Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Samankaltaiset tiedostot
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Työterveyshuolto 2018

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Valtioneuvoston asetus

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Korvausuudistus korvauskäytännössä

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Terveyden edistäminen Kainuussa

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Hyvää huomenta Hyvää huomista

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Mallilomake. Kela SV 98 TTH. Työnantajan hakemus. Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset. 1. Työnantajan tiedot. 2. Työnantajan tilinumero

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Infotilaisuus työterveyshuollon korvausuudistuksesta

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu Kemi Y-tunnus:

Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) korvaamisessa

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Transkriptio:

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1

Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä ja hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä työterveyshuollon toiminnan tavoitteiden toteuttamisessa Esityksen lähtökohtina ovat Työkyvyn edistämisen moniulotteisuus Yhteistyössä sovitut työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöt työkyvyn ylläpitämisen perustana Sairausvakuutuslain muutos 1.1.2011 alkaen Hyvän työterveyshuoltokäytännön uudistamisen huomioiminen korvaamisessa 2

Työterveysyhteistyö Työkykyneuvottelut, puheeksiottaminen Työkykyä ylläpitävä toiminta Hyvä työpaikka Työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä mitä, miten, kenelle? Työpaikan ja työterveyshuollon vastuut ja tehtävät 30 pv Työntekijän hyvinvointi ja terveys 60 pv Yhteistyö perusth ja esh Työurien pidentäminen Työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Sairauspoissaolojen hallinta Työkykyjohtaminen Eläkevakuutusyhtiöt Osasairauspäiväraha 90 pv Työ- ja toimintakyvyn arviointi Sosiaalitoimi Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn tuki Kela Työkyvyn palauttaminen, työhön paluu Työvoimahallinto 3

Työkyvyn ylläpitäminen työpaikalla Päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työnantajalla Työterveyshuollolla on vastuu asiantuntemuksensa käytöstä työpaikkojen työkyvyn ylläpitämisessä Onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivista osallistumista ja sitoutumista toimintaan Edellyttää tavoitteellista työterveysyhteistyötä työpaikoilla Sosiaaliturvan uudistamiskomitea 26.5.2009 Ehdotuksia työurien pidentämiseksi, Työelämätyöryhmän loppuraportti 1.2.2010 Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, STM 2011:6 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset 22.3.2012 VNA 1484/2011 uudistaminen valmisteltavana 4

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein - painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen. 5

Työpaikalla työkyvyn ylläpitäminen on ennakoivaa toimintaa Painopiste työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Tavoitteena työkyvyn varhainen tuki ja työkyvyn ylläpitäminen Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluun tuki 6

Koko työuran kattavaa toimintaa Korjaava tilanne Varhainen puuttuminen Toimiva työympäristö Organisaatio Työyhteisö Yksilö Lähde: Valtiokonttori, Avoimuutta arkeen 7

Työterveyshuollon asiantuntijuus työkykyä ylläpitävässä toiminnassa Työpaikalla tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon työkyvyn tukeminen ja edistäminen sekä terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy.(työterveyshuoltolaki 12 :n 1 mom. 1-9 kohdat) Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä työterveyshuoltolain 12 :n 1 mom. 6 kohdassa tarkoitetussa yhteistyössä VNA 1484/2001 uudistaminen valmisteltavana 8

Työkyvyn hallinta kohdistuu kaikkiin työelämässä oleviin työuran kaikissa vaiheissa ennakoivasti ja asiakaslähtöisesti Toimijatahot Koko työpaikka Kohdentuminen Työterveyshuoltolaki 1, 2, 4, 8 Yksilö Työnantaja Työntekijä Työterveyshuolto Terveyttä edistävän työpaikan toiminta Terveyden ja työkyvyn edistäminen Terveyden edistämisen tuki Vaarojen arviointi ja siitä seuraavat interventiot Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen Työterveyshuollon palveluprosessit Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyttömyyden ehkäisy Sairaanhoito Työhön paluun tuki Olemassa olevan työkyvyn tuki Työkyvyn palauttaminen Muut toimijatahot (pth, esh, kuntoutus ym.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, TTL 12 ja 14 Promootio Primääripreventio Sekundääripreventio Tertiääripreventio Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Meyer-Arnold, Koskela & Laine 2012 mukaillen Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005 (kuva); Husman & Liira 2010

Työkyvyn ylläpitäminen ei toteudu ilman toimivaa yhteistyötä Työkykyjohtamisen periaatteet Työterveysyhteistyö Aktiivinen vuorovaikutus ja työn hallinta Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden välttäminen Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työpaikka Päävastuu Työterveyshuolto Asiantuntija Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta Tthl 12 VNA:n 1484/2001 uudistaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Lähde: EK, Johda työkykyä, pidennä työuria Työkykyä ylläpitävä toiminta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Yhteistyö ulkopuolisen toimijan kanssa

Työkyvyn hallinnan yhteinen toimintakäytäntö on työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö sairasvakuutuslain (SVL 13 luku 5 ) mukaisesti VNA 1484/2001 uudistaminen valmisteltavana

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö Sairasvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutoksen tavoitteena on kaikkien työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy työuran kaikissa vaiheissa Työpaikalla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat toimintakäytännöstä yhdessä 12

Korvaaminen työterveysyhteistyön tukena Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon 60 % (KL I) korvauksen edellytyksenä on, että Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikan yhteinen toimintakäytäntö tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn mukaisesti Työterveyshuollon tehtävät työkyvyn hallinnassa kuvataan toimintasuunnitelmassa 13

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi Työpaikan toimintakäytännön kuvaukseen kuuluvat asiat * Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön yhteinen laadinta Toimintatavan sisältö ja käyttö: toimenpiteet varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen antamiseksi Työpaikan apuvälineet työkykyasioiden puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä Työkykyseurannan toteutus, raportointi ja toteutumisen analysointi 14 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 1 Työkyvyn ylläpitämiseen, edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn liittyvät käytännöt ja menettelyt koskevat kaikkia työntekijöitä koko työuran ajan: Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laaditut lomakkeet; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten 15

Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 2 Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla: Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta 16

Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 3 Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla on 1) velvollisuus raportoida vuosittain poissaoloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla - pienimmillä työpaikoilla tarvittaessa 2) Työkykyseurannan tietojen varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 17

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan * Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytykseksi Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka 60 % Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö erillinen asiakirja Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työpaikan toimintakäytäntö kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät Sovitut asiat toteutuvat käytännössä 19

Työterveysyhteistyön prosessi työkyvyn hallinnassa Työpaikka Työterveyshuolto Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyjohtaminen selvillä oleminen varautuminen Työterveysyhteistyöprosessi HTTHK:n periaatteet primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventio Työpaikan toimenpiteet HTTHK:n mukaiset työterveyshuollon toimenpiteet (ja sairaanhoito)

Miten onnistun? Jalkautuminen työpaikoille Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset prosessit ja menetelmät Asiakaslähtöisyys, ennakointi, luottamus, motivaatio, ammatillinen riippumattomuus ja eettisyys 21

Korvaamisen kriteerit ja painopisteet Tilikaudet 2011-2014 Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö ja hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kelan työterveyshuoltoneuvottelukunnan hyväksymät periaatteet Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 22

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi 60 % Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan toimintakäytäntö Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toimenpiteet 50 % Korvaamisen edellytykset (SVL 13 luku) Työnantajan ja yrittäjän oikeus korvaukseen (1,2 ) Korvattavuuden yleinen periaate (4 ) Korvattava toiminta (3 ) Laskennalliset enimmäismäärät (5, 6 ) Hyväksyttävät kustannukset (7 ) 23

Korvattavuuden kriteerit ja painopisteet Hakemuksen tiedot tilikausina 2011-2014 24

Korvattavuuden kriteerit KL I tilikausille 2011-2012 Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset toteutuvat HTTHK toteutuu toimintasuunnitelman mukaisesti Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö * on ollut käytettävissä työpaikalla tilikauden loppuun mennessä (KL I 60%) Yrittäjällä korvausperuste 1.1.2012 jälkeen (60%) hyväksymis- ja allekirjoituspäivämäärästä lähtien 25

Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2012 Työpaikan toimintakäytäntö * Työpaikan ja työterveyshuollon edustajat ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet työpaikan toimintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman On laadittu ja sovittu työpaikalla yhteistoiminnassa (Ttl 8 ) ja työterveysyhteistyössä Työpaikan vastuut ja tehtävät ovat kuvattu Työterveyshuollon toimintasuunnitelma * Työterveyshuollon vastuut ja tehtävät ovat kuvattu 26

Korvattavuuden kriteerit KL I tilikaudelle 2013 Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset toteutuvat Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen ja perusselvitys on tehty (SV 98 a TTH, kohta 5). Tämän lisäksi on kuvattu työpaikalla tehtävät yksilö- ja työpaikkatason toiminnot hakemuksen mukaisesti (SV 98 a TTH, kohta 7). Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö on ollut käytettävissä työpaikalla tilikauden loppuun mennessä (KL I 60%) 27

Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2013 Työpaikan toimintakäytäntö * Työpaikan ja työterveyshuollon edustajat ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet työpaikan toimintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman Laadittu ja sovittu työpaikalla yhteistoiminnassa (Ttl 8 ) ja työterveysyhteistyössä Työpaikan vastuut ja tehtävät ovat kuvattu yksilö- ja työpaikkatasolla Työterveyshuollon toimintasuunnitelma * Työterveyshuollon vastuut ja tehtävät ovat kuvattu yksilö- ja työpaikkatasolla 28

Korvattavuuden kriteerit KL I tilikaudelle 2014 Oikeus korvaukseen ja korvaamisen edellytykset toteutuvat Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen ja perusselvitys on tehty. Työpaikalla on kuvattu hakemuksen mukaiset yksilö- ja työpaikkatason toiminnot sekä laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta (SV 98a TTH, kohta 8) Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö on ollut käytettävissä työpaikalla tilikauden loppuun mennessä (KL I 60%) 29

Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2014 Työpaikan toimintakäytäntö * Työpaikan ja työterveyshuollon edustajat hyväksyneet ja allekirjoittaneet työpaikan toimintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman Se on laadittu ja sovittu työpaikalla yhteistoiminnassa (Ttl 8 ) ja työterveysyhteistyössä Työpaikan vastuut ja tehtävät ovat kuvattu yksilöja työyhteisötasolla yksilön koko työuran ajalta 30

Korvattavuuden kriteerit 60% KL I tilikaudella 2014 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma * Työterveyshuollon vastuut ja tehtävät on kuvattu yksilö-, työyhteisötasolla yksilön koko työuran ajalta Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattu toimintasuunnitelmassa 31

Toiminnan korvattavuus ja hyväksyttävät kustannukset Toiminnan korvattavuus ja hyväksyttävät kustannukset ennallaan Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta - ei enempää, ei vähempää (Työterveyshuoltolaki 12 ja 14 ) 32

HTTHK Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö työpaikalle : - yhteinen laadinta - varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antamisen muodot - apuvälineet - sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä - työkykyseurannan toteutus 2011-> Työterveysyhteistyö ja työpaikan ja työterveyshuollon vastuut ja tehtävät kuvattu 2012 -> Työpaikkaselvitys, perusselvitys on tehty. Työpaikkatasolla on kuvattu yksilö- ja työpaikkatason toiminnot Työpaikan ja tth:n vastuut ja tehtävät kuvattu yksilö- ja työpaikkatasolla 2013 -> Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Osapuolien vastuut ja tehtävät eri tasoilla työntekijöiden koko työuran ajan; tth:n yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa 2014 -> TILIKAUDEN PAINOPISTEET 2011 2012 2013 2014 2015 Lomakkeen kohta 7: Kyllärasti kohdassa Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus... yhteiset hallintatavat ovat käytössä 2011 -> Kohta 5. Kyllä-rasti Perusselvitys tehty 2013 -> Kohta 7. Kyllä-rastit kaikissa kohdissa 2013 -> Kohta 8. Kyllä-rastit laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta -kohdissa 2014 -> KORVAUS- HAKEMUKSEN SV 98a TTH KÄSITTELY Tarvittaessa yhteydenotto KELA:sta työnantajaan, pyydetään esim. toimintasuunnitelma, työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö ja lausunto korvaushakemuksesta (SVL 13 luku 9 ) 33

Työkyvyn hallinta on asiakaslähtöistä yhteistoimintaa Kela Työnantaja Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyjohtaminen selvillä oleminen varautuminen Palveluohjaus noudattaen sovittuja käytäntöjä HTTHK:n periaatteet primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventio Työterveyshuolto Työterveysyhteistyöprosessi Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityinen terveydenhuolto Eläkevakuutusyhtiöt Työhallinto Kuntoutus 34