Seutusatamat-hanke Arto Lammintaus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Seutusatamat-hanke Arto Lammintaus"

Kristiina Manninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Seutusatamat-hanke Arto Lammintaus

tankkaus, kameravalvonta Särkänniemi, keskustaan alle 1 km

2 Mustalahti, Tampere, I lk 83 aisapaikkaa 28 kylkipaikkaa 16 laivapaikkaa ravintola, kahvila, sauna, suihku, wc polttoaineen tankkaus, kameravalvonta Särkänniemi, keskustaan alle 1 km Sisaruspohja, Tampere, V lk 15 aisapaikkaa 20 rantapaikkaa Uimaranta, veneluiska 9 km lähimpään kauppaan

4 Luokiteltuja satamia on yhteensä 54, joista I-luokan satamia on 6 kpl, II-luokan satamia 7 kpl, III-luokan satamia 19 kpl, IV-luokan satamia 13 kpl ja V-luokan satamia 9 kpl. Kangasala Nokia Kaivanto (mh) Eden Mobilia (s) Siuro Koivusaari (s) Vihola Kaivannon sairaala (p) Viinikanniemi Lempäälä Orivesi Myllyranta Karpinlahti Vaihmalan Hovi Koppala (s) Uittoranta (s) Rönni (s) Kuusiranta (s) Säynäniemi (y) Mäyriä (v) Purnu (yks.)

5 Pirkkala Ylöjärvi Loukonlahti Haveri Reippi Kuru Turri (s) Serlapuisto Vesilahti Paappasenniemi Narva (Kostialansaari) Lammasniemi Laukon kartano (yks.) Kuusela (Vahantalahti) Pimeesalmen telakka (yks.)

6 Tampere (Näsijärvi) Halkoniemi Jänissaari KatiskalahtI Tampere (Pyhäjärvi) Kämmenniemi Elvala Maisansalo Härmälänsaari Mustalahti ja Kortelahti Laukontori ja Ratina Naistenlahti Rahola Perkiönlahti Rantaperkiö Rauhaniemi Soutukeskus Santalahti Uittotunneli Sisaruspohja Viikinsaari Tasanne Viinikanlahti Tapoonlahti Terälahti Viitapohja

7 Nykytila Kaupungistuminen lisää tarvetta tukea luonto- ja virkistyskokemuksia, myös veneilyä Satamista puuttuu oleellisia perusvarusteita Veneilyä ei juurikaan nähdä mahdollisuutena lisätä hyvinvointia ja matkailua Veneilyn vaatimustaso kasvaa muun elintason noustessa (nyt jäänyt jälkeen kehityksestä) Satamat nähdään usein vain ylläpitokysymyksenä Yhteistyö eri toimijoiden välillä on vähäistä Veneily on pääsääntöisesti häviäjä budjettineuvotteluissa Halua veneilyn kehittämiseen on, mutta ei resursseja

8 Tavoitetila Kaikissa satamissa on luokituksen mukainen varustelu: minimissään jätehuolto ja turvallisuusvarusteet Paremmissa satamissa on varustelu, joka nostaa luokitusta yhdellä (IV-II lk) Parhaissa satamissa on lisää yrittäjävetoisia palveluita (II-I lk) Satamien palvelut ovat löydettävissä ja varattavissa digitaalisesti Satamat ovat viihtyisiä, kaikkien kuntalaisten viihtymiskeitaita Satamaverkoston vahvuus perustuu riittäviin venepaikkamääriin ja hyvään palvelutasoon Tyytyväisyyttä satamien palveluihin kartoitetaan säännöllisesti Satamia ja palveluita kehitetään veneilijän näkökulmasta

9 Miten päästä tavoitteeseen Integroimalla satamakehittäminen muuhun kuntakehittämiseen Ottamalla satamien palvelut mukaan muuhun digipalvelukehitykseen Korostamalla veneilyn merkitystä yhtenä vetovoima- ja virkistystekijänä Luomalla yhteishenkeä veneilyn toimijoiden kesken Paketoimalla veneilyn palvelut ja tuotteet Tarjoamalla veneilyyn liittyviä palveluita aktiivisesti ja näkyvästi Tuomalla vieraslaiturin jokaiseen satamaan Tekemällä yhteishankintoja (esim. enemmän laitureita samalla hinnalla) Laatimalla seudulliset periaatteet saunalauttojen lupa- ja laiturikäytäntöihin Lisäämällä venepaikkoja suhteessa väestönkasvuun

10 Haasteet ja niiden voittaminen Haaste Koordinoinnin ja suunnitelmallisuuden puuttuminen (Asiat eivät yleensäkään etene, eivätkä ne etene varsinkaan hallitusti ja järjestelmällisesti). Yhteistyön puuttuminen (Yksittäisten toimijoiden edut ovat ristiriidassa toistensa kanssa ja esteenä sekä veneilyn, että vesistömatkailun kehittämiselle). Rahoituksen haasteellisuus (Satamakehittämiseen alustavasti varatut ja tarvittavat varat käytetään liian usein muihin tarkoituksiin). Ratkaisu Selvitetään seudullinen toimintamalli, millä kehittämisohjelman tavoitteita saadaan johdettua ja toteutettua. Määritetään vastuutaho, joka kokoaa yhteen alueen eri toimijat, kehittää yhteistyöverkoston ja huolehtii satamatoimintojen tiedottamisesta. Laaditaan liiketoimintasuunnitelma, jossa keskeisellä sijalla on löytää yhteistyölle ja kehittämistoimenpiteille rahoitus useista eri lähteistä, mukaan lukien EUrahoitusmahdollisuudet, venepaikkamaksujen käyttö kehitystoimenpiteisiin ja satamakehittämisen priorisointi kuntien budjeteissa.

11 Jatkotoimenpiteet 1. Priorisoidaan kehittämistoimenpiteet ja tehdään esitys toimenpiteistä, jotka viedään kuntien talousarvioihin 2018 (luokituksen nostamistoimenpiteet). 2. Huolehditaan, että uuden seutustrategian tavoitteet ja kehittämishankkeen tulokset satamapalveluiden kehittämiseksi ovat osana kuntien hyvinvointipalveluita. Elinja vetovoimaa huomioidaan kuntien uusissa strategioissa ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä matkailussa. 3. Selvitetään seudullinen toimintamalli (toimija), millä kehittämisohjelman tavoitteita saadaan johdettua ja toteutettua.

Samankaltaiset tiedostot

Vene vie satamaraportti

Vene vie satamaraportti Vene vie esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus Katsaus muihin vesistömatkailun