Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia Anja Yli-Viikari, Kristiina Regina, Riitta Lemola, Jaakko Heikkinen Luonnonvarakeskus Katri Rankinen Suomen ympäristökeskus
Ympäristökorvaus Tavoitteesta, % Ravinteiden tasapainoinen käyttö 105 Laaja maatilan ympäristötoimien valikoima (1,6 mrd) - Pinta-alatavoitteet pääosin toteutuneet - Alueellinen kohdennus perusteltu Lietelannan sijoittaminen peltoon 131 Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 27 Valumavesien hallinta: säätösalaojitus ja -kastelu, kuivatusvesien kierrätys Suojavyöhykenurmet Luonnonhoitopeltonurmet Monivuotiset ympäristönhoitonurmet (pohjavesialue, hapan sulfaattimaa) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Kohdentamisalue 132 238 76 8 109 127 Orgaaninen kate (puutarha ja siemenperuna) 87 - Toimiva perusrakenne Kerääjäkasvit Monimuotoisuuspellot Saneerauskasvit Viherlannoitusnurmet 1410 132 1037 32 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 125
Ympäristösitoumuksessa 94 % suorien tukien pintaalasta -Eniten peltoa ympäristökorvauksen ulkopuolella: - kananmunien tuotanto 36 % - siipikarjan tuotanto 19 % - muu siipikarja 19 % - Kattavasta osallistumisesta perusteltua pitää kiinni (korvaustaso 54 euroa/ha) Peltoalan osuus (%) ja ala (ha) ympäristökorvauksen ulkopuolella. Karttakuva: Hannu Ojala. Tiedot: Ruokavirasto.
1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ravinteiden käyttö tehostuu - Myönteinen ura, viimevuosien heikot sadot nostivat hieman taseita kg/ha 120 100 80 Typpi Fosfori Jatkossa - Karjanlannan käytön 40 tehostaminen. Vuosittainen lanta sisältää lähes kokonaan peltojen fosforitarpeen, ja lähes puolet 20 typpitarpeesta (Puustinen ym. 2019) 0 60
Kasvipeitteistä 61 % peltoalasta - eroosion väheneminen lähes viidenneksellä Jatkossa - Kasvipeitteisyyden ja suojavyöhykkeiden kohdentaminen kalteville pelloille ja vesistöjen läheisyyteen - Liukoisen fosforin kertyminen, ratkaisuna ajoittainen kyntö Kasvipeitteisyys suhteessa perustukea hakeneiden pinta-alaan, %. Karttakuva: Hannu Ojala. Tiedot: Ruokavirasto.
3000 2500 Maatalouden ravinnekuormitus muuttuu hitaasti 2000 1500 1000 500 0 1995-1999 2000-2006 2007-2013 2014-2017 Maatalouden typpikuormitus (arvio) [kg/km2]. - Toimenpiteet oikeansuuntaisia - Typpikuormitusta on lisääntynyt turvepeltojen raivauksen myötä - Maaperän fosforivarastot - Leutojen talvien yleistyminen 160 140 120 100 80 60 Maatalouden fosforikuormitus (arvio) [kg/km2]. Suomen ympäristökeskus. 40 20 0 1995-1999 2000-2006 2007-2013 2014-2017
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt samalla tasolla - Useat maatalouden päästöt hieman laskeneet, mutta turvepeltojen alan kasvu kumoaa vähennykset - Ohjelman ilmastotoimista tehokkain on ollut ravinteiden tasapainoinen käyttö - Neuvonta ja tiedotus keskeisiä Pellonraivauksen vähentyminen vähensi maankäyttösektorin päästöjä (LULUCF) - Ohjelman toimista suurin vaikutus kerääjäkasveilla Maatalous LULUCF 2014-2018 Jatkossa - Turvemaille suuntautuvien toimien tehostaminen 7 23.10.2019 Tilastokeskus 2019
Peltojen hiilipitoisuus laskussa - Kehityskulku kivennäismaissa samansuuntainen kautta vuosien - Pohjoisten ja itäisten alueiden kehitys yhdenmukaista eteläisen Suomen kanssa (ValseV-tutkimus). Osatekijöitä: - Hajotuksen lisääntyminen lämpenevän ilmaston myötä - Metsäkasvillisuuden jälkivaikutus - Viljelykierrot: nurmien vähentyminen, kasvien vähäisemmät tähteet. https://stat.luke.fi/indikaattori/hiilen-määrä-peltomaassa
Hiilivarasto on hieman kasvanut, kun nurmea 80 % seurantavuosista - Ohjelman vaikutus nurmien esiintyvyyteen ja sijoittumiseen on tärkeä - Tulos puoltaa myös nurmikasvien käyttöä aluskasvina Hiilivaraston muutos Luken maaperäseurannan pisteissä, joissa ollut 80 % seurantavuosista viljaa, öljykasvia, vihanneksia tai nurmea https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742 9 23.10.2019
Kehittämishankkeiden arviointi
Uuden osaamisen synty ja vakiintuminen Yli-Viikari 2019
Hyvä kehittämishanke - Ongelmalähtöisyys. - Hankkeen vetäjän/ydinryhmän motivaatio+rohkeus+osaaminen +yhteistyö/resurssit - Kilpailutus ELY-keskusten tasolla: alueen paras mahdollinen osaaminen Osmo-hanke: ongelmalohkojen tunnistaminen ja kasvukunnon parantaminen (Ruralia-instituutti) - Tärkeä aihe sekä viljelyn kannattavuuden että ympäristövaikutusten kannalta - Viljelijätoiminta vs. luennot - Kolme Ely-keskusta, neuvojien koulutus jatkohankkeena - Alueellisen yhteistyön ja oppiminen prosessi - Viestintä: kuka tieto tarvitsee, mitä uutta on opittu? - Alueiden välinen tiedonkulku ->Maaseutuverkosto https://luomu.fi/tietopankki/osmo-osaamista-maan-kasvukunnon-hoitoon- 2015-2018/
Toimenpide Kehittämishankkeet (718 milj.) Koulutus, tiedonvälitys, maaseutualueiden kehittäminen, yritysryhmät, yhteistyö, Leader, EIP Osmo-hanke Ympäristövaikutusten arviointi Arvokas tilakohtaisia toimenpiteitä täydentävä näkökulma Uutta osaamista, toimijoiden sitoutumista, yhteistyöverkostoja Neuvonta (29 milj.) Arvokas tilakohtaisia toimenpiteitä täydentävä näkökulma Selkeä tarve, käyttöönotto kertoo palvelun toimivuudesta ja laadusta Investointituet (1 mrd) Maatilat, elintarvikejalostus ja -kauppa, muut maaseutuyritykset, ei-tuotannolliset Agrifutura Maatilojen investoinneissa runsaasti ympäristöhyötyjä (lantalat, lannan levitys, biokaasu, salaojitukset, ym.) Maaseutuyritysten investoinneissa rakennetaan biotaloutta (elintarvike, puu, kierrätys, energia, luontopalvelut): ympäristöhyötyjä, osin myös riskejä Edelläkävijöiden merkittävä rooli ympäristöajattelussa
Tukijärjestelmän kuormittavuus Opas tukihakemusten täyttämiseen Päätukihaun tuet 2019 72 sivua + liitteet 33 sivua + Täydentävät ehdot 102 sivua Moni yrittäjä hankkii paperityöt ulkoisena palveluna, myös vakuutuksia tarjolla Arviointiraportti netissä: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-326-822-7