TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010

Vuosikertomus 2010

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010 Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen kaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen jatkossa myös uusiutuvaa, kotimaista biokaasua. Maakaasun myynti, TWh 44,6 Henkilöstö (keskimäärin) 236 Liikevaihto, milj. euroa 1 240,7 Liikevoitto, milj. euroa 98,4 Investoinnit, milj. euroa 39,4 Taseen loppusumma, milj. euroa 827,1 LIIKEVAIHTO (MEUR) LIIKEVOITTO (%) OMAVARAISUUSASTE (%) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) VEROJEN JÄLKEEN (RONA) 1 500 12 80 20 1 200 10 70 60 900 8 50 15 6 40 10 600 4 30 300 2 20 5 10 0 06 07 08 09 10 0 06 07 08 09 10 0 06 07 08 09 10 0 06 07 08 09 10 Tunnuslukujen laskentakaavat sivullla 34. Yhteistyössä myötätuuleen Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa tasapuolisesti urheiluun, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten tutkimukseen ja ympäristönsuojeluun. Kohteiden valinnassa huomioidaan myös alueellinen tasapuolisuus. Gasumin yhteistyökumppaneita ovat mm. Espoon modernin taiteen museo EMMA, Kouvolan Kouvot sekä Millennium-palkintosäätiö. Yksi Gasumin pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on kuumailmapallolentoja operoiva Better Balloons. Ensimmäinen yhteistyösopimus kuumailmapallon hyödyntämisestä maakaasun markkinoinnista solmittiin vuonna 1990. Pallo on sen jälkeen uusittu vuonna 1999 ja 2010. Kuumailmapallon omistaa Gasum, sen käyttäjä on Raffica Oy Better Balloons, jonka Suomen kuumailmapallokerho operoi lennot ja huoltaa pallon. Vuodessa pallolla lennetään 20 lentoa, joista Gasumille on varattu seitsemän. Pallo lentää noin 400 metrin korkeudessa. Polttoaineena toimii propaani.

SISÄLTÖ Lue, miten Gasum luo puhtaampaa hyvinvointia ja monipuolisia energiaratkaisuja jokapäiväiseen arkeemme. 3 11 21 KATSAUS GASUM LYHYESTI 4 VUOSI 2010 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 MAA- JA BIOKAASUN ARVOKETJU JA SANASTO 8 LIIKETOIMINNAT 10 Energiakauppa 12 Energiapalvelut 14 Energiakaasut 15 Siirtopalvelut 16 Liikennepalvelut 19 HENKILÖSTÖ 22 YRITYSVASTUU 24 HALLINTO JA ORGANISAATIO 52 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 30 TULOSLASKELMA 35 TASE 36 RAHOITUSLASKELMA 38 LIITETIEDOT 39 ERIYTETTY TULOSLASKELMA 48 ERIYTETTY TASE 49 TILINTARKASTUSKERTOMUS 50 HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO 51 1

Riittoisalla kaasulla ruokaa nopeasti

Kaupunkikaasu otettiin käyttöön Helsingissä jo 150 vuotta sitten Kaupunkikaasua on vuosien saatossa 1860 alkaen valmistettu puusta, kivihiilestä ja butaanista. Vuodesta 1991 alkaen Helsingin kaupunkikaasuverkossa on virrannut maakaasu. Helsingissä oli vuonna 2010 noin 30 000 kotitaloutta ja ravintolaa, joiden liedet ottavat kaasunsa kaupunkikaasuverkosta. Maakaasun merkittävin käyttökohde Helsingissä on yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Tätä kautta, sekä kaasubussien kyyydissä, maakaasun eduista nauttii huomattava osa kaupunkilaisista. Loistava hyötysuhde, kilpailukykyinen hinta, ympäristöystävällisyys sekä käytön helppous ovat maakaasun lyömättömiä etuja. Myös Helsingin Olo ravintolassa gourmet-ruoka valmistetaan tehokkailla maakaasukäyttöisillä kaasuliesillä. 3

GASUM LYHYESTI Gasum kestävämpiä energiaratkaisuja Hallitsemme luonnonkaasuihin perustuvat ratkaisut ja olemme alan edelläkävijä. Noin 2015 Vety PUHTAAMPAA HYVINVOINTIA 2011 Biokaasu Bio-SNG CCS Maakaasun tuonti Suomeen alkaa 1974. Maakaasu LNG 1996 Liiketoiminta-alueet ENERGIAKAUPPA ENERGIAPALVELUT ENERGIAKAASUT SIIRTOPALVELUT LIIKENNEPALVELUT Gasumin toiminnan päämääränä on luoda puhtaampaa hyvinvointia monipuolisilla energiaratkaisuilla. Toimitamme maakaasua ja biokaasua tehokkaasti ja turvallisesti sekä kehitämme Suomen energiamarkkinoita. Vuonna 2010 Gasum myi maakaasua 44,6 TWh, joka on 10 % Suomen kokonaisenergian tarpeesta. Maakaasu on puhdas ja monipuolinen polttoaine. Sitä käytetään mm. energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä sekä kotitalouksissa. STRATEGIA Gasumin strategisena tavoitteena on säilyttää maakaasulla merkittävä rooli Suomen energiataseessa. Samalla Gasum haluaa kehittyä uusiutuvan, kotimaisen biokaasun johtavaksi tarjoajaksi sekä monipuolistaa kaasujen käyttöä esimerkiksi teollisuudessa sekä maaja meriliikenteessä. Strategian toteuttamisessa tärkeässä osassa on kaasunsiirtoverkosto, jonka ylläpitoon ja kehittämiseen kohdistuu merkittävä osa yhtiön investoinneista. Maanalainen putkiverkosto mahdollistaa suurten energiamäärien siirtämisen näkymättömästi turvallisesti ja tehokkaasti. Tavoitteidensa saavuttamiseksi Gasum on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa uusille liiketoiminta-alueille ja sijoittanut tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Yhtiön rakennetta uudistetaan uutta liiketoimintaa paremmin palvelevaksi. TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Gasum kehittää biokaasun tuotantoa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhtiön tavoitteena on hyödyntää kaasunsiirtoverkostoa jalostetun biokaasun ja synteettisen biokaasun (bio-sng) logistiikassa. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Nesteytetyssä muodossa (LNG) maa- ja biokaasua voidaan toimittaa uusiin käyttökohteisiin myös kaasuverkoston ulkopuolelle. Gasumin tavoitteena on jatkossa tuoda laivakuljetuksilla LNG:tä kehittyvän meriliikennemarkkinan tarpeisiin. Gasum selvittää myös mahdollisuutta energiamarkkinoita laajemmin palvelevaan LNGtuontiin yhdessä Baltian maiden kanssa. LNG-selvitys on osa Baltic Enegy Market Interconnection Plan (BEMIP)-hanketta, joka on yksi Euroopan unionin energiaverkkojen kehittämisen kärkihankkeista. Gasum on mukana kehittämässä teknologiaa, jolla maakaasun käytöstä aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää. Gasum rahoittaa hiilidioksidin talteenottoon (CCS, Carbon capture and storage) liittyvää tutkimusta mm. Cleen Oy:n sekä Gasumin kaasurahaston kautta. Gasum selvittää myös mahdollisuuksia vedyn hyödyntämiseen liikenteen polttoaineena. 4 VUOSIKERTOMUS 2010

VUOSI 2010 Talvi Tammi maaliskuun maakaasun myynti kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ja oli 14,9 TWh. Myyntiä lisäsivät kylmä sää ja hintakehitys sähkömarkkinoilla. Ruoka-Saarioinen Oy ja Kangasalan Lämpö Oy allekirjoittivat maakaasun toimitussopimuksen Gasumin kanssa. Gasum liittyi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon. Tavoitteena on kehittää mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua meriliikenteen polttoaineena. Uusi maakaasuautojen tankkausasema otettiin käyttöön Lohjalla. Biovakka ja Gasum käynnistivät Nastolan biokaasulaitoksen suunnittelutyöt. Kevät Huhti kesäkuun maakaasun myynti oli 8,1 TWh, joka oli noin 2 % edellisen vuoden vastaavaa suurempi. Talouden elpyminen näkyi maakaasun käytössä. Uusi maakaasuautojen tankkausasema otettiin käyttöön Espoon Friisilässä Länsiväylän varressa. Valtioneuvosto myönsi lunastusluvan Mäntsälästä Siuntioon rakennettavalle maakaasuputkelle. Putken rakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa. Primulan Herkkupaja valitsi tuotannon energiaratkaisuksi Järvenpäähän Gasumin maakaasu- ja höyrypalvelun. Primula on Suomen ensimmäinen elintarvikealan hiilineutraali toimija. Porvoon Kilpilahteen rakennettu uusi maakaasun nesteytyslaitos otettiin käyttöön kesäkuussa. Kesä Heinä syyskuun maakaasun myynti oli 7,9 TWh, joka oli hieman edellisen vuoden vastaavaa suurempi, tosin lämpimän kesän aikana kulutus jäi historiallisen alhaiseksi. Valtiovarainministeriön heinäkuun alussa julkistama ehdotus energiaverotuksen uudistamisesta herätti suurta huolta sekä Gasumin että sen asiakkaiden keskuudessa. Gasumin Pöyryllä teettämä selvitys osoitti, että toteutuessaan verouudistus olisi lisännyt kivihiilen käyttöä maakaasun sijaan ja kasvattanut energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Gasum hankki Porvoon Tolkkisista maa- ja vesialueen, joka soveltuu nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti- ja jakeluterminaalin sijoituspaikaksi. AGA:n perinteikkäät kaasuliedet tulivat myyntiin Gasumille. KSS Energia Oy ja Gasum allekirjoittivat sopimuksen biokaasun toimituksista maakaasuverkkoon Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksesta. Gasum aloitti maakaasulla tuotetun lähilämmön markkinointikampanjan Vihdin Nummelassa, jossa maakaasulla voitaisiin syksystä 2011 alkaen korvata merkittävä osa alueen kiinteistöjen öljylämmityksestä. Syksy Loka joulukuun maakaasun myynti oli 13,7 TWh, joka oli noin 10 % edellisvuoden vastaavaa suurempi. Loppuvuoden kylmät säät lisäsivät maakaasun käyttöä. Eduskunta hyväksyi budjettilakeja käsitellessään energiaverouudistuksen, jossa maakaasun veroa korotetaan porrastetusti kolmessa vaiheessa. Eduskunta edellytti myös päätöksessään, että verotuksen vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa korjataan. Lempäälä Kangasala-maakaasuputken maa-alueiden lunastamiseen myönnettiin lunastuslupa ja Gasum solmi urakkasopimukset. Rakennustyöt käynnistyivät vuodenvaihteessa. Viking Line ilmoitti tilaavansa uuden, LNG:tä polttoaineenaan käyttävän autolautan. Gasum ja Viking Line neuvottelivat LNGtoimituksista. Gasum juhlisti kaupunkikaasun 150 vuotta Helsingissä kolmella yleisötapahtumalla marraskuussa. Gasum aloitti lämmön, prosessihöyryn ja muiden energiatuotteiden tuottamisen Fazerin Vantaan Vaaralan tuotantolaitokselle. Fazer on yksi Gasumin suurimmista lämpöasiakkaista. 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 VUOSIKERTOMUS 2010

Huoli ilmastonmuutoksesta ja mahdollisuudet sen torjuntaan nostivat energian kansainvälisen politiikan kestoaiheeksi. Euroopan unioni käsittelee ilmastopolitiikkaa, ja se vaikuttaa Suomen kansalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Suomessa poliittinen vääntö energiaratkaisuista huipentui viime vuonna energiaverotuksen uudistamisesta käytyyn vilkkaaseen väittelyyn. Maakaasu ja kaasuverkosto luovat mahdollisuuksia myös tulevaisuuden uusiutuvalle energialle. Maailmalla ja Euroopassa maakaasu nähdään erittäin merkittäväksi tekijäksi tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla tunnistetaan yleisesti nopeimmaksi keinoksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Maakaasulle nähdään myös tärkeä tehtävä uusiutuvien energialähteiden rinnalla. Maakaasun merkitystä ovat vahvistaneet myös uudenlaiset maakaasulähteet, kuten Yhdysvalloissa lisääntynyt liuskekaasun tuotanto. Uudet tuotantolähteet ovat muuttaneet kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, mikä on näkynyt maakaasun spot-hintojen laskuna. Suomessa maakaasun mahdollisuuksia ei tunnisteta yhtä hyvin, ja tämä näkyi myös ensimmäisissä energiaverojen uudistamista koskeneissa ehdotuksissa. Vaikka verotus nykymallilla kiristyy portaittain, voi se johtaa maakaasun käytön vähentämiseen ja tehokkaan maakaasuinfrastruktuurin vajaakäyttöön. On syytä kysyä, miksi maakaasun mahdollisuuksia ei Suomessa haluta hyödyntää täysimääräisesti? Perusasiat ovat kunnossa. Gasumin siirtoverkko ja maakaasun hankintasopimus mahdollistavat maakaasun käytön lisäämisen. Verkostoa voidaan myös laajentaa, mikäli markkinoilla on kasvupotentiaalia. Nykyisen ja mahdollisesti rakennettavan uuden verkoston alueella maakaasua voidaan hyödyntää hyvin monipuolisesti: yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksissa. Maakaasu ja kaasuverkosto luovat mahdollisuuksia myös tulevaisuuden uusiutuvalle energialle. Biopohjaiset raaka-aineet jätteitä myöten voidaan mainiosti hyödyntää biokaasuksi, jota voidaan tehokkaasti ja ympäristöä säästäen siirtää maakaasuputkistossa. Biokaasusta suomalaiset saavat tehokkuus- ja ympäristöedun lisäksi täydellisen kotimaisuusedun. Se on uusiutuvaa, puhdasta, kotimaista energiaa. Tässä vuosikertomuksessamme kerromme siitä monipuolisesta kehitystyöstä, jota Gasumilla tehtiin vuonna 2010 ympäristöä säästävien energiaratkaisujen hyväksi. Gasumilla on suomalaisena luonnonkaasujen maa- ja biokaasun osaajana paljon annettavaa Suomen kestävälle energiatulevaisuudelle. Liiketoimintakatsauksien lisäksi raportoimme yritysvastuusta, niin tässä kertomuksessa kuin vielä laajemmin toukokuussa verkossa julkaistavalla raportilla. Kiitän Gasumin koko henkilöstöä ja yhteistyökumppaneitamme kuluneen vuoden tuloksekkaasta työstä. Käytännön teoin osoitamme todeksi sanomamme: Gasum on vastuullinen suomalainen yritys, jonka energiaratkaisut ja -tuotteet avaavat suomalaisille tietä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Espoossa 7.3.2011 Antero Jännes toimitusjohtaja 7

MAA- JA BIOKAASUN ARVOKETJU Maa- ja biokaasu ovat monipuolisia energiakaasuja. Ne sopivat hyvin polttoaineeksi niin suureen voimalaitokseen kuin myös yksittäiseen kaasulieteen tai -autoon. Tuotantopaikalta energiakaasut siirretään loppukäyttäjille tehokkaasti putkiverkostoa pitkin tai nesteytettynä rekka- ja laivakuljetuksilla. TUOTANTO JA KÄSITTELY Maakaasu on pääosin metaania, joka on syntynyt anaerobisen toiminnan myötä onkaloihin maankuoren sisälle. Maailman suurimmat tunnetut kaasuesiintymät sijaitsevat Venäjällä ja Lähi-idässä. Maakaasua voidaan tuottaa tavanomaisten kaasulähteiden lisäksi liuskekaasusta, jolla tarkoitetaan liuskekivikerroksiin kivien huokosiin ja rakoihin varastoitunutta metaania. Poraustekniikan kehityksen myötä liuskekaasuvarojen hyödyntäminen on tullut mahdolliseksi, mikä on muuttanut käsitystä maailman hyödynnettävissä olevista maakaasuvaroista. Merkittäviä liuskekaasuesiintymiä on mm. Pohjois-Amerikassa. Jalostettu biokaasu on maakaasun tavoin suurimmaksi osaksi metaania. Biokaasua tuotetaan mädättämällä orgaanista ainetta, kuten biojätettä, jätevesilietettä tai nurmea. Kiinteässä muodossa olevaa biomassaa, kuten haketta tai puuta, voidaan muuttaa metaaniksi kaasuttamalla. Tällä tavalla tuotettua kaasua kutsutaan synteettiseksi biokaasuksi (bio-sng). TUOTANTO JA KÄSITTELY MAAKAASU Maakaasua esiintyy maankuoren kerrostumissa usein yhdessä öljyn kanssa. SIIRTO JA JAKELU Nykyisin kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tulee putkiverkkoa pitkin Venäjältä Länsi-Siperian maakaasukentiltä. Vastaanottoasemalla Imatralla mitataan maahan tuotavan maakaasun määrä ja seurataan sen laatua. Maakaasu siirretään asiakkaille maanalaista putkiverkostoa pitkin. Maa- ja biokaasua on mahdollista kuljettaa myös nestemäisessä muodossa (LNG). Nesteytyslaitoksella kaasun lämpötilaa lasketaan, jolloin se nesteytyy. Gasum nesteyttää maakaasua Porvoossa, josta LNG:tä toimitetaan rekkakuljetuksilla asiakkaille kaasuverkon ulkopuolelle. Maakaasua nesteytetään myös kaasun tuottajamaissa, joista LNG kuljetetaan suurilla tankkerialuksilla kohdemaihin. SYNTEETTINEN BIOKAASU Kiinteästä biomassasta tuotetaan kaasuttamalla synteettistä biokaasua. KÄYTTÖ Maa- ja biokaasu ovat monipuolisia polttoaineita, jotka soveltuvat erikokoisiin ja -tyyppisiin käyttökohteisiin. Lähes puolet Suomeen tuotavasta maakaasusta käytetään polttoaineena yhdyskuntien voimalaitoksissa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Teollisuudessa maakaasua käytetään erilaisissa lämmitys- ja kuivausprosesseissa sekä höyryntuotannossa. Suurimmat käyttökohteet ovat kemian- ja metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, mutta maakaasu sopii hyvin myös elintarviketeollisuuteen, esimerkiksi leipomoihin, kahvinpaahtimoihin ja mallastamoihin. Myös monet kotitaloudet käyttävät maakaasua lämmityksessä ja kaasuliesien polttoaineena. Maa- ja biokaasu soveltuvat myös maa- ja meriliikenteen polttoaineeksi. Kaasuautot tankkaavat liikennekaasua, joka on paineistettua maa- tai biokaasua (CNG). Meriliikenteen käyttöön vähäpäästöinen polttoaine toimitetaan nesteytetyssä muodossa (LNG). JALOSTETTU BIOKAASU Biokaasun raaka-aineena on ravintoketjun ulkopuolinen biomassa. Biokaasulaitoksella biomassa mädätetään ja syntynyt kaasu jalostetaan. 8 VUOSIKERTOMUS 2010

SANASTO Biokaasu = Ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua, jossa on 45 75 % metaania (CH 4 ) ja 25 50 % hiilidioksidia (CO 2 ). Biokaasua voidaan tuottaa mm. lannasta, elintarvikejätteistä, jätevesilietteistä tai peltobiomassasta, kuten nurmesta. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Bio-SNG, Bio-synthetic natural gas = Synteettinen biokaasu on energiakaasu, jota tuotetaan kaasuttamalla kiinteää biomassaa, kuten puuta tai haketta, ja muuttamalla lopputuote katalyyttien avulla metaaniksi. Bio-SNG vastaa koostumukseltaan maakaasua ja sitä voidaan siirtää maakaasuverkossa. CNG, Compressed natural gas = Paineistettu maakaasu, liikennekaasu. Maakaasun tai jalostetun biokaasun painetta nostetaan hyvin korkeaksi (n. 200 bar), jolloin kaasu saadaan pienempään tilaan. CNG:tä käytetään kaasuautojen polttoaineena. Jalostettu biokaasu = Biokaasu, josta on poistettu epäpuhtaudet ja jonka metaanipitoisuutta on nostettu vähintään 95 prosenttiin. Jalostettu biokaasu vastaa koostumukseltaan maakaasua. LNG, Liquefied natural gas = Nesteytetty maakaasu. Maakaasu nesteytyy, kun sen lämpötila lasketaan 160c asteeseen. Nesteytettynä maakaasua voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolelle laiva- tai rekkakuljetuksina. Käyttökohteissa LNG höyrystetään kaasuksi. Metaani = CH 4, yksinkertaisin hiilivety ja alkaani. Metaani on tehokas ja puhdas polttoaine energiantuotannossa. Se soveltuu hyvin myös vedyntuotantoon. Maakaasu ja jalostettu biokaasu ovat koostumukseltaan lähes puhdasta metaania. Ilmakehään päästessään metaani on voimakas kasvihuonekaasu. SIIRTO JA JAKELU KÄYTTÖ PUTKISIIRTO YHDYSKUNTIEN VOIMALAITOKSET Tuotantopaikalta alta kaasu siirtyy putkiverkostoa pitkin asiakkaille. Kaasuverkosto on logistisesti tehokas tapa siirtää suuria energiamääriä. Sähkön ja kaukolämmön tuotantoon TEOLLISUUS Putkilinjat ovat merkitty merkintäpylväillä. Maakaasuputket sijaitsevat reilun metrin syvyydessä maanpinnan alla. Paperi-, kemian- ja elintarviketeollisuuden prosesseihin ja energiantuotantoon NESTEYTETTY MAAKAASU KOTITALOUDET Maa- tai ibiokaasu voidaan nesteyttää pudottamalla kaasun lämpötilaa 160 c-asteeseen. Lämmitykseen ja kaasuliesiin LIIKENNE Pienemmät määrät nestemäistä maakaasua kuljetetaan säiliörekoilla ja suuremmat määrät laivoilla. Maa- ja meriliikenteen een käyttöön polttoaineeksi 9

Luonnostaan parempia energiaratkaisuja

Liikenne kulkee ympäristöystävällisellä, kotimaisella ja uusiutuvalla biokaasulla lähitulevaisuudessa Paineistettua maakaasua on käytetty liikenteessä Helsingissä jo vuodesta 1996. Suomessa on 17 julkista kaasuautojen tankkausasemaa. Maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 % pienemmät kuin vastaavassa bensiiniautossa, dieselautoihin verrattuna etuna on se, ettei kaasuautosta synny hiukkaspäästöjä. Suomen energiastrategian mukaisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään tulevaisuudessa. Gasum aloittaa kotimaisen ja uusiutuvan biokaasun jakelun liikenteen polttoaineeksi tulevan vuoden aikana. 11

LIIKETOIMINNAT ENERGIAKAUPPA Maakaasun myynti Suomessa kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden kaasun käytölle leimallisia olivat voimakkaat kausivaihtelut. Kokemukset vuoden alussa käyttöön otetusta maakaasun hinnoittelujärjestelmästä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Riskienhallintatuotteiden ja lyhyen kaupan markkinat kehittyivät positiivisesti. Energiakauppa on liikevaihdoltaan suurin Gasumin liiketoimintaalue. Energiakauppa huolehtii maakaasun tukkukaupasta. Maakaasun riittävä saatavuus on varmistettu hankintasopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2026. Maakaasun tukkumyyntihinta Suomessa määräytyy Gasumin hinnoittelujärjestelmän eli tariffin perusteella. Maakaasun kokonaishinta muodostuu energiamaksusta ja siirtohinnasta. Energiamaksu perustuu maahantuodun maakaasun hintaan. Hinta on indeksoitu raskaan polttoöljyn ja hiilen hintaan sekä Tilastokeskuksen julkaisemaan kotimaiseen energiahintaindeksiin. Asiakkaat tilaavat maakaasun vuositilauksella, jonka määrää on mahdollista tarkistaa kuukausittain. Tilausta voi tarpeen mukaan täydentää lisäkaasulla tai Kaasupörssin kautta hankittavilla lyhyen kaupan tuotteilla. Hinnoitteluun pyritään kehittämään vaihteleviin käyttötilanteisiin sopivia joustomekanismeja. KATSAUS MARKKINOIHIN Gasumin energiakaupan kehitys noudatteli energiamarkkinoiden yleistä kehitystä vuonna 2010: energian kulutus kasvoi, kun teollisuuden käyttöaste alkoi palautua normaalitasolle. Kylmät talvikuukaudet lisäsivät energian kulutusta lämmitykseen, toisaalta lämmin kesä vähensi energian tarvetta. Maakaasun käyttö vuonna 2010 kasvoi noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen mahtui sekä uusia käyttöennätyksiä tuntija kuukausitasolla että pidemmän aikavälin keskiarvoja selkeästi alhaisempia käyttöjaksoja. Gasum myi maakaasua yhteensä 44,6 TWh. Maakaasun myyntiin vaikuttavat sää, hintakehitys sähkö- ja polttoainemarkkinoilla sekä teollisuuden käyttöaste. Polttoainemarkkinoilla öljyn hinta nousi keväällä nopeasti, laski kesällä hieman ja nousi lievästi syksyn ajan. Hiilen hinta nousi tasaisesti koko vuoden. Nord Pool Spot -sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Merkittäviä uusia maakaasun asiakaskohteita ei otettu käyttöön vuonna 2010. Fortumin Espoon Suomenojan voimalaitos oli tarkasteluvuonna käytössä ensimmäisen kerran koko vuoden ajan. Maakaasun käyttöhuiput vuonna 2010 osuivat vuoden alku- ja loppupuolelle, kesällä taas käyttö oli huomattavasti viime vuotta alhaisempi. Heti vuoden 2010 alussa maakaasun kulutuksessa tehtiin uusi ennätys: perjantaina 8.1. klo 10 11 toteutui maakaasun kautta historian suurin tuntikulutus, 9 100 MWh. Myös vuorokausitasolla lähestyttiin ennätyslukuja, päivä oli kautta aikain toiseksi suurin käyttöpäivä, 20,3 milj. m³. Kesäkuun käyttö taas oli kaikkien aikojen alhaisin. TARIFFIIN TERVETULLEITA UUDISTUKSIA Maakaasun tukkumyynnissä otettiin vuoden 2010 alussa käyttöön uusi hinnoittelujärjestelmä eli tariffi M2010. Ensimmäisen vuoden käyttökokemukset olivat pääsääntöisesti hyvin positiivisia ja vastasivat kehitystyön aikana sille asetettuja odotuksia sekä asiakkaiden että Gasumin näkökulmasta. Myös yksityiskohtaisempi asiakaspalaute uuteen hinnoittelujärjestelmään tehdyistä muutoksista on ollut varsin myönteistä, joskin M2010 hinnoittelujärjestelmän tehokas hyödyntäminen edellytti uusien tekijöiden huomiointia kaasuntarvetta ennustettaessa ja maakaasun vuositilausta suunniteltaessa. Erityisesti joustavuutta lisännyt kuukausittainen kuukausitehon tarkistamismahdollisuus sai asiakkailta kiitosta kuluneen vuoden aikana ja sitä hyödynnettiinkin varsin runsaasti. Maakaasun tariffimyynnin jakaantuminen vuosituotteen, kuukausituotteen, pienkulutustariffin, lisäkaasun sekä lyhyen kaupan tuotteiden välillä vastasi energiakaupan vuosihinnoittelussa hinnoittelujärjestelmälle asetettuja odotuksia. M2010 toi mukanaan toivottua lisäaktiivisuutta myös kesäajan jälkimarkkinakauppaan. LYHYEN KAUPAN MARKKINAT KASVOIVAT Vuosi- ja kuukausituotteiden lisäksi asiakkaiden käytössä ovat lyhyen kaupan tuotteet, joita voidaan ostaa Kaasupörssin välityksellä. Kauppapaikassa on tarjolla maakaasun käyttäjien tarjoamia kaasueriä sekä Gasumin Plussa-tuotetta. Lyhyen kaupan tuotteiden osuus energiakaupasta lisääntyi merkittävästi vuonna 2010. Gasum Plussaa myytiin 3,1 TWh. Plussa-kauppoja tehtiin 74 400 kpl. Määrä oli yli kolminkertainen edellisvuoteen nähden. Plussa-kauppaa tehtiin maakaasun huippukäyttöjen aikaan, kun kylmä sää ja sähkömarkkinoiden hintakehitys kasvattivat maakaasun käyttöä yli asiakkaiden vuositilauksissaan arvioimien määrien. Plussan osuus maakaasun kokonaismyynnistä kasvoi 2,2 % prosentista 6,9 % prosenttiin. HINTASUOJAUSPALVELUT SUOSITTUJA Maakaasun energiakaupan energiamaksusta voi suojata 55 100 % eri hintasuojaustuotteilla ja niiden kombinaatioilla jopa 1 3 vuotta etukäteen. Öljy- ja hiilihintatekijöiden suojaamiseen on omat tuotteensa. Kaasun koko energiamaksu voidaan tarvittaessa sopia etukäteen Gasum Kiinteä -tuotteella. Vuosi 2010 muodostui ennätyksellisen hyväksi myös suojausmyynnin osalta. Kaiken kaikkiaan suojaustuotteiden vaihdoksi kertyi 5,4 TWh, joka vastaa määrältään 12 % maakaasun kokonaismyynnistä. 12 VUOSIKERTOMUS 2010

Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2010 Sähkön ja kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2010 Maakaasun hinta ja veron osuus teollisuusasiakkaille Euroopassa 2010 (EUR/MWh) KAUKOLÄMPÖ 50 40 S Ä H K Ö N T U OTA N TO 30 20 Vuosituote 59 % Kuukausituote 22 % Pienkulutustariffi* 2 % Lisäkaasu, Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 17 % *Pienkulutustariffi sisältää Gasumin oman käytön. Kaukolämpö Sähköntuotanto Maakaasu 35 % 14 % Hiili 23 % 19 % Puu ja muu bio 18 % 14 % Turve 18 % 7 % Öljy 5 % 0,7 % Ydinvoima 0 % 28 % Vesivoima 0 % 17 % Muut* 1 % 1 % *Muut: tuulivoima ja muu ei bio 1 1 10 0 2010 Energian hinta Verot Belgia Espanja Tsekki Italia Saksa Lähde: Eurogas ja Eurostat Tanska Ruotsi Suomi Suomi 2011 Suomi 2015 ASIAKKAAT TYYTYVÄISIÄ TOIMITUSVARMUUTEEN Corporate Imagen maalis huhtikuussa toteuttaman asiakastutkimuksen mukaan Gasum on onnistunut selvästi kehittämään asiakastyytyväisyytensä tasoa ja yhtiö saa kiitosta etenkin hyvästä ja aktivoituneesta palvelustaan. Kokonaisuutena tulokset kehittyivät positiiviseen suuntaan lähes kaikilla osa-alueilla. Erityisesti asiakaslähtöisyys, palveluhalukkuus, yhteydenpidon aktiivisuus sekä tiedottamisen avoimuus olivat selvästi kehittyneet edellisestä vuonna 2008 tehdystä mittauksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 109 Gasumin energiakaupan asiakasta maalis huhtikuun aikana. KEHITYSNÄKYMIÄ Gasumin asiakastutkimuksesta ilmeni, että arvioidessaan maakaasun käytön kehittymistä tulevaisuudessa, selvästi aiempaa harvemmat Gasumin asiakkaista uskoivat maakaasun käytön omalta osaltaan lisääntyvän. Monet maakaasun käytön vähenemistä ennakoivat perustelivat kantaansa viime vuosina kohonneella kaasun kokonaishinnalla. Etenkin veronkorotusten koettiin ohjaavan jatkossa biopolttoaineiden käyttöön. Vuoden 2011 osalta maakaasun myynti säilynee vähintään edeltävän vuoden tasolla. Portaittain käyttöön otettavaksi sovittu, uudistettu energiaverotus tulee toteutuessaan heikentämään merkittävästi maakaasun kilpailukykyä viimeistään vuonna 2015. Vuonna 2013 uudistuvan päästökaupan merkitystä maakaasun kilpailukykyyn on vielä vaikea arvioida. Kansainvälisillä energiamarkkinoilla ennakoidaan maakaasun käytön merkittävää lisäystä. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionin alueella nopeimmaksi keinoksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamisessa on todettu kivihiilen korvaaminen maakaasulla. Arviot käytettävissä olevan maakaasun riittävyydestä ovat lähes kolminkertaistuneet uudenlaisten maakaasulähteiden käyttöönoton myötä. Suomessa ratkaisuksi päästöjen vähentämisessä on nähty erityisesti biopohjaisten kiinteiden polttoaineiden käytön voimakas lisääminen. Se voi käytännössä osoittautua haasteelliseksi. Rajoitteina ovat esimerkiksi polttoaineen riittävä saatavuus sekä logistiikka tiheästi asutuilla ja liikennöidyillä kaupunkialueilla. Putkilogistiikan edut ja yhdistetyn tuotannon tehokkuus puoltavat jatkossakin maakaasun käyttöä. Maakaasun käytöstä aiheutuvia päästöjä voidaan jatkossa vähentää entisestään uuden teknologian, kuten synteettisen biokaasun ja hiilidioksidin talteenoton avulla. KAASUPÖRSSI Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy ylläpitää Kaasupörssi online-verkkopalvelussa maakaasun jälkimarkkinoiden ja CO 2 -päästöoikeuksien markkinapaikkaa, sekä tarjoaa maakaasu- ja päästökauppaan liittyviä palveluita asiakkailleen ja Gasum Oy:lle. Kaasupörssin liikevaihto koostuu kaupankäynti- ja palvelupalkkioista sekä osanottomaksuista. Jälkimarkkina- ja Gasum Plussa -kauppaa käydään Gas Physical Forward eli GPF-kaupankäyntimenetelmällä. Kaupankäynti tapahtuu Kaasupörssin verkkopalvelussa. Kaupankäynti on avoinna vuoden kaikkina päivinä 24 tuntia. Kaupan kohteena on fyysinen maakaasutoimitus yhden tunnin erissä. Kaupankäynti on mahdollista minimissään yhtä täyttä tuntia ja maksimissaan 90 vuorokautta ennen kaupan kohteena olevan kaasuerän toimitusta. Vuonna 2010 Kaasupörssin GPF-kaupankäynnin kokonaisvaihdoksi muodostui 4,0 TWh, joka on lähes kolme kertaa suurempi kuin edeltävänä vuonna. Sen osuus koko maakaasun käytöstä Suomessa oli 8,9 %. GPF-kauppoja syntyi vuodenaikana yhteensä lähes 129 000 kpl. Tämä tekee yhtä päivää kohden keskimäärin 353 toteutunutta kauppaa. 13

LIIKETOIMINNAT ENERGIAPALVELUT Gasum tarjoaa maakaasupohjaisia energiaratkaisuja asumiseen, teollisuudelle, energiayhtiölle, rakentajille ja ravintoloihin. Energiapalvelujen myynti kasvoi 11 % vuonna 2010. Erityisesti lämpöpalvelujen myynti kehittyi hyvin, volyymi kasvoi 58 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun myynti Gasumin paikallisjakeluverkoissa kasvoi 17 % ja oli 577,5 GWh. Energiapalvelut on yksi Gasumin liiketoiminnan strategisista painopistealueista, jolla on merkittävä rooli koko konsernin liiketoiminnan ja asiakaskunnan monipuolistamisessa. Energiapalvelut tarjoaa laajan valikoiman maakaasuun perustuvia laitteita ja palveluja. Gasum on Suomen johtava maakaasupohjaisten energiaratkaisujen, kuten lämmön, kaasulaitteiden, asennuksen ja huollon myyjä. Energiapalvelut tarjoaa myös rakennuspalveluja, kuten maakaasun jakeluputkistoja omakotitaloille, asuinalueille, yrityksille ja tehtaille. Gasum tarjoaa lisäksi ravintoloille ja yksityisasiakkaille liesiä ja muita keittiölaitteita. Energiapalvelut huolehtii Suomen asiakasmäärältään suurimman paikallisjakeluverkon, Helsingin kaupunkikaasuverkon, ylläpidosta ja kehittämisestä. Gasumilla on jakeluverkkoja myös Kotkassa, Porvoossa, Lohjalla, Vantaalla, Kirkkonummella, Siuntiossa, Riihimäellä ja Iitissä. KATSAUS MARKKINOIHIN Vuonna 2010 yritykset olivat toipumassa taantumasta ja aloittivat jälleen investoida tuotantolaitoksiin. Moni yritys halusi vahvistaa profiiliaan ympäristöystävällisenä edelläkävijänä ja vähentää oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Kotitaloudet kiinnittivät entistä enemmän huomiota lämmitysratkaisujen valintaan. Tärkeitä valintatekijöitä olivat hinta sekä halu vaihtaa puhtaampaan ja energiatehokkaampaan lämmöntuotannon muotoon. Suomessa pääosa lämmitykseen käytetystä maakaasusta hyödynnetään kaukolämpönä. Noin 4 000 omakotitaloa ja reilu tuhat taloyhtiötä on liittynyt maakaasun jakeluverkkoon ja käyttää suoraan maakaasua lämmityksessä. Gasumilla on noin 1300 omakoti- ja taloyhtiöasiakasta. Gasum markkinoi lämmitysratkaisuja laajalla suoramarkkinointikampanjalla sekä paikallisesti järjestetyillä lämpöpäivillä. Kiinteistöjen lämmitykseen Gasum toi markkinoille Oertli Oecosun-järjes- telmän, joka yhdistää maakaasun ja aurinkolämmön edut. Gasumin viesteissä painotettiin myös maakaasukäyttöisten kondenssikattiloiden energiatehokkuutta ja helppoa sijoitettavuutta. Aktiivista maakaasun markkinointityötä tehtiin erityisesti Vihdin Nummelan alueella, joka tulee maakaasuverkoston piiriin syksyllä 2011 uuden Mäntsälä Siuntio -maakaasunputken myötä. Yritysasiakkaat olivat kiinnostuneita maakaasupohjaisista energiaratkaisuista. Niiden avulla yritysten hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä ja energian käyttöä tehostettua. Energiapalvelut rakennutti kaksi höyrylämpökeskusta sekä viisi lämminvesikattilalaitosta. Lämpö- ja höyryenergian toimitussopimukset solmittiin mm. Oy Karl Fazer Ab:n, Primulan Herkkutehdas Oy:n ja Halton Oy:n kanssa. Gasum laajensi kaasukäyttöisten keittiölaitteiden tarjontaa. Syyskuussa tuotiin Suomen markkinoille englantilaiset AGA-kaasuliedet. AGA on perinteinen kaasuliesien laatumerkki, joka on tunnettu erityisesti Iso-Britanniassa ja Manner-Euroopassa. Gasum toimittaa ratkaisuja joko itse tai partner-verkostonsa kautta. Verkoston rakentamiseksi järjestetään Gasum Pro -koulutuksia, joissa yhteistyökumppanit saavat perehdytyksen laitetarjontaan. Kaasuasennusluvat myöntää viranomainen. KEHITYSNÄKYMIÄ Gasum arvioi, että maakaasupohjaisilla energiaratkaisuilla on hyvät kehitysnäkymät. Vuoden 2010 energiaveropäätös ei vähennä palvelu-, laite- tai ratkaisumyynnin tuotteiden kilpailukykyä markkinoilla. Liikevaihdon laajentaminen edellyttää panostuksia energiatehokkaiden ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvien ratkaisujen tarjoamiseen. Gasum Paikallisjakelu Oy:n maakaasun myynti jakeluasiakkaille oli yhteensä 577,5 GWh, joka muodosti noin 1,3 % Gasum-konsernin maakaasun kokonaismyynnistä. Maakaasun myynti jakeluasiakkaille käyttäjäryhmittäin 2010 GAASIENERGIA Gaasienergia AS on Gasum-konserniin kuuluva, Virossa toimiva yhtiö, joka myy maakaasua pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille. Gaasinenergia omistaa 60 km jakeluputkistoa Tallinnan ympäristössä. Yhtiön toimintaympäristöön on vaikuttanut voimakkaasti vuonna 2007 voimaan astunut säädös, joka edellytti kaasun jakelutoiminnan ja energian myynnin eriyttämistä. Vuonna 2010 Gaasienergia toimitti jakeluverkkoaan pitkin 10,5 milj. m 3 maakaasua, myynnin ollessa 3,3 mil. m 3. Vuoden aikana yhtiön taloutta saatiin tasapainotettua ja tulos (169 000 euroa) oli ensimmäistä kertaa positiivinen kaikilla toimintasegmenteillä. Teollisuus 35 % Palvelu- liike- ja julkinen sektori 21 % Alue- ja kaukolämpö 17 % Liikenne 10 % Rivi- ja kerrostalot 9 % Pientalojen lämmitys 5 % Liesikäyttäjät 2 % Puutarhat 1 % 14 VUOSIKERTOMUS 2010

ENERGIAKAASUT Energiakaasut-liiketoiminnan tuotteita ovat biokaasu ja nesteytetty maakaasu. Vuonna 2010 Gasum solmi ensimmäisen sopimuksen biokaasun toimituksista Kouvolassa. Uusi maakaasun nesteytyslaitos aloitti toimintansa Porvoon Kilpilahdessa. Energiakaasut laajentavat Gasumin liiketoimintaa uudenlaisiin asiakas- ja käyttökohteisiin sekä kotimaisiin kaasulähteisiin. Liiketoiminta kattaa biokaasuun ja nesteytettyyn maakaasuun liittyvän kehitystyön, myynnin ja markkinoinnin. BIOKAASU ON KOTIMAINEN JA UUSIUTUVA POLTTOAINE Jalostettu biokaasu vastaa kemialliselta koostumukseltaan maakaasua, ja sitä voidaan käyttää samoissa kohteissa kuin maakaasua. Biokaasun raaka-aineena voivat olla esimerkiksi jätevesilietteet, erilliskerätty biojäte ja maatalouden sivuvirrat kuten karjan lanta tai ruokaketjuun kuulumaton peltobiomassa. Kiinteän biomassan kuten puun tai hakkeen, kaasutuksesta käytetään termiä synteettinen biokaasu tai bio-sng (Bio-Synthetic Natural Gas). Gasum kehittää biokaasuihin liittyvää liiketoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Gasum haluaa erityisesti kehittää sellaista biokaasuliiketoimintaa, joka hyödyntää logistiikassa tehokasta kaasunsiirtoverkostoa. Gasum on 20 % osakkuudella mukana Biovakka Suomi Oy:ssä. Biovakalla on biokaasulaitokset Vehmaalla sekä Turussa Topinojalla. LNG KULKEE PUTKIVERKOSTON ULKOPUOLELLE Nesteytetty maakaasu (LNG, Liquefied Natural Gas) mahdollistaa maakaasun toimittamisen sellaisillekin käyttäjille, jotka eivät sijaitse kaasuverkoston piirissä. Maakaasu nesteytetään pudottamalla kaasun lämpötila nestemäisen typen avulla 160 C-asteeseen. LNG voidaan kuljettaa loppukäyttäjälle rekka- tai laivakuljetuksina. Vuosina 1996 2010 Gasum myi asiakkailleen LNG:tä, joka valmistettiin AGAn omistamassa tuotantolaitoksessa. LNG:tä on käytetty Suomessa mm. kaasumoottoreiden koekäyttöön sekä maakaasun varapolttoaineena. Kesäkuussa 2010 Gasum otti käyttöön uuden nesteytyslaitoksen, joka nelinkertaisti LNG:n tuotantokapasiteetin ja paransi sen markkinointimahdollisuuksia. BIOKAASULIIKETOIMINTA KEHITTYI VUODEN 2010 AIKANA Gasum ja Biovakka aloittivat Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön maaliskuussa 2010. Kokonaiskustannuksiltaan hanke on noin 13 miljoonan euroa. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa ja se tuottaisi biokaasua noin 25 GWh vuodessa. Syyskuussa Gasum solmi ensimmäisen biokaasun toimitusta koskevan sopimuksen. Biokaasun tuottaa energia-, jäte- ja vesiyhtiöiden yhdessä omistama Kymen Bioenergia Oy. KSS Energia Oy rakentaa laitoksen, jossa biokaasu puhdistetaan epäpuhtauksista ja sen suhteellista metaanipitoisuutta nostetaan. Gasum rakentaa laitoksen yhteyteen paineenkorotus-, mittaus- ja analysointilaitteiston, jonka avulla jalostettu biokaasu syötetään maakaasun siirtoverkkoon sekä kaasun määrä ja laatu mitataan. Biokaasun tuotanto aloitetaan alkuvuodesta 2011. Gasumin verkkoon sitä päästään syöttämään syksyllä. Vuositasolla tavoitteena on tuottaa kaasuverkkoon biokaasua n. 7 GWh. KATSAUS LNG-MARKKINOIHIN Vuonna 2010 Gasum myi LNG:tä 9 960 tonnia. Porvoon laitoksella valmistetun LNG:n lisäksi Gasum myös toi nesteytettyä maakaasua Venäjältä Kingiseppissä sijaitsevalta nesteytyslaitokselta. LNG:tä myytiin Suomen lisäksi Ruotsiin, jossa sitä käytetään biokaasun varapolttoaineena kaasuautojen tankkausasemilla. Suomessa LNG:n päämarkkina on kaasumoottoreiden koekäyttö. Gasum myös varastoi LNG.tä maakaasun varapolttoaineeksi. Kaasuputkiston huoltotöiden yhteydessä Gasum toimitti maakaasua asiakkailleen LNG:n avulla. LNG on vähäpäästöinen vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi. Kesäkuussa 2010 Gasum hankki Porvoon Tolkkisista maa- ja vesialueen, joka soveltuu LNG-vastaanottoterminaalin rakentamiseen. Vuoden aikana Gasum teki useita selvityksiä ja kävi neuvotteluja potentiaalisten meriliikennettä harjoittavien asiakkaiden kanssa. Osaa asiakkaista voitaisiin palvella Porvoon laitokselta toimitettavalla nesteytetyllä maakaasulla. Säännöllinen ja suurimuotoinen käyttö edellyttää LNG:n tuontia ja varastointia satamassa. BIOKAASU- JA LNG-LIIKETOIMINNAN KEHITYSNÄKYMÄT Gasumin näkemyksen mukaan biokaasu kannattaisi hyödyntää erityisesti liikenteen polttoaineena. Vuonna 2010 hyväksyttiin asetus uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffista. Uusi asetus ohjaa jatkossa merkittävän osan biokaasusta sähköntuotantoon. Gasumin mielestä biokaasun hyödyntämistapoja tulisi kohdella tasapuolisesti. Kouvolassa toteutettava malli biokaasun tuottamisesta ja jakelusta liikenteen polttoaineeksi toimisi myös pääkaupunkiseudulla. Suur-Helsingin alueella saatavilla oleva biokaasu mahdollistaisi kaikkien pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä liikennöivien kaasubussien siirtymisen biokaasun käyttöön. LNG:n vienti Suomesta Ruotsiin päättynee, kun AGAn rakenteilla oleva LNG-terminaali valmistuu Nynäshamniin vuoden 2011 lopulla. Suomessa LNG-markkinoiden kehitysnäkymät ovat varsin hyvät. Maakaasuverkoston ulkopuolella sijaitsevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat potentiaalista asiakaskuntaa. LNG-markkinoiden kehitys tässä segmentissä riippuu tuotteen kilpailukyvystä vaihtoehtoisten polttoaineiden, nestekaasun (LPG) ja kevyen polttoöljyn kanssa. Merkittävää asiakaspotentiaalia LNG:lle löytyy merenkulun polttoaineena. Merenkulkua Itämerellä koskevat päästörajoitukset kiristyvät lähivuosien aikana. Ensimmäiset päästörajoitukset astuvat voimaan vuoden 2015 aikana. Erityisesti rikki, typpioksidi- ja hiukkaspäästörajat tiukkenevat huomattavasti. LNG-käyttöiset alukset eivät tarvitse kalliita lisälaitteita päästörajojen saavuttamiseksi. Monet varustamot sekä laivamoottoreiden valmistajat näkevät LNG:n käyttämisessä merenkulun polttoaineena monia hyötyjä. 15

LIIKETOIMINNAT SIIRTOPALVELUT Maakaasun toimitusvarmuus oli hyvä vuonna 2010. Investoinnit siirtoverkoston ylläpitoon olivat 25,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 maakaasun käytölle olivat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut, lyhyet huippukäyttöajat ja vilkas kaupankäynti lyhyen kaupan tuotteilla. Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Henkilöstöstä merkittävä osa, noin 100 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa siirtoputkistossa asiakkaille, joille kaasu luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Korkeapaineinen teräsputki kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja se on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten lisätään virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla putkiosuuksia voidaan eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. Maakaasun siirtopalvelujen hinnoittelun perusteena ovat siirtoverkostoon sitoutunut pääoma sekä siirtoverkoston käytön ja ylläpidon kustannukset. Energiamarkkinavirasto valvoo siirtopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta. Valvonta tapahtuu neljän vuoden jaksoissa. Vuonna 2010 alkoi valvontajakso, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Energiamarkkinavirasto seuraa mm. siirtohinnan tuoton kohtuullisuutta ja toiminnan laatua ja tehokkuutta. KATSAUS MARKKINOIHIN Siirtoverkostoon ei vuoden 2010 aikana liitetty uusia merkittäviä laitoskohteita. Uudet paikallisjakeluverkot liitettiin Gasumin siirtoverkkoon Iitin Kausalassa ja Vantaan Länsimäessä. Uuden maakaasun hinnoittelujärjestelmän, M2010-tariffin, myötä tarkennettiin myös Gasumin siirron hinnoittelua. Muutoksia ei tehty hintasuhteisiin maksukomponenttien välillä. Maksukomponentteja ovat kohdemaksu, tehomaksu ja toimituskohdekohtainen siirtomaksu. Siirtotariffiin yksikköhinnat nousivat edellisvuodesta 1.1.2010 alkaen 6 %. Vuoden 2011 alussa yksikköhintoja korotetaan 9 %. Gasum Maakaasun vientireitit Venäjältä Eurooppaan BARENTSINMERI RUOTSI SUOMI NORJA VENÄJÄ VIRO TANSKA LIETTUA LATVIA ISO-BRITANNIA ALANKOMAAT SAKSA PUOLA VALKO- VENÄJÄ RANSKA BELGIA SVEITSI TSEKKI SLOVAKIA ITÄVALTA UNKARI MOLDOVA UKRAINA KAZAKSTAN 16 VUOSIKERTOMUS 2010

arvioi, että tarkastelujakson aikana, vuosina 2010 2013 siirtomaksujen tuotto säilyy Energiamarkkinaviraston määrittelemällä kohtuullisella tasolla ja mahdollistaa tarvittavan verkoston kehitys- ja ylläpitotoiminnan. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden keskusvalvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta ennustetaan mm. sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteen mukaan. Valvomon henkilöstö osallistuu Gasumin lyhyen kaupan markkinoiden toimintaan ilmoittamalla käytössä olevan vapaan siirtokapasiteetin, jonka puitteissa kaasumääriä voidaan laittaa myyntiin. Tilanteissa joissa vallitsee niukkuutta kaasun siirtokapasiteetista tai kaasun saatavuudesta, voidaan kaasun käyttöä rajoittaa nostamalla asiakkaiden vuositilaukset ylittävän lisäkaasun ja lisäsiirron hintaa. Gasum julkaisi vuoden 2010 lopulla verkossa asiakaspalvelujärjestelmässään säännöllisesti päivittyvän tilannekuvan maakaasuverkon siirtokapasiteetin käyttöasteesta ja maakaasuverkostossa varastossa olevan kaasumäärän. Sivuilla ilmoitetaan myös lisäkaasun ja lisäsiirron hinnat. VERKOSTON YLLÄPITO, TOIMIVUUS JA KEHITTÄMINEN Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Uuden Mäntsälä Siuntio-maakaasuputken rakentaminen käynnistettiin. 90 km mittainen putki palvelee erityisesti pääkaupunkiseudun suuria maakaasun käyttäjiä, samalla se tuo maakaasun uusiin läntisen Uudenmaan kuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Vihtiin. Putken on tarkoitus olla käyttövalmis syksyllä 2011. Vuoden 2010 lopussa Gasum käynnisti uuden Lempäälän ja Kangasalan välisen putken rakennustyöt. Putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle ja sen avulla kaasua voidaan toimittaa mm. Sahalahteen Ruoka-Saarioinen Oy:n tuotantolaitokselle. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään ennakkohuolto-ohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin 2 500 huoltotoimenpidettä. Maakaasuputkien käyttöiäksi arvioidaan yleensä 30 50 vuotta käyttöolosuhteista riippuen. Verkoston ylläpito-ohjelmassa on vanhimpien putkisto-osuuksien peruskorjauksia. Myös verkoston automaatiota kehitetään. Vuonna 2010 käynnistyi suunnittelutyö, joka tähtää vuonna 1997 käyttöön otettujen kompressoriasemien automaation uusimiseen. Uusien automaatiojärjestelmien elinkaariarvio on 15 vuotta. Maakaasun siirtoverkoston teknisessä toimivuudessa ei ollut häiriöitä vuonna 2010. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,005 %. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kaksi, häiriökeskeytyksiä ei ollut. Vuoden 2010 joulukuussa astui voimaan Euroopan unionin uusi toimitusvarmuusasetus, jolla EU vahvisti kaasunsaannin turvaamiseen tähtäävät säännökset. Asetuksessa on määritelty toimenpiteet tilanteessa, jossa markkinat eivät pysty toimittamaan tarvittavia kaasumääriä sekä EU:n, jäsenvaltioiden ja yhtiöiden vastuut. Kaasun toimitusvarmuuteen vaikuttavat riskit arvioi toimivaltainen viranomainen, Suomessa Huoltovarmuuskeskus. Asetuksessa on määritelty suojatut asiakkaat, joiden kaasun toimitukset määrätyissä tilanteissa on taattava. Suomessa maakaasun toimitusvarmuuteen ja varautumiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Saantihäiriötilanteissa maakaasu korvataan muilla polttoaineilla tai vaihtoehtoisilla energiamuodoilla. Järjestelmävastuuseen asetettuna verkonhaltijana Gasum huolehtii häiriötilanteissa yhdessä muiden osapuolien kanssa kaasutoimituksien ohjaamisesta niin, että haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Maakaasuverkosto Suomessa NOKIA IKAALINEN TAMPERE VALKEAKOSKI KANGASALA 3 IMATRA HÄMEENLINNA LAHTI LAPPEENRANTA KOUVOLA NAANTALI TURKU HYVINKÄÄ RIIHIMÄKI ORIMATTILA MÄNTSÄLÄ KERAVA PORVOO KOTKA ANJALANKOSKI HAMINA LOHJA INKOO ESPOO KIRKKONUMMI HELSINKI Maakaasuverkosto Rakenteilla Suunnitteilla Gasumin toimipisteet Kompressoriasemat TALLINNA PALDINSKI NARVA 17

LIIKETOIMINNAT KEHITYSNÄKYMIÄ Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä merkittäviä maantieteellisiä laajennushankkeita Suomen maakaasun siirtoverkostoon. Esimerkiksi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ja Gasumin välistä aiesopimusta maakaasun toimituksista Turun talousalueelle ei jatkettu sopimuksen päättyessä vuoden 2010 lopussa. Gasum ei ole ilmoittanut luopuvansa hankkeesta. Lopullisia päätöksiä Turun talousalueen energiaratkaisusta ei helmikuussa 2011 oltu tehty. Ylläpitoinvestointeja tehdään mm. perusparannushankkeessa, jossa uusitaan putkiston vanhimpia ja käyttöikänsä loppuvaiheessa olevia osuuksia. Siirtopalveluissa valmistaudutaan siihen, että tulevaisuudessa kaasuverkostoa käytetään myös biokaasun siirtoon. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon vuoden 2011 syksyllä Kouvolassa. Eri kaasulajien käsittely verkostossa edellyttää uudenlaista tasehallintaa sekä mahdollisuutta määrittää kaasun laatu verkoston eri osissa. Kotimaisten biopohjaisten kaasujen ohella valmistaudutaan maakaasun hankinnan monipuolistamiseen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin avulla. Gasum aloitti konsernirakenteen muutoksen, jossa emoyhtiössä oleva kunnossapitotoiminta ja Gasum Energiapalveluiden asennusja huoltotoiminta siirretään uuteen, perustettavaan yhtiöön. Muutosten tarkoituksena on kehittää kunnossapitotoiminnan osaamista ja lisätä toiminnan tehokkuutta. Muutos toteutetaan vuoden 2011 aikana. OHJAUSTA EUROOPAN UNIONILTA Euroopan unionin tavoitteena on liittää Suomi ja Baltian maat osaksi EU:n energiasisämarkkinoita. Suomi ja Baltian maat Keski- ja Kaakkois-Euroopan maihin yhdistävä kaasukäytävä on yksi Euroopan unionin komission määrittelemistä kolmesta tärkeästä kaasukäytävästä. Mikäli yhteys syntyy, se tietää muutoksia myös Gasumin verkkoliiketoimintaan. Gasum on jäsen ja toimii aktiivisesti ENTSOG:ssa (European Network of Transmission System Operators Gas). ENTSOG on EU:n aloitteesta perustettu jäsenmaissa toimivien siirtoverkkoyhtiöiden yhteistyöorganisaatio. Se laatii maakaasun siirtoverkkojen toiminnassa käytettäviä pelisääntöjä (Network Code) ja neuvottelee valvontaviranomaisten yhteistyöelimen (ACER, Agency for the Cooperation of Energy Regulators) kanssa. EU:n vuonna 2009 hyväksytyn kolmannen energiasisämarkkinadirektiivin voimaanastuminen johtaa joukkoon muutoksia myös kaasualalla, mm. verkosto-operaattoreiden sertifiointiin ja siten uusien verkkolupien hakuun. Suomen maakaasumarkkinoiden erityispiirteiden vuoksi Suomella säilyy oikeus poiketa eräistä direktiivin määräyksistä, mutta myös Suomen kansallista maakaasumarkkinalakia joudutaan muuttamaan. Kaasuautojen julkiset tankkausasemat Suomessa 2010 (17 kpl) Maakaasuautojen ja -tankkausasemien määrät Euroopassa 2010 TAMPERE RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ LOHJA LAUKAA LAHTI MÄNTSÄLÄ PORVOO VANTAA Malmi Vermo Roihupelto Ruskeasuo ESPOO Friisilä HELSINKI IMATRA LAPPEENRANTA KOUVOLA HAMINA KOTKA Maa Henkilöautot Muut (bussit, rekat) Tankkausasemat Italia 726 500 3 500 837 Ukraina 10 000 190 019 283 Armenia 69 971 31381 303 Venäjä 72798 27252 284 Saksa 89 100 2 790 900 Bulgaria 60 000 270 81 Ruotsi 30 100 1 900 155 Ranska 1000 3 307 125 Sveitsi 9 195 299 129 Valko-Venäjä 5 500 0 23 Itävalta 5 253 72 221 Moldova 5 000 0 14 Alankomaat 2 800 702 66 Turkki 1 850 1 489 14 Espanja 550 2 435 44 Tsekki 2 112 366 45 Georgia 3 000 0 42 Puola 1 502 580 47 Suomi 750 119 18 Slovakia 429 394 11 ESPOO HELSINKI Gasumin tankkausasema Gasumin tankkausasema suunnitteilla Muun toimijan tankkausasema Euroopan NGV maissa yhteensä 1 108 588 269 189 3 713 Tankkausasemien määrä sisältää julkiset ja yksityiset asemat. Kaikki maakaasuautot yhteensä 1 377 777 Lähde: NGV Worlwide statistics 2011 18 VUOSIKERTOMUS 2010

LIIKENNEPALVELUT Gasumilla on 14 kaasuautojen tankkausasemaa, vuonna 2010 otettiin käyttöön kaksi uutta asemaa. Liikennekaasun hinta tankkausasemilla oli keskimäärin 1,10 euroa / kg, vertailuhinta laskettuna bensiinilitraa vastaavaksi oli 0,71 euroa. Myös vuoden 2011 alussa tapahtuneiden veromuutosten jälkeen maakaasu on edullisin liikenteen polttoaine. Maakaasu taajamien joukkoliikenteen polttoaineena parantaa lähi-ilman laatua, koska kaasun käytöstä ei synny hiukkaspäästöjä. Gasum myy paineistettua maakaasua (Compressed Natural Gas, CNG), eli liikennekaasua, ajoneuvojen polttoaineeksi. Liikennekaasu mitataan kiloina. Tankkausasemilla maksetaan Gasumin omalla Gas- Card-maksuaikakortilla. Vuoden aikana Gasum avasi uudet tankkausasemat Lohjalle ja Espoon Friisilään. Tankkausasemille etsitään paikkoja vilkkaasti liikennöityjen reittien tuntumasta, ja asemat rakennetaan mahdollisuuksien mukaan perinteisten polttoaineasemien yhteyteen. Tankkausasemien paikkoja valittaessa selvitetään alueen asiakaspotentiaalia julkisen liikenteen, yritysten, esim. kuljetusliikkeiden, sekä henkilöautojen osalta. Yritysasiakkaille voidaan räätälöidä myös omia tankkausratkaisuja. Ensivaiheessa Gasum rakentaa tankkausasemia maakaasuverkoston alueella. Jatkossa tankkausasemaverkostoa on mahdollista laajentaa maakaasu-suomen ulkopuolelle hyödyntämällä logistiikassa nesteytettyä maakaasua (LNG). Maakaasun liikennekäyttö alkoi Suomessa vuonna 1996, kun Tammelundin Bussiliikenne Oy otti käyttöön ensimmäiset maakaasubussit. Ensimmäinen, nyttemmin jo käytöstä poistettu tankkausasema, sijaitsi Helsingin Pirkkolassa. Vuonna 2010 Suomessa toimii 17 julkista kaasuautojen tankkausasemaa. Gasumin 14 tankkausaseman lisäksi käytössä ovat Haminan Energian ja St1:n asema Haminassa, St1:n ja Mäntsälän Sähkön asema Mäntsälässä sekä Metener Oy:n biokaasun tankkausasema Laukaalla. YMPÄRISTÖEDUT JA EDULLINEN HINTA KIINNOSTAVAT Kiinnostusta maakaasun käyttöön ajoneuvoissa ovat kasvattaneet ympäristösyyt ja polttoaineen edullinen hinta. Maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 % pienemmät kuin vastaavassa bensiiniautossa. Dieselautoihin verrattuna etuna on se, ettei kaasuautosta synny hiukkaspäästöjä, jotka ovat merkittävä lähi-ilman laatua heikentävä tekijä. Kaasuajoneuvojen käyttö ei rajoitu vain liikennekaasun tankkausasemien alueelle, sillä lähes kaikki henkilö- ja pakettiautot on varustettu kaksoispolttoainejärjestelmällä (bi-fuel), toisin sanoen ne voivat käyttää joko bensiiniä tai kaasua. Auton käyttösäde on mallikohtainen. Henkilöautot kulkevat kaasulla 300 500 km. VEROKESKUSTELU HAITTASI MARKKINAKEHITYSTÄ Maakaasuautojen määrän kasvu hidastui vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna, koska kuluttajat odottivat uusia liikennepolttoaineita koskevia veropäätöksiä. Vuoden 2010 lopussa Gasumilla oli noin tuhat GasCard-asiakasta. Asiakkaiden ajoneuvomäärä kasvoi noin 20 %, mutta liikennekaasun myyntivolyymi kuitenkin laski noin 5 % varikkoasemien käytön pienentyessä. Julkisista tankkausasemista vilkkaimmin käytössä olivat Helsingin Ruskeasuon, Tampereen ja Kouvolan asemat. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut energiavero nosti liikennekaasun hintaa, mutta se säilytti edelleen suhteellisen kilpailuetunsa nestemäisiin polttoaineisiin nähden. Kaasuautoille esitetään laissa aikaisintaan vuodesta 2013 lähtien käyttövoimaveroa, joka on kuitenkin tasoltaan dieselautoja alhaisempi. Gasum tekee maakaasuautojen markkinoinnissa yhteistyötä autojen maahantuojien sekä eri autoliikkeiden kanssa. Esittelytilaisuuksia on järjestetty mm. ammattiautoilijoille. Gasum perusti Facebookiin Puhtaampi liikenne -fanisivun, jossa jaetaan tietoa ja uutisia kaasuautoista. Gasum julkaisee myös kaasuautoilua käsittelevää sähköistä uutiskirjettä. Gasumin verkkosivuilla olevalla laskurilla voi verrata maakaasun, bensiinin ja dieselin polttoainekustannuksia eri käyttöprofiileilla. BIOKAASU LIIKENTEEN POLTTOAINEEKSI Suomen liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista 2 3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja rehuntuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Lisäksi synteettisen biokaasun tuotannossa on merkittäviä mahdollisuuksia. Kokonaisuuden kannalta olisi järkevää hyödyntää biokaasuvaroja liikennekäytössä, jossa voidaan saavuttaa suhteellisesti suurempi uusiutuvien jakeiden osuus kuin esimerkiksi sähköntuotannossa. Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen kattaa 20 % liikenteen käyttämästä polttoaineesta uusiutuvilla energiamuodoilla. Liikennebiokaasulla tavoitteesta voitaisiin saavuttaa merkittävä osuus. Eduskunnan käsitellessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukimallia Gasum esitti, että biokaasun käyttöä kohdeltaisiin tasapuolisesti niin liikenteessä kuin sähkön tuotannossa. 19