelle. Ohjelman aloitusseminaari järjestettiin helmikuussa 1999. Jo valmisteluvaiheessa oli käyty keskusteluja useiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa GPB-ohjelmaan mahdollisista hankeaihioista, joten melko pian ohjelman virallisen käynnistyspäätöksen jälkeen ohjelmaan hyväksyttiin aloitussalkuksi noin 10 hanketta, puolet näistä yritys-, puolet tutkimushankkeita. Parina ensimmäisenä vuonna osoittautui tarpeelliseksi kohdentaa toiminnan pääpainotus yrityssektorin aktivointiin erityisesti pk-sektorin koska yrityshakemusten määrä ei vastannut ennakkoodotuksia. Suorien yrityskontaktien lisäksi järjestettiin erityyppisiä aktivointiseminaareja eri puolilla maata, tuloksena yhteensä 35 hanketta yhteisvolyymiltään n. 12 MEUR ohjelman päättyessä. Aktivoinnin lisäksi seminaaritilaisuuksissa levitettiin tietoa ohjelman siihenastisista tuloksista ja keskusteltiin projektiliiketoiminnan avainkysymyksistä. Lista pidetyistä tilaisuuksista on liitteenä (liite 4). Päättäminen GPB-ohjelma päättyi virallisesti vuoden 2001 lopussa. Eräitä tiedotukseen (loppuraportti, loppuseminaari, kansainvälinen tulosten esittely) ja ohjelman arviointiin liittyviä tehtäviä jäi vielä vuoden 2002 puolelle. Samoin eräät GPB-hankkeet jatkuvat vielä vuoden 2001 lopun jälkeenkin. Tekes ja ohjelman johtoryhmä näkevät erittäin tärkeäksi, etteivät saavutetut tulokset pääse haihtumaan ohjelman päättyessä, vaan että niitä jatkoke- 3
hitetään muissa kehityshankkeissa ja -ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2000 käynnistynyt Tekesin teknologiaohjelma Uusi teollinen toimintatapa leikkaa monelta osin GPB-ohjelman aihepiiriä ja voisi sisällöllisesti toimia myös projektiliiketoiminnan kehittämisen jatkokehikkona. Ohjelman johtoryhmässä laadittiin GPB-ohjelmalle jälkihoitosuunnitelma, johon kirjattiin tarpeellisiksi nähtyjä toimenpiteitä ohjelman jälkeiselle ajalle (ks. ohjelman jatkotoimenpiteet). 1.3 Keskeiset tulokset Ohjelman tavoitteiden ja rajauksen laveasta määrittelystä johtuen myös ohjelman tulokset ovat monentyyppisiä ja kohdistuvat laajalle alueelle. Pääosa GPB-ohjelman tuloksista liittyy projektiliiketoimintaprosessien kehittämiseen. Tulokset painottuvat liiketoiminnan tehostamiseen, kustannussäästöihin ja riskienhallintaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin vähäisemmässä määrin. Muutama hanke oli luonteeltaan määrittelyhanke, jonka tarkoituksena oli luoda pohjaa suuremmalle, määrittelyhanketta seuraavalle toteutushankkeelle. GPB-ohjelman hankkeiden aihealueista selvimmin esiin nousee riskienhallinta. Muita keskeisiä, erityisesti tutkimushankkeiden aihealueita olivat tietämyksenhallinta (erityisesti kokemustieto ja ns. hiljainen tieto) ja organisatorinen oppiminen, asiakassuhteen ja monikulttuurisuuden hallinta sekä projektiliiketoimintaprosessien suorituskyky ja mittaaminen. Tutkimushankkeiden tulokset ovat suurimmaksi osaksi uutta tietämystä, uusia toimintamalleja ja -tapoja sekä muutamassa hankkeessa myös uusia työvälineitä. Välittömästi kaupallistettavia tuotteita tai palveluja ei tutkimushankkeissa syntynyt. Opinnäytteitä, julkaisuja, raportteja, artikkeleita ja seminaariesitelmiä syntyi kaikista GPB-tutkimushankkeista (ks. liite 3). Väitöskirjoja syntyi kolme. Poimintoina tutkimushankkeiden yksittäisistä pää- tai oheistuloksista mainittakoon: Prototyyppiohjelmisto konsortionmuodostukseen (GlobePro) Riskien ja menestymisen mahdollisuuksien hallinnan kokonaisratkaisu (KnowRisk) Riskienhallintaa tukeva kokemustietokanta (KnowRisk) Projektiriskienhallinnan analyysimenetelmä PRIMA (KnowRisk) Yritysten nykytila-analyysimenetelmä 3A Workshop (Promes, RCN) Malli jatkuvan asiakassuhteen hoitamiseksi (CCRCC) Malli hiljaisen tiedon hallinnasta projektiliiketoiminnassa (Tacit Knowledge) Raportti kansainvälisen projektiliiketoiminnan kulttuurisista haasteista ja mahdollisuuksista (Procultura) Projektiriskien hallintaan liittyvät kaksi kirjaa (PB-Risk) Projektinhallinnan käytäntöihin liittyvä kirja (FIT-PRO) Projektisalkun hallintaan liittyvä kirja (PPM). Suurin osa yrityshankkeista oli lyhyen tähtäimen liiketoiminnalliseen hyötyyn tähtääviä monitahoisia toiminnankehityshankkeita, jotka kohdistuivat useille GPB-ohjelman kohde- ja aihealueille. Tuloksista suurin osa oli uusia toimintamalleja, menetelmiä ja työvälineitä yritysten itsensä käyttöön. Toimintamallit liittyivät erityisesti asiakassuhteen ja sen jatkuvuuden hallintaan, liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseen ja hallintaan sekä erilaisten yhteistyö- ja toimittajaverkostojen rakentamiseen ja hallintaan. Viidessä yrityshankkeessa päätuloksena oli uusi kaupallinen tuote tai palvelu (tai sen määrittely). Myös muutamissa toiminnankehityshankkeissa syntyi oheistuloksena kaupallisia tuotteita ja palveluja. 4
Kaupallisista tuotteista ja palveluista mainittakoon: Kaapelinsuunnitteluohjelmisto ja koulutus-/tietämyksensiirtopalvelut kaapelinvalmistajille (Nextrom) Dokumenttihotelli: monenkeskinen, Internetperustainen projektin dokumenttien hallintajärjestelmä (Jaakko Pöyry) Modulaarinen kokoonpanolinja elektroniikkateollisuudelle (Ensto Automation) Keski-Eurooppaan sopeutettu teräsrakentamisen projektituotteisto (Rautaruukki) Pk-yritysten verkottamismalli konsulttiyritykselle (DONE Logistics; aik. Fidaco Logistics) Hajautettujen projektien ohjaus- ja tukipalvelu (Muutostuuli) Projektinhallinnan multimediapohjainen opetusohjelma (Finx) Kokonaisvaltaisen projektiriskienhallinnan ohjelmiston määrittely (EC Project Solutions). Merkittävämpää verkottumista sisältyi n. puoleen sekä tutkimus- että yrityshankkeista. Kaikki hankkeet sisälsivät kuitenkin jonkinasteista yhteistyötä ulkopuolisen organisaation kanssa. Eräissä tutkimus- ja yrityshankkeissa syntyneet keskustelu- ja benchmarkkausfoorumit ovat jatkaneet kokoontumisia hankkeen jälkeenkin. Kuudessa yrityshankkeessa hankevastaavana oli pk-yritys (= kolmasosa GPB-yrityshankkeista). Tutkimushankkeiden varsinaisina yrityspartnereina ei ollut pk-yrityksiä. Sekä yritys- että tutkimushankkeisiin osallistui kuitenkin useita pk-yrityksiä alihankkijoina. Kansainvälisen yhteistyön osalta ei ohjelman kestoaikana onnistuttu käynnistämään varsinaista kansainvälistä yhteishanketta muutamasta eriasteisesta hankeaihiosta huolimatta. Useampaankin hankkeeseen sisältyi kuitenkin jokin kansainvälinen elementti (ulkomailla tehtyä työtä, ulkomaisia henkilöresursseja, ulkomaista alihankintaa jne.). Merkittävin kansainvälinen ulottuvuus oli prof. David Hawk in (New Jersey Institute of Technology) vuoden mittainen vierailuprofessuuri Teknillisessä korkeakoulussa. Vierailun aikana prof. Hawk tuki eri tavoin GPB-ohjelman toteutusta. 1.4 Liitynnät muihin teknologiaohjelmiin ja sidosryhmiin GPB-teknologiaohjelmalla oli liityntäpintoja ainakin seuraaviin Tekesin teknologiaohjelmiin: Laatu verkostotaloudessa (LAATU), Uusi teollinen toimintatapa (UTT), Kehittyvä rakentamisprosessi (ProBuild), Tietoverkottunut rakennusprosessi (Vera). Näiden kanssa tehtiin yhteistyötä mm. järjestämällä yhteisiä aktivointitilaisuuksia ja tiedonvaihtoseminaareja eri puolilla maata, hyödyntämällä ristiin ohjelmien postituslistoja kutsujen lähettämisessä jne. GPB-ohjelmapäällikkö osallistui myös Tekesin ohjelmapäälliköiden keskinäisiin koulutus- ja kokemustenvaihtotilaisuuksiin. Samoin ohjelmapäällikkö osallistui lukuisiin kansainvälisten projektitoimintajärjestöjen tilaisuuksiin ja konferensseihin (IPMA, NordNet, IRNOP, ICEC, PMI). Näissä solmitut lukuisat henkilökontaktit ja tietojenvaihto loivat pohjaa mahdollisille kansainvälisille jatkohankkeille. Ohjelmapäällikkö osallistui hallituksen jäsenenä Projektiyhdistyksen toimintaan vuoden 1999 alusta. Yhdistyksellä ja GPB-ohjelmalla oli ja on useita synergisiä tavoitteita esim. alueelliseen aktivointiin ja uusien projektialan tutkimushankkeiden käynnistämiseen liittyen. Ohjelmapäällikkö osallistui työryhmän puheenjohtajana PSK Standardisoinnin suunnitteluliiketoiminnan tunnuslukuja määrittelevän standardin (PSK 7503) laadintatyöhön. Standardi valmistui vuoden 2002 alussa. Ohjelmapäällikkö toimi TKK Dipolin uuden projektitoiminnan koulutusohjelman Master of Project Management -koulutusohjelman johtoryhmässä. Koulutusohjelman sisällön suunnittelussa hyödynnettiin myös GPB-ohjelmaa ja sen kontakteja. 5
2 Ohjelman rakenne ja rahoitus 2.1 Hanketyypit GPB-ohjelman käynnistysvaiheessa määriteltiin ohjelmaan soveltuviksi hanketyypeiksi seuraavat: Julkiset korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeet (16) Tutkimushankkeisiin liittyvät yrityshankkeet (6) Yritysten keskinäiset verkottumishankkeet (3) Yritysten toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehityshankkeet (16) Kansainväliset tiedon ja teknologian siirtoon tähtäävät hankkeet (1). Suluissa on kuhunkin luokkaan kuuluvien toteutuneiden hankkeiden määrä. (Osa hankkeista kuuluu useampaan kuin yhteen luokkaan.) Erityisenä pyrkimyksenä oli kansainväliseen joint venture-hankkeeseen osallistuminen joko hankevastaavana tai partnerina. Huolimatta muutamista vireillä olleista aihioista, ei ohjelman kestoaikana saatu tällaista vielä toteutumaan. 2.2 Ohjelman kohde- ja aihealueet Ohjelman valmisteluhankkeen yhteydessä kartoitettiin suomalaisten projektiyritysten liiketoiminnan kehitystarpeita ja peilattiin niitä tulevaisuuden projektiyrityksen visioituun malliin: tuloksena tunnistettiin 12 projektiliiketoiminnan kehittämisaluetta. Laajempia kehittämisen alueina tunnistettiin: Projektiyrityksen strategia Projektiliiketoiminnan toimintaprosessit Tuotteet, teknologia ja tuoterakenteet Oppiminen ja innovatiivisuus Yhteistyö ja verkottuminen Asiakasrajapinnan hallinta Globaali organisaatio ja ohjausjärjestelmät. Rajatumpina kehittämisalueina tunnistettiin: Riskienhallinta Monikulttuurisen ympäristön hallinta Mittaaminen (Projektiyrityksen ja projektiliiketoiminnan mittarit) Benchmarking Rahoitus. Ohjelman käynnistyttyä johtoryhmässä käydyissä keskusteluissa todettiin, että ohjelman tavoitteiden ja sisällön viestinnän kannalta on tarpeen fokusoida ohjelman tavoitteet 3 4 painopistealueeseen. Johtoryhmä päätyi seuraaviin neljään painopistealueeseen: Projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden liiketoimintaprosessien asiakasrajapintojen toimittajaverkostojen hallinnan kehittäminen. Ohjelman rakenteen kuvaamisessa käytettiin termejä kohdealue (program focus) ja aihealue (program topic). Kohdealueilla tarkoitettiin em. neljää painopistealuetta. Aihealueilla tarkoitettiin ohjelman tutkimushankkeiden teemoja. Aihealueita olivat: Projektiyritysten laadun ja tehokkuuden hallinta riskien ja epävarmuuden hallinta tietämyksen ja oppimisen hallinta monikulttuurisuuden hallinta asiakassuhteen hallinta tuotetiedon hallinta projektiportfolion hallinta. Monet aihealueet ovat paitsi toisiinsa, myös yhteen tai useampaan kohdealueeseen liittyviä. Ohjelman rakenne voidaan karkeasti esittää kohde-/aihealuematriisina (kuva s. 8). Kohde- ja aihealueet yhdessä vastaavat pitkälti valmisteluprojektissa tunnistettuja kehittämisalueita. 7
AIHEALUEET: (Program Topics) KOHDEALUEET: (Program Focus) Tuotteet Liiketoimintaprosessit Asiakasrajapinnat Toimittajaverkostot Laadun ja tehokkuuden hallinta Riskien ja epävarmuuden hallinta Tietämyksen ja oppimisen hallinta Monikulttuurisuuden hallinta Asiakassuhteen hallinta Tuotetiedon hallinta Projektiportfolion hallinta GPB-ohjelman kohde- ja aihealueet. 2.3 Ohjelman laajuus ja rahoitus GPB-ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 35 hanketta (+koordinointihanke), joista 19 yrityshanketta ja 16 tutkimushanketta. Noin kolmasosa yrityshankehakemuksista hylättiin. Hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat 11,84 MEUR (70,4 MFIM), näistä 8,14 MEUR (48,4 MFIM) yrityshankkeita ja 3,70 MEUR (22,0 MFIM) tutkimushankkeita. Ohjelman koordinointihankkeen kustannukset sisältyvät edellä mainittuihin kokonaiskustannuksiin (poislukien ostopalveluna toteutettu viimeinen vaihe 1.3.2001 31.12.2001). Ohjelman alkuperäinen suunniteltu laajuus oli 13,45 MEUR (80 MFIM). GPB-yrityshankkeen keskimääräinen kokonaiskustannus oli 437 000 EUR (2,6 MFIM), vaihteluväli 84 000 EUR 1 560 000 EUR. GPB-tutkimushankkeen keskimääräinen kokonaiskustannus oli 235 000 EUR (1,4 MFIM), vaihteluväli 84 000 EUR 450 000 EUR. Keskimääräinen Tekes-avustus oli yrityshankkeissa 30 % ja tutkimushankkeissa 70 %. Avustusten lisäksi joillekin hankkeille myönnettiin lainaa. 8
3 Tutkimushankkeet GPB-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 16 soveltavan tutkimuksen hanketta. Seuraavassa on esitelty 14 tutkimushankkeen tavoitteet, toteutus ja tulokset (yksi hyväksytty hanke peruuntui ennen käynnistymistään ja Procultura ja ProculturaNet on katsottu yhdeksi hankkeeksi). Teksti pohjautuu hankkeiden itsensä jättämiin loppu- tai väliraportteihin (muutama hanke jatkuu vielä ohjelman päättymisen jälkeen). Yhdestä huomattavasti alkuperäistä myöhäisempään ajankohtaan siirtyneestä hankkeesta julkaistaan tässä raportissa vain julkinen tiivistelmä (ASL: After-Sales ja logistiikka). 3.1 Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä Hankkeen nimi Continuous Customer Relationship and Customer Care in a Project Company (CCRCC) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Valmet Printing Papers Nokia Telecommunications Kone Elevators Nextrom Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Eila Järvenpää, p. 09-4513 653, eila.jarvenpaa@hut.fi Toteutusajankohta 1998/01 1998/08 Tiivistelmä Tutkimushankkeessa kehitettiin malli jatkuvien asiakassuhteiden hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Malli kuvaa asiakassuhteita koskevan tiedon ja kokemuksen keräämistä, käsittelyä, jakamista ja hyväksikäyttöä. Hankkeen tuloksena määriteltiin jatkuvien asiakassuhteiden hoidon kriittiset menestystekijät, joita ovat: asiakasystävälliset rajapinnat projektiyrityksen ja asiakkaan välillä syvällinen ymmärrys yhteistyön tarkoituksesta ja luonteesta jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa tehokas tiedonsiirto projektin vaiheesta toiseen oppiminen aikaisemmista projekteista tehokas tietojärjestelmä asiakas- ja projektitiedon keräämiseen, tallentamiseen ja jakamiseen. Jatkuvan asiakassuhteen hoitoa koskeva malli Mallin keskeisiä sisältöjä ovat: roolien ja vastuiden selkeyttäminen asiakaspäällikön, projektipäällikön ja asiantuntijoiden välillä; tiedon keräämisen ja käsittelyn määrittely ja toteuttaminen sekä tehokas kommunikaatio useita kanavia käyttäen asiakasyritykseen ja projektiyrityksen sisällä. Tutkimushankkeessa kehitettiin yhdessä osallistuvista yrityksistä asiakaspalautejärjestelmä, johon yrityksessä kehitettiin myös tietojärjestelmä. Tavoite Jatkuvia asiakassuhteita kehittämällä yritykset voivat lisätä kilpailukykyään. Projektiyritysten tuotteet ja tuotanto- ja toimitusprosessit ovat tavallisesti asiakas- ja projektikohtaisesti räätälöityjä. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä jatkuvien asiakassuhteiden merkitys korostuu. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa asiakassuhteiden hoidosta, niiden kriittisistä menestystekijöistä ja haasteista sekä käytännöllisiä ratkaisuja asiakassuhteiden hallintaan. 9
Jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa on eräs asiakassuhteen kriittisistä menestystekijöistä. Tutkimuksen tavoitteet olivat: kehittää malli jatkuvan asiakassuhteen hoidosta projektiyrityksessä määritellä jatkuvan asiakassuhteen kriittiset menestystekijät moniprojektiympäristössä kuvata asiakastiedon käsittelyprosessi asiakkaan ja projektiyrityksen välillä ja projektiyrityksen sisällä määritellä asiakaspalautejärjestelmien rooli jatkuvien asiakassuhteiden hoidossa tuottaa tietoa tietojärjestelmien kehittämiseen. Toteutus Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Kaksi projektiliiketoimintaa harjoittavaa yritystä osallistui tutkimukseen. Lisäksi tutkimukseen osallistui kaksi ns. referenssiyritystä, joiden edustajat osallistuivat workshopeihin. Case-tutkimukset toteutettiin seuraavasti: Toisessa yrityksessä tutkittiin neljä toimitusprojektia, joista kaksi oli tehty suomalaisille ja kaksi keskieurooppalaisille asiakkaille. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla sekä asiakkaan että projektiyrityksen edustajia (yhteensä 39 haastattelua). Lisäksi käytettiin organisaation dokumentteja. Toisessa projektiyrityksessä tutkittiin yksi projektiyrityksen pitkäaikainen asiakassuhde. Tutkimuksessa keskityttiin niihin tiedonkulku- ja vastuuprosesseihin, jotka liittyivät läheisesti ylläpitovaiheeseen ja palvelupäällikkö-konseptiin. Tutkimusaineisto kerättiin syvähaastatteluilla (8 asiakkaan edustajaa ja 9 projektiyrityksen edustajaa). Lisäksi käytettiin organisaatioiden dokumentteja. Workshopeissa jaettiin tietoa ja kokemuksia yritysten välillä, keskusteltiin hankkeen tuloksista ja hankkeessa kehitetystä jatkuvan asiakassuhteen hoitoa koskevasta mallista. Tulokset Tutkimushankkeessa tuotettiin uutta tietoa jatkuvien asiakassuhteiden hoidosta. Vaikka tutkimushanke päättyi jo vuonna 1998, ovat sen tulokset vielä erittäin ajankohtaisia. Asiakassuhteiden ja asiakkuuden hoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja tutkimukseen perustuva uusi tieto on erittäin tarpeellista ja hyödyllistä yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessa tunnistettiin jatkuvan asiakassuhteen menestystekijät ja kehitettiin malli jatkuvan asiakassuhteen hoidosta. 10
Tutkimuksen perusteella kehitettiin yhdessä tutkimukseen osallistuneista yrityksistä tietojärjestelmä asiakaspalautteen käsittelyyn. Toisessa osallistuneista yrityksistä analysoitiin jatkuva, pitkäaikainen asiakassuhde syvällisesti. Yritys sai täten hyödyllistä ja sovellettavissa olevaa tietoa käytössään olevasta asiakassuhdekonseptista sekä uutta tietoa asiakassuhteidensa kehittämiseen. Opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit, esitelmät: ks. liite 3. Verkottuminen Ohjelman aikana tutkijat osallistuivat GPB-ohjelman seminaareihin. Näissä tilaisuuksissa verkostoiduttiin muiden ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Tutkijat esittelivät tuloksia kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa. Yhteistyö projektiin osallistuneiden yritysten kanssa on jatkunut muissa TAI Tutkimuslaitoksen hankkeissa. Teknologiaohjelma toimi laajempana viitekehyksenä tutkimukselle. Se auttoi liittämään tutkimuksen laajemmin sekä globaalien projektiyritysten käytännön liiketoiminnan haasteisiin että verkostoitumaan ohjelmaan osallistuneiden yritysten kanssa. 3.2 Monikulttuurisuuden haasteet suomalaisissa projektiyrityksissä Hankkeen nimi The Cross-cultural Challenges of Finnish Project Business (Procultura) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Fortum Kemira Kone Nokia (useita yksiköitä) Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Eila Järvenpää, p. 09-4513 653, eila.jarvenpaa@hut.fi Toteutusajankohta 2000/06 2001/12 Tiivistelmä Procultura-hankkeen tarkoituksena oli edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja tuottaa uutta tietoa kulttuurien välisten erojen vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoiminnan kehittymiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kansainvälistä projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten kansainvälistymishaasteisiin. Tutkimuksessa tehtiin tapaustutkimuksia Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, sekä tutkittiin globaalien tiimien toimintaa. Tutkimus tuotti uutta tietoa suomalaisten yritysten globaalin liiketoiminnan kehittämiseen ja kulttuuritekijöiden huomioon ottamiseen liiketoiminnassa. Tavoite Maailmantalouden globalisoitumisen myötä yhä useammat suomalaiset yritykset kohtaavat liiketoiminnassaan erilaisia kulttuureita. Kulttuurit kohtaavat sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Menestyäkseen kansainvälisessä liiketoiminnassa yritysten on tunnistettava kulttuuriset erot, osattava toimia erilaisissa kulttuureissa ja parhaimmillaan pystyttävä hyödyntämään kulttuurien erilaisuutta. Procultura-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa suomalaisten yritysten globaalin liiketoiminnan kehittämiseen ja parantaa yritysten kykyä kohdata kulttuurien välisiä haasteita liiketoiminnassaan. Projektissa keskityttiin erityisesti kansainvälistä projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten globaaliin liiketoimintaan. Toteutus Procultura-hanke jakautui seuraaviin osaprojekteihin: Procultura Roadmap, Procultura China ja Procultura Net. Procultura Roadmap-projektissa 11
keskityttiin tunnistamaan keskeiset kulttuuriset haasteet ja mahdollisuudet, joita globalisoituvat ja globaalia liiketoimintaa harjoittavat yritykset kohtaavat. Hankkeessa tehtiin kolme tapaustutkimusta, jotka koskivat globaalisti toimivien virtuaalitiimien kulttuurisia haasteita, sekä monikulttuurisen johtamisen ja kommunikaation haasteita toimitettaessa projekteja yhdessä ulkomaisten partnerien kanssa. Procultura China -projektissa tutkittiin kahden tapaustutkimuksen avulla tiedon ja osaamisen johtamisen sekä henkilöstön johtamisen haasteita, joita suomalaiset yritykset kohtaavat toimiessaan kiinalaisessa kulttuurissa. Procultura Net -projektissa tutkitaan suomalaisten yritysten liiketoiminnan, johtamisen ja kommunikaation haasteita Piilaaksossa, Yhdysvalloissa. Projektissa kartoitettiin myös Suomessa toimivia monikulttuurisen liiketoiminnan asiantuntijoita. Tulokset Tutkimuksen tuloksena esitettiin keskeiset kansainvälisen liiketoiminnan kulttuuriset haasteet ja mahdollisuudet, sekä ohjeita ja suosituksia kulttuurisen ymmärryksen kehittämiseen ja koulutukseen yrityksissä. Hankkeen tulokset raportoitiin sekä yrityskohtaisina raportteina, että yhtenäisenä loppuraporttina. Lisäksi tuloksista kirjoitettiin artikkeleita ja niitä esiteltiin tieteellisissä konferensseissa ja yrityksille tarkoitetuissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Procultura-hankkeen tulokset julkaistiin myös hankkeen www-sivuilla. Opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit, esitelmät: ks. liite 3. Verkottuminen Ohjelman aikana tutkijat osallistuivat GPB-ohjelman seminaareihin. Näissä tilaisuuksissa verkostoiduttiin muiden ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Teknologiaohjelma toimi laajempana viitekehyksenä tutkimukselle. Se auttoi liittämään tutkimuksen laajemmin sekä globaalien projektiyritysten käytännön liiketoiminnan haasteisiin että verkostoitumaan ohjelmaan osallistuneiden yritysten kanssa. Tutkijat ovat esitelleet tuloksia useissa kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa. Piilaaksossa tehdyn tutkimuksen aikana, kesäkuussa 2001, tutkija vieraili Stanfordin yliopistossa, Scancor issa (Scandinavian Consortium for Organizational Research) ja keskusteli useiden professoreiden kanssa Procultura-tutkimuksesta. Artefaktat Artefaktat Käyttäytyminen Käytännöt Käyttäytyminen Käytännöt Arvot Uskomukset Arvot Uskomukset Normit Normit Perusolettamukset Perusolettamukset Kaksi jäävuorta kohtaa: kulttuurien yhteentörmäys. 12
3.3 Projektiyritysten projektinhallinnan käytännöt ja sovellukset Hankkeen nimi Developing Project Management Practices and Applications in Project Companies (FIT-PRO) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Fysiikan tutkimuslaitos Nokia Telecommunications (nyk. Nokia Networks) Valmet Paperikoneet (nyk. Metso Paper) Larox Kamewa Finland (nyk. Rolls-Royce) Wartsila Power Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Karlos A. Artto, p. 09-4514 751, karlos.artto@hut.fi Toteutusajankohta 1998/06 1999/11 Tiivistelmä FIT-PRO-hanke toteutettiin Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen, Fysiikan tutkimuslaitoksen sekä viiden teollisuusyrityksen yhteistyöprojektina vuosina 1998 1999. Tavoitteena oli kuvata yritysten projektin- ja tuotehallinnan parhaita käytäntöja, levittää ja jakaa tietämystä osallistuvien yritysten ja tutkimuslaitosten välillä sekä koota kehityssuunnitelmat yrityksille. Tutkimushanke jakautui kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisessä alueessa käsiteltiin yritysten projektitoimitusprosesseja ja toimintatapoja. Hankkeen aikana käytiin läpi yritysten toimitusprosessi ensimmäisestä asiakaskontaktista tuotteen luovutukseen asiakkaalle. Joissain tapauksissa käsittelyä jatkettiin koskemaan myos lopputuotteen huolto- ja kunnossapitoajanjaksoa. Toinen osa-alue käsitteli yritysten tuoteprosesseja lähtien tuotteen suunnittelusta aina huoltoon saakka. Kolmas tutkimusalue keskittyi tuote- ja toimitusprosesseja tukevan informaatiotekniikan selvittämiseen ja kehittämiseen. Hankkeeseen liittyen tehtiin yksi diplomityö, useita kansainvälisissä projektinhallinnan alueen seminaareissa pidettyjä seminaariesityksiä seka loppuraportti, joka julkaistiin kirjana Projektiyhdistyksen sarjassa (ks. liite 3). Näiden lisäksi osallistuvat yritykset saivat yrityskohtaiset toimintatapakartoitukset ja kehitysehdotukset. Konkreettisten tulosten lisäksi hanke toimi akateemisen maailman ja teollisuuden välisenä siltana, joka mahdollisti avoimen tiedonvaihdon eri osapuolten kesken. Osoituksena yhteistyön merkityksestä ovat edelleen jatkuvat epämuodolliset kokoukset kahden osallistuneen yrityksen ja korkeakoulun kesken. Hankkeessa pyrittiin yhdistämään akateeminen tietämys yritysosaamiseen ja synnyttämään siten käytännönläheisiä uusia toimintatapoja, joita yritykset voivat hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja korkeakoulut opetuksessa. Tämä tavoite saavutettiin varsin hyvin. Tavoite TAI Tutkimuslaitos osallistui GPB-ohjelman valmisteluhankkeeseen. Sen yhteydessä kävi ilmi, että tällaiselle toimintatapojen kehityshankkeelle on tarvetta. Valmisteluhankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella tutkimushankkeelle asetettiin seuraavanlaiset tavoitteet: Kuvata parhaat yrityksissä nykyisin käytössä olevat projektin ja tuotteen hallintamenetelmät ja koostaa niistä käytännönläheinen kirja Jakaa ja levittää projektin ja tuotteen hallinnan tietämystä osallistuvien yritysten keskuudessa Koostaa syntyneestä tietämyksestä tulevaisuuden toimintamalli ja kehityssuunnitelmat yrityksille. Toteutus FIT-PRO-hanke toteutettiin Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen, Fysiikan tutki- 13