PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Samankaltaiset tiedostot
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta


PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Tree map system in harvester

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Kangasmaiden lannoitus

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Tuulituhot ja metsänhoito

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto vaikuttaa puulajien levinneisyyteen, kasvuun

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Trestima Oy Puuston mittauksia

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN. Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Kuoren rakenne ja kemia

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Trestima Oy Puuston mittauksia

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

TULLIHALLITUS. Helsinki Tullipiireille Yleiskirje N:o 84/010/12. Käyttötariffin (TKK II) muutoksia. Nimikemuutoksia

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Energiapuun mittaus ja kosteus

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Älä sorru alaharvennukseen

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Transkriptio:

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola Foundation for Research of Natural Resources in Finland 2 selvittää eritasoisten harvennusten ja lannoitusten vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst) kasvuun ja puuaineen ominaisuuksiin ytimestä pintaan ja tyveltä latvaan malleja puuaineen ominaisuuksille oksikkuusmallit Tutkimuksen tavoitteet

Hypoteesit 3 voimakkaat lannoitus-harvennuskäsittelyt lisäävät kasvua " solujen jakautumista? " soluonteloiden läpimittaa? Hypoteesit 4 voimakkaat lannoitus-harvennuskäsittelyt laskevat puun tiheyttä? " kesäpuuosuutta? " kevät- ja kesäpuun tiheyttä? " soluseinän paksuutta? " kuidun pituutta? muutokset erilaiset (vähäisemmät) vanhoilla kuin nuorilla puilla

Aineistot 5 Harvennuskokeet Heinola-Punkaharju 24 puuta, 75 v. harventamaton, lievä ja voimakas harvennus Suonenjoki-Parikkala -lannoitusharvennuskokeet 85 puuta, 70 v. harventamaton, lievä ja voimakas harvennus lannoittamaton, lannoitus 150 kg N/ha/5 v, 300 kg N/ha/5 v 6 Mittaukset puuaineen ominaisuudet ytimestä pintaan, tyveltä latvaan kevät/kesäpuuosuudet tiheys kuidunpituus soluseinän paksuus ja soluontelon läpimitta kemiallinen koostumus; ligniinit

Stand basal area [m 2 ha -1 ] 50 40 30 20 A. Heinola Tuloksia harvennuskokeista 1970 1980 1990 2000 50 40 30 20 B. Punkaharju 1970 1980 1990 2000 Metsiköiden pohjapinta-alan kehitys lievässä (ruskea), normaalissa (vihreä) ja voimakkaassa (oranssi) harvennuksessa Heinolassa (A) ja Punkaharjulla (B). 7 Kasvu 8 Annual basal area increment [cm 2 ] 30 A. Heinola 25 20 15 5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 30 25 20 15 5 B. Punkaharju 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Puiden pohjapinta-alan kasvu (1.3 m) lievässä (ruskea), normaalissa (vihreä) ja voimakkaassa (oranssi) harvennuksessa Heinolassa (A) ja Punkaharjulla (B).

Cumulative radial increment [mm] 0 80 60 40 20 0 Kasvu - kumulatiivinen A. low Heinola Punkaharju normal high low normal high 9 Puuaineen tiheys Mean ring density [g cm -3 ] 0.65 0.60 0.55 0.50 0.45 A. Heinola 0.65 0.60 0.55 0.50 0.45 B. Punkaharju 0.40 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 0.40 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Puuaineen tiheys (1.3 m) lievässä (ruskea), normaalissa (vihreä) ja voimakkaassa (oranssi) harvennuksessa Heinolassa (A) ja Punkaharjulla (B).

Puuaineen tiheys - keskiarvo 11 0.58 C. Mean ring density [g cm -3 ] 0.56 0.54 0.52 0.50 0.48 Heinola Punkaharju 0.46 low normal high low normal high Kuidunpituus 12 Fiber length [mm] 6 5 4 3 2 1 A. Heinola low high Fiber length [mm] 6 5 4 3 2 1 B. Punkaharju 0 193019401950 19601970 19801990 2000 0 193019401950 19601970 19801990 2000

Soluseinän paksuus 13 Wall thickness of earlywood [µm] 7.5 7.0 6.5 6.0 5.5 A. Earlywood wall thickness, Heinola low 5.0 high 4.5 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Wall thickness of latewood [µm] 14 12 8 B. Latewood wall thickness, Heinola 6 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Soluontelon läpimitta 14 Lumen diameter of earlywood [µm] 40 38 36 34 32 30 28 A. Earlywood lumen diameter, Heinola low high 26 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Lumen diameter of latewood [µm] 13 12 11 9 8 B. Latewood lumen diameter, Heinola 7 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995

Johtopäätöksiä 15 Nykyisillä harvennusvoimakkuuksilla kasvu lisääntyy merkittävästi, mutta puuaineen tiheys ei alene merkittävästi, ja kuidunpituus, -läpimitta ja seinämän paksuus muuttuvat vain hieman Aikataulu ja nykytilanne 16 Vuosi 1 Olemassa olevan aineiston inventointi (0%) Kenttätyöt (0%) Laboratoriomittaukset (70%) Tilastollisten analyysien aloitus (5%) Kuusen oksamallien viimeistely (0%)

Aikataulu ja nykytilanne 17 Vuosi 2 Laboratoriomittaukset saatetaan loppuun Aineiston analysointi: referoitu julkaisu kasvu & tiheys -> > lähetetty lehteen soludimensiot -> > lähetetään lehteen '04 Alustavia malleja puuaineen ominaisuuksille Oksamallit liitetään MOTTI -simulaattoriin Tulosten esittely 'Forestry' WoodChain' - kokouksessa Edinburghissa ja IAWA- kokouksessa Montpellierissa 18

Aikataulu ja nykytilanne 19 Vuosi 3 Tilastolliset analyysit saatetaan loppuun 2-3 referoitua julkaisua Lopulliset mallit puuaineen ominaisuuksille, referoitu julkaisu Mallit liitetty MOTTI ja PipeQual simulaattoreihin Case studies,, loppuraportti