1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa että kotona. Jos käytätte Plavix tai Marevan lääkitystä tai Teillä on insuliinihoitoinen diabetes, ottakaa yhteyttä kirurgian jonohoitajaan arkisin klo 10-13 puh. 415 3845. 1. Paksusuolen rakenne ja toiminta Paksusuolen pituus on noin metri ja se alkaa oikealta alavatsalta. Paksusuolen alkupäätä sanotaan umpisuoleksi. Siinä sijaitsee myös umpilisäke. Ensin paksusuoli nousee ensin ylös (nouseva paksusuoli) ja kulkee sitten vatsaontelon poikki vasemmalle puolelle (poikittainen paksusuoli). Sen jälkeen se kääntyy uudelleen alas (laskeva paksusuoli) ja muuttuu S-muotoisen kaarteen (sigmasuoli) jälkeen peräsuoleksi. Paksusuolen rakenne on havainnollistettuna kuvassa 1. Kuva 1. Paksusuolen sijainti ja rakenne Paksusuolessa suurin osa suolen sisällön nesteestä imeytyy takaisin elimistöön. Lisäksi sieltä imeytyy erilaisia suoloja. Paksusuolessa on runsaasti bakteereita, jotka pilkkovat mm. niitä ravinnonosia, joita elimistö ei itse pysty hajottamaan. Bakteerit muuttavat ne ravintoaineiksi, jotka voivat imeytyä ja joita myös suolen limakalvo voi käyttää hyväkseen.
2 (7) 2. Paksusuolen leikkaus Teillä on todettu paksusuolessa leikkaushoitoa vaativa sairaus. Tavoitteena on poistaa suolesta se osa, jossa sairaus on. Tyypillisiä paksusuolileikkauksia ovat esimerkiksi paksusuolen oikeantai vasemmanpuolen poisto sekä sigmasuolen poisto. Poistettu paksusuolen osa otetaan näytepalaksi ja lähetetään tarkempaan mikroskooppiseen tutkimukseen. Tutkimustuloksen valmistuminen kestää noin 2 viikkoa. Lääkäri kertoo tuloksen Teille viimeistään jälkitarkastuksen yhteydessä. Saavutte osastolle joko leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna. Teillä on mahdollisuus keskustella leikkaavan lääkärin kanssa joko leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna. Voitte vapaasti kysyä häneltä leikkaukseen liittyvistä asioista. Halutessanne läheisenne voivat olla keskustelussa mukana. Leikkaus tehdään nukutuksessa joko tähystysleikkauksena tai perinteisenä eli avoleikkauksena. Lääkäri neuvottelee kanssanne Teille parhaiten soveltuvasta leikkausmenetelmästä. Joissain tapauksissa tähystysleikkauksen aikana voi kuitenkin ilmetä, että leikkaus ei ole turvallista tehdä tähystämällä. Tällöin leikkaus muutetaan avoimeksi. Tähystysleikkauksessa vatsaan tehdään poistettavan paksusuolen osasta riippuen 3-4 pistohaavaa ja yksi hieman pidempi haava. Pistohaavojen kautta vatsaonteloon viedään tähystin sekä tarvittavat leikkausvälineet ja pidemmän haavan kautta poistetaan sairas paksusuolen osa. Avoleikkauksessa haava tehdään keski- ja alavatsan alueelle. Leikkauksen tehnyt lääkäri kertoo Teille leikkauksesta ja leikkauslöydöksestä tarkemmin leikkauksen jälkeisenä aamuna. 3. Leikkausvalmistelut Leikkausta edeltävänä päivänä voitte pääsääntöisesti syödä ja juoda normaalisti klo 24:00 saakka. Joissakin tapauksissa leikkaukseen valmistautuminen edellyttää suolen tyhjäämistä tyhjennysaineella tai peräruiskeella, tiedon saa poliklinikalla tai jonohoitajan ottaessa teihin yhteyttä. Leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän iltana teille aloitetaan vatsan alueelle pistoksena annettava verenohennushoito leikkaukseen ja nukutukseen liittyvän laskimotukosriskin vähentämiseksi. Pistoshoito jatkuu ainakin sairaalassa olon ajan ja kuukauden ajan kotona, jos kasvain on pahanlaatuinen. Pistosopetus tapahtuu osastolla.
3 (7) Klo 24:00 lähtien Teidän tulee olla syömättä ja juomatta, sillä mahalaukun tulee olla leikkauksessa tyhjä nukutukseen liittyvän aspiraatioriskin (=mahalaukun sisällön joutuminen henkitorveen) vuoksi. Halutessanne saatte nukahtamislääkkeen riittävän levon ja unen turvaamiseksi. Tämä on tärkeää, jotta elimistönne saa levätä kunnolla ennen leikkausta. Leikkauspäivän aamuna saatte säännöllisesti käyttämänne lääkkeet nukutuslääkärin määräysten mukaisesti. Lisäksi saatte ennen leikkausosastolle vientiä nukutuslääkärin määräämän esilääkkeen tabletteina. Lääkityksen tarkoituksena on lievittää mahdollista jännitystänne. Koska leikkausalueen ihon puhtaus estää haavan tulehtumista, Teidän tulee leikkauspäivän aamuna käydä suihkussa sekä puhdistaa huolellisesti napa ja taivealueet. Ennen leikkausosastolle vientiä saatte pukea yllenne leikkauspaidan, housut sekä laskimotukosten syntyä estävät, verenkiertoa edistävät sukat. Mikäli leikkausalueellanne on ihokarvoja, henkilökunta poistaa ne ennen leikkausosastolle vientiänne. Teille laitetaan myös virtsakatetri, jotta virtsan eritystä voidaan seurata leikkauksen aikana. Katetri on myös tarpeen leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa käytettävän, selän epiduraalitilaan kipupumpulla annettavan kipulääkkeen vuoksi, sillä lääke saattaa vaikeuttaa virtsarakon normaalia toimintaa. 4. Leikkauksen jälkeinen hoito Leikkauksen jälkeen vointianne voidaan tarkkailla seuraavaan aamuun saakka heräämössä. Kun olette riittävästi toipunut nukutuksesta, Teidät siirretään takaisin vuodeosastolle. Lääkäri päättää kotiutumisestanne vointinne perusteella, mutta yleensä kotiutuminen tapahtuu, kun suolenne toiminta on käynnistynyt. Sairausloman pituus on yleensä noin kuukausi. 4.1 Hengityksen tehostaminen Voitte nopeuttaa nukutusaineiden poistumista elimistöstä, rentouttaa lihaksia, vähentää pahoinvointia ja lievittää kipua hengitystä tehostamalla. Sitä on hyvä harjoitella kotona jo ennen sairaalaan tuloa. Toistakaa harjoitusta 3-6 kertaa peräkkäin, 4-6 kertaa vuorokaudessa. Seuraavien ohjeiden avulla voitte tehostaa hengitystänne:
4 (7) Vetäkää nenän kautta rauhallisesti keuhkot täyteen ilmaa, jolloin vatsa kohoaa ja rintakehä laajenee. Hengittäkää ulos suun kautta tasaisesti ja pitkään, jolloin ylävatsa laskee ja rintakehä supistuu. Leikkauksen jälkeen hengitysteihin voi kertyä myös limaa. Sen poistaminen hengityksen tehostamisella ja yskimällä ehkäisee hengitystietulehdusten syntyä. Yskimisen helpottamiseksi leikkausaluetta voi tukea käsillä tai tyynyllä. 4.2 Vuoteesta istumaan nousu kyljen kautta (kuva 1) aiheuttaa leikkausalueelle vähiten venytystä ja kipua 1. Vetäkää selin makuulla ollessanne polvet koukkuun ja kääntykää kyljellenne. 2. Viekää jalat vuoteen reunan yli ja 3. työntäkää itsenne istumaan käsien avulla. Makuulle meno tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. 4.3 Jalkojen verenkiertoa edistävät liikkeet Ehkäisevät nukutukseen ja leikkaukseen liittyvää laskimoverenkierron hidastumisesta aiheutuvaa alaraajojen laskimoiden veritulppariskiä. Voitte itse ehkäistä vuodelevon haittoja koukistamalla ja ojentamalla nilkkoja aina makuulla ollessanne vuorotahtiin 10-15 kertaa peräkkäin. 4.4 Kivun hoito Jos Teille on laitettu kipupumppu niin kipulääkityksenne annetaan noin 1-2 vuorokauden ajan selän epiduraalitilaan. Kipupumpun poiston jälkeen kipulääkitys annetaan pistoksina tai tabletteina ja kapseleina. Mikäli Teillä ei ole kipupumppua, kipulääkitys annetaan aluksi pistoksina ja tabletteina tai kapseleina.
5 (7) Pyytäkää kipulääkettä aina kun tunnette siihen tarvetta - mieluummin ennen kuin kova kipu on päällä. Riittävän kipulääkityksen avulla tehokas hengittäminen sekä liikkuminen onnistuvat Teiltä paremmin. 4.5 Liikkuminen Liikkumisella on edullinen vaikutus toipumiseenne, sillä kävellessä hengitys syvenee, verenkierto vilkastuu, ilmavaivat vähenevät ja suolen toiminta normalisoituu. Osaston henkilökunta auttaa teidät jalkeille jo ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Lisätkää osastolla ollessanne liikkumista vointinne mukaan ja levätkää vain, kun olette väsynyt. Sairausloman aikana (noin 1 kk) tulee välttää vatsan alueelle kohdistuvaa ponnistelua ja kovaa rasitusta. Hyvää sairauslomanajan liikuntaa on kävely. Voitte kuitenkin lisätä rasitusta tuntemustenne mukaan ja liikkua mahdollisimman paljon rajoitukset huomioon ottaen. Autolla voitte ajaa heti, kun vointinne sen sallii. 4.6 Ravitsemus Koska nukutus ja leikkaus saattavat joskus aiheuttaa pahoinvointia, välitön leikkauksen jälkeinen ravitsemus tapahtuu laskimonsisäisenä nestetiputuksena. Ruokailun voitte aloittaa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Ruokailu aloitetaan edeten juomisista ja liemiruuista vähitellen kohti normaalia ruokaa. Leikkauksen jälkeen ruokahalunne voi olla huono pitkäänkin. Yrittäkää omaa toipumistanne edistääksenne kuitenkin syödä ja juoda riittävästi. 4.7 Virtsarakon ja suolen toiminta Virtsakatetri poistetaan, kun epiduraalitilaan annettava kipulääkitys on lopetettu ja munuaistenne toiminta on vakiintunut. Leikkaus aiheuttaa aina jonkinasteista suolen toiminnan lamaantumista, minkä merkkeinä Teillä saattaa olla ilmavaivoja, vatsan turvottelua, pahoinvoinnintunnetta tai ummetusta. Suoliston normaalin toiminnan palautumista voitte edistää liikkumisella. Leikkauksen jälkeen muutokset suolen toiminnassa sekä ulostamistiheydessä ovat aluksi tavallisia, mutta toipumisen edetessä tilanne korjaantuu. Jos Teillä kuitenkin ilmenee jatkuvaa ripulia, verisiä ulosteita tai ummetusta, ottakaa yhteys lääkäriin.
6 (7) 4.8 Haavan ja ihon hoito Haavasidos poistetaan yleensä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tämän jälkeen voitte käydä suihkussa normaalisti, eikä haavaa tarvitse erikseen suojata. Välttäkää kuitenkin haava-alueen hankaamista parin viikon ajan. Jos haava erittää, kannattaa päälle laittaa puhtaat harsotaitokset (ei muovilaastaria). Jos haavalle on sairaalassa jätetty haaveteippi, voitte poistaa sen saamienne ohjeiden mukaisesti. Ompeleiden poistoajan voitte varata terveyskeskuksestanne tai neuvolastanne. Saunaan voitte mennä parin päivän kuluttua ompeleiden poiston jälkeen, mutta löylyn ottaminen kannattaa aloittaa varovasti. Leikkauksiin liittyy aina tulehdusriski. Tulehdusta ehkäisevistä toimenpiteistä ja lääkkeistä huolimatta haavantulehdukset ovat mahdollisia. Tulehdusoireiden (aiempaa voimakkaampi kipu, turvotus tai kuumotus, märkäinen erite) ilmaantuessa, ottakaa yhteyttä terveyskeskukseenne tai työterveyshuoltoonne. 4.9 Muut mahdolliset tuntemukset Saatatte tuntea itsenne normaalia heikommaksi ja väsyneemmäksi myös kotona. Alussa aivan tavallisetkin askareet saattavat tuntua uuvuttavilta. Teillä voi olla myös keskittymis- tai nukahtamisvaikeuksia tai voitte tuntea itsenne masentuneeksi sairautenne vuoksi. Jos tunnette tarvetta keskustella sairaudestanne kuntoutusohjaajan kanssa, pyytäkää henkilökuntaamme järjestämään tapaaminen. 5. Kotiutus Lääkäri päättää kotiutumisestanne vointinne perusteella. Mikäli Teistä tuntuu, että tarvitsette kotona esimerkiksi ateria- tai kotisairaanhoitopalveluja, pyytäkää henkilökuntaamme ottamaan yhteys sosiaalityöntekijään. Hän auttaa Teitä asioiden järjestämisessä. Mikäli Teistä tuntuu siltä, että ette vielä kykene toimimaan kotona, voidaan jatkohoitonne järjestää myös kotikuntanne terveyskeskuksessa. Jälkitarkastus on vatsatautien poliklinikalla noin kuukauden kuluttua. Tarkemman ajan saatte kotiin lähtiessänne.
7 (7) Jälkitarkastuksessa voitte keskustella lääkärin kanssa toipumiseenne liittyvistä asioista. Lisäksi lääkäri kertoo Teille leikkauksessa otettujen näytepalojen vastaukset ja mahdolliset jatkohoitosuunnitelmat. 6. Yhteydenotto Läheisenne voivat tiedustella vointianne osaston henkilökunnalta. Hoitonne ja osaston toiminnan kannalta on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta, että he sopivat kanssanne, kuka heistä pitää yhteyttä henkilökuntaan. Läheisenne voivat vierailla luonanne vuodeosastolla vapaasti, mutta toivomme, että vierailut ajoitettaisiin klo 13-19 väliselle ajalle. Lisäksi läheisenne voivat pitää teihin yhteyttä soittamalla suoraa potilaspaikkanne puhelimeen. Numeron saatte osastolle saavuttuanne. Potilastiedustelut, leikkaukseen valmistautumiseen ja osastolle saapumiseen liittyvät tiedustelut: puh. (06) 415 4431 Kirurgian jonohoitaja arkisin klo 10-13 puh. (06) 415 3845 Ohje päivitetty 2/2010