Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Samankaltaiset tiedostot
Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

NovarboTM tuottavampi kasvihuone

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

joutsenmerkityt takat

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Keski-Suomen Energiapäivä Agora. Henrik Karlsson

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Aina vihreä ja tuore 30 vuotta kattokasvihuoneviljelyä

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman,

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Öljyn hinnan romahdus

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Kosteusmittausten haasteet

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Energiansäästö viljankuivauksessa

Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Liikenneväylät kuluttavat

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

Jyväskylän energiatase 2014

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Lämpimästi tervetuloa!

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Soiden hiilivarastojen kehitys

CREATIVE PRODUCER money money money

Transkriptio:

Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää yli 40 % samalla kun satomäärät kasvavat. Taloudellisen energiankäytön tavoittelemiseksi kasvihuoneviljelyssä ei kannata tehdä suuria investointeja vaihtoehtoiselle polttoaineelle, koska öljyllä lämmittäminen on kannattavampaa, vaivattomampaa ja ympäristöystävällisempää kuin markkinoilla yleisesti halutaan antaa ymmärtää. Asian merkityksen havainnollistamiseksi todettakoon, että yli 40 %:n energian kulutuksen vähentymä pelkästään polttoöljyssä mitattuna tarkoittaa 150.000 kilon vuosikulutuksella n. 60.000 kilon kulutuksen vähentymää, joka on rahassa n. 40.000 :n vuosisäästö ja se siirtyy sellaisenaan yrityksen tulokseen. Tämän tuloksen kasvun eteen moni yritys joutuu tekemään yli 300.000 :n liikevaihdon lisäyksen. Tuotannon tarvitseman sähkön kulutus vähenee lähes samassa suhteessa kuin kapasiteetti kasvaa, koska tuotanto nopeutuu. Sähkön kulutuksessa toteutuva säästö rahassa voi olla arvoltaan lähellä öljynkulutuksesta saatavaa säästöä. Lämpösumman nopeutumisen kautta muodostuu vielä suurempi tuloksen kasvu, koska muodostuva sato on arvokkaampaa kuin käytettävä energia. Kerromme tässä kirjeessä lyhyesti miksi ja miten tämä on mahdollista Keinotekoisesti tuotettu valo ja lämpö ovat oleellisia elementtejä kasvihuoneviljelyssä, joilla korvataan luonnon tarjoamia kasvuolosuhteita pimeinä ja kylmempinä vuoden- ja vuorokauden aikoina. Neliömetriä kohden tuotettu sato on riippuvainen monesta tekijästä, yksi oleellisimmista tekijöistä on lämpösumma. Kasvihuoneviljelyssä lämpösumma koostuu auringon tuottamasta lyhyt aaltoisesta lämpösäteilystä, kasvihuoneeseen tuodusta keinotekoisesta lämmöstä ja valosta. Luonnossa kasvit ottavat tarvitsemansa valon sekä lämmön auringon tuottamasta valosta ja lämpösäteilystä. Mahdollisuus parempaan, vähemmällä. Sivu 1

Jotta kasveilla on mahdollisimman otolliset kasvu- ja kukinta olosuhteet kasvihuoneen lämpötilaa ja kosteutta säädetään jatkuvatoimisesti. Tuuletettaessa kosteutta ulos kasvihuoneesta menetetään pimeinä ja kylminä aikoina huomattava määrä keinotekoisesti tuotettua lämpöä, joista huomattava osa kasvihuoneviljelyn kustannuksista koostuu. On tärkeätä tietää, että kasvihuonetta lämmittäessä ei ainoastaan ylläpidetä oikeaa kasvulämpötilaa, koska samalla myös tuodaan kasveille lämpöä niiden kasvua varten. Lämmönsiirtyminen kasvihuoneeseen tapahtuu kahdessa muodossa, säteilemällä ja johtumalla. Säteilylämmönsiirto on energia- ja tuotantotaloudellisesti huomattavasti tehokkaampaa energiansiirtoa kuin johtumalla toteutuva lämmönsiirto. Lämpösäteilyn absorboituminen kasvihuoneessa Lämpösäteily absorboituu erittäin tehokkaasti kasvien kasvualustoissa olevaan veteen, multaan, turpeeseen ja kasveihin tuottaen tehokkaampaa kasvua. Mitä suurempi on säteilylämmönsiirtymisen osuus kasvihuoneen lämmityksessä, sitä vähemmän syntyy energiahäviöitä kasvihuoneesta. Kasvihuoneessa oleva kuiva ilma absorboi itseensä erittäin heikosti lämpösäteilyä, jolloin kasvihuone luovuttaa vähemmän lämpöä seinäpintojen läpi johtumalla ja katosta ulos vapautettavan kostean ilman aiheuttama energiahäviö on pienempi. Liitteenä olevassa kuvassa(s.6) vasemman puoleinen kuva demonstroi tilannetta jossa lämpö tuodaan enemmän johtuvalla lämmönsiirtomallilla ja oikea kuva kuvaa tilannetta jossa lämpö tuodaan säteilylämmönsiirtymisen kautta. Se millä osuuksilla lämmönsiirtymisen eritavat toteutuvat kasvihuoneessa on paljon kiinni siitä, miten energia vapautuu lämpöä tuottavasta polttoaineesta lämpökattilassa. Mitä korkeampi palamislämpötila ja mitä hiilipitoisempi polttoaine, sitä enemmän kasvihuoneeseen siirtyy lämpöä säteilyn kautta, joka on kasvihuoneen tuotantohyötysuhteen kannalta tärkein lämmönsiirtymisen muoto. Lämmön vapautuessa suurelta osin polttoaineesta säteilemällä siirtyy se myös kattilaveteen ja sitä kautta putkistoa pitkin tehokkaammin säteilyn muodossa kasvihuoneeseen, jolloin kasvit saavat enemmän kasvulle tarpeellista lämpösummaa. Mahdollisuus parempaan, vähemmällä. Sivu 2

Öljyn palamisessa muodostuvan lämpösäteilyn suuruudella on kolmella tapaa merkittävä vaikutus 1. Kasvit saavat lämpösumman nopeammin, joka jouduttaa kasvua ja suurentaa satomäärää. Tilanteessa jossa kasvua ei haluta nopeuttaa voidaan lämpötilaa kasvihuoneessa alentaa. 2. Kun lämpö tuodaan kasvihuoneeseen suuremmassa määrin lämpösäteilyn muodossa, on kasvihuoneessa olevien kasvien lämmön käytön hyötysuhde paljon suurempi, kuin tilanteessa jossa lämmönjohtuminen oli merkittävämmässä roolissa lämmöntuonnissa. 3. Kun energiasta suurempi osa tuodaan lämpösäteilynä, niin johtuvan energian käyttö lämmityksessä automaattisesti vähenee, jonka johdosta myös kasvihuoneen lämmönkäytön hyötysuhde voimakkaasti nousee ja energian tarve pienenee. Kohdan kolme seikan voi käytännössä todeta siitä, että bio-, kaasu- ja turvepolttoaineilla kasvihuoneen lämmittämiseen kuluu selvästi enemmän mitattavia megawattitunteja kuin öljyllä lämmitettäessä. Syy miksi investoinnit polttoaineen vaihdolle ovat kannattamattomia Polttoöljylle vaihtoehtoiset turve, pelletti, hake ja kaasu eivät toteuta lämpösäteilyä kasvihuoneeseen samoissa määrin kuin korkeamman palamislämpötilan ja hiilipitoisuuden omaava öljy. Polttoöljyä polttoaineena käyttävän kasvihuoneen lämmityksen kokonaishyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin kasvihuoneella joka käyttää polttoaineen turvetta, haketta, pellettiä tai kaasua. Pelkästään tavanomaisista polttoöljy kustannuksista on säästettävissä yli 40 %:a tehostamalla polttoöljyn käytettävyyttä PARI polttoöljyjen lisäaineella. Samalla myös kasvihuoneessa viljeltävien kasvien kukinta tehostuu ja sato kasvaa. Kaikki kustannussäästöt ovat puhdasta voittoa yrityksen tulokseen. Polttoöljyn kulutuksesta syntyvät säästöt sekä kasvavat katteet viljelytuotteiden hinnoissa mahdollistavat myös pidemmät viljelyajat sillä samalla polttoaine kustannuksella, jolla aiemmin on pystytty viljelemään Suomen oloissa lyhyemmän aikaa. Viljelylle mahdollistuvan aikavälin pidentyessä neliökohtainen satomäärä tehostuu sekä pidemmän viljely aikavälin vuoksi että tehokkaamman lämpösumman vuoksi. Mahdollisuus parempaan, vähemmällä. Sivu 3

Kapasiteetin kasvulla toimintavarmuutta ja turvaa ilman lisäinvestointeja PARI polttoöljyjen lisäaineella saavutetaan myös enemmän kapasiteettia, joten lämmön riittäminen koko viljelypinta-alalle tai poikkeuksellisen kylmät talvet eivät rasita satoa samalla tavalla kuin aiemmin. Samat polttoöljyllä toimivat lämmityskattilat tuottavat suuremman lämmitystehon kuin aiemmin ja kasvihuoneen kasvit pystyvät hyödyntämään tuotetun lämmön huomattavasti paremmin. Esimerkkinä todettakoon, että tapauksissa joissa kasvihuoneen lämmityksen kokonaishyötysuhde on kattilahyötysuhde ja kasvihuoneen lämmönkäytön hyötysuhde mukaan lukien 30 %:n luokkaa, tarvitsee tämän kokonaishyötysuhteen nousta vain 10 %:a jotta saavutetaan yli 33 %:n lämmitystarpeen vähentyminen. Noin 40 %:n hyötysuhteella toimivan kasvihuoneen hyötysuhteen nousu 55 %:iin on tuottaa 37,5 %:n polttoainekustannuksen vähentymän jne. Samalla myös lämmöntuonnin maksimikapasiteetti kasvaa, koska suurempi osa lämmöstä saadaan hyödyksi. Vastaavasti jos tämä kokonaishyötysuhde huonon polttoaineen vuoksi laskee 30 %:sta 25 %:iin kasvaa lämmitysenergian tarve 16 %:a tai kun se alenee 40 %:sta 30 %:iin nousee polttoaineen kulutus yli 25 %:a. Tällöin myös lämmöntuonnin kapasiteetti on pienempi. Vastaavasta syystä lämmöntuottamisen siirtäminen polttoöljyltä hakkeelle, turpeelle, pelletille tai kaasulle alkaa kasvihuone tarvita neliömetriä kohden enemmän siirrettyjä megawattitunteja sadon samalla heikentyessä. Siirryttäessä heikommin säteilylämpöä tuottavalle polttoaineelle kasvihuoneen lämmityksessä muutoksen mukana tapahtuvaa energiantarpeen ja kustannusrakenteen muutosta ei pystytä kompensoimaan lämmöntuotannon ulkoistamisella lämpöyrittäjälle. Mahdollisuus parempaan, vähemmällä. Sivu 4

Referenssikohteita Yhtenä esimerkkinä PARI polttoöljyjen lisäaineen vaikutuksesta polttoöljyn kulutukseen kasvihuoneen lämmöntuotannossa on Koivikon Puutarha Yläneellä. Heillä tuotteemme on ollut käytössä helmikuusta 2010 alkaen. Heidän kevyenpolttoöljyn kulutuksensa on laskenut yli 40 %:a annostelusuhteella 1:3666. Lämmönsiirto heillä tapahtuu vesipatteriverkostolla. Suosittelemme tuotteemme käyttäjille annostelusuhdetta 1:2000. Tuotteellamme on myös muita kasvihuone referenssejä sekä lisää referenssejä kasvihuoneista on tulossa vuoden 2012 aikana useita kymmeniä, annamme niistä lisätietoa halukkaille kysyttäessä. Tämän lisäksi tuotteellamme on myös huomattava määrä referenssikohteita höyrylauhdeprosessiteollisuudesta, sekä prosesseista joissa polttoöljyä käytetään lämmöntuontiin erilaisiin kuivaus- ja kuumennusrumpuihin sekä altaisiin. Murto-osa näistä on luettavissa internet sivuiltamme osoitteessa http://www.turunpari.fi. Tarve- ja kustannuslaskelma Polttoöljyn kulutuksen ollessa 100 tonnia tai 100 m 3 on lisäaineen tarve jatkuvan ja tasaisen annostelusuhteen 1:2000 toteutuessa 30 litraa PARI polttoöljyjen lisäainetta, joka riittää 60 tonniin/m 3 polttoöljyä. Tämä määrä vastaa energian hyödynnettävyydeltään aiempaa 100 tonnia/m 3 polttoöljyä. Kustannukset PARI polttoöljyjen lisäaineen hankinnalle on tällöin alle 1.000 vuodessa. Puhdasta tulosta pelkästä öljyn käytön vähentymisen säästöstä tulee n. 30.000 40.000 vuodessa, jonka lisäksi yhtiön tulokseen tulee nopeammasta kasvuajasta seuraava parempi myyntikate sekä hukkainvestointien välttäminen. Kiitämme mielenkiinnostanne asiaamme kohtaan ja vastaamme mielellämme esittämiinne kysymyksiin. Toivotamme kaikille kasvihuoneviljelijöille parempaa ja pidempää viljelykautta 2012 sekä vahvaa menestystä yrittäjyyteen jatkossakin! Ystävällisin terveisin, Turun Pari Oy Esa Valkama Marko Valkama Ville Valkama 0400-249630 050-5693752 044-2600684 Mahdollisuus parempaan, vähemmällä. Sivu 5

Kuva säteilylämmön ja johtuvanlämmön merkityksestä. Mahdollisuus parempaan, vähemmällä. Sivu 6