TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010

Vuosikertomus 2010

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010 Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen kaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen jatkossa myös uusiutuvaa, kotimaista biokaasua. Maakaasun myynti, TWh 44,6 Henkilöstö (keskimäärin) 236 Liikevaihto, milj. euroa 1 240,7 Liikevoitto, milj. euroa 98,4 Investoinnit, milj. euroa 39,4 Taseen loppusumma, milj. euroa 827,1 LIIKEVAIHTO (MEUR) LIIKEVOITTO (%) OMAVARAISUUSASTE (%) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) VEROJEN JÄLKEEN (RONA) 1 500 12 80 20 1 200 10 70 60 900 8 50 15 6 40 10 600 4 30 300 2 20 5 10 0 06 07 08 09 10 0 06 07 08 09 10 0 06 07 08 09 10 0 06 07 08 09 10 Tunnuslukujen laskentakaavat sivullla 34. Yhteistyössä myötätuuleen Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa tasapuolisesti urheiluun, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten tutkimukseen ja ympäristönsuojeluun. Kohteiden valinnassa huomioidaan myös alueellinen tasapuolisuus. Gasumin yhteistyökumppaneita ovat mm. Espoon modernin taiteen museo EMMA, Kouvolan Kouvot sekä Millennium-palkintosäätiö. Yksi Gasumin pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on kuumailmapallolentoja operoiva Better Balloons. Ensimmäinen yhteistyösopimus kuumailmapallon hyödyntämisestä maakaasun markkinoinnista solmittiin vuonna 1990. Pallo on sen jälkeen uusittu vuonna 1999 ja 2010. Kuumailmapallon omistaa Gasum, sen käyttäjä on Raffica Oy Better Balloons, jonka Suomen kuumailmapallokerho operoi lennot ja huoltaa pallon. Vuodessa pallolla lennetään 20 lentoa, joista Gasumille on varattu seitsemän. Pallo lentää noin 400 metrin korkeudessa. Polttoaineena toimii propaani.

SISÄLTÖ Lue, miten Gasum luo puhtaampaa hyvinvointia ja monipuolisia energiaratkaisuja jokapäiväiseen arkeemme. 3 11 21 KATSAUS GASUM LYHYESTI 4 VUOSI 2010 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 MAA- JA BIOKAASUN ARVOKETJU JA SANASTO 8 LIIKETOIMINNAT 10 Energiakauppa 12 Energiapalvelut 14 Energiakaasut 15 Siirtopalvelut 16 Liikennepalvelut 19 HENKILÖSTÖ 22 YRITYSVASTUU 24 HALLINTO JA ORGANISAATIO 52 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 30 TULOSLASKELMA 35 TASE 36 RAHOITUSLASKELMA 38 LIITETIEDOT 39 ERIYTETTY TULOSLASKELMA 48 ERIYTETTY TASE 49 TILINTARKASTUSKERTOMUS 50 HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO 51 1

Riittoisalla kaasulla ruokaa nopeasti

Kaupunkikaasu otettiin käyttöön Helsingissä jo 150 vuotta sitten Kaupunkikaasua on vuosien saatossa 1860 alkaen valmistettu puusta, kivihiilestä ja butaanista. Vuodesta 1991 alkaen Helsingin kaupunkikaasuverkossa on virrannut maakaasu. Helsingissä oli vuonna 2010 noin 30 000 kotitaloutta ja ravintolaa, joiden liedet ottavat kaasunsa kaupunkikaasuverkosta. Maakaasun merkittävin käyttökohde Helsingissä on yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Tätä kautta, sekä kaasubussien kyyydissä, maakaasun eduista nauttii huomattava osa kaupunkilaisista. Loistava hyötysuhde, kilpailukykyinen hinta, ympäristöystävällisyys sekä käytön helppous ovat maakaasun lyömättömiä etuja. Myös Helsingin Olo ravintolassa gourmet-ruoka valmistetaan tehokkailla maakaasukäyttöisillä kaasuliesillä. 3

GASUM LYHYESTI Gasum kestävämpiä energiaratkaisuja Hallitsemme luonnonkaasuihin perustuvat ratkaisut ja olemme alan edelläkävijä. Noin 2015 Vety PUHTAAMPAA HYVINVOINTIA 2011 Biokaasu Bio-SNG CCS Maakaasun tuonti Suomeen alkaa 1974. Maakaasu LNG 1996 Liiketoiminta-alueet ENERGIAKAUPPA ENERGIAPALVELUT ENERGIAKAASUT SIIRTOPALVELUT LIIKENNEPALVELUT Gasumin toiminnan päämääränä on luoda puhtaampaa hyvinvointia monipuolisilla energiaratkaisuilla. Toimitamme maakaasua ja biokaasua tehokkaasti ja turvallisesti sekä kehitämme Suomen energiamarkkinoita. Vuonna 2010 Gasum myi maakaasua 44,6 TWh, joka on 10 % Suomen kokonaisenergian tarpeesta. Maakaasu on puhdas ja monipuolinen polttoaine. Sitä käytetään mm. energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä sekä kotitalouksissa. STRATEGIA Gasumin strategisena tavoitteena on säilyttää maakaasulla merkittävä rooli Suomen energiataseessa. Samalla Gasum haluaa kehittyä uusiutuvan, kotimaisen biokaasun johtavaksi tarjoajaksi sekä monipuolistaa kaasujen käyttöä esimerkiksi teollisuudessa sekä maaja meriliikenteessä. Strategian toteuttamisessa tärkeässä osassa on kaasunsiirtoverkosto, jonka ylläpitoon ja kehittämiseen kohdistuu merkittävä osa yhtiön investoinneista. Maanalainen putkiverkosto mahdollistaa suurten energiamäärien siirtämisen näkymättömästi turvallisesti ja tehokkaasti. Tavoitteidensa saavuttamiseksi Gasum on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa uusille liiketoiminta-alueille ja sijoittanut tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Yhtiön rakennetta uudistetaan uutta liiketoimintaa paremmin palvelevaksi. TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Gasum kehittää biokaasun tuotantoa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhtiön tavoitteena on hyödyntää kaasunsiirtoverkostoa jalostetun biokaasun ja synteettisen biokaasun (bio-sng) logistiikassa. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Nesteytetyssä muodossa (LNG) maa- ja biokaasua voidaan toimittaa uusiin käyttökohteisiin myös kaasuverkoston ulkopuolelle. Gasumin tavoitteena on jatkossa tuoda laivakuljetuksilla LNG:tä kehittyvän meriliikennemarkkinan tarpeisiin. Gasum selvittää myös mahdollisuutta energiamarkkinoita laajemmin palvelevaan LNGtuontiin yhdessä Baltian maiden kanssa. LNG-selvitys on osa Baltic Enegy Market Interconnection Plan (BEMIP)-hanketta, joka on yksi Euroopan unionin energiaverkkojen kehittämisen kärkihankkeista. Gasum on mukana kehittämässä teknologiaa, jolla maakaasun käytöstä aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää. Gasum rahoittaa hiilidioksidin talteenottoon (CCS, Carbon capture and storage) liittyvää tutkimusta mm. Cleen Oy:n sekä Gasumin kaasurahaston kautta. Gasum selvittää myös mahdollisuuksia vedyn hyödyntämiseen liikenteen polttoaineena. 4 VUOSIKERTOMUS 2010

VUOSI 2010 Talvi Tammi maaliskuun maakaasun myynti kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ja oli 14,9 TWh. Myyntiä lisäsivät kylmä sää ja hintakehitys sähkömarkkinoilla. Ruoka-Saarioinen Oy ja Kangasalan Lämpö Oy allekirjoittivat maakaasun toimitussopimuksen Gasumin kanssa. Gasum liittyi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon. Tavoitteena on kehittää mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua meriliikenteen polttoaineena. Uusi maakaasuautojen tankkausasema otettiin käyttöön Lohjalla. Biovakka ja Gasum käynnistivät Nastolan biokaasulaitoksen suunnittelutyöt. Kevät Huhti kesäkuun maakaasun myynti oli 8,1 TWh, joka oli noin 2 % edellisen vuoden vastaavaa suurempi. Talouden elpyminen näkyi maakaasun käytössä. Uusi maakaasuautojen tankkausasema otettiin käyttöön Espoon Friisilässä Länsiväylän varressa. Valtioneuvosto myönsi lunastusluvan Mäntsälästä Siuntioon rakennettavalle maakaasuputkelle. Putken rakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa. Primulan Herkkupaja valitsi tuotannon energiaratkaisuksi Järvenpäähän Gasumin maakaasu- ja höyrypalvelun. Primula on Suomen ensimmäinen elintarvikealan hiilineutraali toimija. Porvoon Kilpilahteen rakennettu uusi maakaasun nesteytyslaitos otettiin käyttöön kesäkuussa. Kesä Heinä syyskuun maakaasun myynti oli 7,9 TWh, joka oli hieman edellisen vuoden vastaavaa suurempi, tosin lämpimän kesän aikana kulutus jäi historiallisen alhaiseksi. Valtiovarainministeriön heinäkuun alussa julkistama ehdotus energiaverotuksen uudistamisesta herätti suurta huolta sekä Gasumin että sen asiakkaiden keskuudessa. Gasumin Pöyryllä teettämä selvitys osoitti, että toteutuessaan verouudistus olisi lisännyt kivihiilen käyttöä maakaasun sijaan ja kasvattanut energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Gasum hankki Porvoon Tolkkisista maa- ja vesialueen, joka soveltuu nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti- ja jakeluterminaalin sijoituspaikaksi. AGA:n perinteikkäät kaasuliedet tulivat myyntiin Gasumille. KSS Energia Oy ja Gasum allekirjoittivat sopimuksen biokaasun toimituksista maakaasuverkkoon Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksesta. Gasum aloitti maakaasulla tuotetun lähilämmön markkinointikampanjan Vihdin Nummelassa, jossa maakaasulla voitaisiin syksystä 2011 alkaen korvata merkittävä osa alueen kiinteistöjen öljylämmityksestä. Syksy Loka joulukuun maakaasun myynti oli 13,7 TWh, joka oli noin 10 % edellisvuoden vastaavaa suurempi. Loppuvuoden kylmät säät lisäsivät maakaasun käyttöä. Eduskunta hyväksyi budjettilakeja käsitellessään energiaverouudistuksen, jossa maakaasun veroa korotetaan porrastetusti kolmessa vaiheessa. Eduskunta edellytti myös päätöksessään, että verotuksen vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa korjataan. Lempäälä Kangasala-maakaasuputken maa-alueiden lunastamiseen myönnettiin lunastuslupa ja Gasum solmi urakkasopimukset. Rakennustyöt käynnistyivät vuodenvaihteessa. Viking Line ilmoitti tilaavansa uuden, LNG:tä polttoaineenaan käyttävän autolautan. Gasum ja Viking Line neuvottelivat LNGtoimituksista. Gasum juhlisti kaupunkikaasun 150 vuotta Helsingissä kolmella yleisötapahtumalla marraskuussa. Gasum aloitti lämmön, prosessihöyryn ja muiden energiatuotteiden tuottamisen Fazerin Vantaan Vaaralan tuotantolaitokselle. Fazer on yksi Gasumin suurimmista lämpöasiakkaista. 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 VUOSIKERTOMUS 2010

Huoli ilmastonmuutoksesta ja mahdollisuudet sen torjuntaan nostivat energian kansainvälisen politiikan kestoaiheeksi. Euroopan unioni käsittelee ilmastopolitiikkaa, ja se vaikuttaa Suomen kansalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Suomessa poliittinen vääntö energiaratkaisuista huipentui viime vuonna energiaverotuksen uudistamisesta käytyyn vilkkaaseen väittelyyn. Maakaasu ja kaasuverkosto luovat mahdollisuuksia myös tulevaisuuden uusiutuvalle energialle. Maailmalla ja Euroopassa maakaasu nähdään erittäin merkittäväksi tekijäksi tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla tunnistetaan yleisesti nopeimmaksi keinoksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Maakaasulle nähdään myös tärkeä tehtävä uusiutuvien energialähteiden rinnalla. Maakaasun merkitystä ovat vahvistaneet myös uudenlaiset maakaasulähteet, kuten Yhdysvalloissa lisääntynyt liuskekaasun tuotanto. Uudet tuotantolähteet ovat muuttaneet kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, mikä on näkynyt maakaasun spot-hintojen laskuna. Suomessa maakaasun mahdollisuuksia ei tunnisteta yhtä hyvin, ja tämä näkyi myös ensimmäisissä energiaverojen uudistamista koskeneissa ehdotuksissa. Vaikka verotus nykymallilla kiristyy portaittain, voi se johtaa maakaasun käytön vähentämiseen ja tehokkaan maakaasuinfrastruktuurin vajaakäyttöön. On syytä kysyä, miksi maakaasun mahdollisuuksia ei Suomessa haluta hyödyntää täysimääräisesti? Perusasiat ovat kunnossa. Gasumin siirtoverkko ja maakaasun hankintasopimus mahdollistavat maakaasun käytön lisäämisen. Verkostoa voidaan myös laajentaa, mikäli markkinoilla on kasvupotentiaalia. Nykyisen ja mahdollisesti rakennettavan uuden verkoston alueella maakaasua voidaan hyödyntää hyvin monipuolisesti: yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksissa. Maakaasu ja kaasuverkosto luovat mahdollisuuksia myös tulevaisuuden uusiutuvalle energialle. Biopohjaiset raaka-aineet jätteitä myöten voidaan mainiosti hyödyntää biokaasuksi, jota voidaan tehokkaasti ja ympäristöä säästäen siirtää maakaasuputkistossa. Biokaasusta suomalaiset saavat tehokkuus- ja ympäristöedun lisäksi täydellisen kotimaisuusedun. Se on uusiutuvaa, puhdasta, kotimaista energiaa. Tässä vuosikertomuksessamme kerromme siitä monipuolisesta kehitystyöstä, jota Gasumilla tehtiin vuonna 2010 ympäristöä säästävien energiaratkaisujen hyväksi. Gasumilla on suomalaisena luonnonkaasujen maa- ja biokaasun osaajana paljon annettavaa Suomen kestävälle energiatulevaisuudelle. Liiketoimintakatsauksien lisäksi raportoimme yritysvastuusta, niin tässä kertomuksessa kuin vielä laajemmin toukokuussa verkossa julkaistavalla raportilla. Kiitän Gasumin koko henkilöstöä ja yhteistyökumppaneitamme kuluneen vuoden tuloksekkaasta työstä. Käytännön teoin osoitamme todeksi sanomamme: Gasum on vastuullinen suomalainen yritys, jonka energiaratkaisut ja -tuotteet avaavat suomalaisille tietä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Espoossa 7.3.2011 Antero Jännes toimitusjohtaja 7

MAA- JA BIOKAASUN ARVOKETJU Maa- ja biokaasu ovat monipuolisia energiakaasuja. Ne sopivat hyvin polttoaineeksi niin suureen voimalaitokseen kuin myös yksittäiseen kaasulieteen tai -autoon. Tuotantopaikalta energiakaasut siirretään loppukäyttäjille tehokkaasti putkiverkostoa pitkin tai nesteytettynä rekka- ja laivakuljetuksilla. TUOTANTO JA KÄSITTELY Maakaasu on pääosin metaania, joka on syntynyt anaerobisen toiminnan myötä onkaloihin maankuoren sisälle. Maailman suurimmat tunnetut kaasuesiintymät sijaitsevat Venäjällä ja Lähi-idässä. Maakaasua voidaan tuottaa tavanomaisten kaasulähteiden lisäksi liuskekaasusta, jolla tarkoitetaan liuskekivikerroksiin kivien huokosiin ja rakoihin varastoitunutta metaania. Poraustekniikan kehityksen myötä liuskekaasuvarojen hyödyntäminen on tullut mahdolliseksi, mikä on muuttanut käsitystä maailman hyödynnettävissä olevista maakaasuvaroista. Merkittäviä liuskekaasuesiintymiä on mm. Pohjois-Amerikassa. Jalostettu biokaasu on maakaasun tavoin suurimmaksi osaksi metaania. Biokaasua tuotetaan mädättämällä orgaanista ainetta, kuten biojätettä, jätevesilietettä tai nurmea. Kiinteässä muodossa olevaa biomassaa, kuten haketta tai puuta, voidaan muuttaa metaaniksi kaasuttamalla. Tällä tavalla tuotettua kaasua kutsutaan synteettiseksi biokaasuksi (bio-sng). TUOTANTO JA KÄSITTELY MAAKAASU Maakaasua esiintyy maankuoren kerrostumissa usein yhdessä öljyn kanssa. SIIRTO JA JAKELU Nykyisin kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tulee putkiverkkoa pitkin Venäjältä Länsi-Siperian maakaasukentiltä. Vastaanottoasemalla Imatralla mitataan maahan tuotavan maakaasun määrä ja seurataan sen laatua. Maakaasu siirretään asiakkaille maanalaista putkiverkostoa pitkin. Maa- ja biokaasua on mahdollista kuljettaa myös nestemäisessä muodossa (LNG). Nesteytyslaitoksella kaasun lämpötilaa lasketaan, jolloin se nesteytyy. Gasum nesteyttää maakaasua Porvoossa, josta LNG:tä toimitetaan rekkakuljetuksilla asiakkaille kaasuverkon ulkopuolelle. Maakaasua nesteytetään myös kaasun tuottajamaissa, joista LNG kuljetetaan suurilla tankkerialuksilla kohdemaihin. SYNTEETTINEN BIOKAASU Kiinteästä biomassasta tuotetaan kaasuttamalla synteettistä biokaasua. KÄYTTÖ Maa- ja biokaasu ovat monipuolisia polttoaineita, jotka soveltuvat erikokoisiin ja -tyyppisiin käyttökohteisiin. Lähes puolet Suomeen tuotavasta maakaasusta käytetään polttoaineena yhdyskuntien voimalaitoksissa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Teollisuudessa maakaasua käytetään erilaisissa lämmitys- ja kuivausprosesseissa sekä höyryntuotannossa. Suurimmat käyttökohteet ovat kemian- ja metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, mutta maakaasu sopii hyvin myös elintarviketeollisuuteen, esimerkiksi leipomoihin, kahvinpaahtimoihin ja mallastamoihin. Myös monet kotitaloudet käyttävät maakaasua lämmityksessä ja kaasuliesien polttoaineena. Maa- ja biokaasu soveltuvat myös maa- ja meriliikenteen polttoaineeksi. Kaasuautot tankkaavat liikennekaasua, joka on paineistettua maa- tai biokaasua (CNG). Meriliikenteen käyttöön vähäpäästöinen polttoaine toimitetaan nesteytetyssä muodossa (LNG). JALOSTETTU BIOKAASU Biokaasun raaka-aineena on ravintoketjun ulkopuolinen biomassa. Biokaasulaitoksella biomassa mädätetään ja syntynyt kaasu jalostetaan. 8 VUOSIKERTOMUS 2010

SANASTO Biokaasu = Ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua, jossa on 45 75 % metaania (CH 4 ) ja 25 50 % hiilidioksidia (CO 2 ). Biokaasua voidaan tuottaa mm. lannasta, elintarvikejätteistä, jätevesilietteistä tai peltobiomassasta, kuten nurmesta. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Bio-SNG, Bio-synthetic natural gas = Synteettinen biokaasu on energiakaasu, jota tuotetaan kaasuttamalla kiinteää biomassaa, kuten puuta tai haketta, ja muuttamalla lopputuote katalyyttien avulla metaaniksi. Bio-SNG vastaa koostumukseltaan maakaasua ja sitä voidaan siirtää maakaasuverkossa. CNG, Compressed natural gas = Paineistettu maakaasu, liikennekaasu. Maakaasun tai jalostetun biokaasun painetta nostetaan hyvin korkeaksi (n. 200 bar), jolloin kaasu saadaan pienempään tilaan. CNG:tä käytetään kaasuautojen polttoaineena. Jalostettu biokaasu = Biokaasu, josta on poistettu epäpuhtaudet ja jonka metaanipitoisuutta on nostettu vähintään 95 prosenttiin. Jalostettu biokaasu vastaa koostumukseltaan maakaasua. LNG, Liquefied natural gas = Nesteytetty maakaasu. Maakaasu nesteytyy, kun sen lämpötila lasketaan 160c asteeseen. Nesteytettynä maakaasua voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolelle laiva- tai rekkakuljetuksina. Käyttökohteissa LNG höyrystetään kaasuksi. Metaani = CH 4, yksinkertaisin hiilivety ja alkaani. Metaani on tehokas ja puhdas polttoaine energiantuotannossa. Se soveltuu hyvin myös vedyntuotantoon. Maakaasu ja jalostettu biokaasu ovat koostumukseltaan lähes puhdasta metaania. Ilmakehään päästessään metaani on voimakas kasvihuonekaasu. SIIRTO JA JAKELU KÄYTTÖ PUTKISIIRTO YHDYSKUNTIEN VOIMALAITOKSET Tuotantopaikalta alta kaasu siirtyy putkiverkostoa pitkin asiakkaille. Kaasuverkosto on logistisesti tehokas tapa siirtää suuria energiamääriä. Sähkön ja kaukolämmön tuotantoon TEOLLISUUS Putkilinjat ovat merkitty merkintäpylväillä. Maakaasuputket sijaitsevat reilun metrin syvyydessä maanpinnan alla. Paperi-, kemian- ja elintarviketeollisuuden prosesseihin ja energiantuotantoon NESTEYTETTY MAAKAASU KOTITALOUDET Maa- tai ibiokaasu voidaan nesteyttää pudottamalla kaasun lämpötilaa 160 c-asteeseen. Lämmitykseen ja kaasuliesiin LIIKENNE Pienemmät määrät nestemäistä maakaasua kuljetetaan säiliörekoilla ja suuremmat määrät laivoilla. Maa- ja meriliikenteen een käyttöön polttoaineeksi 9

Luonnostaan parempia energiaratkaisuja

Liikenne kulkee ympäristöystävällisellä, kotimaisella ja uusiutuvalla biokaasulla lähitulevaisuudessa Paineistettua maakaasua on käytetty liikenteessä Helsingissä jo vuodesta 1996. Suomessa on 17 julkista kaasuautojen tankkausasemaa. Maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 % pienemmät kuin vastaavassa bensiiniautossa, dieselautoihin verrattuna etuna on se, ettei kaasuautosta synny hiukkaspäästöjä. Suomen energiastrategian mukaisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään tulevaisuudessa. Gasum aloittaa kotimaisen ja uusiutuvan biokaasun jakelun liikenteen polttoaineeksi tulevan vuoden aikana. 11

LIIKETOIMINNAT ENERGIAKAUPPA Maakaasun myynti Suomessa kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden kaasun käytölle leimallisia olivat voimakkaat kausivaihtelut. Kokemukset vuoden alussa käyttöön otetusta maakaasun hinnoittelujärjestelmästä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Riskienhallintatuotteiden ja lyhyen kaupan markkinat kehittyivät positiivisesti. Energiakauppa on liikevaihdoltaan suurin Gasumin liiketoimintaalue. Energiakauppa huolehtii maakaasun tukkukaupasta. Maakaasun riittävä saatavuus on varmistettu hankintasopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2026. Maakaasun tukkumyyntihinta Suomessa määräytyy Gasumin hinnoittelujärjestelmän eli tariffin perusteella. Maakaasun kokonaishinta muodostuu energiamaksusta ja siirtohinnasta. Energiamaksu perustuu maahantuodun maakaasun hintaan. Hinta on indeksoitu raskaan polttoöljyn ja hiilen hintaan sekä Tilastokeskuksen julkaisemaan kotimaiseen energiahintaindeksiin. Asiakkaat tilaavat maakaasun vuositilauksella, jonka määrää on mahdollista tarkistaa kuukausittain. Tilausta voi tarpeen mukaan täydentää lisäkaasulla tai Kaasupörssin kautta hankittavilla lyhyen kaupan tuotteilla. Hinnoitteluun pyritään kehittämään vaihteleviin käyttötilanteisiin sopivia joustomekanismeja. KATSAUS MARKKINOIHIN Gasumin energiakaupan kehitys noudatteli energiamarkkinoiden yleistä kehitystä vuonna 2010: energian kulutus kasvoi, kun teollisuuden käyttöaste alkoi palautua normaalitasolle. Kylmät talvikuukaudet lisäsivät energian kulutusta lämmitykseen, toisaalta lämmin kesä vähensi energian tarvetta. Maakaasun käyttö vuonna 2010 kasvoi noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen mahtui sekä uusia käyttöennätyksiä tuntija kuukausitasolla että pidemmän aikavälin keskiarvoja selkeästi alhaisempia käyttöjaksoja. Gasum myi maakaasua yhteensä 44,6 TWh. Maakaasun myyntiin vaikuttavat sää, hintakehitys sähkö- ja polttoainemarkkinoilla sekä teollisuuden käyttöaste. Polttoainemarkkinoilla öljyn hinta nousi keväällä nopeasti, laski kesällä hieman ja nousi lievästi syksyn ajan. Hiilen hinta nousi tasaisesti koko vuoden. Nord Pool Spot -sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Merkittäviä uusia maakaasun asiakaskohteita ei otettu käyttöön vuonna 2010. Fortumin Espoon Suomenojan voimalaitos oli tarkasteluvuonna käytössä ensimmäisen kerran koko vuoden ajan. Maakaasun käyttöhuiput vuonna 2010 osuivat vuoden alku- ja loppupuolelle, kesällä taas käyttö oli huomattavasti viime vuotta alhaisempi. Heti vuoden 2010 alussa maakaasun kulutuksessa tehtiin uusi ennätys: perjantaina 8.1. klo 10 11 toteutui maakaasun kautta historian suurin tuntikulutus, 9 100 MWh. Myös vuorokausitasolla lähestyttiin ennätyslukuja, päivä oli kautta aikain toiseksi suurin käyttöpäivä, 20,3 milj. m³. Kesäkuun käyttö taas oli kaikkien aikojen alhaisin. TARIFFIIN TERVETULLEITA UUDISTUKSIA Maakaasun tukkumyynnissä otettiin vuoden 2010 alussa käyttöön uusi hinnoittelujärjestelmä eli tariffi M2010. Ensimmäisen vuoden käyttökokemukset olivat pääsääntöisesti hyvin positiivisia ja vastasivat kehitystyön aikana sille asetettuja odotuksia sekä asiakkaiden että Gasumin näkökulmasta. Myös yksityiskohtaisempi asiakaspalaute uuteen hinnoittelujärjestelmään tehdyistä muutoksista on ollut varsin myönteistä, joskin M2010 hinnoittelujärjestelmän tehokas hyödyntäminen edellytti uusien tekijöiden huomiointia kaasuntarvetta ennustettaessa ja maakaasun vuositilausta suunniteltaessa. Erityisesti joustavuutta lisännyt kuukausittainen kuukausitehon tarkistamismahdollisuus sai asiakkailta kiitosta kuluneen vuoden aikana ja sitä hyödynnettiinkin varsin runsaasti. Maakaasun tariffimyynnin jakaantuminen vuosituotteen, kuukausituotteen, pienkulutustariffin, lisäkaasun sekä lyhyen kaupan tuotteiden välillä vastasi energiakaupan vuosihinnoittelussa hinnoittelujärjestelmälle asetettuja odotuksia. M2010 toi mukanaan toivottua lisäaktiivisuutta myös kesäajan jälkimarkkinakauppaan. LYHYEN KAUPAN MARKKINAT KASVOIVAT Vuosi- ja kuukausituotteiden lisäksi asiakkaiden käytössä ovat lyhyen kaupan tuotteet, joita voidaan ostaa Kaasupörssin välityksellä. Kauppapaikassa on tarjolla maakaasun käyttäjien tarjoamia kaasueriä sekä Gasumin Plussa-tuotetta. Lyhyen kaupan tuotteiden osuus energiakaupasta lisääntyi merkittävästi vuonna 2010. Gasum Plussaa myytiin 3,1 TWh. Plussa-kauppoja tehtiin 74 400 kpl. Määrä oli yli kolminkertainen edellisvuoteen nähden. Plussa-kauppaa tehtiin maakaasun huippukäyttöjen aikaan, kun kylmä sää ja sähkömarkkinoiden hintakehitys kasvattivat maakaasun käyttöä yli asiakkaiden vuositilauksissaan arvioimien määrien. Plussan osuus maakaasun kokonaismyynnistä kasvoi 2,2 % prosentista 6,9 % prosenttiin. HINTASUOJAUSPALVELUT SUOSITTUJA Maakaasun energiakaupan energiamaksusta voi suojata 55 100 % eri hintasuojaustuotteilla ja niiden kombinaatioilla jopa 1 3 vuotta etukäteen. Öljy- ja hiilihintatekijöiden suojaamiseen on omat tuotteensa. Kaasun koko energiamaksu voidaan tarvittaessa sopia etukäteen Gasum Kiinteä -tuotteella. Vuosi 2010 muodostui ennätyksellisen hyväksi myös suojausmyynnin osalta. Kaiken kaikkiaan suojaustuotteiden vaihdoksi kertyi 5,4 TWh, joka vastaa määrältään 12 % maakaasun kokonaismyynnistä. 12 VUOSIKERTOMUS 2010

Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2010 Sähkön ja kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2010 Maakaasun hinta ja veron osuus teollisuusasiakkaille Euroopassa 2010 (EUR/MWh) KAUKOLÄMPÖ 50 40 S Ä H K Ö N T U OTA N TO 30 20 Vuosituote 59 % Kuukausituote 22 % Pienkulutustariffi* 2 % Lisäkaasu, Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 17 % *Pienkulutustariffi sisältää Gasumin oman käytön. Kaukolämpö Sähköntuotanto Maakaasu 35 % 14 % Hiili 23 % 19 % Puu ja muu bio 18 % 14 % Turve 18 % 7 % Öljy 5 % 0,7 % Ydinvoima 0 % 28 % Vesivoima 0 % 17 % Muut* 1 % 1 % *Muut: tuulivoima ja muu ei bio 1 1 10 0 2010 Energian hinta Verot Belgia Espanja Tsekki Italia Saksa Lähde: Eurogas ja Eurostat Tanska Ruotsi Suomi Suomi 2011 Suomi 2015 ASIAKKAAT TYYTYVÄISIÄ TOIMITUSVARMUUTEEN Corporate Imagen maalis huhtikuussa toteuttaman asiakastutkimuksen mukaan Gasum on onnistunut selvästi kehittämään asiakastyytyväisyytensä tasoa ja yhtiö saa kiitosta etenkin hyvästä ja aktivoituneesta palvelustaan. Kokonaisuutena tulokset kehittyivät positiiviseen suuntaan lähes kaikilla osa-alueilla. Erityisesti asiakaslähtöisyys, palveluhalukkuus, yhteydenpidon aktiivisuus sekä tiedottamisen avoimuus olivat selvästi kehittyneet edellisestä vuonna 2008 tehdystä mittauksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 109 Gasumin energiakaupan asiakasta maalis huhtikuun aikana. KEHITYSNÄKYMIÄ Gasumin asiakastutkimuksesta ilmeni, että arvioidessaan maakaasun käytön kehittymistä tulevaisuudessa, selvästi aiempaa harvemmat Gasumin asiakkaista uskoivat maakaasun käytön omalta osaltaan lisääntyvän. Monet maakaasun käytön vähenemistä ennakoivat perustelivat kantaansa viime vuosina kohonneella kaasun kokonaishinnalla. Etenkin veronkorotusten koettiin ohjaavan jatkossa biopolttoaineiden käyttöön. Vuoden 2011 osalta maakaasun myynti säilynee vähintään edeltävän vuoden tasolla. Portaittain käyttöön otettavaksi sovittu, uudistettu energiaverotus tulee toteutuessaan heikentämään merkittävästi maakaasun kilpailukykyä viimeistään vuonna 2015. Vuonna 2013 uudistuvan päästökaupan merkitystä maakaasun kilpailukykyyn on vielä vaikea arvioida. Kansainvälisillä energiamarkkinoilla ennakoidaan maakaasun käytön merkittävää lisäystä. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionin alueella nopeimmaksi keinoksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamisessa on todettu kivihiilen korvaaminen maakaasulla. Arviot käytettävissä olevan maakaasun riittävyydestä ovat lähes kolminkertaistuneet uudenlaisten maakaasulähteiden käyttöönoton myötä. Suomessa ratkaisuksi päästöjen vähentämisessä on nähty erityisesti biopohjaisten kiinteiden polttoaineiden käytön voimakas lisääminen. Se voi käytännössä osoittautua haasteelliseksi. Rajoitteina ovat esimerkiksi polttoaineen riittävä saatavuus sekä logistiikka tiheästi asutuilla ja liikennöidyillä kaupunkialueilla. Putkilogistiikan edut ja yhdistetyn tuotannon tehokkuus puoltavat jatkossakin maakaasun käyttöä. Maakaasun käytöstä aiheutuvia päästöjä voidaan jatkossa vähentää entisestään uuden teknologian, kuten synteettisen biokaasun ja hiilidioksidin talteenoton avulla. KAASUPÖRSSI Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy ylläpitää Kaasupörssi online-verkkopalvelussa maakaasun jälkimarkkinoiden ja CO 2 -päästöoikeuksien markkinapaikkaa, sekä tarjoaa maakaasu- ja päästökauppaan liittyviä palveluita asiakkailleen ja Gasum Oy:lle. Kaasupörssin liikevaihto koostuu kaupankäynti- ja palvelupalkkioista sekä osanottomaksuista. Jälkimarkkina- ja Gasum Plussa -kauppaa käydään Gas Physical Forward eli GPF-kaupankäyntimenetelmällä. Kaupankäynti tapahtuu Kaasupörssin verkkopalvelussa. Kaupankäynti on avoinna vuoden kaikkina päivinä 24 tuntia. Kaupan kohteena on fyysinen maakaasutoimitus yhden tunnin erissä. Kaupankäynti on mahdollista minimissään yhtä täyttä tuntia ja maksimissaan 90 vuorokautta ennen kaupan kohteena olevan kaasuerän toimitusta. Vuonna 2010 Kaasupörssin GPF-kaupankäynnin kokonaisvaihdoksi muodostui 4,0 TWh, joka on lähes kolme kertaa suurempi kuin edeltävänä vuonna. Sen osuus koko maakaasun käytöstä Suomessa oli 8,9 %. GPF-kauppoja syntyi vuodenaikana yhteensä lähes 129 000 kpl. Tämä tekee yhtä päivää kohden keskimäärin 353 toteutunutta kauppaa. 13

LIIKETOIMINNAT ENERGIAPALVELUT Gasum tarjoaa maakaasupohjaisia energiaratkaisuja asumiseen, teollisuudelle, energiayhtiölle, rakentajille ja ravintoloihin. Energiapalvelujen myynti kasvoi 11 % vuonna 2010. Erityisesti lämpöpalvelujen myynti kehittyi hyvin, volyymi kasvoi 58 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun myynti Gasumin paikallisjakeluverkoissa kasvoi 17 % ja oli 577,5 GWh. Energiapalvelut on yksi Gasumin liiketoiminnan strategisista painopistealueista, jolla on merkittävä rooli koko konsernin liiketoiminnan ja asiakaskunnan monipuolistamisessa. Energiapalvelut tarjoaa laajan valikoiman maakaasuun perustuvia laitteita ja palveluja. Gasum on Suomen johtava maakaasupohjaisten energiaratkaisujen, kuten lämmön, kaasulaitteiden, asennuksen ja huollon myyjä. Energiapalvelut tarjoaa myös rakennuspalveluja, kuten maakaasun jakeluputkistoja omakotitaloille, asuinalueille, yrityksille ja tehtaille. Gasum tarjoaa lisäksi ravintoloille ja yksityisasiakkaille liesiä ja muita keittiölaitteita. Energiapalvelut huolehtii Suomen asiakasmäärältään suurimman paikallisjakeluverkon, Helsingin kaupunkikaasuverkon, ylläpidosta ja kehittämisestä. Gasumilla on jakeluverkkoja myös Kotkassa, Porvoossa, Lohjalla, Vantaalla, Kirkkonummella, Siuntiossa, Riihimäellä ja Iitissä. KATSAUS MARKKINOIHIN Vuonna 2010 yritykset olivat toipumassa taantumasta ja aloittivat jälleen investoida tuotantolaitoksiin. Moni yritys halusi vahvistaa profiiliaan ympäristöystävällisenä edelläkävijänä ja vähentää oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Kotitaloudet kiinnittivät entistä enemmän huomiota lämmitysratkaisujen valintaan. Tärkeitä valintatekijöitä olivat hinta sekä halu vaihtaa puhtaampaan ja energiatehokkaampaan lämmöntuotannon muotoon. Suomessa pääosa lämmitykseen käytetystä maakaasusta hyödynnetään kaukolämpönä. Noin 4 000 omakotitaloa ja reilu tuhat taloyhtiötä on liittynyt maakaasun jakeluverkkoon ja käyttää suoraan maakaasua lämmityksessä. Gasumilla on noin 1300 omakoti- ja taloyhtiöasiakasta. Gasum markkinoi lämmitysratkaisuja laajalla suoramarkkinointikampanjalla sekä paikallisesti järjestetyillä lämpöpäivillä. Kiinteistöjen lämmitykseen Gasum toi markkinoille Oertli Oecosun-järjes- telmän, joka yhdistää maakaasun ja aurinkolämmön edut. Gasumin viesteissä painotettiin myös maakaasukäyttöisten kondenssikattiloiden energiatehokkuutta ja helppoa sijoitettavuutta. Aktiivista maakaasun markkinointityötä tehtiin erityisesti Vihdin Nummelan alueella, joka tulee maakaasuverkoston piiriin syksyllä 2011 uuden Mäntsälä Siuntio -maakaasunputken myötä. Yritysasiakkaat olivat kiinnostuneita maakaasupohjaisista energiaratkaisuista. Niiden avulla yritysten hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä ja energian käyttöä tehostettua. Energiapalvelut rakennutti kaksi höyrylämpökeskusta sekä viisi lämminvesikattilalaitosta. Lämpö- ja höyryenergian toimitussopimukset solmittiin mm. Oy Karl Fazer Ab:n, Primulan Herkkutehdas Oy:n ja Halton Oy:n kanssa. Gasum laajensi kaasukäyttöisten keittiölaitteiden tarjontaa. Syyskuussa tuotiin Suomen markkinoille englantilaiset AGA-kaasuliedet. AGA on perinteinen kaasuliesien laatumerkki, joka on tunnettu erityisesti Iso-Britanniassa ja Manner-Euroopassa. Gasum toimittaa ratkaisuja joko itse tai partner-verkostonsa kautta. Verkoston rakentamiseksi järjestetään Gasum Pro -koulutuksia, joissa yhteistyökumppanit saavat perehdytyksen laitetarjontaan. Kaasuasennusluvat myöntää viranomainen. KEHITYSNÄKYMIÄ Gasum arvioi, että maakaasupohjaisilla energiaratkaisuilla on hyvät kehitysnäkymät. Vuoden 2010 energiaveropäätös ei vähennä palvelu-, laite- tai ratkaisumyynnin tuotteiden kilpailukykyä markkinoilla. Liikevaihdon laajentaminen edellyttää panostuksia energiatehokkaiden ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvien ratkaisujen tarjoamiseen. Gasum Paikallisjakelu Oy:n maakaasun myynti jakeluasiakkaille oli yhteensä 577,5 GWh, joka muodosti noin 1,3 % Gasum-konsernin maakaasun kokonaismyynnistä. Maakaasun myynti jakeluasiakkaille käyttäjäryhmittäin 2010 GAASIENERGIA Gaasienergia AS on Gasum-konserniin kuuluva, Virossa toimiva yhtiö, joka myy maakaasua pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille. Gaasinenergia omistaa 60 km jakeluputkistoa Tallinnan ympäristössä. Yhtiön toimintaympäristöön on vaikuttanut voimakkaasti vuonna 2007 voimaan astunut säädös, joka edellytti kaasun jakelutoiminnan ja energian myynnin eriyttämistä. Vuonna 2010 Gaasienergia toimitti jakeluverkkoaan pitkin 10,5 milj. m 3 maakaasua, myynnin ollessa 3,3 mil. m 3. Vuoden aikana yhtiön taloutta saatiin tasapainotettua ja tulos (169 000 euroa) oli ensimmäistä kertaa positiivinen kaikilla toimintasegmenteillä. Teollisuus 35 % Palvelu- liike- ja julkinen sektori 21 % Alue- ja kaukolämpö 17 % Liikenne 10 % Rivi- ja kerrostalot 9 % Pientalojen lämmitys 5 % Liesikäyttäjät 2 % Puutarhat 1 % 14 VUOSIKERTOMUS 2010

ENERGIAKAASUT Energiakaasut-liiketoiminnan tuotteita ovat biokaasu ja nesteytetty maakaasu. Vuonna 2010 Gasum solmi ensimmäisen sopimuksen biokaasun toimituksista Kouvolassa. Uusi maakaasun nesteytyslaitos aloitti toimintansa Porvoon Kilpilahdessa. Energiakaasut laajentavat Gasumin liiketoimintaa uudenlaisiin asiakas- ja käyttökohteisiin sekä kotimaisiin kaasulähteisiin. Liiketoiminta kattaa biokaasuun ja nesteytettyyn maakaasuun liittyvän kehitystyön, myynnin ja markkinoinnin. BIOKAASU ON KOTIMAINEN JA UUSIUTUVA POLTTOAINE Jalostettu biokaasu vastaa kemialliselta koostumukseltaan maakaasua, ja sitä voidaan käyttää samoissa kohteissa kuin maakaasua. Biokaasun raaka-aineena voivat olla esimerkiksi jätevesilietteet, erilliskerätty biojäte ja maatalouden sivuvirrat kuten karjan lanta tai ruokaketjuun kuulumaton peltobiomassa. Kiinteän biomassan kuten puun tai hakkeen, kaasutuksesta käytetään termiä synteettinen biokaasu tai bio-sng (Bio-Synthetic Natural Gas). Gasum kehittää biokaasuihin liittyvää liiketoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Gasum haluaa erityisesti kehittää sellaista biokaasuliiketoimintaa, joka hyödyntää logistiikassa tehokasta kaasunsiirtoverkostoa. Gasum on 20 % osakkuudella mukana Biovakka Suomi Oy:ssä. Biovakalla on biokaasulaitokset Vehmaalla sekä Turussa Topinojalla. LNG KULKEE PUTKIVERKOSTON ULKOPUOLELLE Nesteytetty maakaasu (LNG, Liquefied Natural Gas) mahdollistaa maakaasun toimittamisen sellaisillekin käyttäjille, jotka eivät sijaitse kaasuverkoston piirissä. Maakaasu nesteytetään pudottamalla kaasun lämpötila nestemäisen typen avulla 160 C-asteeseen. LNG voidaan kuljettaa loppukäyttäjälle rekka- tai laivakuljetuksina. Vuosina 1996 2010 Gasum myi asiakkailleen LNG:tä, joka valmistettiin AGAn omistamassa tuotantolaitoksessa. LNG:tä on käytetty Suomessa mm. kaasumoottoreiden koekäyttöön sekä maakaasun varapolttoaineena. Kesäkuussa 2010 Gasum otti käyttöön uuden nesteytyslaitoksen, joka nelinkertaisti LNG:n tuotantokapasiteetin ja paransi sen markkinointimahdollisuuksia. BIOKAASULIIKETOIMINTA KEHITTYI VUODEN 2010 AIKANA Gasum ja Biovakka aloittivat Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön maaliskuussa 2010. Kokonaiskustannuksiltaan hanke on noin 13 miljoonan euroa. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa ja se tuottaisi biokaasua noin 25 GWh vuodessa. Syyskuussa Gasum solmi ensimmäisen biokaasun toimitusta koskevan sopimuksen. Biokaasun tuottaa energia-, jäte- ja vesiyhtiöiden yhdessä omistama Kymen Bioenergia Oy. KSS Energia Oy rakentaa laitoksen, jossa biokaasu puhdistetaan epäpuhtauksista ja sen suhteellista metaanipitoisuutta nostetaan. Gasum rakentaa laitoksen yhteyteen paineenkorotus-, mittaus- ja analysointilaitteiston, jonka avulla jalostettu biokaasu syötetään maakaasun siirtoverkkoon sekä kaasun määrä ja laatu mitataan. Biokaasun tuotanto aloitetaan alkuvuodesta 2011. Gasumin verkkoon sitä päästään syöttämään syksyllä. Vuositasolla tavoitteena on tuottaa kaasuverkkoon biokaasua n. 7 GWh. KATSAUS LNG-MARKKINOIHIN Vuonna 2010 Gasum myi LNG:tä 9 960 tonnia. Porvoon laitoksella valmistetun LNG:n lisäksi Gasum myös toi nesteytettyä maakaasua Venäjältä Kingiseppissä sijaitsevalta nesteytyslaitokselta. LNG:tä myytiin Suomen lisäksi Ruotsiin, jossa sitä käytetään biokaasun varapolttoaineena kaasuautojen tankkausasemilla. Suomessa LNG:n päämarkkina on kaasumoottoreiden koekäyttö. Gasum myös varastoi LNG.tä maakaasun varapolttoaineeksi. Kaasuputkiston huoltotöiden yhteydessä Gasum toimitti maakaasua asiakkailleen LNG:n avulla. LNG on vähäpäästöinen vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi. Kesäkuussa 2010 Gasum hankki Porvoon Tolkkisista maa- ja vesialueen, joka soveltuu LNG-vastaanottoterminaalin rakentamiseen. Vuoden aikana Gasum teki useita selvityksiä ja kävi neuvotteluja potentiaalisten meriliikennettä harjoittavien asiakkaiden kanssa. Osaa asiakkaista voitaisiin palvella Porvoon laitokselta toimitettavalla nesteytetyllä maakaasulla. Säännöllinen ja suurimuotoinen käyttö edellyttää LNG:n tuontia ja varastointia satamassa. BIOKAASU- JA LNG-LIIKETOIMINNAN KEHITYSNÄKYMÄT Gasumin näkemyksen mukaan biokaasu kannattaisi hyödyntää erityisesti liikenteen polttoaineena. Vuonna 2010 hyväksyttiin asetus uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffista. Uusi asetus ohjaa jatkossa merkittävän osan biokaasusta sähköntuotantoon. Gasumin mielestä biokaasun hyödyntämistapoja tulisi kohdella tasapuolisesti. Kouvolassa toteutettava malli biokaasun tuottamisesta ja jakelusta liikenteen polttoaineeksi toimisi myös pääkaupunkiseudulla. Suur-Helsingin alueella saatavilla oleva biokaasu mahdollistaisi kaikkien pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä liikennöivien kaasubussien siirtymisen biokaasun käyttöön. LNG:n vienti Suomesta Ruotsiin päättynee, kun AGAn rakenteilla oleva LNG-terminaali valmistuu Nynäshamniin vuoden 2011 lopulla. Suomessa LNG-markkinoiden kehitysnäkymät ovat varsin hyvät. Maakaasuverkoston ulkopuolella sijaitsevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat potentiaalista asiakaskuntaa. LNG-markkinoiden kehitys tässä segmentissä riippuu tuotteen kilpailukyvystä vaihtoehtoisten polttoaineiden, nestekaasun (LPG) ja kevyen polttoöljyn kanssa. Merkittävää asiakaspotentiaalia LNG:lle löytyy merenkulun polttoaineena. Merenkulkua Itämerellä koskevat päästörajoitukset kiristyvät lähivuosien aikana. Ensimmäiset päästörajoitukset astuvat voimaan vuoden 2015 aikana. Erityisesti rikki, typpioksidi- ja hiukkaspäästörajat tiukkenevat huomattavasti. LNG-käyttöiset alukset eivät tarvitse kalliita lisälaitteita päästörajojen saavuttamiseksi. Monet varustamot sekä laivamoottoreiden valmistajat näkevät LNG:n käyttämisessä merenkulun polttoaineena monia hyötyjä. 15

LIIKETOIMINNAT SIIRTOPALVELUT Maakaasun toimitusvarmuus oli hyvä vuonna 2010. Investoinnit siirtoverkoston ylläpitoon olivat 25,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 maakaasun käytölle olivat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut, lyhyet huippukäyttöajat ja vilkas kaupankäynti lyhyen kaupan tuotteilla. Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Henkilöstöstä merkittävä osa, noin 100 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa siirtoputkistossa asiakkaille, joille kaasu luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Korkeapaineinen teräsputki kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja se on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten lisätään virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla putkiosuuksia voidaan eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. Maakaasun siirtopalvelujen hinnoittelun perusteena ovat siirtoverkostoon sitoutunut pääoma sekä siirtoverkoston käytön ja ylläpidon kustannukset. Energiamarkkinavirasto valvoo siirtopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta. Valvonta tapahtuu neljän vuoden jaksoissa. Vuonna 2010 alkoi valvontajakso, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Energiamarkkinavirasto seuraa mm. siirtohinnan tuoton kohtuullisuutta ja toiminnan laatua ja tehokkuutta. KATSAUS MARKKINOIHIN Siirtoverkostoon ei vuoden 2010 aikana liitetty uusia merkittäviä laitoskohteita. Uudet paikallisjakeluverkot liitettiin Gasumin siirtoverkkoon Iitin Kausalassa ja Vantaan Länsimäessä. Uuden maakaasun hinnoittelujärjestelmän, M2010-tariffin, myötä tarkennettiin myös Gasumin siirron hinnoittelua. Muutoksia ei tehty hintasuhteisiin maksukomponenttien välillä. Maksukomponentteja ovat kohdemaksu, tehomaksu ja toimituskohdekohtainen siirtomaksu. Siirtotariffiin yksikköhinnat nousivat edellisvuodesta 1.1.2010 alkaen 6 %. Vuoden 2011 alussa yksikköhintoja korotetaan 9 %. Gasum Maakaasun vientireitit Venäjältä Eurooppaan BARENTSINMERI RUOTSI SUOMI NORJA VENÄJÄ VIRO TANSKA LIETTUA LATVIA ISO-BRITANNIA ALANKOMAAT SAKSA PUOLA VALKO- VENÄJÄ RANSKA BELGIA SVEITSI TSEKKI SLOVAKIA ITÄVALTA UNKARI MOLDOVA UKRAINA KAZAKSTAN 16 VUOSIKERTOMUS 2010

arvioi, että tarkastelujakson aikana, vuosina 2010 2013 siirtomaksujen tuotto säilyy Energiamarkkinaviraston määrittelemällä kohtuullisella tasolla ja mahdollistaa tarvittavan verkoston kehitys- ja ylläpitotoiminnan. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden keskusvalvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta ennustetaan mm. sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteen mukaan. Valvomon henkilöstö osallistuu Gasumin lyhyen kaupan markkinoiden toimintaan ilmoittamalla käytössä olevan vapaan siirtokapasiteetin, jonka puitteissa kaasumääriä voidaan laittaa myyntiin. Tilanteissa joissa vallitsee niukkuutta kaasun siirtokapasiteetista tai kaasun saatavuudesta, voidaan kaasun käyttöä rajoittaa nostamalla asiakkaiden vuositilaukset ylittävän lisäkaasun ja lisäsiirron hintaa. Gasum julkaisi vuoden 2010 lopulla verkossa asiakaspalvelujärjestelmässään säännöllisesti päivittyvän tilannekuvan maakaasuverkon siirtokapasiteetin käyttöasteesta ja maakaasuverkostossa varastossa olevan kaasumäärän. Sivuilla ilmoitetaan myös lisäkaasun ja lisäsiirron hinnat. VERKOSTON YLLÄPITO, TOIMIVUUS JA KEHITTÄMINEN Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Uuden Mäntsälä Siuntio-maakaasuputken rakentaminen käynnistettiin. 90 km mittainen putki palvelee erityisesti pääkaupunkiseudun suuria maakaasun käyttäjiä, samalla se tuo maakaasun uusiin läntisen Uudenmaan kuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Vihtiin. Putken on tarkoitus olla käyttövalmis syksyllä 2011. Vuoden 2010 lopussa Gasum käynnisti uuden Lempäälän ja Kangasalan välisen putken rakennustyöt. Putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle ja sen avulla kaasua voidaan toimittaa mm. Sahalahteen Ruoka-Saarioinen Oy:n tuotantolaitokselle. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään ennakkohuolto-ohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin 2 500 huoltotoimenpidettä. Maakaasuputkien käyttöiäksi arvioidaan yleensä 30 50 vuotta käyttöolosuhteista riippuen. Verkoston ylläpito-ohjelmassa on vanhimpien putkisto-osuuksien peruskorjauksia. Myös verkoston automaatiota kehitetään. Vuonna 2010 käynnistyi suunnittelutyö, joka tähtää vuonna 1997 käyttöön otettujen kompressoriasemien automaation uusimiseen. Uusien automaatiojärjestelmien elinkaariarvio on 15 vuotta. Maakaasun siirtoverkoston teknisessä toimivuudessa ei ollut häiriöitä vuonna 2010. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,005 %. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kaksi, häiriökeskeytyksiä ei ollut. Vuoden 2010 joulukuussa astui voimaan Euroopan unionin uusi toimitusvarmuusasetus, jolla EU vahvisti kaasunsaannin turvaamiseen tähtäävät säännökset. Asetuksessa on määritelty toimenpiteet tilanteessa, jossa markkinat eivät pysty toimittamaan tarvittavia kaasumääriä sekä EU:n, jäsenvaltioiden ja yhtiöiden vastuut. Kaasun toimitusvarmuuteen vaikuttavat riskit arvioi toimivaltainen viranomainen, Suomessa Huoltovarmuuskeskus. Asetuksessa on määritelty suojatut asiakkaat, joiden kaasun toimitukset määrätyissä tilanteissa on taattava. Suomessa maakaasun toimitusvarmuuteen ja varautumiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Saantihäiriötilanteissa maakaasu korvataan muilla polttoaineilla tai vaihtoehtoisilla energiamuodoilla. Järjestelmävastuuseen asetettuna verkonhaltijana Gasum huolehtii häiriötilanteissa yhdessä muiden osapuolien kanssa kaasutoimituksien ohjaamisesta niin, että haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Maakaasuverkosto Suomessa NOKIA IKAALINEN TAMPERE VALKEAKOSKI KANGASALA 3 IMATRA HÄMEENLINNA LAHTI LAPPEENRANTA KOUVOLA NAANTALI TURKU HYVINKÄÄ RIIHIMÄKI ORIMATTILA MÄNTSÄLÄ KERAVA PORVOO KOTKA ANJALANKOSKI HAMINA LOHJA INKOO ESPOO KIRKKONUMMI HELSINKI Maakaasuverkosto Rakenteilla Suunnitteilla Gasumin toimipisteet Kompressoriasemat TALLINNA PALDINSKI NARVA 17

LIIKETOIMINNAT KEHITYSNÄKYMIÄ Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä merkittäviä maantieteellisiä laajennushankkeita Suomen maakaasun siirtoverkostoon. Esimerkiksi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ja Gasumin välistä aiesopimusta maakaasun toimituksista Turun talousalueelle ei jatkettu sopimuksen päättyessä vuoden 2010 lopussa. Gasum ei ole ilmoittanut luopuvansa hankkeesta. Lopullisia päätöksiä Turun talousalueen energiaratkaisusta ei helmikuussa 2011 oltu tehty. Ylläpitoinvestointeja tehdään mm. perusparannushankkeessa, jossa uusitaan putkiston vanhimpia ja käyttöikänsä loppuvaiheessa olevia osuuksia. Siirtopalveluissa valmistaudutaan siihen, että tulevaisuudessa kaasuverkostoa käytetään myös biokaasun siirtoon. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon vuoden 2011 syksyllä Kouvolassa. Eri kaasulajien käsittely verkostossa edellyttää uudenlaista tasehallintaa sekä mahdollisuutta määrittää kaasun laatu verkoston eri osissa. Kotimaisten biopohjaisten kaasujen ohella valmistaudutaan maakaasun hankinnan monipuolistamiseen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin avulla. Gasum aloitti konsernirakenteen muutoksen, jossa emoyhtiössä oleva kunnossapitotoiminta ja Gasum Energiapalveluiden asennusja huoltotoiminta siirretään uuteen, perustettavaan yhtiöön. Muutosten tarkoituksena on kehittää kunnossapitotoiminnan osaamista ja lisätä toiminnan tehokkuutta. Muutos toteutetaan vuoden 2011 aikana. OHJAUSTA EUROOPAN UNIONILTA Euroopan unionin tavoitteena on liittää Suomi ja Baltian maat osaksi EU:n energiasisämarkkinoita. Suomi ja Baltian maat Keski- ja Kaakkois-Euroopan maihin yhdistävä kaasukäytävä on yksi Euroopan unionin komission määrittelemistä kolmesta tärkeästä kaasukäytävästä. Mikäli yhteys syntyy, se tietää muutoksia myös Gasumin verkkoliiketoimintaan. Gasum on jäsen ja toimii aktiivisesti ENTSOG:ssa (European Network of Transmission System Operators Gas). ENTSOG on EU:n aloitteesta perustettu jäsenmaissa toimivien siirtoverkkoyhtiöiden yhteistyöorganisaatio. Se laatii maakaasun siirtoverkkojen toiminnassa käytettäviä pelisääntöjä (Network Code) ja neuvottelee valvontaviranomaisten yhteistyöelimen (ACER, Agency for the Cooperation of Energy Regulators) kanssa. EU:n vuonna 2009 hyväksytyn kolmannen energiasisämarkkinadirektiivin voimaanastuminen johtaa joukkoon muutoksia myös kaasualalla, mm. verkosto-operaattoreiden sertifiointiin ja siten uusien verkkolupien hakuun. Suomen maakaasumarkkinoiden erityispiirteiden vuoksi Suomella säilyy oikeus poiketa eräistä direktiivin määräyksistä, mutta myös Suomen kansallista maakaasumarkkinalakia joudutaan muuttamaan. Kaasuautojen julkiset tankkausasemat Suomessa 2010 (17 kpl) Maakaasuautojen ja -tankkausasemien määrät Euroopassa 2010 TAMPERE RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ LOHJA LAUKAA LAHTI MÄNTSÄLÄ PORVOO VANTAA Malmi Vermo Roihupelto Ruskeasuo ESPOO Friisilä HELSINKI IMATRA LAPPEENRANTA KOUVOLA HAMINA KOTKA Maa Henkilöautot Muut (bussit, rekat) Tankkausasemat Italia 726 500 3 500 837 Ukraina 10 000 190 019 283 Armenia 69 971 31381 303 Venäjä 72798 27252 284 Saksa 89 100 2 790 900 Bulgaria 60 000 270 81 Ruotsi 30 100 1 900 155 Ranska 1000 3 307 125 Sveitsi 9 195 299 129 Valko-Venäjä 5 500 0 23 Itävalta 5 253 72 221 Moldova 5 000 0 14 Alankomaat 2 800 702 66 Turkki 1 850 1 489 14 Espanja 550 2 435 44 Tsekki 2 112 366 45 Georgia 3 000 0 42 Puola 1 502 580 47 Suomi 750 119 18 Slovakia 429 394 11 ESPOO HELSINKI Gasumin tankkausasema Gasumin tankkausasema suunnitteilla Muun toimijan tankkausasema Euroopan NGV maissa yhteensä 1 108 588 269 189 3 713 Tankkausasemien määrä sisältää julkiset ja yksityiset asemat. Kaikki maakaasuautot yhteensä 1 377 777 Lähde: NGV Worlwide statistics 2011 18 VUOSIKERTOMUS 2010

LIIKENNEPALVELUT Gasumilla on 14 kaasuautojen tankkausasemaa, vuonna 2010 otettiin käyttöön kaksi uutta asemaa. Liikennekaasun hinta tankkausasemilla oli keskimäärin 1,10 euroa / kg, vertailuhinta laskettuna bensiinilitraa vastaavaksi oli 0,71 euroa. Myös vuoden 2011 alussa tapahtuneiden veromuutosten jälkeen maakaasu on edullisin liikenteen polttoaine. Maakaasu taajamien joukkoliikenteen polttoaineena parantaa lähi-ilman laatua, koska kaasun käytöstä ei synny hiukkaspäästöjä. Gasum myy paineistettua maakaasua (Compressed Natural Gas, CNG), eli liikennekaasua, ajoneuvojen polttoaineeksi. Liikennekaasu mitataan kiloina. Tankkausasemilla maksetaan Gasumin omalla Gas- Card-maksuaikakortilla. Vuoden aikana Gasum avasi uudet tankkausasemat Lohjalle ja Espoon Friisilään. Tankkausasemille etsitään paikkoja vilkkaasti liikennöityjen reittien tuntumasta, ja asemat rakennetaan mahdollisuuksien mukaan perinteisten polttoaineasemien yhteyteen. Tankkausasemien paikkoja valittaessa selvitetään alueen asiakaspotentiaalia julkisen liikenteen, yritysten, esim. kuljetusliikkeiden, sekä henkilöautojen osalta. Yritysasiakkaille voidaan räätälöidä myös omia tankkausratkaisuja. Ensivaiheessa Gasum rakentaa tankkausasemia maakaasuverkoston alueella. Jatkossa tankkausasemaverkostoa on mahdollista laajentaa maakaasu-suomen ulkopuolelle hyödyntämällä logistiikassa nesteytettyä maakaasua (LNG). Maakaasun liikennekäyttö alkoi Suomessa vuonna 1996, kun Tammelundin Bussiliikenne Oy otti käyttöön ensimmäiset maakaasubussit. Ensimmäinen, nyttemmin jo käytöstä poistettu tankkausasema, sijaitsi Helsingin Pirkkolassa. Vuonna 2010 Suomessa toimii 17 julkista kaasuautojen tankkausasemaa. Gasumin 14 tankkausaseman lisäksi käytössä ovat Haminan Energian ja St1:n asema Haminassa, St1:n ja Mäntsälän Sähkön asema Mäntsälässä sekä Metener Oy:n biokaasun tankkausasema Laukaalla. YMPÄRISTÖEDUT JA EDULLINEN HINTA KIINNOSTAVAT Kiinnostusta maakaasun käyttöön ajoneuvoissa ovat kasvattaneet ympäristösyyt ja polttoaineen edullinen hinta. Maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 % pienemmät kuin vastaavassa bensiiniautossa. Dieselautoihin verrattuna etuna on se, ettei kaasuautosta synny hiukkaspäästöjä, jotka ovat merkittävä lähi-ilman laatua heikentävä tekijä. Kaasuajoneuvojen käyttö ei rajoitu vain liikennekaasun tankkausasemien alueelle, sillä lähes kaikki henkilö- ja pakettiautot on varustettu kaksoispolttoainejärjestelmällä (bi-fuel), toisin sanoen ne voivat käyttää joko bensiiniä tai kaasua. Auton käyttösäde on mallikohtainen. Henkilöautot kulkevat kaasulla 300 500 km. VEROKESKUSTELU HAITTASI MARKKINAKEHITYSTÄ Maakaasuautojen määrän kasvu hidastui vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna, koska kuluttajat odottivat uusia liikennepolttoaineita koskevia veropäätöksiä. Vuoden 2010 lopussa Gasumilla oli noin tuhat GasCard-asiakasta. Asiakkaiden ajoneuvomäärä kasvoi noin 20 %, mutta liikennekaasun myyntivolyymi kuitenkin laski noin 5 % varikkoasemien käytön pienentyessä. Julkisista tankkausasemista vilkkaimmin käytössä olivat Helsingin Ruskeasuon, Tampereen ja Kouvolan asemat. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut energiavero nosti liikennekaasun hintaa, mutta se säilytti edelleen suhteellisen kilpailuetunsa nestemäisiin polttoaineisiin nähden. Kaasuautoille esitetään laissa aikaisintaan vuodesta 2013 lähtien käyttövoimaveroa, joka on kuitenkin tasoltaan dieselautoja alhaisempi. Gasum tekee maakaasuautojen markkinoinnissa yhteistyötä autojen maahantuojien sekä eri autoliikkeiden kanssa. Esittelytilaisuuksia on järjestetty mm. ammattiautoilijoille. Gasum perusti Facebookiin Puhtaampi liikenne -fanisivun, jossa jaetaan tietoa ja uutisia kaasuautoista. Gasum julkaisee myös kaasuautoilua käsittelevää sähköistä uutiskirjettä. Gasumin verkkosivuilla olevalla laskurilla voi verrata maakaasun, bensiinin ja dieselin polttoainekustannuksia eri käyttöprofiileilla. BIOKAASU LIIKENTEEN POLTTOAINEEKSI Suomen liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista 2 3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja rehuntuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Lisäksi synteettisen biokaasun tuotannossa on merkittäviä mahdollisuuksia. Kokonaisuuden kannalta olisi järkevää hyödyntää biokaasuvaroja liikennekäytössä, jossa voidaan saavuttaa suhteellisesti suurempi uusiutuvien jakeiden osuus kuin esimerkiksi sähköntuotannossa. Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen kattaa 20 % liikenteen käyttämästä polttoaineesta uusiutuvilla energiamuodoilla. Liikennebiokaasulla tavoitteesta voitaisiin saavuttaa merkittävä osuus. Eduskunnan käsitellessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukimallia Gasum esitti, että biokaasun käyttöä kohdeltaisiin tasapuolisesti niin liikenteessä kuin sähkön tuotannossa. 19

Puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville

Maatiloilla biokaasua tuotetaan jo esimerkiksi karjan lannasta, kesantopeltojen nurmesta tai muista haitta- tai ylijäämäkasveista. Biokaasua voidaan tuottaa tai ottaa talteen myös kaatopaikoilta ja jätevesilietteistä. Biokaasua syntyy, kun orgaaninen materiaali hajoaa hapettomassa tilassa. Biokaasu sisältää tyypillisesti noin puolet metaania. Biokaasu voidaan jalostaa korkeampaan metaanipitoisuuteen, jolloin se vastaa kemialliselta koostumukseltaan maakaasua. Jalostettua biokaasua voidaan hyödyntää samoissa kohteissa ja siirtää samassa verkostossa kuin maakaasua. Biokaasu on arvokas energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Se auttaa vähentämään päästöjä ja lisäämään kotimaisen, uusiutuvan energian osuutta Suomen energiataseessa. Kaasuenergiaa on helppo siirtää suuret määrät kaasuputkistoissa maan alla turvallisesti, äänettömästi, näkymättömästi ja häiriöttömästi. Gasum kehittää biokaasun tuotantoa ja hyödyntämistä yhdessä Biovakan ja muiden alan toimijoiden kanssa. 21

HENKILÖSTÖ OSAAVAT GASUMLAISET Vuonna 2010 Gasum kehitti henkilöstöjohtamisen prosessia, uusi asiakkuusstrategiansa ja tehosti työturvallisuutta hankkimalla käyttöön tapaturmien ja vaarojenhallintajärjestelmä TAVAn. Gasumilla otettiin käyttöön etäneuvottelulaitteisto, jolla voidaan käydä videoneuvotteluja eri toimipisteiden välillä. Järjestelmän käytöllä on pystytty vähentämään matkustamista toimipisteestä toiseen. Vuonna 2010 Gasum tunnisti ja määritteli konsernin henkilöstöjohtamisen prosessin, joka koostuu henkilöstön pitämisestä, kehittämisestä sekä hankinnasta. Tavoitteena ovat yhdenmukaiset henkilöstöjohtamisen mallit koko konsernissa. Esimiestaitojen kehittämiseksi käynnistetään vuoden 2011 aikana Gasum esimies -koulutusohjelma. Aikomuksena on myös kehittää henkilöstötunnuslukujen raportointia ja ohjeistusta. Työtyytyväisyys mittauksen mukaan Gasumin henkilöstö on hyvin tyytyväistä. Vuonna 2010 Gasum-konsernin palveluksessa työskenteli keskimäärin 236 henkilöä. Näistä 187 oli emoyhtiö Gasum Oy:n palveluksessa, suurimmissa tytäryhtiöissä Gasum Energiapalvelut Oy:ssä 39 ja Gasum Paikallisjakelu Oy:ssä 6. Miesten osuus henkilöstöstä on 65 % ja naisten 35 %. Henkilöstön keski-ikä on 44. Työsuhteiden keskimääräinen pituus on 15,6 vuotta. Eläkkeelle jäi konsernissa seitsemän henkilöä. Eläkkeelle lähtijöiden mukana lähtee aina hiljaista tietoa ja osaamista, jota on hyvä saada käyttöön heidän seuraajilleen. Gasum osallistui Tykes-hankkeeseen, jonka aiheena oli Seniorit joustavasti työssä. Hankkeen raportti valmistui keväällä 2010. Gasumilla työskenteli kesällä 2010 yli 60 kesäharjoittelijaa, joista suurin osa työskenteli kunnossapidon tehtävissä. Gasumilla tehtiin kaksi diplomityötä: Biohajoavien raaka-aineiden mädätysprosessin, bioetanoliprosessin ja niiden yhteisprosessin energiatase- ja elinkaarianalyysivertailu (Noora Niinimäki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Siirrettävän kompressorin käyttö maakaasuputkiston huoltotöissä (Matti Heikka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) KUNNOSSAPITOTOIMIEN YHTENÄISTÄMINEN Gasumin kunnossapitotoimintojen yhtenäistäminen jatkui vuonna 2010. Työ valmistuu keväällä 2011. Yhtenäistäminen mahdollistaa Gasumin eri liiketoimintoja tukevien kunnossapitotoimintojen keskitetyn johtamisen ja kehittämisen. Vuonna 2010 perustettiin projektin ohjausryhmä, joka huolehtii yhtenäistämiseen liittyvien tehtävien tunnistamisesta, viestittämisestä ja läpiviennistä. HUOLEHDIMME HENKILÖSTÖMME HYVINVOINNISTA Gasum tarjoaa työntekijöilleen useita henkilöstöetuja, joita ovat muun muassa ajanmukaiset työtilat, lounas- ja liikuntaedut, työterveyshuolto, sairauskassat, lomamökit sekä monipuoliset palkitsemisjärjestelmät. Työhyvinvointia seurataan ja kehitettään aktiivisesti työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti noin 1,5 vuoden välein. Vuoden 2010 mittauksen mukaan henkilöstö on hyvin tyytyväistä, mutta kehityskohteitakin löytyi kuten tiedonkulku ja esimiestyöskentely. Työterveyshuolto toteutti vuoden aikana useita ergonomia-, ikäja määräaikaistarkastuksia ja oli mukana laajassa työtehtävien vaarojen arviointityössä. Gasumlaiset ovat terveitä, sairauspoissaoloprosentti oli vain 2,6. Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. Järjestelmä pilotoitiin loppuvuodesta ja se otetaan konsernin käyttöön maaliskuussa 2011. TAVA-järjestelmässä kirjataan ja käsitellään kaikki turvallisuushavainnot, vaaratilanteet ja riskit. OSAAVA HENKILÖSTÖ PALVELUN PERUSTA Uusien liiketoimintojen myötä toiminta on osin muuttumassa. Tarvitaan uudenlaista osaamista, joten ammatillista osaamisen kehittämistä tuetaan eri tavoin ja se on suunniteltua ja hallittua. Ensisijaisesti kehitetään nykyisiä resursseja, mutta uusiin tarpeisiin rekrytoidaan myös päteviä osaajia talon ulkopuolelta. Vuonna 2010 uusia vakituisia henkilöitä palkattiin emoyhtiöön yhdeksän. Kahden määräaikaisen työsuhde vakinaistettiin. 22 VUOSIKERTOMUS 2010

Ikäjakauma Työssäolovuodet Henkilöstöryhmät alle 25 v. 1,9 % 26 40 35,6 % 41 55 41,4 % yli 56-21,1 % alle 10 v. 41,1% 11 20 17,3 % 21 30 30,4 % 31-11,2 % johtajat 5 % esimiehet ja asiantuntijat 36 % toimihenkilöt 29 % työntekijät 30 % Vuonna 2010 jalkautettiin asiakkuusstrategia eri toimipaikoilla järjestetyissä työpajoissa. Parempaan asiakkuuteen tähtäävän koulutuksen lisäksi yhtiössä otetaan käyttöön uusi CRM järjestelmä, jonne on keskitetty kaikki asiakas- ja sidosryhmätieto. Perinteisesti keväisin järjestettävä koko henkilöstölle suunnattu koulutustapahtuma keräsi 120 gasumlaista yhteisten asioiden pariin. Teemana oli Asenne ratkaisee ja sitä käsiteltiin niin oman osaamisen, esimiehen kuin asiakkaan näkökulmasta. Henkilöstön vähentynyt matkustaminen edistää turvallisuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ympäristöön. HYVIN TEHTY TYÖ TUOTTAA TULOSTA Gasumilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jolla kannustetaan henkilöstöä kehittämään toimintoja. Henkilö- tai ryhmäkohtaiset tavoitteet asetetaan tukemaan strategiaa, ja niiden saavuttaminen muodostaa pohjan maksettaville tulospalkkioille. Gasum palkitsee vuosittain työntekijöitään laadukkaasta työstä. Vuonna 2010 palkittiin mm. asentajia hyvin tehdystä asiakaspalvelusta sekä uusien sopimusten hankinnasta. JÄRJESTELMÄT TUKEVAT TIEDON JAKAMISTA Maantieteelliset välimatkat tekevät haasteelliseksi yhdenmukaisen tiedon jakamisen. Vuoden aikana otettiin käyttöön koko henkilöstölle suunnattu verkkokoulutusohjelma helpottamaan tärkeiden asioiden oppimista ja tiedon jakamista. Sisäinen intranet toimii tiedonvälityskanavana sekä johtamisen työkaluna. Lisäksi sen kautta voidaan vaihtaa mielipiteitä ja keskustella ajankohtaisista asioista mm. blogeissa. Gasumin kaikissa toimipaikoissa on käytössä videoneuvottelujärjestelmä, jota käytetään ahkerasti sisäisissä ja ulkoisissa kokouksissa. Järjestelmän käytöllä gasumlaisten matkustaminen toimipisteiden välillä on vähentynyt merkittävästi. Vähentynyt matkustaminen edistää turvallisuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ympäristöön. Vuoden gasumlainen 2010 Tero Kinnunen järjestelmäasiantuntija Gasumilla on pitkät perinteet vuoden gasumlaisen valinnalle. Vuoden 2010 gasumlaiseksi valittiin järjestelmäasiantuntija Tero Kinnunen Kouvolasta. Valintaraati koostui aiemmista vuoden gasumlaisista, joista raadin puheenjohtajana toimi edellisen vuoden gasumlainen Mister maakaasuksi nimetty Arto Riikonen. Raadin perusteluissa todetaan, että Tero Kinnunen on oman alansa huippuasiantuntija, nuori ja arvostettu ammattilainen sekä aikaansaava, avulias ja luotettava. Tero on aloittanut työt Gasumilla määräaikaishuollon kesäharjoittelijana jo vuonna 1990. Ei parempaa työpaikkaa enää voisi olla, kertoo Tero työstään Gasumilla. 23

YRITYSVASTUU TOIMIMME VASTUULLISESTI Gasum pyrkii vastuullisella toiminnallaan tarjoamaan asiakkailleen innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja hidastavat ilmastonmuutosta. Yritysvastuu on Gasumissa vastuuta päätösten ja toiminnan vaikutuksista sekä yrityksen sidosryhmiin että ympäröivään yhteiskuntaan. Gasum pyrkii toimimaan sosiaalisesti vastuullisesti, ympäristöä kunnioittavasti ja taloudellisesti kannattavasti.gasum kehittää yritysvastuuraportointiaan ja soveltaa toukokuussa 2011 julkaistavaan yritysvastuuraporttiin Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjeistoa. Tässä vuosikertomuksessa julkaistaan tunnistettuihin teemoihin liittyviä tärkeimpiä tunnuslukuja ja -tietoja. SIDOSRYHMÄKYSELY Gasum toteutti loppuvuodesta 2010 sidosryhmäkyselyn selvittääkseen mitä vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia konsernin sidosryhmien edustajat pitävät tärkeimpinä. Kyselyyn vastasi yhteensä 107 Gasumin ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien edustajaa. Tutkimuksen perusteella Gasumin tärkeimmät vastuullisuuden teemat ovat: 1. Avoimuus 2. Toimitusvarmuus 3. Ympäristö ja turvallisuus 4. Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus 1. Avoimuus KAASUPUTKISTOJEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Kaasuputkiston rakentamiseen liittyvien sidosryhmien määrä on merkittävä. Rakennettaessa kaasuputkea uudelle alueelle tehdään markkinaselvityksiä potentiaalisista asiakkaista, joiden kanssa käydään ennakkoneuvotteluja kaasun käytöstä. Maakaasun käytöstä keskustellaan myös alueen kuntien kanssa. Maakaasuputkistojen rakentamisen ympäristövaikutukset selvitetään tarkasti suunnitteluvaiheessa. Selvitysten perusteella valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa naapureille ja maanomistajille. Luonnonsuojelu- ja kulttuurihistoriallisilla alueilla ympäristön tila on keskeisesti huomion kohteena. Samoin olemassa olevat ja suunnitellut muut infrarakenteet, kuten rautatiet ja voimansiirtolinjat otetaan huomioon suunnittelussa. Alustavia linjauksia esitellään yleisötilaisuuksissa. Linjaussuunnittelun pohjalta maakuntakaavaan voidaan tehdä varauksia maakaasuputkea varten. Putkilinjalla tehdään maastotutkimukset ja yksityiskohtainen suunnittelu ennen rakennusvaihetta. Linjauksen tarkentuessa käydään jatkokeskusteluja niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla linjaus kulkee. Putken rakentamista varten tarvittavien maa-alueiden haltuunotto edellyttää valtioneuvoston myöntämää lunastuslupaa, jossa määritellään tarkemmin lunastuksen ehdot. Lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos. Vuonna 2010 Gasumilla oli rakenteilla kaksi merkittävää maakaasuputkihanketta. Mäntsälästä Siuntioon rakennettava 90 km pituinen putki koskee noin 750 maanomistajaa. Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen toteutettavan 34 km pitkän putken rakennustöiden vaikutuspiirissä on noin 300 maanomistajaa. Molemmat uudet kaasuputket otetaan käyttöön syksyllä 2011. Gasum julkaisee ensimmäistä kertaa GRIraportointiohjeiston mukaisen yritysvastuuraportin verkkosivuillaan toukokuussa 2011. Vuoden 2010 aikana toteutuksessa oli myös 5 kpl mittaluokaltaan pienempää kaasuputkiston rakennus- tai muutoshanketta. Lisäksi Gasum aloitti alustavan suunnittelun ja teki ympäristöselvityksen 1970-luvulla rakennetun maakaasuputken uusimisesta Imatran ja Lappeenrannan välillä (49 km / 500 maanomistajaa). MARKKINOIDEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ EDUNVALVONTA Maakaasumarkkinoita säädellään monin tavoin mm. turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevilla määräyksillä, maakaasun hinnoittelun valvonnalla sekä energiamarkkinoiden kehittymistä ohjaavilla veroja tukipäätöksillä. Gasumin tehtävänä on paitsi omaan liiketoimintaansa liittyvä, myös koko kaasualaan liittyvä tiedon jakaminen, jotta päätöksiä tekevät viranomaiset ja poliitikot tunnistavat päätöksien seuraukset. Vuonna 2010 Gasum teki aktiivista vaikuttamistyötä energiaverotuksen (HE 147/2010 vp) muutokseen liittyen. Eduskunta ja valtiovarainministeriö olivat vaikuttamisen keskeisimmät kanavat. Gasum oli kuultavana eduskunnan valtiovarain-, talous-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä liikenne- ja viestintävaliokunnissa ja antoi valtiovarainministeriön pyynnöstä kaksi asiantuntijalausuntoa veroasiaan liittyen. Lausuntojen liitteeksi Gasum teetti konsulttiyhtiö 24 VUOSIKERTOMUS 2010

Pöyryllä selvityksen, jossa tarkasteltiin polttoaineiden välistä hintakilpailukykyä ehdotetun veromallin olosuhteissa ja kilpailukykymuutoksen vaikutuksia energiantuotannon hiilidioksidi- ja muihin päästöihin. Selvityksen julkaisu herätti vilkkaan keskustelun julkisuudessa. Gasum pyrki vaikuttamaan myös biokaasusähkön syöttötariffipäätökseen (HE 152/2010 vp), tavoitteena laajentaa syöttötariffi koskemaan myös liikennekäyttöön ohjautuvaa biokaasua. Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum ei tue poliittisia puolueita tai ehdokkaita raha- tai muilla lahjoituksilla. Gasum on mukana myös kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa. Näitä ovat mm. Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja Electricity Policy Research Group (EPRG). 2. Toimitusvarmuus MAA- JA BIOKAASUN SAATAVUUS JA TOIMITUSVARMUUS Gasumin tärkeimmät tehtävät saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta ovat ajan tasalla oleva maakaasun hankintasopimus, maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen teknisestä toimivuudesta huolehtiminen sekä investoinnit biokaasun tuotantoon ja tuotekehitykseen. Siirtopalvelujen liiketoimintakatsauksessa sivuilla 16 18 on kerrottu tärkeimmät siirtoverkoston toimintavarmuuteen liittyvät tunnusluvut sekä verkoston kehittämissuunnitelmat ja -toimenpiteet. Energiakaupan liiketoimintakatsauksessa (s. 12 13) on kerrottu Gasumin voimassa olevasta hankintasopimuksesta Gazprom exportin kanssa. Energiakaasujen liiketoimintakatsauksessa (s.15) on selvitetty Gasumin biokaasuhankkeita. KRIISI- JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Gasum Oy ja Gasum Paikallisjakelu Oy ovat yhteiskunnan perustoimintojen ja riittävän huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä toimijoita, eli huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Gasum konsernin yhtiöt ovat varautuneet poikkeaviin tilanteisiin ja niistä selviämiseen jatkuvuussuunnitelmissaan. Mahdollisessa häiriötilanteessa suurin osa maakaasun kulutuksesta on nopeasti korvattavissa vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää polttoaineiden varmuusvarastointia tuontipolttoaineille kuten maakaasulle. Varastointivelvoite on kohdistettu maakaasua käyttävälle tai sitä jälleenmyyvälle yhteisölle sekä maakaasun maahantuojalle eli Gasumille. Kaasuspesifisille käyttäjille, esimerkiksi yksityistalouksille, Gasum on varautunut syöttämään varapolttoaineena LNG:tä (nesteytetty maakaasu) ja ilmapropaaniseosta. Muita maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu sekä tulevaisuudessa myös biokaasu. Tutustu maa- ja biokaasun arvoketjuun, eli tuotantoon, jakeluun ja käyttöön vuosikertomuksen sivuilla 8 9. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa tuottaa noin 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on noin 2 000 kuutiometrin tuotevarasto, jossa olevaa nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää maakaasuverkoston varapolttoaineena toimitushäiriöiden aikana. Lisäksi Gasum hankki vuonna 2010 käyttöönsä siirrettävän LNG-höyrystimen, jota voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöistä aiheutuvan toimituskatkon aikana. Energiahuoltosektorin öljypoolin alainen maakaasujaosto käsittelee maakaasun huoltovarmuuskysymyksiä. Jaostossa ovat edustettuna Gasum maakaasun maahantuojana, öljyala varapolttoaineen toimittajana, maakaasun käyttäjät yhdyskunnissa ja teollisuudessa, Suomen Kaasuyhdistys ja Huoltovarmuuskeskus. Suunnitteluperusteena alan varautumisessa maakaasun toimitushäiriön varalta käytetään valmiusohjetta Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa. Valmiusohjeesta on tehty maakaasun käyttäjille tarkoitettu tiivistelmä Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa. Maakaasujaosto toimitti ohjeesta uuden päivityksen kesällä 2010. Tiivistelmään voi tutustua Gasumin verkkosivuilla. 25

YRITYSVASTUU 3. Ympäristö ja turvallisuus Gasumille maakaasun siirron turvallisuus ja ympäristövahinkojen minimointi ovat erityisen tärkeitä. Yritys edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hyödyntää kaasua entistä energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Gasumin toiminta kattaa maakaasun siirron Suomessa loppukäyttäjille. Maakaasun siirtovaiheesta aiheutuu vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. GASUMIN TOIMINNAN AIHEUTTAMAT KASVIHUONEKAASU- JA MUUT PÄÄSTÖT Gasumin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin vähäisiä suhteutettuna siirrettyyn energiamäärään. Gasumin suoriin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan Gasumin maakaasuverkoston ylläpidosta ja maakaasun siirrosta aiheutuvat päästöt ja vuodot sekä vuonna 2010 käyttöönotetun maakaasun nesteytyslaitoksen päästöt. Nämä päästöt ovat kuitenkin hyvin vähäisiä verrattuna maakaasun kokonaiskäyttömäärään Suomessa. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu liikematkoista Gasumin omistamilla maakaasuautoilla sekä muilla ajoneuvoilla ja lentäen. Metaanipäästöt Noin 14 % Gasumin suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy metaanista, jota pääsee ilmakehään putkiston tyhjennysten eli ns. ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksia tarvitaan, kun putki joudutaan tyhjentämään maakaasusta häiriötilanteiden tai huolto- ja liitostöiden vuoksi. Vuonna 2010 Gasumin siirtojärjestelmän metaanipäästöt olivat yhteensä 306 tonnia (472 tonnia vuonna 2009), joka oli 0,009 % siirretystä maakaasumäärästä (0,016 % vuonna 2009). Lisäksi kesällä 2010 käyttöön otetun LNG -laitoksen metaanipäästöt olivat 0,4 tonnia. Vuonna 2009 Suomen metaanipäästöt olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteensä 203 300 tonnia. Gasumin siirtotoiminnan osuus koko Suomen metaanipäästöistä on huomattavan pieni. Vuonna 2009 osuus oli noin 0,2 %. Hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt Maakaasun siirtämiseen putkistossa tarvitaan kompressoriasemia, joissa kaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin 100 kilometrin välein. Kompressoreiden käyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua. Gasumin kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä. Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 yhteensä 46 150 tonnia (34 310 tonnia vuonna 2009*). Siirtojärjestelmän typenoksidien kokonaispäästöt olivat 79,6 tonnia (51,6 tonnia ). Kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 92,8 mg/mj. Gasumin Imatran ja Kouvolan kompressoriasemat kuuluvat päästökaupan piiriin. Kompressoriasemien osuus Gasumin hiilidioksidipäästöistä oli vuonna 2010 noin 32 260 tonnia, eli noin 70 %. Lopun osuuden hiilidioksidipäästöistä aiheuttaa maakaasun paineenvähennysasemien lämmitys (13 200 tonnia) sekä omakäyttö (690 tonnia), eli maakaasun käyttö Gasumin toimipisteissä. Maakaasun käytöstä aiheutuvat päästöt Maakaasun arvoketjun merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat maakaasun käytöstä. Vuonna 2010 Suomessa käytettiin maakaasua 4,5 mrd m 3. Energiana tämä vastaa noin 10 % osuutta Suomen kokonaisenergiantarpeesta. Maakaasun käyttö jakautui pääosin teollisuuden ja yhteiskunnalle sähköä ja lämpöä tuottavien energiayhtiöiden välille. Muun käytön, esimerkiksi kotitalouksien ja liikenteen osuus, oli noin viisi prosenttia. * Vuoden 2009 hiilidioksidin kokonaispäästöissä ei ole huomioitu maakaasun omakäyttöä, jonka osuus vuoden 2010 CO 2 -kokonaispäästöissä on n. 1,5 %. Maakaasun siirrosta aiheutuvat päästöt ovat vähäisiä Gasumin toiminnan aiheuttamat suorat kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksiditonneiksi muutettuna yhteensä 53 800 t/co 2. Tiedoissa ei ole huomioitu Gasumin omista mien jakeluverkostojen metaanipäästöjä eikä ajoneuvojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin Siirtojärjestelmän metaanipäästöt 14,3 % Kompressoriasemien CO 2 -päästöt 59,9 % Paineenvähennysasemien CO 2 -päästöt 24,5 % Maakaasun omakäyttö, CO 2 -päästöt 1,3 % Metaanipäästöt (t) 1 200 1 000 800 600 400 200 26 VUOSIKERTOMUS 2010

Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä ja typenoksideja, mutta ei lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun poltossa syntyvä ominaishiilidioksidipäästö on 55,0 gco 2 /MJ, kun se esimerkiksi kivihiilellä on 94,6 gco 2 /MJ ja turpeella 105,9 gco 2 /MJ (Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2011). TYÖTURVALLISUUS GASUMILLA Gasum ylläpitää ja kehittää aktiivisesti omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Järjestelmä tarkastetaan säännöllisesti sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Gasum on liittynyt Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaan vuonna 2005. Gasum konsernin turvallisuusperiaatteet uusittiin ja julkistettiin koko henkilökunnalle syksyllä 2010. Turvallisuusperiaatteisiin kuuluu muun muassa turvallisuusohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen, turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen, työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen, henkilökunnan kouluttaminen ja turvallisten työtapojen noudattamisen kannustaminen. Lisäksi Gasum edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastaavaa turvallisuustasoa. Jokainen uusi gasumlainen saa työnsä mukaisesti työsuojelukoulutusta. Myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi kesäharjoittelijat, osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Vuoden 2010 aikana Gasum järjesti pelastustoimeen liittyvää koulutusta henkilökunnalleen 13 kertaa ja Etelä-Suomen pelastuslaitoksille 49 kertaa. Urakoitsijoille koulutusta järjestettiin 56 kertaa. Vuoden 2010 aikana Gasum konsernissa sairauksista ja tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli 2,6 % vuosityöajasta. Vastaava lukema Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksissä vuonna 2009 oli keskimäärin 4,4 %. Gasumin henkilökunnalle tapahtui 9 vähintään yhden päivän sairaslomaan johtanutta tapaturmaa. Gasumin toimintaan liittyen tapahtui kaksi merkittävää onnettomuutta vuonna 2010. Huhtikuussa Helsingin Malmilla kaasuautojen tankkausasemalla tapahtui huoltotöiden yhteydessä onnettomuus, jossa kaksi urakoitsijan henkilöä loukkaantui vakavasti. Turvatekniikan keskus tutki tapahtuman ja on julkaissut onnettomuustutkintaraportin. Marraskuussa Gasumin maakaasuputken rakennustyömaalla Mäntsälässä tapahtui onnettomuus, jossa kaasuputkiston urakoitsijan henkilö menehtyi. Onnettomuuden tutkinta jatkui yli vuodenvaihteen. HARJOITUKSIA SUURONNETTOMUUKSIEN VARALTA Gasum harjoittelee vuosittain suuronnettomuuden varalta. Harjoituksia on järjestetty vuonna 2008 Kouvolassa, 2009 Imatralla ja 2010 Mäntsälässä. Mäntsälän harjoitus kohdistui johtamistoimintaan, kaasutoimitusten jatkumisen turvaamiseen ja viestintään. KAASUVUODOT JA MUUT POIKKEUSTILANTEET 2010 Gasumin siirtoverkossa ei tapahtunut kaasuvuotoja tai muita onnettomuus- tai poikkeustilanteita vuonna 2010. Gasumin operoimissa maakaasun paikallisjakeluverkoissa tapahtui vuoden 2010 aikana yhteensä 6 rekisteröityä kaasuvuotoa. Vuotojen yleisin syy oli ulkopuolisen urakoitsijan aiheuttama vaurio putkessa. Hälytyksen jälkeen Gasumin päivystäjät olivat paikalla nopeasti ja vuoto saatiin pysäytettyä keskimäärin 2 tunnin sisällä. Vuodot eivät aiheuttaneet merkittäviä toimituskatkoja kaasun käyttäjille. Yhdessä vuototapauksessa kaasu syttyi palamaan. Tämä tapahtui Helsingissä Sturenkadulla 6.5.2010. Maanalaisiin kanaaleihin vuotanut kaasu syttyi ja paine lennätti kaivonkansia vilkkaasti liikennöidyllä kadulla. Kukaan ei loukkaantunut tapahtumassa. Kaasuvuotojen lisäksi vuoden 2010 aikana sattui yksi muu poikkeustilanne. Gasumin toimittamat lämminvesivaraajat aiheuttivat mahdollisesti poikkeaman lämpimän käyttöveden laadussa Sundsbergin asuinalueella Kirkkonummella. Gasum vaihtoi vialliset varaajat eikä loppuvuodesta otetuissa vesinäytteissä havaittu enää laatupoikkeamia. Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon mukaan tilanne ei aiheuttanut terveyshaittaa alueen asukkaille. Hiilidioksidipäästöt (t) 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Typenoksidit (t) 120 100 80 60 40 Typenoksidien ominaispäästöt (mg/mj) 150 120 90 60 27

YRITYSVASTUU 4. Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus Arviot käytettävissä olevista maakaasuvarannoista maailmanlaajuisesti ovat kasvaneet uudenlaisten kaasuvarantojen, kuten liuskekaasun, hyödyntämisen myötä. Tällä hetkellä maakaasun arvioidaan nykykulutuksella riittävän noin sadaksi vuodeksi. Maailman tunnetut maakaasuvarannot olivat 187 400 miljardia kuutiometriä vuonna 2009. Maailmanlaajuisesti kivihiilen korvaaminen maakaasulla nähdään nopeimpana tapana hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Maakaasun saatavuus ei ole este sen käytön lisäämiseen Suomessakaan, mutta keskustelu on painottunut enemmän biopolttoaineiden käytön ja ydinvoiman lisäämiseen. Suomessa tuotettiin maakaasulla vuonna 2010 35 % kaukolämmöstä ja 14 % sähköstä. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) on myös lähivuosina maakaasun suurin käyttökohde. Gasum edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tarjoaa asiakkailleen monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää kaasua entistä energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Gasumin tuotekehitystoiminta tukee Gasumin strategiaa tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. Biopohjaisten kaasujen ohella tutkitaan polttokennoja, vetyteknologiaa, nesteytettyä maakaasua (LNG) ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Biokaasusta voidaan saada varteenotettava biopolttoaine mm. etelärannikon yhdyskuntien CHP-laitoksiin hyödyntämällä peltobiomassoja mädätyslaitoksissa ja kaasuttamalla puusta synteettistä biokaasua (bio-sng). Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Laaja raaka-ainepohja monipuolistaa kaasun hankintaa ja polttoaineen kotimaisuus lisää kaasunhankinnan huoltovarmuutta. Maakaasun käyttö Suomessa 1990 2010 ja ennuste vuoteen 2030 (TWh/a) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus (1/2007) vuoteen 2005 saakka, Gasum 2006 alkaen Kaukolämpö- ja yhteistuotantosähkö Teollisuus Erillinen sähköntuotanto Muu käyttö (liikennekäyttö, paikallisjakelu) Ennuste (2011 alkaen) 2011 2030 28 VUOSIKERTOMUS 2010

TILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 30 TULOSLASKELMA 35 TASE 36 RAHOITUSLASKELMA 38 LIITETIEDOT 39 ERIYTETTY TULOSLASKELMA 48 ERIYTETTY TASE 49 TILINTARKASTUSKERTOMUS 50 HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO 51 HALLINTO JA ORGANISAATIO 52

GASUM OY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuonna 2010 energian kulutus Suomessa kasvoi selvästi vuoteen 2009 verrattuna. Keskimääräistä kylmemmät lämpötilat lisäsivät rakennusten lämmitystarvetta. Teollisuuden käyttöasteet olivat palautumassa normaaleiksi kansainvälisen taloustaantuman jälkeen. Lisääntynyt energian kulutus näkyi myös maakaasun käytössä, joka kasvoi noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasua käytettiin Suomessa vuonna 2010 yhteensä 44,6 TWh. Maakaasun markkinoita vuonna 2010 leimasivat voimakkaat kausivaihtelut ja lyhyet huippukäyttöajat, jotka johtuivat vaihtelevista sääolosuhteista ja sähkömarkkinoiden hintakehityksestä. Kaikkien aikojen tuntikulutushuippu, 9 100 MWh, maakaasun käytössä tehtiin 8.1.2010 klo 10 11. Vuoden 2010 aikana täyttyi myös 100 miljardin kuutiometrin raja Suomen maakaasun tuonnin historiassa. Maakaasun hintakehitys oli maltillisen nouseva syksyyn asti, ja kääntyi sitten loivaan laskuun. Voimalaitoskäytössä maakaasun hintakilpailukyky vaihtoehtoisiin polttoaineisiin verrattuna vaihteli sähkömarkkinoiden hintakehityksen mukaan, heikoimmillaan kilpailukyky oli kesäkuukausina. Yritysten investointien käynnistyminen kasvatti myös Gasumin energia- ja lämmitysratkaisujen markkinoita. Kaasun liikennekäytön markkinoiden kehittymistä hidasti koko vuoden käyty keskustelu polttoaineiden verotuksesta. Myös monet biokaasuhankkeet odottivat ratkaisua uusiutuvia energiantuotantomuotoja tukevasta syöttötariffista. Varustamoyhtiöt kiinnostuivat nesteytetyn maakaasun (LNG) käytöstä meriliikenteen polttoaineena, koska päästövaatimukset Itämeren alueella kiristyvät vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Euroopan unioni haluaa kehittää yhtenäiset, unionin sisäiset energiamarkkinat. Niihin liittyen EU antoi vuonna 2010 päätöksiä mm. koskien maakaasun siirtoreittien kehittämistä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Baltian maat ja Suomi unionin muiden maiden kaasuverkkoihin integroiva yhteys on yksi EU:n määrittelemistä tärkeistä kaasukäytävistä, joiden kehittämistä pidetään ensisijaisena lähivuosina. Vuoden 2010 joulukuussa astui voimaan Euroopan unionin uusi toimitusvarmuusasetus, jolla EU vahvisti kaasunsaannin turvaamiseen tähtäävät säännökset. Kansainvälisillä energiamarkkinoilla maakaasun rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa nähdään yhä tärkeämpänä. Uudenlaiset maakaasulähteet ja tuotantomuodot ovat kasvattaneet arvioita käytettävissä olevan maakaasun määrästä. Gasumin lähivuosien tärkein strateginen tavoite on turvata edellytykset maakaasun ja muiden energiakaasujen käytön lisäämiselle ja kaasun siirtoverkostokapasiteetin kehittämiselle Suomessa. Gasum näkee merkittävimmät liiketoiminnan kasvumahdollisuudet uudenlaisissa maakaasun käyttökohteissa sekä mahdollisuuksissa kehittää uusiutuvia energiakaasuja maakaasun rinnalle. Liiketoimintamahdollisuuksien toteutuminen edellyttää Gasumilta merkittäviä T&K-panostuksia sekä organisaation uudistamista. LIIKEVAIHTO, TASE JA TULOS Gasum-konsernin liikevaihto 1.1. 31.12. 2010 kasvoi ja oli 1 240,7 miljoonaa euroa (1 064,7 milj. euroa vuonna 2009). Liikevoitto ennen veroja ja oli 98,4 miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia liikevaihdosta (102,5 milj. euroa eli 9,6 prosenttia liikevaihdosta ). Liikevaihdon kasvu johtui maakaasun myynnin lisääntymisestä. Maakaasukaupassa käytettävien vertailupolttoaineiden hintakehitys sekä lyhyen kaupan tuotteiden osuuden lisääntyminen koko maakaasukaupasta paransi myyntimarginaaleja ja tulosta Kertomusvuotena Gasum-konsernin oman pääoman tuotto oli 17,2 % (19,1 %). Konsernin tase 31.12.2010 oli 827,1 miljoonaa euroa (793,5 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 48,5 prosenttia (52,4 %). Gasum Oy:n taseen vastaavien muihin saamisiin sisältyy maksu 60,8 milj. euroa Gazprom exportille vuosien 2009 ja 2010 Take or Pay- velvoiterajan alituksesta. Take or Pay -velvoiteraja liittyy kaasun hankintasopimukseen ja määrittelee vuosittaisen kaasun vähimmäishankintamäärän. Tammikuussa 2011 Gasumin ja Gazprom exportin käymien neuvottelujen perusteella Gasumin hankintasopimuksessa mainittua hankintamäärää tarkennettiin uusia käyttöennusteita vastaaviksi, johon kirjattua saamista voidaan hyödyntää. Gasum-konsernin investoinnit vuonna 2010 olivat yhteensä 39,4 miljoonaa euroa. Ne kohdistuivat uusiin maakaasputkiin, LNGtuotantolaitokseen ja maakaasun tankkausasemiin sekä Porvoossa Tolkkisten alueen hankintaan LNG-toimintoja varten. Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 2,7 miljoonaa euroa (109,4 milj. euroa) korkojen ja osinkojen jälkeen. Rahavarat olivat 31.12.2010 yhteensä 15,1 miljoonaa euroa (35,7 milj. euroa). Korolliset velat olivat 143,7 miljoonaa euroa (48,5 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 118,0 miljoonaa euroa (6,0 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 25,7 miljoonaa euroa (42,5 milj. euroa). KEHITYS LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN Tässä hallituksen toimintakertomuksessa Gasum-konsernin liiketoiminta jaettu kolmeen osaan: energian myynti, verkkoliiketoiminta ja muu liiketoiminta. Tilinpäätöksessä sivuilla 48 49 esitetyt eriytetty tuloslaskelma ja tase koskevat vain Gasum Oy:n liiketoimintaa. Eriyttämisperiaatteet on esitetty samassa yhteydessä. Energian myynti Gasum-konsernin energian myynnillä tarkoitetaan emoyhtiö Gasum Oy:n maakaasun tukkukauppa (energiakauppa) sekä konserniyhtöiden Gasum Paikallisjakelu Oy:n sekä Gaasienergia A.S:n maakaasun jälleenmyyntiä (energiapalvelut). Lämpöenergian ja lämpöratkaisujen myynti käsitellään kohdassa Kehittyvät liiketoiminnot. Energiakauppa on Gasum-konsernin liikevaihdon kannalta merkittävin liiketoiminnan osa-alue. Sen osuus Gasumin liikevaihdosta on 63 %. Energiakaupan liiketulos ei ole riippuvainen yksinomaan maakaasun myyntimäärien kehityksestä, vaan myös kaupan rakenteesta 30 VUOSIKERTOMUS 2010

sekä maakaasun hankinnan ja myynnin välisestä hinnan tasapainosta. Vuonna 2010 myynti oli hyvällä tasolla erityisesti alku- ja loppuvuodesta. Nopeasti vaihdelleiden käyttötilanteiden vuoksi asiakkaat käyttivät runsaasti lyhyen kaupan tuotteita, joiden parempi myyntimarginaali paransi osaltaan energiakaupan tulosta. Vuoden alussa käyttöön otetussa uudessa M2010-hinnoitelujärjestelmässä tavoitteena oli lisätä energiakaupan joustavuutta. Asiakkaat ottivat aktiiviseen käyttöön mm. mahdollisuuden tarkistaa kuukausitehoaan. Maakaasun energiamyynnin hinnoittelu pohjautuu Gasumin ja venäläisen Gazpromin tytäryhtiön Gazprom exportin väliseen maakaasun hankintasopimukseen. Hankintasopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti. Sopimuksen pohjana on Suomen maakaasumarkkinoiden erityisrakenne, mikä näkyy siinä, että hinta seuraa öljyn lisäksi myös kivihiilen ja kotimarkkinoiden energiahintojen muutoksia. Maakaasun myyntihinta vuonna 2010 nousi tammi syyskuun välisenä aikana noin 20 %, mutta laski loppuvuodesta hieman. Maakaasun hinnan energiamaksun osuus seuraa öljyn, hiilen ja sähkön hintoja kuuden kuukauden keskiarvona. Vuoden 2010 aikana raskaan polttoöljyn hinta per tonni nousi 325 eurosta lähes 370 euroon ja laski loppuvuodesta 340 euroon. Öljyn hintakehityksen lasku näkyi vasta loppuvuodesta maakaasun hinnassa. Toisaalta hiilen hinta nousi tasaisesti, lähes 40 % vuoden 2010 aikana. Gasum tarjoaa asiakkailleen palveluja maakaasun hintariskien hallintaan. Vuoden 2010 aikana Gasumin suojauspalveluja myytiin yli 3,5 TWh määrälle kaasua, mikä on lähes 9 % kaikesta toimitetusta kaasusta Suomessa. Energiakauppa ei vuonna 2010 tehnyt uusia sopimuksia tai saanut merkittäviä uusia asiakkaita, eikä kohdannut merkittäviä asiakasmenetyksiä. Osalla nykyisistä asiakkaista oli rakennejärjestelyjä, jotka liittyivät mm. kuntarakenteen muutoksiin tai suurteollisuusyritysten uudelleen organisointiin. Ne eivät vaikuttaneet asiakkaiden maakaasun käyttöön. Gasum ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n välinen aiesopimus maakaasun toimituksista Turkuun päättyi vuodenvaihteessa, eikä sopimus ole voimassa enää vuonna 2011. Gasumilla on kuitenkin edelleen mahdollisuus käynnistää putken rakentaminen Turun talousalueelle, mikäli alueen voimalaitosratkaisuissa maakaasu nousee vaihtoehdoksi. Gasum Paikallisjakelu Oy:n maakaasun myynti vuonna 2010 oli 52,5 milj. m³, Gaasienergia AS:n maakaasun myynti oli 3,29 milj. m³. Verkkoliiketoiminta Gasum-konsernin verkkoliiketoiminnalla tarkoitetaan Gasum Oy:n siirtopalveluja, joita käyttävät maakaasun tukkuasiakkaat (siirtopalvelut), sekä Gasum Paikallisjakelu Oy:n ja Helsingin Kaupunkikaasu Oy:n omistamien ja ylläpitämien paikallisjakeluverkkojen tarjoamia palveluja, joita käyttää konserniin kuuluva Gasum Paikalllisjakelu Oy:n jälleenmyynnissään. Gasum-konsernin taseen merkittävin osa koostuu maakaasun siirtoverkostosta. Siirtoverkoston ylläpito ja kehittäminen on myös olennaisessa roolissa Gasumin strategiassa, mm. maakaasun markkina-alueen laajentamisessa ja uusien, biopohjaisten energiakaasujen hyödyntämisessä. Energiamakkinavirasto (EMV) valvoo Gasumin toimintaa ja on määrännyt Gasumin Suomen maakaasuverkon järjestelmävastaavaksi. EMV hyväksyy Gasumin asettamat ehdot järjestelmävastuun toteuttamiseksi. EMV valvoo Gasumin siirron hinnoittelun kohtuullisuutta, vaikutettavissa olevia operatiivisia kustannuksia sekä kaasun toimitusten laatutasoa. Valvonta tapahtuu neljän vuoden jaksoissa. Vuonna 2010 alkoi uusi jakso, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Siirtopalvelujen osuus Gasumin liikevaihdosta on 24 %. Vuonna 2010 siirtotoiminta saavutti sille asetetut laadulliset tavoitteet. Toimituisrajoituksien vuoksi tomittamatta jäi 0,005 prosenttia verkon kautta siirretystä energiasta. Valtioneuvosto myösi Gasumille Mäntsälä-Siuntio maakaasuputken rakentamiseen tarvittavien maiden lunastusluvan kesäkuussa 2010, jolloin Gasum käynnisti putken rakennustyöt. Putken on takoitus olla käyttövalmis loppusyksyllä 2011. Lunastusluvasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO antoi tammikuussa 2011 välipäätöksen, jonka johdosta Mäntsälä Siuntio-maakaasuputken rakennustyöt Hyvinkäällä keskeytettiin toistaiseksi. Helmikuussa 2011 asian käsittely KHO:ssa oli edelleen kesken. Gasumin maakaasun nesteytyslaitoksen yhteyteen Porvoon Kilpilahteen rakennettiin 2000 kuutiometrin tuotevarasto, josta nesteytettyä maakaasua (LNG, liquified natura gas) saadaan varapolttoaineeksi. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin useita toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan biokaasun syöttäminen maakaasuverkkoon, kuten biokaasun taseselvitys ja kaasun laadun määrittely verkoston eri kohdissa. Gasum teetti aiheeseen liittyviä selvityksiä ja opinnäytetöitä ja suuntasi T&K-panostuksiaan biopohjaisia kaasulähteitä koskeviin tutkimuksiin Gasum Paikallisjakelu Oy rakensi vuonna 2010 uutta putkea 13 km, yhtiöllä on yhteensä 512 km jakeluputkea kymmenellä paikkakunnalla. Uusia jakelualueita rakennettiin mm. Iitin Kausalaan ja Vantaalle. Vuoden 2010 aikana Gasum Paikallisjakelu käynnisti hankkeen, joka mahdollistaa toimituskohteiden kaasun kulutuksen kaukoluvun. Gaasienergia AS omistaa jakeluputkea 60 km, vuonna 2010 verkosto ei laajentunut. Viron kaasumarkkinoilla tapahtuneiden muutoksien takia Gaasienergian liiketoiminta keskittyy jatkossa maakaasun siirtoon paikallistasolla. Muu liiketoiminta Gasum-konsernin muulla liiketoiminnalla tarkoitetaan maakaasun liikennekäyttöä, nesteytetyn maakaasun (LNG) sekä biokaasuun liittyviä liiketoimintahankkeita (energiakaasut) ja energiapalveluja, kuten lämmön myyntiä, maakaasupohjaisia energiaratkaisukokonaisuuksia sekä laitteiden ja palvelujen myyntiä. Näiden liiketoimintojen kehittäminen on Gasumin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä asemassa. Niiden osuus Gasumin liikevaihdosta vuonna 2010 oli 13 %. 31

GASUM OY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 Vuoden 2010 aikana merkittävimmät hankkeet olivat uuden maakaasun nesteytyslaitoksen käyttöönotto Porvoossa kesäkuussa, tontin hankkiminen Porvoon Tolkkisista LNG-liiketoiminnan laajennusta varten sekä KSS Energian kanssa solmittu sopimus biokaasun toimittamisesta Gasumin verkkoon syksyllä 2011. Maakaasun liikennekäytön liiketoiminnan kehittäminen kärsi koko vuoden keskustelussa olleesta verotuksen muutosesityksestä. Tankkausasemaverkostoon liitettiin kaksi uutta tankkausasemaa, Lohjalla ja Espoon Friisilässä. Vuonna 2010 Gasum toimitti tuotantolaitoksella valmistettua LNG:tä säiliöautolla Suomeen ja Ruotsiin testaus- sekä tutkimustarpeita varten. Tuotannon lisäksi Gasum toi LNG:tä Suomeen Venäjältä suoraan asiakkaille toimitettavaksi ja Porvoon LNG-laitokselle varastoitavaksi. LNG-kaupan volyymi oli 10 000 tonnia. Energiapalvelut solmi kaksi uutta merkittävää sopimusta lämpöpalvelujen toimittamisesta. Gasum on osakkaana Biovakka Suomi Oy:ssä. Biovakalla on biokaasun tuotantolaitokset Turussa Topinojalla ja Vehmaalla. Yhtiöiden tavoitteena on rakentaa uusia biokaasun tuotantolaitoksia maakaasuverkoston tuntumaan. Ensimmäinen tuotantolaitos valmistunee Nastolaan vuoden 2012 aikana. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Gasumin liiketoimintaan liittyviä riskejä ovat mm. maakaasun saatavuuteen, siirtojärjestelmän toimivuuteen, liiketoiminnan sääntelyyn, turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät sekä energiamarkkinoihin ja polttoaineiden hintakehitykseen liittyvät riskit. Tuloksen kannalta merkittävimmät riskit liittyvät polttoaineiden hintakehitykseen ja liiketoiminnan säätelyyn. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä. Siirtojärjestelmän toimivuutta seurataan ja parannetaan uudistamalla ja rakentamalla lisää verkostoa pitkän tähtäyksen suunnitelman mukaisesti. Polttoaineiden, erityisesti öljyyn liittyvien hintariskien hallintaa Gasum on kehittänyt jo usean vuoden ajan. EMV valvoo sekä maakaasun verkkoliiketoimintaa että energiakauppaa. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) on edelleen vireillä Gasumin valitus joka koskee Energiamarkkinaviraston (EMV) päätöstä toimitusvelvollisen maakaasun myynnin hinnoittelun kohtuullisuudesta. Maakaasumarkkinalain mukaan Gasumin tulee määräävässä markkina-asemassa ollessaan toimittaa maakaasua kohtuulliseen hintaan. Gasumin tulkinnan mukaan toimitusvelvollisuus koskee vuosisopimuksilla toimitettavaa maakaasua, EMV:n tulkinnan mukaan kaikkia kaasun toimituksia. KHO:n päätöstä asiasta odotetaan vuoden 2011 aikana. YMPÄRISTÖ, TERVEYS JA TURVALLISUUS Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001:2000, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Gasum on sisällyttänyt toimintajärjestelmäänsä laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohella myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän, joka sertifioitiin osana toimintajärjestelmää vuonna 2009. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä perustuu OHSAS 18001:2007 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä -standardiin. Yhtiö on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuonna 2007, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvaan Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaan vuonna 2005 ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmaan vuonna 1996. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Gasumin toiminnassa syntyvät kompressoreiden käytöstä ja putkien rakentamisesta. Osa maakaasun siirrossa tarvittavista kompressoriasemista kuuluu päästökaupan piiriin. Osan tarvitsemistaan päästöoikeuksista Gasum hankkii Nefcon TGF-hiilisuojarahastosta, joka hankkii päästöyksiköitä sijoittamalla hiilidioksidin vähentämishankkeisiin. Typenoksidipäästöjen pienentäminen tapahtuu valitsemalla käyttööön ne kompressoriyksiköt, joissa on käytetty matalapäätöistä polttotekniikkaa. Hiilidioksipäästöjen minimointi tapahtuu säästämällä kompressoriasemien polttokaasua. Rakentamisen ympäristövaikutuksia vähennetään mm. uusilla rakentamistekniikoilla ja perusteellisilla ympäristövaikutusten ennakkoarvioinneilla. Gasum on asettanut tavoitteekseen siirtyä maakaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöön sekä yhtiön huoltoautokannassa että työsuhdeautoissa. Vuoden 2010 lopussa Gasumilla oli käytössään yhteensä 91 maakaasukäyttöistä huolto- ja työsuhdeautoa. Maakaasun osuus Gasumin huolto- ja työsuhdeautojen polttoaineista oli 80 %. Gasum ei tarkasteluvuonna saavuttanut asettamiaan tavoitteita työtapaturmien ja turvallisuuden osalta. Vuonna 2010 Gasum-konsernin henkilöstölle tapahtui yhteensä 9 vähintään yhden päivän sairaslomaan johtanutta työtapaturmaa. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,55 %. Gasumin maakaasuputkityömaalla Mäntsälässä kuoli yksi urakoitsijan työntekija marraskuussa. Onnettomuuden tutkinta on vielä osin kesken, mutta valmistuneissa selvityksissä työmaan turvallisuusohjeissa ei havaittu puutteita. Huhtikuussa Gasumin Malmin tankkausasemalla loukkaantui vakavasti kaksi huoltoyhtiön huoltotehtävissä ollutta työntekijää. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Gasum edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tarjoaa asiakkailleen monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää kaasua entistä energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Gasumin T&Ktoiminta tukee Gasumin strategiaa tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tuottajaksi. Tekniikan edistämissäätiön hallinnoimasta Gasumin maakaasurahastosta jaettiin vuonna 2010 yhteensä yhdeksän apurahaa. Gasum on osakkaana Cleen Oy:ssä, jonka tarkoituksena on organisoida energia- ja ympäristöalalla toimivien yritysten strategista tutkimusyhteistyötä ja sen vaatimaa rahoitusta. Osallistuminen Cleen Oy:n toimintaan edistää Gasumin omien teknologiahankkeiden toteuttamista. 32 VUOSIKERTOMUS 2010

Gasum on lahjoittanut Aalto-yliopistolle yht. 600 000 euroa vuosina 2009 ja 2010, molempien vuosien osuus oli 300 000 euroa. HENKILÖSTÖ Gasum- konsernin palveluksessa oli vuonna 2010 keskimäärin 236 henkilöä. Gasum Oy:n palveluksessa oli keskimäärin 187 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurimpien tytäryhtiöiden Gasum Energiapalvelut Oy:n palveluksessa oli 39 henkilöä ja Gasum Paikallisjakelu Oy:n 6 henkilöä. Gasum Oy:n palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma kertomusvuodelta oli 12 668 001,77 euroa. Gasum Energiapalvelut Oy:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1 755 866,08 euroa ja Gasum Paikallisjakelu Oy :n yhteensä 337 163,93 euroa. YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA OSAKKEET Vuosi 2010 oli Gasum Oy:n 17. toimintavuosi. Yhtiön omistavat: Fortum Heat and Gas Oy 31 % OAO Gazprom 25 % Suomen valtio 24 % E.ON Ruhrgas International GmbH 20 % Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K -sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on 53 000 000. K-sarjaan kuuluvia osakkeita on yksi. Suomen valtio omistaa K-osakkeen. Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessä yhden äänen. Päätettäessä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta sekä hallintoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinnasta sekä vapauttamisesta tehtävistään edellytetään osakeyhtiölain mukaisen enemmistön lisäksi erikseen vastaavaa enemmistöä sekä A-osakkeen antamista äänistä että K-osakkeen antamista äänistä. A- ja K-sarjan kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. K-sarjan osakkeen hankkimiseen luovutustoimin on saatava Gasum Oy:n hallituksen suostumus. Mikäli tämä suostumus evätään, K-osakkeen haltijalla on oikeus vaatia, että osake muunnetaan A-osakkeeksi. Omistussuhteissa ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. YRITYKSEN HALLINTO Gasum-konsernin muodostavat emoyhtiö Gasum Oy ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Kaasupörssi Oy ja Gaasienergia A.S. Gasum-konsernin organisaatio muodostuu viidestä liiketoiminta-alueesta ja neljästä tukitoiminnosta. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Gasum Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.5.2010. Omistajat vahvistivat tilinpäätöksen vuodelta 2009, hyväksyivät osingon maksamisen ja henkilökunnalle jaettavat voittopalkkioerät hallituksen esittämällä tavalla sekä myönsivät vastuuvapauden hallintoneuvoston jäsenille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilivuoden 2009 osalta. Yhtiökokouksessa vahvistettiin Gasumin hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Taisto Turunen luopui jäsenyydestään, tillalle valittiin Jarmo Väisänen. Eroamisvuorossa olleet Seppo Aho ja Sergei Emelianov jatkavat hallintoneuvoston jäsenenä. Eroa pyytäneiden Achim Saulin ja Lukas Spechtin tilalle valittiin Peter Frankenberg ja Jörg Tumat. Hallintoneuvoston jäseninä jatkoivat puheenjohtaja Jorma Eloranta sekä Stanislav Tsygankov ja Timo Karttinen. Yhtiökokouksen valitsemana Gasum-konsernin tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy (KHT yhteisö), jossa vastuullisena tilintarkastajana oli KHT Eero Suomela. Gasum Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Antero Jännes. Varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä toimi Björn Ahlnäs. Hallituksen jäseniä ovat Paula Lähde, Aleksei Novitsky, Christer Paltschik, Ari Suomilammi ja Kristiina Vuori. Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa ja hallitus 14 kertaa. Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön ohjeen mukaisesti Gasum on laatinut yhtiön toiminnan hallinto- ja eettisistä periaatteista ohjeiston. Ohjeistosta tehtyyn tiivistelmään voi tutustua Gasumin verkkosivuilla. Gasum-konsernissa oli vuonna 2010 käytössä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät sekä konsernin avainhenkilöille sovellettu pitkän tähtäyksen palkitsemisjärjestelmä. Nykyisillä Gasum Oy:n hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön sääntöjen mukaisin eläke-eduin. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suomen tulevaisuuden energiaratkaisuissa on painotettu energiatehokkuutta, uusiutuvuutta sekä fossiilisten polttoaineiden käytön ja tuontiriippuvuuden vähentämistä. Maailmanlaajuisesti merkittävä ilmiö maakaasumarkkinoilla ovat ns. epätavanomaiset (unconventional) uudet maakaasulähteet, joiden myötä arviot käytettävissä olevan maakaasun määrästä ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien kaasulähteiden hyödyntäminen on käynnistynyt nopeimmin Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopasta ar- 33

GASUM OY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 vioidaan löytyvän runsaasti hyödynnettävissä olevia uusia maakaasuvaroja. Maailmalla tämä on kasvattanut maakaasun merkitystä energiankäytön kehitystä arvioitaessa. EU panostaa lisäksi voimakkaasti maakaasun hankintalähteiden monipuolistamiseen mm. rohkaisemalla investointeja LNG-tuontiin ja uusiin putkiyhteyksiin uusien tuottajien kanssa. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla nähdään tehokkaimpana ja nopeimpana keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tämä kehityssuunta on Gasumin liiketoiminnan kannalta positiivista. Toisaalta kansallisella tasolla vuonna 2010 tehty energiaveropäätös ohjaa energiamarkkinoiden kehitystä Suomessa päinvastaiseen suuntaan ja rajoittaa maakaasumarkkinoiden kehittämisedellytyksiä ja toimintamahdollisuuksia. Samalla vähenevät Gasumin mahdollisuudet investoida siirtoverkkoonsa ja sitä kautta tapahtuvaan uusiutuvien energiakaasujen hyödyntämiseen. Gasumin tavoitteena on laajentaa tarjontaansa uusiutuviin energiakaasuihin, jotka eivät kuitenkaan suuressa mittakaavassa voi vielä lähivuosina korvata maakaasun käyttöä. Gasumin uudet tuotteet ja palvelut tekevät energiakaasujen hyödyntämisen asiakkaille mahdollisimman helpoksi. Joukossa on myös Gasumille kokonaan uusia markkinasegmenttejä, kuten LNG:n käyttö merenkulun polttoaineena. Uusien liiketoimintojen onnistuminen edellyttää myös Gasumin organisaation merkittävää uudistamista. Vuoden 2010 aikana Gasum aloitti konsernirakenteen muutoksen, jossa emoyhtiössä oleva kunnossapitotoiminta siirretään Gasum Energiapalvelut Oy:n tytäryhtiöksi, johon siirretään myös Gasum Energiapalveluiden asennus- ja huoltotoiminta. Lisäksi Gasum Paikallisjakelu Oy:stä siirretään maakaasun jakelumyynti Gasum Energiapalveluihin ja kaasun liikennepalvelut emoyhtiöön. Muutosten tarkoituksena on selkeyttää jakeluliiketoiminnan rakennetta sekä luoda kunnossapitotoiminnalle osaamisen ja toiminnan tehokkuuden paranemisedellytyksiä. Muutoksella haetaan myös liiketoiminnan kasvuedellytyksiä Gasum Energiapalveluiden ratkaisu- ja lämpömyynnille. Muutos toteutetaan vuoden 2011 aikana. ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ Gasum Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat 76 685 792,43 euroa, josta tilikauden voitto on 74 203 335,27 euroa. Hallitus ehdottaa, että voitonjakokelpoiset varat käytetään niin, että varsinaisena osinkona jaetaan 1,10 euroa/osake eli yhteensä 58 300 001,10 euroa 31.5.2011 ja lisäosinkona 0,30 euroa/osake eli yhteensä 15 900 000,30 euroa 30.9.2011. Yhteensä osinkoina jaetaan 74 200 001,40 euroa ja omaan pääomaan jätetään 2 485 791,03 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Liikevoitto (%) = Liikevoitto Liikevaihto x 100 Oman pääoman tuotto ROE (%) = (Tulos ennen satunnaisia eriä verot) (Oma pääoma + vähemmistöosuus) x 100 Omavaraisuusaste (%) = (Oma pääoma + vähemmistöosuus) (Taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100 Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - pakolliset varaukset Sijoitetun pääoman tuotto % verojen jälkeen (RONA) = (Tulos ennen satunnaiseriä + korko- ja muut rahoituskulut - verot) Sijoitettu pääoma keskimäärin x 100 Rahavarat = Rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit 34 VUOSIKERTOMUS 2010

TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Milj. euro 2010 2009 2010 2009 Liikevaihto (1) 1241 1065 1227 1051 Liiketoiminnan muut tuotot (2) 0 1 0 1 Materiaalit ja palvelut (3) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 1081 905 1080 903 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (4) 14 13 12 11 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 4 3 4 3 Muut henkilösivukulut 1 1 1 1 19 18 16 15 Poistot ja arvonalentumiset (6) Suunnitelman mukaiset poistot 28 26 26 24 Liiketoiminnan muut kulut 14 14 12 12 Liikevoitto 98 103 93 98 Rahoitustuotot ja- kulut (7) Osuus osakkuusyritysten voitosta ( tappiosta ) 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0 0 0 0 Muilta 0 0 0 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 3 1 3 1 3 1 3 1 Voitto ennen satunnaisia eriä 95 101 90 97 Satunnaiset tuotot (7) Konserniavustus 3 2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 95 101 92 100 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) (8) 8 16 Tuloverot (9) 25 27 26 30 Tilikauden voitto 70 74 74 85 TILINPÄÄTÖS 2010 35

TASE Konserni oikaistu Emoyhtiö oikaistu Milj. euro 2010 2009 2010 2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet (10) Muut pitkävaikutteiset menot 8 7 6 6 Konserniliikearvo 1 2 9 9 6 6 Aineelliset hyödykkeet (10) Maa-ja vesialueet 6 4 4 4 Rakennukset ja rakennelmat 414 418 379 384 Koneet ja kalusto 47 41 43 39 Muut aineelliset hyödykkeet 7 7 7 7 Keskeneräiset hankinnat 55 50 55 49 529 519 488 483 Sijoitukset (11) Osuudet saman konsernin yrityksissä 7 7 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 11 9 Osuudet osakkuusyritysyhtiöistä 2 2 2 2 Muut osakkeet ja osuudet 0 0 2 0 2 2 21 18 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus (12) 10 9 9 9 Saamiset (13) Pitkäaikaiset Muut saamiset 61 59 61 59 61 59 61 59 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 198 157 193 153 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0 0 8 5 Muut saamiset 2 1 2 1 Siirtosaamiset 0 0 0 0 200 158 202 159 Rahat ja pankkisaamiset 15 36 13 34 827 794 801 768 36 VUOSIKERTOMUS 2010

TASE Konserni oikaistu Emoyhtiö oikaistu Milj. euro 2010 2009 2010 2009 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA (14) Osakepääoma 178 178 178 178 Edellisten tilikausien voitto 152 163 2 3 Tilikauden voitto 70 74 74 85 401 416 255 266 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 174 182 LASKENNALLINEN VEROVELKA (16) 53 54 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen (17) Lainat rahoituslaitoksilta 118 6 118 6 Muut pitkäaikaiset velat 1 1 0 0 119 7 118 6 Lyhytaikainen (18) Lainat rahoituslaitoksilta 26 43 26 43 Ostovelat 146 117 145 117 Velat saman konsernin yrityksille 0 0 1 0 Muut velat 70 133 69 131 Siirtovelat 13 24 13 24 254 317 253 314 827 794 801 768 37

RAHOITUSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Milj. euro 2010 2009 2010 2009 Liiketoiminnan rahavirta + Myynnistä saadut maksut 1203 1039 1191 1025 + Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 0 1 0 0 Maksut liiketoiminnan kuluista 1161 918 1155 910 Liiketoimien rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 43 121 36 115 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 4 1 4 1 + Saadut korot liiketoiminnasta 0 0 0 1 + Saadut osingot liiketoiminnasta 0 0 0 0 Maksetut verot 37 12 37 11 Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisiaeriä 3 109 5 103 +/ Liiketoiminnan satunnaisistaeristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 0 0 Liiketoiminnan rahavirta (A) 3 109 5 103 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 31 78 25 72 + Aineellisten ja aineettomian hyödykkeiden luovutusvoitot 0 1 0 1 Investoinnit muihin sijoituksiin 1 3 1 2 + Luovutustuotot muista sijoituksista 0 0 0 0 Myönnetyt lainat 0 0 0 0 + Lainasaamisten takaisinmaksut 0 0 0 0 + Saadut korot investoinneista 0 0 0 0 + Saadut osingot investoinneista 0 0 0 0 Investointien rahavirta (B) 32 80 26 74 Rahoituksen rahavirta + Oman pääoman korotus 0 1 0 0 + Lyhytaikaisten lainojen nostot 0 0 0 0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 0 0 0 + Pitkäaikaisten lainojen nostot 95 0 95 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 14 0 14 /+ Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys 0 0 2 1 /+ Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 2 2 Maksetut osingot ja muu voitonjako 85 25 85 25 Rahoituksen rahavirta (C) 10 10 10 10 Rahavarojen muutos (A+B+C) 20 19 21 19 Rahavarat tilikauden alussa 36 16 34 14 Rahavarat tilikauden lopussa 16 36 13 34 20 19 21 19 38 VUOSIKERTOMUS 2010

LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Gasum Oy on Gasum-konsernin emoyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Gasum Oy:n pääkonttorista osoitteesta Miestentie 1, 02150 Espoo tai yhtiön verkkosivuilta www.gasum.fi. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Gasum Oy:n ja tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy:n, Helsingin Kaupunkikaasu Oy:n, Kaasupörssi Oy:n, Gasum Paikallisjakelu Oy:n ja Gaasienergia AS:n. Gasum Paikallisjakelu Oy omistaa Gaasienergia AS:n sataprosenttisesti. Alakonsernista ei ole laadittu erillistä konsernitilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvä tytäryhtiöiden hankinta-arvon ja hankintahetken oman pääoman ero on käsitelty konserniliikearvona, joka poistetaan vaikutusaikanaan 20 vuodessa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu tuloslaskelmassa ja taseessa. Osakkuusyritys on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Osakkuusyrityksen hankinnan yhteydessä syntynyt liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen osakkeiden arvoon ja se poistetaan konserni-liikearvon tavoin 20 vuodessa. Tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. MYYNNIN TULOUTUSPERIAATE Myynti tuloutetaan kun kaasu on toimitettu. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on luovutettu. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaan valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu Euroopan Keskuspankin tilinpäätös-päivän kurssiin. PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUSPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineellisten ja ainettomien hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoon on tilikauden aikana aktivoitu kiinteiden kulujen projektipalkkoja sivukuluineen yhteensä 386 715. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. ELÄKEMENOT Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Lakisääteiset eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Mandatum Henkivakuutus-osakeyhtiön lisäeläkkeestä aiheutui tilikaudelle kuluja 1 674 609,96. Lisäeläkkeet kirjataan maksuperusteisesti. PAKOLLISET VARAUKSET Tilikauden aikana ei päästöoikeuksien määrää ylitetty, joten niistä ei tarvitse tehdä varausta. Tilikauden toteutuneet päästömäärät alittivat saadut ja ostetut oikeudet 30 728 tonnilla. Päästö-oikeuksien markkinahinnan 31.12.2010 mukaan tästä muodostuu taseen ulkopuolista varallisuutta 437 566,72. LASKENNALLINEN VEROVELKA Konsernitilinpäätöksessä poistoero on jaettu vapaaksi omaksi pääomaksi ja laskennalliseksi verovelaksi. Konserni Emoyhtiö Käytetyt poistoajat omaisuusryhmittäin: 2010 2009 2010 2009 Rakennukset ja rakennelmat 15 40 v. 15 40 v. 15 40 v. 15 40 v. Muut aineelliset hyödykkeet 20 40 v. 20 40 v. 20 40 v. 20 40 v. Koneet ja kalusto 3 25 v. 3 25 v. 3 15 v. 3 15 v. Muut pitkävaikutteiset menot 5 40 v. 5 40 v. 5 10 v. 5 10 v. Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet 1 10 v. 1 10 v. 1 5 v. 1 5 v. Konserniliikearvo 20 v. 20 v. 39

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 1. LIIKEVAIHTO Maantieteellinen jakauma Kotimaa 1234656 1062204 1220534 1048701 Muu Eurooppa 5919 2402 5913 2402 Muut 108 98 108 98 Yhteensä 1240638 1064704 1226555 1051201 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot 45 347 29 345 Vuokratuotot 158 144 278 261 Muut 115 394 83 197 Yhteensä 318 885 390 803 3. MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 1082058 904078 1080817 901634 Varaston muutos 604 1177 586 1065 1081454 905255 1080231 902699 4. HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot 14213 13344 12123 11345 Eläkekulut 3958 3306 3618 2985 Lakisääteiset henkilösivukulut 886 1155 748 958 Yhteensä 19057 17804 16489 15289 Luontoisedut 669 673 545 548 Yhteensä 19725 18477 17034 15837 Luontoisetujen raha-arvo ei sisälly tuloslaskelman henkilöstökuluihin. Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat 806 769 Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet 1 380 1 281 Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 160 150 130 122 Työntekijöitä 76 72 57 54 Yhteensä 236 222 187 176 5. JOHDON ELÄKESITOUMUKSET Gasum-konsernin ylimpään johtoon kuuluvilla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaina Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön sääntöjen mukaisin eläke-eduin. 6. POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 27879 25640 25921 23818 40 VUOSIKERTOMUS 2010

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 7. MUUT KIINTEÄT KULUT Tilintarkastajan palkkiot Lakisääteinen tilintarkastus 54 54 41 41 Muut palkkiot 29 29 29 29 8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta (tappiosta) 140 216 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä 0 0 201 288 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0 0 5 11 Muilta 161 265 142 231 161 265 146 242 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 161 265 347 530 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille 0 0 3 12 Muille 3545 1415 3399 1415 3545 1415 3403 1427 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 3524 1366 3056 897 josta lähipiiriyhtiöiltä yhteensä 140 216 202 287 Satunnaiset tuotot Konserniavustus 0 0 2613 2292 9. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 0 0 13 430 15 509 10. VÄLITTÖMÄT VEROT 30019 30019 Edellisiin tilikausiin kohdistuvat verot 3 127 1 125 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 26110 30019 25429 29417 Tuloverot satunnaisista eristä 0 0 679 596 Laskennallisen verovelan muutos -1305 3426 0 0 24808 26720 26108 30139 11. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 926 777 396 250 Lisäykset 182 149 163 146 Vähennykset 0 0 0 0 Hankintameno 31.12. 1108 926 558 396 Kertyneet poistot 1.1. 678 609 190 135 Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0 Sumupoisto 85 69 70 55 Kertyneet poistot 31.12. 763 678 260 190 Kirjanpitoarvo 31.12. 345 248 299 206 41

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 15774 13983 12978 11723 Lisäykset 1455 1801 1006 1388 Vähennykset 0 10 0 0 Hankintameno 31.12. 17229 15774 13984 12978 Kertyneet poistot 1.1. 8824 7840 7590 6702 Vähennysten kertyneet poistot 0 3 0 0 Sumupoisto 1059 987 941 888 Kertyneet poistot 31.12. 9883 8824 8531 7590 Kirjanpitoarvo 31.12. 7346 6949 5453 5388 Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. 5147 5147 Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Hankintameno 31.12. 5147 5147 Kertyneet poistot 1.1. 3595 3336 Vähennysten kertyneet poistot 0 0 Sumupoisto 259 259 Kertyneet poistot 31.12. 3853 3595 Kirjanpitoarvo 31.12. 1293 1552 Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet kirjanpitoarvo yhteensä 8 984 8 749 5 751 5 594 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 4173 2559 4173 2559 Lisäykset 1505 1615 170 1615 Vähennykset 0 2 0 2 Hankintameno 31.12. 5677 4173 4342 4173 Kirjanpitoarvo 31.12. 5677 4173 4342 4173 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 623980 593163 581609 555704 Lisäykset 15698 84594 12725 80070 Vähennykset 3 53778 0 53774 Hankintameno 31.12. 639674 623980 594333 582001 Kertyneet poistot 1.1. 206434 242522 197684 234823 Vähennysten kertyneet poistot 1 53743 0 53741 Sumupoisto 19199 17655 18073 16612 Kertyneet poistot 31.12. 225632 206434 215756 197694 Kirjanpitoarvo 31.12. 414043 417545 378577 384307 42 VUOSIKERTOMUS 2010

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 104478 97 630 99167 92126 Lisäykset 13500 8311 10786 7804 Vähennykset 1064 1463 580 1155 Hankintameno 31.12. 116914 104086 109373 98775 Kertyneet poistot 1.1. 63180 57655 60141 54829 Vähennysten kertyneet poistot 787 921 356 737 Sumupoisto 7040 6446 6597 6039 Kertyneet poistot 31.12. 69432 63180 66382 60131 Kirjanpitoarvo 31.12. 47482 41298 42991 38644 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 8492 8295 8492 8295 Lisäykset 525 197 525 197 Vähennykset 0 0 0 0 Hankintameno 31.12. 9017 8492 9017 8492 Kertyneet poistot 1.1. 1891 1667 1891 1667 Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0 Sumupoisto 239 225 239 225 Kertyneet poistot 31.12. 2131 1891 2131 1892 Kirjanpitoarvo 31.12. 6886 6601 6886 6601 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 49729 81729 49448 80889 Lisäykset 16406 25270 16297 25135 Vähennykset 10861 57270 10814 56576 Hankintameno 31.12. 55273 49728 54931 49448 Kirjanpitoarvo 31.12. 55273 49728 54931 49448 Aineelliset hyödykkeet kirjanpitoarvo 31.12. 529 361 519 345 487 727 483 173 Kirjanpitoarvot yhteensä 538 345 528 094 493 478 488 767 Käyttöomaisuuden hankintameno sisältää käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoja ei ole vielä kokonaan kirjattu suunnitelman mukaisina poistoina kuluiksi. 43

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 12. SIJOITUKSET Konserniyritykset, omistusosuus-% Gasum Paikallisjakelu Oy, Kotka 100 % 100 % 100 % 100 % Helsingin Kaupunkikaasu Oy, Helsinki 100 % 100 % 100 % 100 % Gasum Energiapalvelut Oy, Helsinki 100 % 100 % 100 % 100 % Kaasupörssi Oy, Espoo 100 % 100 % 100 % 100 % Gaasienergia AS, Tallinna 100 % 100 % 0 % 0 % Konserniyritykset Hankintameno 1.1. 6637 6637 Hankintameno 31.12. 6637 6637 Kirjanpitoarvo 31.12. 6637 6637 Osuudet osakkuusyritysyhtiöistä Hankintameno 1.1. 2099 0 2316 0 Lisäykset 100 Hankintameno 31.12. 2059 2099 2416 2316 Kirjanpitoarvo 31.12. 2059 2099 2416 2316 Osuus osakkuusyrityksessä Tilikauden alussa 2099 0 0 0 Lisäykset 100 2316 Osuus tuloksesta 48 160 Liikearvon poisto 92 56 Tilikauden lopussa 2059 2099 0 0 Osakkuusyrityksen kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 1 965 722,72, joka poistetaan konserniliikearvon tavoin 20 vuodessa. Tilikauden lopussa poistamatonta liikearvoa on jäljellä 1 817 793,29. Konsernin osakkuusyritys on Biovakka Suomi Oy, kotipaikka Vehmaa. Omistusosuus on 20 %. Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 441 441 433 433 Lisäykset 45 0 1379 0 Vähennykset 5 0 0 0 Hankintameno 31.12. 482 441 1812 433 Kirjanpitoarvo 31.12. 482 441 1182 433 Saamiset konserniyrityksiltä Hankintameno 1.1. 0 0 8549 7118 Lisäykset 0 0 2001 1829 Vähennykset 0 0 0 399 Hankintameno 31.12. 0 0 10550 8549 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 10550 8549 Sijoitukset kirjanpitoarvo 31.12. 2 541 2 541 21 414 17 934 44 VUOSIKERTOMUS 2010

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 13. VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet/tavarat 8187 7877 7695 7403 Muu vaihto-omaisuus 1580 1580 1580 1580 9767 9457 9275 8983 Jälleenhankintahinta Valmiit tuotteet/tavarat 11830 10267 11830 10267 Muu vaihto-omaisuus 8410 5214 8410 5214 Kirjanpitoarvo 9767 9457 9275 8983 Erotus 10473 6025 10965 6498 14. SAAMISET Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsenet. Liiketoimet konsernin ja sen lähipiiriin kuuluvien tytäryritysten kesken on eliminoitu, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiiriin kuuluvien yritysten kanssa ei ole ollut varsinaisia liiketoimia. Olennaisia lähipiiritapahtumia lähipiiriinkuuluvien henkilöiden kanssa ei tilikaudella ole ollut. Kaikki liiketoimet konsernin ja lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Pitkäaikaiset Muilta 61000 178 60937 142 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 61 000 178 60 937 142 Pitkäaikaisiin saamisiin sisältyy 60,8 M etukäteismaksu Gazprom Exportille vuosien 2009 ja 2010 Take or Pay - velvoitteesta. Tämä ennakkomaksu katetaan tulevien kausien vuosittaisen minimimyynnin ylittävästä määrästä. Lyhytaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 0 0 3377 2380 Lainasaamiset 0 0 719 439 Muut saamiset 0 0 3 476 2 363 Yhteensä 0 0 7 572 5 182 Muilta Myyntisaamiset 198468 156963 192987 152663 Muut saamiset 1 731 60 368 1 697 60 347 Siirtosaamiset 109 198 56 109 Yhteensä 200 308 217 529 194 741 213 119 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 200 308 217 529 202 313 218 302 Saamiset yhteensä 261 309 217 707 263 249 218 444 Konsernisaamisiin liittyvät olennaiset erät Konserniavustus 0 0 2613 2292 Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät Ennakkomaksut 881 60273 881 60273 Polttoaineverojen palautus 689 0 689 0 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Korkokattojen preemiot 12 36 12 36 KELA työterveyshuollon kustannukset 43 46 34 31 TyEL-saaminen 8 37 0 37 45

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 15. OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 178279 178279 178279 178279 Osakepääoma 31.12. 178279 178279 178279 178279 Vapaa oma pääoma Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 237278 187582 87547 27298 Osingonjako 85065 24751 85065 24751 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 152213 162831 2482 2547 Tilikauden voitto 70 229 74 443 74 203 85 000 Oma pääoma yhteensä, josta 400 721 415 552 254 965 265 827 sidottua pääomaa 178 279 178 279 178 279 178 279 vapaata pääomaa 222 442 237 273 76 686 87 547 Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 2482 2547 Tilikauden voitto 74203 85000 Yhteensä 76686 87547 Emoyhtiön osakepääoma jakutuu osakelajeittain seuraavasti: kpl A-sarja 53000000 53000000 K-sarja 1 1 A- ja K-sarjan kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Vähemmistöosuuksia ei ole. 16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 174208 182258 17. LASKENNALLISET VEROVELAT Laskennalliset verovelat Tilinpäätössiirroista 52753 54058 18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 117964 6000 117964 6000 Muut pitkäaikaiset velat 1418 1374 0 0 Yhteensä 119383 7374 117964 6000 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. 21 250 0 21 250 0 46 VUOSIKERTOMUS 2010

LIITETIEDOT Konserni Emoyhtiö 1000 EUR 2010 2009 2010 2009 19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Velat samaan konsernille kuuluville yrityksille Ostovelat 0 0 255 77 Muut velat 0 0 1152 29 Siirtovelat 0 0 0 36 Yhteensä 0 0 1408 141 Muille Lainat rahoituslaitoksilta 25714 42500 25714 42500 Ostovelat 145734 117247 144922 116 797 Muut velat 69670 132514 68889 130652 Siirtovelat 7508 24270 6935 23601 Yhteensä 248625 316530 246461 313550 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 248625 316530 247868 313691 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Vuosilomavelat sos. kuluineen 1694 1582 1439 1336 Palkkavelat sos.kuluineen 2282 2327 2009 2054 Korot 90 795 90 795 Verot 8922 19411 8922 19411 20. VAKUUDET Pantatut arvopaperit 1300 1300 1300 1300 Pantatut rahavarat 196 181 167 151 Yhteensä 1496 1481 1467 1451 21. VASTUUT Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 322 368 319 365 Myöhemmin maksettavat 406 505 402 498 Yhteensä 728 873 721 863 Vuokravastuut toimitiloista Seuraavalla tilikaudella maksettavat 858 846 694 691 Myöhemmin maksettavat 3098 3731 2893 3569 Yhteensä 3957 4577 3587 4260 Muut vastuut Pankkitakauksen vastasitoumus 379 379 379 379 Vuokravakuuksien ( Miestentie 1 ja Asentajankatu 5 ) pankkitakaukset 164 164 122 122 Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen Kiinteistöinvestoinnit Gasum Oy on velvollinen tarkistamaan vuosina 2006 2008 valmistuneista vuokratilojen perusparannuksista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Tarkistuskausi on 5 vuotta. Viimeinen tarkistusvuosi on 2013. Miestentie 1:n nykyinen vuoksrasopimus on voimassa koko tarkastuskauden ajan. Liitetietojen luvut on pyöristetty minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. 47

ERIYTETTY TULOSLASKELMA Verkkoliiketoimintliiketoiminta Myynti- Muu liiketoiminta 1000 euro 2010 2009 2010 2009 2010 2009 LIIKEVAIHTO 291 391 255 870 776 538 722 929 159 465 72 601 Muut tuotot 83 534 94 844 44 744 291 266 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 93483 104052 849324 738794 138263 60052 Henkilöstökulut 11 764 11 038 3 342 3 108 1 384 1 143 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 24424 22764 264 297 1233 757 Liiketoiminnan muut kulut 102 728 51 843 2 771 4 144 929 716 LIIKEVOITTO 59 075 66 707 15 683 21 329 17 947 10 200 Rahoitustuotot ja -kulut 3 066 1 174 165 254 155 23 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 56 009 65 533 15 848 21 583 17 792 10 223 Satunnaiset tuotot Konserniavustus 0 0 2613 2292 0 0 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS SIIRTOJA JA VEROJA 56 009 65 533 18 460 23 874 17 792 10 223 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys ( ) 8050 15509 0 0 0 0 Tuloverot 16 672 21 200 4 805 6 251 4 631 2 687 TILIKAUDEN VOITTO 47 386 59 841 13 656 17 624 13 162 7 535 MAAKAASULIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN Maakaasumarkkinalain (508/2000) 5. luvussa säädetään maakaasuliiketoimintojen kirjanpidollisesta eriyttämisestä keskenään ja muista liiketoiminnoista. Maakaasun myyntiliiketoiminta sisältää vuodesta 2003 alkaen Gasum Oy:n peruskaasukaupan myyntitariffien energiamaksujen osuuden. Gasum Oy:n verkkoliiketoimintaan sisältyy kaasun myyntihintojen siirtomaksujen osuus sekä pääosin tariffin ulkopuolisten sopimusten koko liiketoiminta. Muu liiketoiminta sisältää päivittäiskaasun energiaosuuden, nesteytetyn maakaasun myynnin sekä kunnossapitopalveluiden myynnin. Myös maakaasun liikennekäyttö kuuluu muuhun liiketoimintaan. Kulujen ja tuottojen kohdistaminen on tapahtunut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisen laskennan avulla. Poistot on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaan. Tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Rahoitusomaisuus ja lyhytaikainen vieras pääoma on jaettu laskennallisesti aiheuttamisperiaatteen mukaan. Osakepääoma ja pitkäaikainen vieras pääoma on jaettu käyttöomaisuuden suhteessa. 48 VUOSIKERTOMUS 2010

Eriytetty tase Verkkoliiketoimintliiketoiminta Myynti- Muu liiketoiminta 1000 euro 2010 2009 2010 2009 2010 2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 5271 5023 373 373 162 198 Aineelliset hyödykkeet 470959 471604 508 463 17960 11455 Sijoitukset 0 0 17210 15209 2504 2376 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 5625 4655 3650 4328 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset 25 24 60874 59338 38 38 Lyhytaikaiset 47838 39474 117997 100305 36478 19264 Rahat ja pankkisaamiset 8432 22881 2240 7403 2503 3365 538150 543662 202796 187418 59646 36696 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 205065 218544 35970 39314 13931 7969 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 172977 181027 0 0 1231 1231 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 109707 5580 2359 120 5898 300 Lyhytaikainen 50401 138511 164467 147984 38586 27196 538150 543662 202796 187418 59646 36696 Gasum Oy:n hallitus 7. maaliskuu 2011 Antero Jännes Björn Ahlnäs Paula Lähde Aleksei Novitsky Christer Paltschik Ari Suomilammi Kristiina Vuori 49

TILINTARKASTUSKERTOMUS GASUM OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tarkastaneet Gasum Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudella 1.1. 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Olemme tutustuneet tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyihin eriytettyjen toimintojen tuloslaskelma-, tase- ja lisätietoihin. Lausuntonamme esitämme, että ne on laadittu maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. MUUT LAUSUNNOT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2011 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Eero Suomela KHT 50 VUOSIKERTOMUS 2010

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO Gasum Oy:n hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt yhtiön vuodelta 2010 laaditun tilinpäätöksen, joka käsittää konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen sekä hallituksen toimintakertomuksen ja siihen liittyvän hallituksen ehdotuksen voittovarojen käyttämisestä sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen. Hallintoneuvosto esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilinpäätös vahvistetaan ja vuosivoitto käytetään hallituksen esityksen mukaisesti. Hallintoneuvosto toteaa, että yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita on noudatettu ja että hallintoneuvosto on saanut yhtiön hallitukselta ja johtajilta tarpeellisiksi katsomansa tiedot. Espoossa 14. maaliskuuta 2011 Jorma Eloranta Seppo Aho Peter Frankenberg Stanislav Tsygankov Jarmo Väisänen Sergei Emelianov Timo Karttinen Jörg Tumat 51

HALLITUS JA JOHTORYHMÄ Gasum Oy on perustettu vuonna 1994. Vuodesta 1974 vuoteen 1994 maakaasun maahantuonnista, siirtopalveluista ja tukkumyynnistä vastasi Neste Oy. Antero Jännes, s. 1954 toimitusjohtaja, DI, Energianeuvos Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 kaasuliiketoiminnassa 1989 hallituksen puheenjohtaja Björn Ahlnäs, s.1953 johtaja, kehittyvät liiketoiminnot, DI Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 kaasuliiketoiminnassa 1989 hallituksen varapuheenjohtaja Kristiina Vuori, s. 1970 johtaja, laki- ja henkilöstöasiat varatuomari Gasumin palveluksessa vuodesta 2005 hallituksen jäsen Jarko Alanko, s. 1965 johtaja, energiapalvelut, DI Gasumin palveluksessa vuodesta 1995 Kaj Christiansen, s. 1949 johtaja, tekniset palvelut, DI Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 kaasuliiketoiminnassa 1988 Paula Lähde, s. 1951 johtaja, talous, ekonomi Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 kaasuliiketoiminnassa 1986 hallituksen jäsen Christer Paltschik, s. 1949 johtaja, liiketoiminnan suunnittelu, DI Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 kaasuliiketoiminnassa 1988 hallituksen jäsen Ari Suomilammi, s. 1962 johtaja, siirtopalvelut, KTM Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 kaasuliiketoiminnassa 1989 hallituksen jäsen Aleksei Novitsky, s. 1969 johtaja, energiakauppa, KTM Gasumin palveluksessa vuodesta 2004 hallituksen jäsen 52 VUOSIKERTOMUS 2010

organisaatio HALLITUS Hallintoneuvosto Toimitusjohtaja Antero Jännes Aleksei Novitsky Björn Ahlnäs JARKO ALANKO Ari Suomilammi Energiakauppa Energiapalvelut Energiakaasut Siirtopalvelut LiikennE- PALVELUT Björn Ahlnäs Talous Paula Lähde Laki- ja henkilöstöasiat Kristiina Vuori Liiketoiminnan suunnittelu Christer Paltschik Tekniset palvelut Kaj Christiansen Gasumin hallintoneuvoston jäsenet: Jorma Eloranta, puheenjohtaja, vuorineuvos Jarmo Väisänen, varapuheenjohtaja, Valtioneuvoston kanslia Seppo Aho, Fortum Sergei Emelianov, Gazprom Peter Frankenberg, E.ON Ruhrgas Timo Karttinen, Fortum Stanislav Tsygankov, Gazprom Jörg Tumat, E.ON Ruhrgas Gasum-konsernin yhtiöt: Gasum Oy toimitusjohtaja Antero Jännes Gasum Energiapalvelut Oy Gasum Paikallisjakelu Oy Gasum Tekniikka Oy (1.4.2011 alk.) Helsingin Kaupunkikaasu Oy toimitusjohtaja Jarko Alanko Gaasienergia AS toimitusjohtaja Simo Lahesalu Kaasupörssi Oy toimitusjohtaja Pekka Karinen Vuosikertomus 2010 Toimitus: Gasum ja Kreab Gavin Anderson Graafinen suunnittelu ja taitto: Kreab Gavin Anderson Kuvat: Tomi Parkkonen sivuilla: kansi, 2, 6 ja 52 ja Tarmo Valmela sivulla 23 Paperit: Kansi Galerie Art Silk 300 g/m 2 ja sivut Galerie Art Silk 130 g/m 2 Paino: Nykypaino 441 748 Painotuote

GASUM VUOSIKERTOMUS 2010 Pääkonttori Miestentie 1, PL 21, 02151 ESPOO Hyvinkään huoltokeskus Kerkkolankatu 42, 05800 HYVINKÄÄ Maakaasukeskus Kiehuvantie 189, 45100 KOUVOLA Mäntsälän kompressoriasema Hyvinkääntie 565, 04680 HIRVIHAARA Tampereen huoltokeskus Raspinkatu 4, 33840 TAMPERE Vastaanottoasema Räikköläntie 170, 55100 IMATRA Kaasupörssi Oy Miestentie 1, 02150 ESPOO Gasum Energiapalvelut Oy Asentajankatu 5 B, 00880 HELSINKI Gasum Paikallisjakelu Oy Pulttikatu1, 48770 KOTKA Asemanrinne 9, 08500 LOHJA Gaasienergia AS Liivalaia 13/15, 10118 Tallinn Konsernin puhelinvaihteen numero on 020 4471 www.gasum.fi