1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA - TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTI (OKM/35/010/2014) Helsinki 11. syyskuuta 2015 (Musiikkituottajat) on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö, jonka jäsenistö kattaa n. 95 % Suomen äänitemarkkinoista. Musiikkituottajat on Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsen. Musiikkituottajat kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä ja lausuu kunnioittaen seuraavan. YHTEENVETO Direktiivin voimaansaattamisen tärkein tavoite ja päämäärä on varmistaa oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus oikeuksiinsa. Lain tavoite ilmenee hyvin sen 1 pykälästä. Luonnos osoittaa hyvää perehtymistä direktiiviin ja on hyvin valmisteltu ja perusteltu. Luonnoksen esittämät säädökset vastaavat direktiivin asettamia vaatimuksia pääosin hyvin. Musiikkituottajilla on tarkennus- ja korjausehdotuksia vain muutamilta kohdin. Lain soveltamisalaa tulee muuttaa siten, että lakia sovelletaan sekä Suomeen sijoittautuneisiin että Suomessa toimiviin yhteishallinnointiorganisaatioihin (niiden sijoituspaikasta riippumatta). Yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen tulee kuulua hallituksen toimivaltaan. Direktiivin tavoitteet ja voimassa olevan yhdistyslain säännökset yhdistyksen hallitukselle asettamista velvoitteista ja vastuista estävät sen, että hallitus voisi toimia direktiivin edellyttämänä 9 artiklan valvontaelimenä. Asia tulee säätää siten, että yhteishallinnointiorganisaatioiden vastuulla on järjestää valvontatoiminto lainsäädännön ehdot täyttävällä tavalla. Direktiivin 16 artiklan perusteella oikeudenhaltijoiden on saatava oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus vilpittömässä mielessä käytävien lisenssineuvottelujen kautta. On varmistettava, että käyttäjät luovuttavat näissä neuvotteluissa yhteishallinnointiorganisaatioille direktiivin mainitsemat kaikki tarvittavat tiedot. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee selventää, mitä tietoja käyttäjien tulee luovuttaa.
2 PERUSTELUT 1) Lain tavoite Kyseessä on merkittävä eurooppalainen lainsäädäntöhanke, jonka tärkein tavoite ja päämäärä on varmistaa oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus oikeuksiensa tehokkaaseen lisenssiointiin ja yhteishallinnointiorganisaatioiden vastuullinen, läpinäkyvä ja tehokas toiminta suhteessa oikeudenhaltijoihin ja käyttäjiin. On hyvä, että tämä lain tavoite tuodaan selkeästi esille luonnoksen 1 :ssä. 2) Soveltamisala 2 Hallituksen esitysluonnoksen 2 :n mukaan lakia sovellettaisiin Suomeen sijoittautuneisiin yhteishallinnointiyhteisöihin ja riippumattomiin hallinnointiyhteisöihin. Direktiivin johdantolausekkeessa 10 todetaan, että mikään kyseisessä direktiivissä ei saisi estää jäsenvaltioita soveltamasta samoja tai vastaavia säännöksiä sellaisiin yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle mutta toimivat kyseisessä jäsenvaltiossa. Mikäli lain soveltamisala rajataan vain niihin järjestöihin, jotka ovat sijoittautuneet Suomeen, luo tämä epäterveellisen kilpailuasetelman tekijänoikeuksien hallinnointimarkkinoille ja asettaa Suomessa mahdollisesti toimivat yhteishallinnointiorganisaatiot eriarvoiseen asemaan. Lisäksi Direktiivin päätavoitteiden, edistää kollektiivisen hallinnoinnin avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja hyvän hallinnoinnin periaatteiden toteutumista, saavuttaminen jää puolittaiseksi. Soveltamisalan rajaaminen vain Suomeen sijoittautuneisiin yhteishallinnointiorganisaatioihin vaarantaa oikeudenhaltijoiden aseman tilanteissa, joissa oikeuksia on annettu Suomessa toimivan, mutta unionin alueen ulkopuolelle sijoittautuneen yhteishallinnointiorganisaation hallinnoitavaksi, koska lain luoma oikeudellinen kehys tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien hallinnoinnille ei ulottuisi näiden toimijoiden toimintaan. Tämä olisi vastoin direktiivin päätavoitteita. On välttämätöntä, että 2 :n 2 momentin mukainen riippumattomia hallinnointiyhteisöjä koskeva sääntely on mahdollisimman yhdenmukainen. Kuten momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, yhteishallinnointiorganisaatioiden ja riippumattomien hallinnointiyhteisöjen sääntelyn tulisi kilpailuneutraliteetin näkökulmasta olla mahdollisimman yhdenmukainen. Sama seikka pätee myös Suomen alueelle sijoittautuneiden yhteishallinnointiorganisaatioiden ja Suomen alueella toimivien ja unionin alueen ulkopuolelle sijoittautuneiden yhteishallinnointiorganisaatioiden välillä.
3 Musiikkituottajat tiedostaa, että unionin ulkopuolelle sijoittautuneen yhteishallinnointiyhteisön viranomaisvalvonta voi olla tapauskohtaisesti haastavaa. Tämä ei luonnollisesti voi olla peruste sille, etteikö viranomaisvalvonnan mahdollisuutta ylipäänsä säädettäisi mahdolliseksi. Hallituksen esityksen luonnosta tulee muuttaa siten, että lakia sovelletaan sekä Suomeen sijoittautuneisiin että Suomessa toimiviin yhteishallinnointiorganisaatioihin (niiden sijoituspaikasta riippumatta). 3) Oikeudenhaltijan itsenäinen oikeus myöntää käyttölupa 7 On tärkeää ja hyvä, että lain yksityiskohtaisissa perusteluissa ei tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan ei-kaupallisella käytöllä. Selkeä pääperiaate oikeuksien suhteen on, että oikeudenhaltija voi aina antaa yhteishallinnointiorganisaatiolle ei-yksinomaisen oikeuden käyttölupien myöntämiseen. Oikeudenhaltijalla tulee aina, niin halutessaan, olla oikeus myöntää itsenäisesti lupia aineistojen käyttöön. 4) Jäsenen oikeus osallistua yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoon 12 Luonnoksen sivulla 28 todetaan, että ehdotukseen ei ehdoteta sisällytettäväksi direktiivin 8 artiklan 10 kohdan 2 alakohtaan perustuvia erityisiä rajoituksia, jotka koskevat asiamiesten nimeämistä ja heidän edustamiensa jäsenten äänioikeuksien käyttöä, minkä direktiivi sallii edellyttäen, että nämä rajoitukset eivät vaikuta jäsenten asianmukaiseen ja tehokkaaseen osallistumiseen yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoprosessissa. Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että valtakirjojen keräämistä on käytetty yhteishallinnointiorganisaatioiden päätöksentekoprosessissa tavoin, joka on johtanut joidenkin jäsenten epäasialliseen ja oikeudettomaan kohteluun. Vaikka tämän tyyppisiä ongelmia ei ole mahdollisesti esiintynyt Suomessa, niin yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten oikeudenmukaisen aseman ja kohtelun turvaamiseksi on perusteltua säätää rajoituksista koskien valtuutuksen perusteella käytettävää enimmäisäänimäärää. Näin vältytään mahdollisilta väärinkäytöksiltä tilanteissa, joissa yksittäinen jäsen pyrkii haalimaan suuren määrän valtakirjoja käyttöönsä. 5) Yleiskokouksessa päätettävät asiat 14 Säädösehdotuksen luonnoksen (14 ) 1 momentin 2-kohdan mukaan yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtajan nimittäminen kuuluisi yleiskokouksen toimivaltaan.
4 Säädöstä tulee muuttaa siten, että toimitusjohtajan nimittäminen, erottaminen sekä toimen hoitamiseen liittyvistä ehdoista päättäminen kuuluu yksiselitteisesti hallitukselle. Direktiivi ei edellytä, että toimitusjohtajan valinnan tulisi tapahtua yleiskokouksen toimesta. Toisekseen, suomalaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden liiketoiminnan johtamisesta vastaavat järjestöjen (yhdistysten) hallitukset, jonka jäsenet valitsee yhdistyskokous (yleiskokous). Kun liiketoiminnan päivittäisestä johtamisessa on käytännössä kyse siitä, että toiminnanjohtaja vastaa hallituksen asettaman strategian ja ohjeistuksen täytäntöönpanosta, on toiminnan tehokkuuden kannalta välttämätöntä, että myös toimitusjohtajan nimittämisvalta on hallituksella. Muussa tapauksessa riskiksi muodostuu se, että tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien hallinnointi ei toimi moitteettomasti ja oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus heikentyy. Myös seuraavassa asiakohdassa esille tuotavat seikat puoltavat muutosta. 6) Valvontaelin 15 ja yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtaminen 17 Pykäläluonnoksen (15 ) mukaan hallintorakenteeltaan yksitasoisen yhteishallintoorganisaation valvontaelimenä toimisi hallitus. Ratkaisua perustellaan luonnoksen sivulla 19 otsikon Jäsenten etujen valvonta yhteishallinnointiorganisaatioissa alla seuraavasti: Direktiiviä toimeenpantaessa vaihtoehtoina on ollut joko organisatorisesti vapaa sääntely, joka jättäisi yhteishallinnointiorganisaatioiden vastuulle järjestää valvontatoiminto lainsäädännön ehdot täyttävällä tavalla, tai organisatorisesti sidottu sääntely, jossa määritellään organisatorisesti, miten valvontatoiminto tulee järjestää. Ensimmäistä vaihtoehtoa vastaan puhuu voimakkaasti se seikka, että organisatorisesti vapaan sääntelyn tilanteessa yhteishallinnointiorganisaation mahdollisesti perustaman uuden toimielimen tai hallituksen jäsenten roolien eriyttämisen oikeudellinen merkitys jäisi epäselväksi. Sen vuoksi lakiehdotuksessa ehdotetaan, että valvontaelimenä toimisi hallintorakenteeltaan yksitasoisessa yhteisössä hallitus ja kaksitasoisessa yhteisössä hallintoneuvosto. Säätiömuotoisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa oikeudenhaltijoiden etujen valvonnasta säätiön päätöksenteossa vastaisi hallintoneuvosto. Jotta direktiivin edellytys liiketoiminnan johtamisen eriyttämisestä valvontatoiminnosta toteutuisi riittävästi eri yhteisömuodoissa, lakiehdotukseen on otettu säännös, joka velvoittaisi yhteishallinnointiorganisaatiota ottamaan toimitusjohtajan, joka vastaa liiketoiminnan johtamisesta. Säädöksen (15 ) ensimmäisessä momentissa vahvistetaan lisäksi, että valvontaelimen jäsenet
5 eivät saa osallistua yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamiseen. Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän yhdistyspohjaista tekijänoikeuden tai lähioikeuden yhteishallinnointiorganisaatiota. Kaikki nämä yhdistykset ovat hallintorakenteeltaan yksitasoisia, jolloin luonnosehdotuksen mukaan järjestöjen hallitukset toimisivat valvontaelimenä. Samalla niiltä olisi kielletty osallistuminen yhdistyksen liiketoiminnan johtamiseen. Kun direktiivin selkein päätavoite on turvata oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus, johtaa luonnoksessa esitetty malli hämmentävään ja ristiriitaiseen lopputulokseen. Luonnos riisuu oikeudenhaltijoiden päätösvaltaa edustavalta ja käyttävältä hallitukselta sen kaikkein tärkeimmän vallan; yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johdon. Samalla luonnos siirtää tämän vallan liiketoiminnan johtamisesta yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtajalle. Yhdistyslain 35 mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä. Saman lain 37 mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Edelleen 39 mukaan hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Luonnoksessa, ratkaisun perusteluna käytetty 17 mukainen yksin toimitusjohtajalle säädetty vastuu yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamisesta ei yksiselitteisesti poista hallitukselta sillä yhdistyslain perusteella olevia velvoitteita. Huomioon ottaen direktiivin päätavoite oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeuden turvaamisesta sekä yhdistyslain hallitukselle asettamat velvoitteet ja vastuut hoitaa yhdistyksen asioita, ei hallitus voi toimia direktiivin edellyttämänä 9 artiklan valvontaelimenä. Nykyiselllään esitysluonnoksen säännösehdotukset (15 ja 17 ) aiheuttaisivat toiminnallista epävakautta esim. vaikeita esteellisyysharkintoja ja tehottomuutta suomalaiseen yhdistyspohjaiseen yhteishallinnointiin. Toteutuessaan, luonnoksen mukaisten säädösten vaikutukset olisivat selkästi vastoin direktiivin päätavoitteita ja yleistä hyvää
6 lainsäädäntötapaa. Säännösten suhde muuhun lainsäädäntöön ei ole riidaton, vaan odotettavissa olisi tulkintaristiriitoja suhteessa esim. yhdistyslain säännöksiin. Direktiivin voimaansaattamisen jatkovalmistelussa on keskityttävä eritoten näiden säädösten tarkempaan analyysiin ja vaikutusten arviointiin. Asia tulee säätää siten, että yhteishallinnointiorganisaatioiden vastuulla on järjestää valvontatoiminto lainsäädännön ehdot täyttävällä tavalla. 7) Velvollisuus käydä lisensiointineuvottelut vilpittömästi 33 Kyseessä oleva säännös on yksi direktiivin tärkeimmistä. Oikeudenhaltijoiden tulee saada lisensioitavasta aineistoista taloudellisesti käypä markkina-arvo. Sen varmistamiseksi, että käypä markkina-arvo on neuvottelun avulla saavutettavissa, on käyttäjien annettava yhteishallinnointiorganisaatioille direktiivin mainitsemat kaikki tarvittavat tiedot. Hallituksen luonnosesityksen perusteluissa ei kuitenkaan millään tavalla selvennetä, mitä kyseisillä tarvittavilla tiedoilla tarkoitetaan. Perusteluja tulee tältä osin tarkentaa. Käyttäjien on lisenssineuvottelujen yhteydessä annettava yhteishallinnointiorganisaatiolle ainakin oleelliset ja varmennetut tiedot palvelun tuloista, aineistojen suuruudesta ja niiden käyttömääristä ja -tavoista. Uusien palveluiden osalta olisi toimitettava vähintään perusteelliset liiketoimintasuunnitelmat ja arvioidun liikevaihdon määrä ja kehittyminen. Yleisesti perusteluissa on todettava, että kaikki se tieto, joka on tarpeellinen markkina-arvon määrittelemiseksi, on toimitettava yhteishallinnointiorganisaatiolle. 8) Lisensiointiehtoja koskevat vaatimukset 34 Luonnoksen 34 sanamuoto ei vastaa direktiiviä siltä osin kun pykälän toisessa momentissa säädetään, että tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuutta arvioidaan erityisesti suhteessa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen sekä yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. Direktiivin 16 artiklan mukaan kohtuullisuutta on arvioitava muun muassa suhteessa edellä kerrottuihin seikkoihin. Tulkinnallisten epäselvyyksien välttämiseksi 34 :n 2 momentin sanamuoto tulee muuttaa vastaamaan Direktiivin 16 artiklan sanamuotoa seuraavasti (poisto yliviivattu, lisäys alleviivattu):
7 Oikeudenhaltijoiden tulee saada oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus. Yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien tariffien tulee olla kohtuullisia. Tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuutta arvioidaan erityisesti muun muassa suhteessa: 1) oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen; 2) yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. 9) Käytön raportointi 37 Säännös on yksi direktiivin tärkeimmistä. Ilman luotettavaa ja riittävän yksilöityä raportointia käyttäjiltä, yhteishallinnointiorganisaatioiden ei ole mahdollista laskuttaa käytöstä ja tilittää kerättyjä korvauksia edelleen oikeille oikeudenhaltijoille. 10) Viranomaisvalvonta 53 Opetus- ja kulttuuriministeriö on oikea valinta valvovaksi viranomaiseksi. Viranomaisten yhteistyöstä säädetty 55 mahdollistaa hyvin, sinänsä tarpeellisen yhteistyön kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Myös kansainvälisen, kattavan lisensioinnin kehittämistä koskevan jatkoyhteistyön kannalta on perusteltua, että Opetus- ja kulttuuriministeriö toimii valvovana viranomaisena. Antti Kotilainen Toiminnanjohtaja antti.kotilainen@ifpi.fi 040 548 1781