Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012
Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa tutkinnon suorittaneiden osaamisesta ja työmarkkina-asemasta Korkeakoulutuksen duaalimallin mukaisesti YAMK nimenomaan työelämälähtöinen koulutus >Työelämän näkökulma korostuu Tutkintojen viitekehyksessä YAMK asettuu tasolle 7 (= ylempi korkeakoulututkinto) > Kyselyn lähtökohtana tason tutkintojen viitekehyksen tason 7 mukaiset osaamiskuvaukset
Osa-alue Tutkintojen viitekehyksen tason 7 oppimistulokset Tieto Työskentelytapa ja soveltaminen (taito) Vastuu, johtaminen, yrittäjyys Arviointi Elinikäisen oppimisen avaintaidot Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Tutkimuskysymykset Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen suhteessa tutkintojen viitekehykseen Miten työnantajat arvioivat FUAS-ammattikorkeakouluissa ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden tiedollista osaamista, taidollista osaamista sekä pätevyyttä? Jatkuvan oppimisen keskeisyys Kuinka tärkeänä työnantajat pitävät työntekijän jatkuvaa kehittymistä? Miten systemaattisesti organisaatiossa arvioidaan, kehitettään ja johdetaan osaamista? Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen organisaation näkökulmasta Missä määrin ja miten organisaatiot tukevat ylemmän AMK-tutkinnon suorittamista? Miten ylemmän AMK-tutkinon suorittaminen vaikuttaa työntekijän työtehtäviin ja palkkaan? Entä otetaanko työpaikkailmoituksissa huomioon ylempien AMK-tutkintojen olemassaolo? Millaisissa tehtävissä ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet työskentelevät? Eroaako ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden asema työmarkkinoilla maistereiden asemasta?
Tutkimusprosessi Lomake pohjautuu Duaalimallihankkeen (Rantanen & Isopahkala-Bouret 2010) lomakkeeseen Lomaketta muokattu tätä tutkimusta varten (päivitettiin NQF:n mukaiseksi, poistettiin kvantitatiivinen vertailu yo-maisterien osaamiseen) Lomake sisälsi yht. 49 kysymystä, joista suurin osa Likert-asteikollisia 20 kysymystä perustui suoraan NQF:ään Valmistuneiden työnantajia koskevat tiedot hankittu ammattikorkeakouluittain opiskelijoiden kautta Käytännössä työnantajan osoitetiedot saatiin vain noin kolmannekselta Lopulta aineisto jäi varsin pieneksi (n=43; vastausprosentti 22 %)
Vastaajat Suurin osa osaamisen arvioinneista kohdistui tekniikan ja liikenteen (10), terveysalan (9) ja sosiaalialan (9) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon (6) aloille Vastaajista puolet (22) edusti kuntaa, viidennes (9) yksityistä yritystä Vastaajien koulutustausta tieteellinen jatkotutkinto 2, Maisteri (yo) 22, ylempi AMK 5 AMK 7, Opistotutkinto 7
YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisen vahvuudet (työantajien arvion mukaan) Jatkuvan oppimisen valmiudet (93 %) Vuorovaikutustaidot (83 %) Laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet tiedot (81 %) Kyky kartuttaa oman alan tietoja (80 %) Kyky kriittiseen ajatteluun (76 %)
YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisen heikkoudet (työantajien arvion mukaan) Kyky vaativaan kansainväliseen vuorovaikutukseen (31 %) Valmiudet toimia yrittäjänä (33 %) Hyvä englannin kielen taito (43 %) Strateginen johtaminen vaativissa toimintaympäristöissä (44 %) Valmiudet kehittää uusia menettelyjä T&Itoiminnan kautta (45 %)
Kuvio 1. Henkilöstön osaamisen arviointi, kehittäminen ja johtaminen
Kuvio 2. Organisaation suhtautuminen AMK-tutkinnon suorittamiseen.
Tehtävät, joissa YAMK-tutkinnon suorittaneet työskentelevät Tehtävä Esimerkkejä Mainintoja Johtaja Päällikkö Päiväkodinjohtaja, toiminnanjohtaja osastonjohtaja Projektipäällikkö, kehityspäällikkö koulutuspäällikkö Osastonhoitaja osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja 3 6 11 Esimies palvelulinjan esimies, ensihoitoesimies kotihoidon ohjaaja 12 Asiantuntija- ja suunnittelutehtävät Insinööri Järjestelmäasiantuntija, erityisasiantuntija terveyden edistämisen arviointitehtävissä käyttöinsinööri, laboratorioinsinööri, Tuotantoinsinööri Opettaja Kouluttaja, tuntiopettaja, ammattiaineiden lehtori 6 Asiakastyötä tekevä Terveydenhoitaja, koulukuraattori Sairaanhoitaja, 9 Assistentti projektiassistentti 1 14 6
YAMK ja yliopistollinen maisterin tutkinto: vastaajien kommentteja AMK-tutkinto on käytäntöön enemmän suuntautunut Yo maisterien tutkimusvalmiuksiin on panostettu ja se näkyy työtehtävissä Yliopistollinen maisteritutkinto antaa huomattavasti paremmat valmiudet analyyttisee, kokonaisvaltaiseen ja kriittiseen ajatteluun ja myös asiatyyppiseen kirjoittamiseen -> ylemmät esimiestehtävät ja muut sellaiset tehtävät, joissa on tärkeää laajempien kokonaisuuksien hallinta Minusta organisaatiomme ei tunnista ylemmän ammattikorkeakoulu tutkinnon suorittaneita. Työkuvauksissa voi olla maininta että tiettyä tehtävää hoitamaan tarvitaan yliopistollinen loppututkinto. Käytäntö voi olla peräisin yhtiön kansainvälisistä käytännöistä YAMK-tutkinnon suorittaminen ei tässä lähiorganisaatiossa vaikuta työtehtäviin. Työtehtävät ovat ko. toimeen kuuluvia
Johtopäätöksiä Työnantajien suhtautuminen YAMK-tutkintoon vaihtelee Monet valmistuneet toimivat vaativissa esimies ja asiantuntijatehtävissä Toisaalta YAMK-tutkinnon suorittaminen ei välttämättä vaikuta palkkaan tai työtehtäviin Osassa organisaatiosta YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamista ei tunnisteta Myös kelpoisuusehdot paikoin rajoittavat YAMK-tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittumista YAMK-tutkintoa on kehitetty nimenomaan työelämälähtöisenä tutkintona > Nimenomaan työnantajien voisi olettaa arvostavan tutkintoa
Johtopäätökset jatkuu YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeisiä vahvuuksia jatkuvan oppimisen valmiudet sekä vuorovaikutustaidot Tulosten mukaan YAMK-tutkinnon osaamisprofiili osin duaalimallin mukainen, mutta toisaalta myös kognitiivinen osaaminen korostuu Haasteita liittyy kansainvälistymiseen, yrittäjyysosaamiseen sekä strategiseen johtamiseen Jos kansainvälisyys otetaan FUAS-alueen AMKeissa vakavasti, YAMK-tutkintoja on kehitettävä tässä suunnassa Entä mitä tarkoittaa opiskelijayrittäjyyden edistäminen YAMK-tutkinnoissa?