Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Samankaltaiset tiedostot
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Peltosalaojituksen suunnittelu

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Peltokuivatuksen tarve

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Vesiensuojelukosteikot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Metsätalouden vesiensuojelu

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Luonnonmukainen peruskuivatus

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

HYDRO-POHJANMAA

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/ toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Metsätalouden vesiensuojelu

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot - Peltoviljelyn ravinnepäästöjen vähentäminen

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Transkriptio:

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö

Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät Maatalousmaata 2,24 milj. ha, 7 % maapinta-alasta Salaojitettua peltoa 1,29 milj. ha,58 % kokonaispeltoalasta Avo-ojitettua peltoa 0,62 milj. ha, 27 % Kuivatusvesien purkupaikka Peltoalasta 68 % valtaojiin 13 % pintavesimuodostumiin 6 % putkiojiin 13 % maastoon Puustinen ym. 1994. Ojittamatonta peltoa 0,35 milj. ha, 15 %

Maan kuivatuksen ympäristövaikutukset Hydrologia Maan ominaisuudet Uomien morfologia Valumavesien laatu Vesistökuormitus Biodiversiteetti Kasvihuonekaasupäästöt Savimaat Happamat sulfaattimaat Turvemaat Kuva Rainer Rosendahl

Savimaat 30 % peltopinta-alasta Valtaosa savipelloista salaojitettu Eroosioherkkiä kiintoainetta ja fosforia valumavesiin Oikovirtaukset muokkauskerroksesta salaojiin kuormitusriski Kuva Visa Nuutinen

Gårdskulla Gårdin tutkimusalue Siuntion Kirkkojoen valuma-alueella Lohko 2 4,7 ha (3,0 ha) m HeS, AS Kaltevuus 5 % P-luku 26,8/14,6 mg/l Syysvehnä 2008, 2009 Mallasohra (nurmi) 2010 Laidun 2011-2013 Luomuun 2011 Lohko 1 5,7 ha (3,3 ha) m HeS, HsS, AS Kaltevuus 1 % P-luku 19,6/10,8 mgl Kirkkojoki - valuma-alue 140 km 2 peltoa 40 %, metsää 59 % - järvisyys 0,3 % - kok-p pit. 0,097 mg l -1 v. 2011 - kok-p kuorma 0,32 kg ha -1 - kok-n pit. 2,3 mg l -1 v. 2011 - kok-n kuorma 8,3 kg ha -1 Syysvehnä 2008, 2010 Mallasohra 2009 Kevätvehnä (nurmi) 2011 Nurmi 2012-2013 Luomuun 2011 Siuntionjoen yht.tarkkailun yht.veto 2011 Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry Julkaisu 233/2012

Gårdskulla Gård, mittaukset Salaojavalunta Pintakerrosvalunta Siivikko 15 min. välein Pohjaveden pinta Käsin mittaus Sadanta 15 min. välein Valumavesien laatu Fosfori, typpi ja kiintoaine Virtaamapainotettu kokoomanäyte 2008-2013 Kuvat Jyrki Nurminen ja Helena Äijö

Gårdskulla Gård: Valunta

Gårdskulla Gård: Fosforihuuhtoumat salaojista

Nummelan koekenttä, Jokioinen Pinta-ala 14,1 ha 4 koealuetta yht. 9,3 ha Salaojastojen pinta-ala 1,3 3,4 ha Pintakerrosvalunnan keräysala 0,7 2,7 ha Aitosavi Keskikaltevuus 1 % Salaojitettu 1952 Uusintaojitus ja täydennysojitus 2008 Samanlaiset viljelytoimet kaikilla koelalueilla Viljekasvi: ohra, kaura Lannoitus: Lietelanta syksy 2007 Kivennäislannoite 2008-2013 81-95 kg N ha -1 Syysmuokkaus (ei 2012)

Nummelan koekenttä, koealueet Koealue D Salaojasto 3,4 ha Ojaväli 32 m Ojitus 1952 Koealue A Salaojasto 2,9 ha Ensiojitus 1952 16 m Uusintaojitus 2008 6 m + kuitukangas Jankkurointi 2009 Koealue C Salaojasto 1,7 ha Ensiojitus 1952 16 m Täydennysojitus 2008 8 m + sora + sorasilmäke Koealue B Salaojasto 1,3 ha Ojaväli 16 m Ojitus 1952

Nummelan koekenttä, salaojitukset A tavanomaista tiheämpi uusintaojitus 2008 (ensiojitus 1952); ojaväli 6 m + ympärysaineena ohut suodatinkangas, aurasalaojakone, jankkurointi 2009 C perinteinen täydennysojitus 2008 (ensiojitus 1952); ojaväli 8 m + ympärysaineena sora, sorasilmäkkeet, kaivava salaojakone B 16 metrin ojavälein ojitettu verrannealue, ojitus 1952 D 32 metrin ojavälein ojitettu verrannealue, ojitus 1952 Kuvat Merja Myllys

Nummela, mittausjärjestelyt Mittausasema: virtaamamittaus ja näytteenotto Virtaamamittarit Vesinäytteiden otto Pintakerrosvalunnan keräysuoma Kuvat Merja Myllys Pohjavesiputki

Nummela, Salaoja- ja pintakerrosvalunta * Pintakerrosvalunta koejaksoilla todellista pienempi mittausongelmista johtuen Sadanta mm/vuosi: Kalibrointijakso Koe I Koe II Koe III Koe IV Koe V 715 mm 646 mm 575 mm 526mm 693 mm 573 mm

Nummela Fosforihuuhtoumat ja -pitoisuudet, salaojat

Nummela Typpihuuhtoumat ja -pitoisuudet, salaojat

Paikalliskuivatuksen tehokkuus Ojaväli ja ojasyvyys Ympärysaine Kaivannon täyttömateriaali Säätösalaojitus Kysymykset: Pellon vesitase, valuntakomponentit Ravinnepitoisuudet ja huuhtoumat Sadon määrä ja laatu Maan rakenne ja kantavuus

Peruskuivatus Luonnonmukainen vesirakentaminen Tavoitteet Biodiversiteetin lisääminen Veden laadun parantaminen Maisemointi Uoman kunnossapitotarpeen vähentäminen Menetelmät Mutkittelun palauttaminen, 2-tasoinen uoma, pohjapadot, biologiset eroosiotorjuntamenelmät Kosteikot, laskeutusaltaat,... Kysymykset: Vaikutus veden laatuun ja kuormitukseen Vaikutus paikalliskuivatukseen

Luonnonmukainen peruskuivatus A Luonnontilainen puro B Perattu uoma C Umpeenkasvanut uoma kunnostustarve D Luonnonmukaisesti kunnostettu uoma Järvenpää, SYKE 2004

Näkökohtia Peltoalueilta tulevat ravinne- ja kiintoainekuormat vaihtelevat paljon sekä ajallisesti että alueellisesti Kuivatuksella sekä myönteisiä että haitallisia ympäristövaikutuksia Pienennettävä sekä pinta- että salaojavalumavesien pitoisuuksia Peltoalueille kohdentuvat kuormituksen vähentämistoimenpiteet ensisijaisia Kuivatustarpeen tarkempi arviointi ja kuivatustehokkuuden säätö sadon ja ympäristön kannalta Paikallis- ja peruskuivatuksen integrointi vesistökuormituksen vähentämiseksi Säätösalaojituksen ja luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien vaikutukset ravinnekuormitukseen epäselvät Suomen olosuhteissa Kasvihuonekaasupäästöjen huomioiminen tärkeää vesiensuojelun ohella

Kiitos Kuvat Jyrki Nurminen