OULUNSALON KUNTA VARJAKAN MERIKESKUS YLEISSUUNNITELMA 2.9.2011

Samankaltaiset tiedostot
UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

Asiakirjatyyppi Liite 1 ( 9 ) HTH

Oulujärven käyntisatamat palvelutietoineen

Rantaraitin kehittäminen Taustat

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi Häyrylänranta. Rautalampi Kunnantalo

VARJAKAN SILTA. Varjakka kestävä seudullinen matkailukeskus 2020 koordinaatiohanke (EAKR)

Örö yleiskatsaus

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA

Perämeren rannikon satamat 2010

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Niemenranta 3: Sataman suunnitelmaselostus

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO

AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA PORTO WEST 16/02/2016

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Kärna - ydin. Kyläsuunnitelma Nötö. MAR-C Jonna Juusola ja Elina Inkiläinen

Seutusatamat-hanke Arto Lammintaus

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

Asuinpinta-ala 170 m2 (200 m2). Alakerran tilat n. 100 m2, yläkerrassa asuintilaa n. 70 m2. Lisäksi pesutilat, tekninen tila ja lasitettu terassi.

Kuinka kaukana Länsirannasta asut?

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Omakotitalo. Kangasala, Saarikylät Kohdenumero h,k,2xet,wc,vintti, 240,0 m²/272,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS

SIMO SIMONIEMEN MASTERPLAN

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

Alueen mahdollisuudet esittelyssä. Kaavoittajat Anne Rihtniemi-Rauh ja Pekka Mikkola Porvoon kaupunki

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Hirviniemi HIRVINIEMI

ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

Rantapuisto, Kasinonranta ja Sirkusaukio. Ideavaiheen yleisötilaisuus

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

KEMIN AJOKSEN SATAMAN ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA YVA-OHJELMAA VARTEN

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , koskee koko suunnittelualuetta.

Vapaa-ajan asunto. Raasepori, Bromarf Kohdenumero mh, k, oh,eteinen, 60,0 m²/60,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9.

Tehtaanjohtajan asuintalo KANTOLA

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA

Vapaa-ajan asunto. Taipalsaari, Kohdenumero h,k,rt,khh,s+parvi, 66,0 m²/73,5 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E Tampere

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

ASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki Riitta Mikkola

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Hakemus Kattelussaaren-Jänkäsalon osayleiskaavan muuttamiseksi

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

Plagenin uimaranta ja kioski

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Uudenlaisen asumisen alue!

KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Joensuun Tilan satama, käyttöehdot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo

Haunisten allas Raision kaupunki Maankäytön yleissuunnitelma ve 1 luonnos 1:2500 Pöyry Finlad Oy

Hailuodon kiinteä yhteys. Mt 816 välillä Riutunkari Huikku

Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvityss

Kimolan kanava. Vesiväylän ja satamien kehittäminen Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, DI & KTM

Vasikkasaaren matkailutonttihaku. Merellinen Helsinki täydentyy


Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

KANAVAKATU 14 KAAVALUONNOKSEN VIITESUUNNITELMA

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

SAUNAT. Tule ja tutustu: hel.fi/liikunta

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

HOLLOLAN PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

TOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU. 543,5 m2 610,5 m2

HANKESUUNNITELMA PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

Kooste REDI hankkeessa laadittujen kyselyjen vastauksista sekä hankkeen aikana eri tilaisuuksissa esiinnousseita kehittämisideoista.

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina

++Luontop :04 Page 1

Transkriptio:

Varjakan Merikeskuksen yleissuunnitelman on Oulunsalon kunnalle laatinut VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy alikonsulttina Insinööritoimisto Ponvia Oy. Projektista vastaa arkkitehti Outi Palosaari, VSU Oy. Suunnitteluun osallistuivat arkkitehti Hanna-Maija Tervo ja maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, VSU Oy, sekä DI Kari Kuusela ja insinööri Jouni Ikonen, Insinööritoimisto Ponvia Oy:stä. Oulunsalon kunnan tilaajan vastuuhenkilö on Varjakka seudullinen matkailukeskus 2020 -koordinaatiohankkeen (EAKR) projektipäällikkö Ari Saine. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana Oulunsalon kunnasta tekninen johtaja Joko Leskinen ja asemakaava-arkkitehti Kirsti Reskalenko. Lisäksi ohjausryhmään on kuulunut yleiskaavasta vastaava arkkitehti Timo Takala Arkkitehtiasema Oy:stä. Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana kolme kertaa. Lisäksi työn alkuvaiheessa oli Ari Saineen organisoima alueen veneilijöille tarkoitettu workshop, jonka tuloksia on tässä työssä hyödynnetty. Oulunsalon kunnan rakennusjärjestyksen mukaan alin sallittava korkeusasema rakenteiden kastumiselle on +2.35 (N60). Varjakan Merikeskuksen suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä N60. LIITTEET 1. Varjakan merikeskuksen yleissuunnitelman piirustukset, VSU Oy 2. kustannusarvio, VSU Oy + PONVIA Oy Tilaaja: Oulunsalon kunta, Varajakka seudullinen matkailukeskus 2020 -koordinaatiohanke (EAKR), Ari Saine puh. 044 4973117, fax.08 5203124 ari.saine @ oulunsalo.fi, www.vsu.fi Kauppiaantie 5, PL 4, 90461 Oulunsalo Konsultti: VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Outi Palosaari puh. 040 7188336, 08 376 332 outi.palosaari @ vsu.fi, www.vsu.fi Kirkkokatu 8 A 8, 90100 Oulu Alikonsultti: Insinööritoimisto Ponvia Oy Kari Kuusela puh 0207 4199 00, fax 0207 4199 09 kari.kuusela@ponvia.fi Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Kuvia Varjakan satama-alueen nykytilanteesta, Varjakan saaresta ja mantereen puolelta Varjakan Kartanolta ja uimarannalta. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

NYKYTILANNE JA TAUSTAA Varjakassa eli Varjakan niemessä ja Varjakan saarella Oulunsalon pohjoisosassa Perämerenrannalla sijaitsee suosittu virkistys- ja veneilykeskus. Alue on valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja siellä on runsaasti suojeltuja vuosina 1900 1928 toiminnassa olleen sahan rakennuksia, myös miljöö on suojeltu. Alue rajautuu lounaassa Natura- luonnonsuojelualueeseen. Varjakan luonto on monipuolista ja eri kasvillisuustyyppejä sijaitsee pienellä pinta-alalla runsaasti. Varjakan saari on osa Oulun seudun saaristoa ja yksi merkittävimmistä retkisatamista, seudun ainoa luonnonsatama. Mantereen puolella on pienvenesatama, oulunsalolaisten kotisatama, jossa sijaitsee myös pieni vieraslaituri päiväkävijöitä varten. Saaressa sijaitsee vieraslaituri ja Varjakan veneilijöiden hallinnoima pieni saunarakennus. Varsinaista vierassatamaa ei alueella ole. Sataman läheisyydessä sijaitsee vuonna 1900 rakennettu Varjakan kartano, jossa on muutama majoitushuone, ravintola ja juhlatilat sekä tanssilava. Sataman ja kartanon välissä on umpeenkasvanut hoitamaton hiekkaranta. Alueella on viisi kappaletta kunnan vuokraamia pieniä kalastajamajoja. Kotisataman laajentaminen ja käytön tehostaminen on ollut jo pitkään suunnitelmissa ja paine siihen kasvaa jatkuvasti. Vierasatamalle Varjakassa, mantereella ja saaressa, on loistavat puitteet jo valmiiksi. Sataman ja saaren palveluvarusteet eivät täytä nykyisiä ympäristö- ja käyttövaatimuksia. Satamasta puuttuu mm. septitankin tyhjennyspiste, wc, polttoaineen jakelupiste ja jätteiden asianmukainen keräysja lajittelupaikka. Kotisataman venepaikkoja ei ole riittävästi, eivätkä ne aina ole mitoitettu käytön kannalta järkevästi, vaan isolla paikalla saatetaan pitää pientä venettä. Lähin polttoaineen jakelupiste on Oulun Kiikelinsaaressa, vesiteitse noin 6 kilometrin päässä. Aallonmurtajien kunto on hyvä ja siitä voidaan päätellä, ettei satamaan kohdistu kovin voimakasta aallokkoa. Sataman pysäköintialueet ovat jäsentymättömät, veneiden talvisäilytyspaikkoja ei ole riittävästi ja osa paikoista on liian pehmeällä alustalla. Alueen virkistyskäytön palveluvarusteet, mm. nuotiopaikat, lentopallokenttä, uimaranta, opasteet, infotaulu jne. ovat huonossa kunnossa. Kuvia Varjakan satama-alueen nykytilanteesta, Varjakannokalta, satama-altaasta ja luonnonsuojelualueelta. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma Suunnittelualueen nykytilanteen kartta.

SUUNNITELMA JA VISIOITA Tässä Varjakan Merikeskuksen suunnitelmassa on esitetty veneilyyn ja vesillä liikkumiseen sekä vesistön äärellä tapahtuvien toimintojen puitteiden nykyisen tilanteen kehittämistä ja uusien rakentamista. Varjakan Merikeskuksen suunnitelma perustuu Perämereen, sen luontoon, sekä Varjakan alueen kulttuurihistoriaan. Varjakan satamakylän ja saaren pienemmän kylän rakenteessa on yhtymäkohtia alueen kalasatamiin, mm. Kellon Kiviniemen kalastamaan. Rakennusten harjakattoiset päädyt ovat merelle, rakennustyyppi on niukka ja rakeisuus on sattumanvarainen. Rakennukset ovat puurakenteisia ja niiden värisävy on perinteeseen nojaava punamulta tai jokin muu maaväri. Rakeisuus edesauttaa pienten suojaisten pienilmastoltaan miellyttävien tilojen muodostumista.varjakan Merikeskusta suunniteltaessa on yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi noussut alueen ympärivuorokautinen kontrolli. Suunnitellun tasoinen Merikeskus tarvitsee satamaan satamakapteenin, jotta tarjotut palvelut ovat standardien mukaiset. Tavoitteena on saada Varjakan Merikeskukselle Vierassatama- luokitus. Varjakan Merikeskus on jaettu kolmen osaan: monitoimialue, rakennettu kylämäinen satamamiljöö ja virkistyskäyttöön varattu ranta-alue. Natura- ja lintujen pesimäalueeseen rajautuvalla monitoimialueella sijaitsevat veneiden talvisäilytyspaikat sekä tilavaraus veneiden kunnostukseen ja satama-toimintoihin liittyville varastoille sekä oleva kukkula näköalapaikkana palveluvarusteineen. Satama-alueelle esitetään uudisrakentamista (ravintola, majoitus, palvelurakennus, kioski, kahvila, kauppa, veneseurojen tiloja, kevytveneiden säilytysvaja, kalamyymälä, savusauna yms.). Sataman veneilytoimintoja monipuolistetaan ja uusia laitureita rakennetaan. Satama-aluetta on myös Varjakan salmen pohjoisrannalla sijaitseva Varjakan saaren ranta-alue, jonne esitetään pienempimuotoista satamaa uudisrakennuksineen. Virkistysalueelle rakennetaan merikylpylä: uimaranta, aallonmurtajalle rakennettava uimalaituri, savusauna ja avantouintikeskus. Virkistysalue jatkuu satamalta Varjakan kartanon rantaan aina kartanon saunalle saakka. Uimarannan ja tien välissä on olevien kalastajamajojen rivi, jota täydennetään uusilla pienillä moderneilla kalastajamajoilla ja matkailuautopaikoilla. Varjakan Merikeskus käsittää koko Varjakan salmen alueen rantavyöhykkeineen, satamien lisäksi kunnostetaan olevat laiturit retkilaitureiksi. Varjakan salmeen asennetaan 10 poijua veneiden kiinnittymistä ja yöpymistä varten. Tavoitteena on saada ruopattua Varjakansalmesta Riutunkariin kulkeva väylä 3m väyläksi koko matkalta, mikä lisää Varjakan Merikeskuksen käytettävyyttä ja monipuolisuutta. Suunnitelman taustalla on ollut myös ajatus Varjakan salmen ylittävästä sillasta, joka on merkitty varauksena suunnitelmakarttoihin. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan otettu huomioon siltaa, sillä sillan tyyppi ei ole vielä tiedossa. Jatkossa tuleekin mahdolliset siltasuunnitelmat ja Merikeskussuunnitelmat sovittaa yhteen, sillä valittava siltatyyppi vaikuttaa pitkälti Merikeskuksen rakenteeseen sekä Varjakan saaren vierassataman sijaintiin. Ilmakuvaistutus Varjakan sataman laajennuksesta. Muoto mukailee ympäristön luonnonniemiä. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

VAIHEITTAINEN TOTEUTUMINEN Varjakan Merikeskuksen suunnitelma on jaksotettu kolmeen vaiheeseen. 1. vaiheessa parannetaan nykyisen kotisataman ja vieraslaiturin rakenteita ja toteutetaan rakennuksia satamakylään, rakennusten takana oleva huolto- ja pysäköintialue, sekä rakennuksia yhdistävä kävely- ja tapahtumalaituri. Rakennusten ja sataman välissä oleva laiturialue toimii reittinä, julkisena ulkotilana: terassina kahviloille ja ravintoloille, veistostaiteen sijoituspaikkana sekä vapaan oleskelun alueena. Laiturilta rakennusiin johtavat esteettömät luiskat sijoittuvat tälle alueelle. Ensimmäisten joukossa toteutetaan palvelurakennus, jossa on wc, suihku, sauna, keittiö- ja taukotilat. Palvelurakennusta voivat käyttää kotisataman veneilijät, vierasveneilijät, kalastajamajojen asukkaat, matkailuautoilla alueelle majoittuvat, avantouimarit sekä muut erilaiset matkailijaryhmät. Sataman huoltotoiminnat tehdään määräysten mukaisiksi ja rakennetaan huoltolaituri läntisen aallonmurtajan reunaan. Merikylpylän uimaranta kunnostetaan ja uusi uimalaituri rakennetaan itäisen aallonmurtajan päähän. Uusia kalastajamajoja rakennetaan kysynnän mukaan esimerkiksi viikkovarausmökeiksi kuntalaisille. Monitoimialue kunnostetaan ja veneille toteutetaan asianmukaiset talvisäilytyspaikat. Läjitetty kukkula kunnostetaan virkistykseen ja lintujen tarkkailuun. Merikeskuksen autoliikenne ohjataan pääasiallisesti monitoimialueen pysäköintiin, jolloin ranta-alue rauhoittuu kävelykäyttöön. Franzenin kujan linjausta sisennetään muutamalla metrillä metsään päin, jolloin tie ohjaa kulkijan satama-alueen sijaan Kartanolle ja satama-alue saa lisää tilaa. On huolehdittava, että vanhat männyt säilyvät. Varjakan saareen toteutetaan pieni palvelurakennus sekä kysynnän mukaan kalastajamajoja samalla periaatteella kuin mantereelle. Alueen palveluvarusteet uusitaan: nuotiopaikat, piknikpöydät, penkit, pelialue, leikkipaikka, opasteet ja muut mahdollisesti tarvittavat varusteet. Kasvillisuusalueet kunnostetaan ja uudet rakennetaan. Alueella käytetään Varjakan ympäristön luonnollisia kasvilajeja. Sataman länsipuolen aallonmurtajaa muotoillaan ja sinne sijoitetaan soutuveneiden telaranta ja veneiden laskuluiska, joka poistetaan satama-altaasta. Laskuluiskaa voivat käyttää ennen toista rakennusvaihetta myös kevytveneilijät ja lapset. Tien kääntösäde on alustavasti mitoitettu pakettiauto-traileri- yhdistelmälle. Aallonmurtajan sataman puolelle toteutetaan yhteysliikennelaituri, huoltolaituri sekä laituritilaa viranomaisille ja meripelastukselle. Varjakan Merikeskuksen kaksi retkisatamaa (Pyydyskari ja Varjakan saaren itäinen niemi) sekä Varjakansalmen poijupaikat toteutetaan 1. vaiheessa samoin Riutunkarin väylän syventäminen. Ote merikartasta Varjakan ympäristöstä. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

Toisessa vaiheessa satama-altaan idän puoleinen aallonmurtaja puretaan ja materiaali hyödynnetään uudessa aallonmurtajassa, joka rakennetaan nykyisen itäpuolelle. Satama-allas suurenee noin kaksinkertaiseksi. Uusi aallonmurtaja muotoillaan satama-altaan puolella suoraviivaiseksi, sataman ulkopuolella puolestaan matalaksi ja luonnonmukaiseksi saariston maisemarakennetta, ympäristön niemien muotoja ja kasvillisuutta mukaillen. Aallonmurtajalle sijoitetaan eri satama- ja virkistystoimintoja, kuten uimaranta ja -laituri, veneluiska, kevytvenesäilytys ja laitureita. Lasten ja muiden kevytveneily keskistetään aallonmurtajan päähän. Aallonmurtajalta on kulku kahteen uuteen kotisatamalaituriin. Aallonmurtajan rakentamisessa huomioidaan veden vaihtuvuus siltojen ja tai rumpujen avulla. Vieraslaituri toteutetaan kävelyrannan yhteyteen lähelle palvelurakennusta pystysuorana rakenteena. Kävely- ja tapahtumalaituria jatketaan ja aluetta täydennetään uusin rakennuksin ja toiminnoin. Kolmannessa vaiheessa laajennetaan vierassatama-, retkeily- ja majoituspalveluita Varjakan saareen. Toteutetaan laiturit yhteysalusta ja viranomaisia varten sekä laajennetaan vierasvenelaituria. Rannan suunnassa rakennetaan laitureiden ja rimamöljän päällä kulkeva n. 0,5 km pituinen kävelyreitti saaren uimarannalta itäiselle retkisatamalaiturille. Kävelyreitti toimii mm. piknikpaikkana ja onkilaiturina, johon soutuveneillä ja kanooteilla kiinnittyminen on mahdollista. Saareen rakennetaan 1½- kerroksiset palvelu- ja majatalorakennukset (yht. n. 1000 kem²). Mantereen puolelle toteutetaan lisää rakennuksia. Suunnitelman mukaan rakennusoikeus voisi olla n. 2000 kem². Rakennuksia rakennetaan tarpeen ja kysynnän mukaan ja niiden koko voi olla suurempi tai pienempi kuin yleissuunnitelmassa on esitetty. AALLONMURTAJAT JA LAITURIT Olevia aallonmurtajia muotoillaan ensimmäisessä vaiheessa ja niille rakennetaan erilaisia toiminnallisia paikkoja. Toisessa vaiheessa rakennetaan kokonaan uusi aallonmurtaja. Kotisataman kaikki laiturit uusitaan ja ne ovat tyypiltään kelluvia puukantisia teräsponttonilaitureita, jotka yhdistetään kaltureilla aallonmurtajaan tai mantereen laituriin. Kotisataman kalturit varustetaan tarvittaessa lukittavilla porteilla. Muut laiturit ovat kiinteitä pystyseinäisiä teräspilarilaitureita, jotka on vuorattu puulla. Havainnekuva aallonmurtajalta satamaan päin. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

VENEPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ Suunnitelman mukaan optimi venepaikkamäärä Varjakan mantereen satamassa on yhteensä 260. Ne jakautuvat kotisataman kolmeen 70 metrin ja kahteen 76 metrin aisapaikkalaituriin sekä vierassataman 20 poijupaikkaan. Kolme 70 metrin laituria rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa ja näistä keskimmäinen on haluttaessa mahdollista jatkaa pidemmäksi, loput rakennetaan toisessa vaiheessa. Suunnitelman kotisataman aisapaikat (240 kpl) jakautuvat 2, 3 ja 4 metrin levyisiin paikkoihin, venepaikkojen määrä voi vaihdella riippuen valittavista paikkojen leveyksistä: maksimissaan 362 paikkaa (2 metrin paikoilla) ja minimissään 181 paikkaa (4 metrin paikoilla). Lisäksi salmeen tulee 10 poijupaikkaa ensimmäisessä rakennusvaiheessa ja saareen vierasvenepaikkoja 20-25 toisessa rakennusvaiheessa. TALVI-, SYYS- JA KEVÄTKÄYTTÖ Talvella Varjakan Merikeskus toimii monipuolisena virkistysalueena. Läjitettyä mäkeä voidaan käyttää hiihto- ja pulkkamäkenä ja sen ympäristöön voidaan toteuttaa hiihtomaa. Varsinainen talvikylä -toiminta painottuu virkistysalueelle uimarannan tuntumaan. Talvikylässä voi olla lumirakentamista, napakelkkoja, luistelurata, liukumäkiä jne. Talvikylästä lähtevät hiihto- ja luistelureitit Ouluun ja Varjakan saareen. Hiihtoreitit on keskitetty Merikeskuksen itäpuolelle, koska Varjakan salmessa virtaukset estävät jään muodostumisen riittävän kestäväksi. Moottorikelkkareitti lähtee Varjakan Kartanon pysäköintialueiden tuntumasta, jossa on kelkkojen purkualue. Merikeskukseen voidaan tehdä erityyppisiä latuja sekä lumikenkäkävelyreittejä. Nuotiopaikat ovat käytössä myös talvisin. Merikeskuksen palvelurakennus voi toimia avantouintikeskuksena ja vuokrattavana sauna- ja kokoustilana yhdessä erillisen puu- tai savusaunan kanssa. Merikeskus voi toimia myös pitkien matkojen retkihiihdon tukikohtana. Merikeskuksella on hyvät lähtökohdat toimia erilaisten erityisryhmien virkistys- ja koulutuskeskuksena. Mm. leirikouluille alue tarjoaa toimivat puitteet syys- ja kevätkaudella. Aluueelle on suunnittelilla kulttuuri- ja luontopolku ja kalastusmatkailun järjestämiselle on erinomaiset mahdollisuudet. Erilaiset musiikki- ja konserttitapahtumat, kesäteatteri ja taidetapahtumat ovat hyviä esimerkkejä alueen hyödyntämisestä monipuolisesti. Jo nyt alueella on toimiva palvelurakenne ja hyvät edellytykset kehittyä esiluokkaiseksi virkistys- ja matkailukohteeksi. Havainnekuva virkistysalueen uimarannalta uudelle aallonmuratajalle päin. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

VIRKISTYSALUE URBAANI SATAMA-ALUE SUOJELTUUN LINTURUOVIKKOON LOMITTUVA MONITOIMIALUE VIRKISTYSALUE Suunnitelman toiminnallinen jaottelu ja ote 2. vaiheen suunnitelmakartasta. Havainnekuva virkistysalueen uimarannalta uudelle aallonmurtajalle päin talvella. Varjakan Merikeskus, yleissuunnitelma

PYYDYSKARI VAIHEISTUS SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:5000 SIMPPUKARI RETKILAITURIT - myös yhdysalus VÄYLÄ ruopataan Riutunkariin saakka 3m syvyiseksi. VARJAKAN SAARI VAIHE 1 - Olevan sataman ja virkistysalueen kunnostus - Pysäköintialue - Kukkulan kunnostus ja näköalalaituri - Urbaani Merikeskus rakennuksineen - Palvelurakennus ja uimaranta Varjakan saareen - Varjakan saaren retkilaiturit VAIHE 3 RETKILAITURI VÄYLÄ, 3 m syvä VAIHE 2 - Sataman laajennus ja uusi luonnonmuotoinen aallonmurtaja - Uusi uimaranta ja virkistysalue - Urbaanin Merikeskuksen laajennus ja täydennysrakentaminen POIJUPAIKAT VAIHE 2 VAIHE 3 - Merikeskus laajenee Varjakan saareen VAIHE 1 AKIO VARJAKANNOKKA

VAIHE 1 SUUNNITELMAKARTTA 1:2000

VAIHE 1 SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:1000

VAIHE 1 SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:1000

VAIHE 2 SUUNNITELMAKARTTA 1:2000

VAIHE 2 SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:1000

VAIHE 3 SUUNNITELMAKARTTA 1:2000

VAIHE 3 SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:1000

VAIHE 3 SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:1000

LEIKKAUKSET 1:500

varjakan saari - polkuja ja hankilatuja - nuotiopaikkoja OULUNSALON KUNTA TALVI SUUNNITELMAKARTAN OSA 1:1500 Ei suositella kulkua suoraan Varjakan salmen yli, koska virtaukset estävät jään muodostumisen riittävän kestäväksi. mahdollinen kulkureitti Varjakan saareen nuotiopaikka avantouintikeskus - palvelurakennus muuntuu avantouintikeskukseksi ja vuokrattaviksi sauna- ja kokoustiloiksi - talvivälinevuokraus palvelurakennuksen yhteydessä hiihtoreitti Varjakan saareen P puusauna / savusauna napakelkat luistinrata TALVIKYLÄ hiihtohalsteri luistinreitti Ouluun hiihtoreitti Ouluun PYSÄKÖINTI huoltoreitti nuotiopaikat HIIHTOMÄKI nuotiopaikka pulkkamäki MOOTTORIKELKAT P KARTANO