Uusi kannustin metsänomistajille: METSO hiilipreemiolla Anna-Kaisa Kosenius Helsingin yliopisto METSO-toteuttajien neuvottelupäivä 22.10.2019 22/10/2019 Metso hiilipreemiolla / Anna-Kaisa Kosenius 1
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilen sidonta muuttuvassa ympäristössä Miten hiilen sidonta ja metsäluonnon monimuotoisuus kehittyvät erilaisten metsienkäsittelytapojen myötä? Voiko monimuotoisuuden suojelu edistää samalla ilmastonmuutoksen hillintää? Miten hiilen sidonnan ja monimuotoisuuden tarjontaa voidaan edistää vapaaehtoisuuteen perustuvan kannustinjärjestelmän kehittäminen METSO hiilipreemiolla korvausjärjestelmän rakentaminen METSO hiilipreemiolla metsänomistajien näkökulmasta METSO hiilipreemiolla METSOn toteuttajien näkökulmasta 22/10/2019 Metso hiilipreemiolla / Anna-Kaisa Kosenius 2
Mitä ohjauskeinoja voisi olla? Kompensaatiomarkkinan sovellutuksesta Suomeen esim. Kangas J. and M. Ollikainen 2018. Economic insights in ecological compensations. Market analysis with an empirical application to the Finnish economy. Ecological Economics. Kangas et al 2019. Comparison of alternative biodiversity metrics and their economic implications. Unpublished manuscript. METSO tutkimus parhaillaan käynnissä Kangas J. & M. Ollikainen (2019)
METSO hiilipreemiolla perusidea Korvaus monimuotoisuudesta + korvaus puustoon sitoutuvasta hiilestä Kannustinvaikutukset: Hiilipreemion vaikutus 1: korvaus monimuotoisuuden suojelusta kasvaa, jolloin kaikkien kohteiden tarjonta kasvaa Hiilipreemion vaikutus 2: hiilipreemio tuo oletettavasti enemmän tarjontaa kohteista, joilla hiilivarasto kasvaa voimakkaasti (nuori puusto) suhteessa kohteisiin, joissa se kasvaa vähän (vanha puusto) Tutkimuskysymyksiä (puustoiset kohteet): Kuinka paljon kohteiden kannattavuusjärjestys muuttuu: pelkkä monimuotoisuus vastaan monimuotoisuus ja hiilipreemio? Kuinka runsas- ja vähäpuustoisten METSO-elinympäristöjen suhteellinen edullisuus muuttaa kohteiden tarjontaa?
Lisäaspekteja selvitettäväksi Kuinka ei-puustoisten ympäristöjen korvaus skaalataan Tavoitteena on olla muuttamatta korvaussuhteita puustoisten ja eipuustoisten elinympäristöjen (kalkkikalliot, maankohoama jne) välillä Kuinka rahoittaa METSO hiilipreemiolla Mikä on hiilipreemion kustannusvaikutus, jos tähdätään samaan suojeltuun pinta-alaan kuin ilman preemiota? Tuoko nuorempien puustojen valinta säästöä suhteessa vanhojen puustojen valintaan ja siten suuremman suojelupinta-alan? Tarvitaanko budjettiin lisää rahoitusta?
Analyysi: otos METSO-kohteista (elinympäristöt 1-6) Käytettävä tieto Elinympäristö Puustotiedot Monimuotoisuusluokka (I-III) Monimuotoisuuden arviointi Lasketaan ELITE-indeksin mukaiset arvot (lahopuu, lehtipuu) Lasketaan (teoreettinen) METSO-korvaus METSOn elinympäristöt 1. lehdot 2. runsaslahopuustoiset kangasmetsät 3. pienvesien lähimetsät 4. puustoiset suot 5. metsäluhdat ja tulvametsät 6. harjujen paahdeympäristöt 7. maankohoamisrannikon metsät 8. puustoiset perinneympäristöt 9. kalkkikallioiden metsät 10. metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Hiililaskenta Puustotietojen nojalla arvioidaan, kuinka paljon hiiltä sitoutuu puuston kasvuun valittuna ajanjaksona (30v 50v) (MOTTI-ohjelmisto) Hiilimäärä kerrotaan valituilla hiilen korvaushinnoilla ja diskontataan sopimuksentekopäivään Huom! Maaperähiiltä ei mukana laskennassa eikä ehdotuksessa Tarpeen tehdä kaksi laskentaa: vanhat jo hyväksytyt METSO-kohteet ja tuotetaan aineisto laskentaan, jossa osassa kohteita on vanhaa, osassa nuorta metsää
Alustavia tuloksia: 9 esimerkkikohdetta (vanha metsä) KOHDE BD-ARVO KORVAUSSUMMAT JÄRJESTYS ELITE (0-1) METSO-KORVAUS per ha SIDOTTU HIILI tco2/ha HIILIKORVAUS 20 /t ELITE METSO- KORVAUS HIILI- KORVAUS Ruissalo 0,676 3 662 - - 1. 9. - Vuorionsaari 0,539 7 073 400 1 823 4. 4. 5. Hepolampi 0,480 7 044 632 2 883 5. 5. 2. Iknonvaara 0,558 8 660 471 2 147 2. 3. 4. Kummajainen 0,310 11 908 749 3 418 7. 1. 1. Matikkavaara 0,331 8 752 508 2 316 6. 2. 3. Viitasuo 0,290 4 745 209 882 8. 8. 7. Järvikeidas 0,556 4 840 69 314 3. 7. 8. Palanutkangas 0,276 7 036 257 1 175 9. 6. 6. 18.9.2019
Havaintoja Vertailu: METSO-luokat I III ja ELITE-indeksin mukainen järjestys ELITE:n mukaan arvokkaimmat ja luokka I osuvat yhteen, mutta luokkien II ja III on eroja Vertailu: ELITE-indeksin ja METSO-korvauksen mukaiset järjestyksen poikkeavat merkittävästi toisistaan Ei sinänsä yllätys, koska korvaus kohteesta ei ole sidottu kohteen monimuotoisuusarvoon, vaan kustannuksiin (esim. menetetyt puunmyyntitulot) METSO-korvaus ja METSO-hiilipreemio korvaus kuvaavat rahallisia tarjontakannustimia (erotuksena metsänomistajan suojelumotiiveista) Erot tarjontakannustimilla varsin pieniä; noin neljänneksellä kohteista sama järjestys Valitusta 9 kohteesta vain yhdessä suurempi poikkeama Hiilikorvauksen suuruutta voi säätää hiilen yksikköhinnalla Termillä METSO hiilipreemiolla on jo viitattu siihen, että hiilen hinnoittelu on vain pieni lisä, esimerkiksi 5 /tonni (esimerkissä 20 /tonni)
Kommentteja Huom.: muut puustoiset kohteet toimivat hyvin MOTTI:ssa, mutta lehtojen (haapa, leppä, raita, jalopuu) osalta tarvitaan mallin kehittelyä Seuraavat askeleet laskennassa Vertailu, jossa vastakkain ovat noin saman monimuotoisuus-arvon kohteet, joista osassa nuori kasvava puusto osassa vanha puusto. Edellisten kohteiden METSOkorvaus alhaisempi, jälkimmäisten korkeampi. Dominoiko säästö monimuotoisuus-korvauksessa suhteessa hiilipreemioon, eli saadaanko annetulla budjetilla suurempi suojeluala? Kuinka sitoutuvan hiilen määrä poikkeaa ratkaisuissa Puustoiset vs. ei-puustoiset elinympäristöt: korvauksen korotuksen määritys, jotta ei muuteta korvaussuhteita Budjettivaikutukset Muut: hiilipreemio mukana metsänomistajakyselyssä Halukkuus tarjota kohteita, kun hiilipreemio mukana
METSO hiilipreemiolla METSOn toteuttajien näkökulma Ensivaikutelma: miltä hiilen sidonnan ottaminen mukaan METSOon kuulostaa? Mitä ottaa huomioon METSOn toteutuksen kannalta? Arvio metsänomistajien kannalta millaisia uusia kohteita METSOon? Viesti metsänomistajille: miksi hiilensidonta (ilmastonmuutoksen hillintä) ja monimuotoisuuden suojelu tärkeää metsänomistajille?.
Metsänomistajien näkökulma (Kosenius & Paajanen 2019) Yleisluonteinen kartoitus siitä, miten metsänomistajat suhtautuvat vapaaehtoiseen suojeluohjelmaan, jossa korvaus määräytyy monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan perusteella Tehtiin helmikuussa 2019, 405 vastaajaa Esiteltiin vaihtoehtoisia sitovia ohjelmia: Määräaikainen 10 40 vuotta Korvaus esitettiin /ha/v Ohjelman toteuttaja Metsänomistajan tavoitteet ja taustat Metsätilan tiedot yleisesti (ei kohdetietoja) (jatkokyselyssä keskitytään pysyvään suojeluun) (jatkokyselyssä kertakorvauksena?) (ei jatkokyselyssä)
Metsän- ja luonnonhoito ja kohteet Vuosina 2016-18: 60% toteuttanut metsänhoitotöitä, 12% lannoittanut, 17% ojittanut 16% tehnyt luonnonhoitotöitä (esim. tekopökkelöt, säästöpuut, suojakaistat) 50% myynyt puuta, 23% myynyt energiapuuta 20% ei tehnyt mitään edellisistä 31%: metsätilalla yli 80-vuotiasta metsää 3-5%: metsätilalla jokin METSO-alue 29%: petolintujen pesiä 36%: metsäkanalintujen soidinpaikkoja 42%: pienvesistöjä ja rantametsiä 13%: ei mitään 13 luetellusta kohteesta Kuva: Saija Kuusela / SYKE
Havaintoja Mallinnuksella metsänomistajat jaettiin kahteen ryhmään Halukkaampia osallistumaan pitempään määräaikaiseen ohjelmaan: Nuoret (alle 40v) Työelämässä Kaupunkilaiset Kesämökki alueella Ei ostanut tilaa vapailta markkinoilta Ei vuokraa metsätilaa metsästämiseen Olemassa oleva METSO-kohde Myy puuta ainakin kerran viidessä vuodessa Kuva: Saija Kuusela / SYKE Suojelumotiivit ja metsänomistuksen tavoitteet/arvot näkynevät vastauksissa
Pohdintoja ja yhteystiedot Kyselyyn vastanneiden joukossa suhteellisen paljon metsänomistajia, joille aineettomat aspektit tärkeitä Onko metsästyksellä merkitystä Nuoret metsänomistajat Seuraavassa kyselyssä tarkemmat tiedot tarjottavasta kohteesta Lahopuun määrä, järeän puun määrä, lehtipuu/havupuu Yhteystiedot: MMT Anna-Kaisa Kosenius, Helsingin yliopisto anna-kaisa.kosenius@helsinki.fi; p. 050 4488 593 @AKKosenius