Back to Work Nuorten ammatillinen kuntoutus -keinona oppisopimus Katja Hämäläinen, Verve Työurapalvelut Päivi Ylönen, Esedu Oppisopimuspalvelut Artikkeli Huhtikuu 2015 The Academia Exchange to Latvia Cross sectoral cooperation in guidance to support youth employment JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun Academia-ohjaajien liikkuvuusverkosto-projekti 1
Suomalaisten työurat ja niiden pidentäminen ovat olleet tarkastelun alla pitkään. Jyrki Kataisen edelleen voimassa olevan hallitusohjelman pohjalta eri ministeriöissä on käynnissä lukuisia hankkeita, joissa käsitellään työurien pidentämistä ja nuorisotyöttömyyttä. (Hallitusohjelma 2012). Eläköitymisen ja erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntyessä keskustelu työurien pidentämisen ympärillä jatkuu kiivaana ja on ajankohtaista. Valtionvarainministeriön varovaisen arvioin mukaan vuoden lisäys työuraan pidentäisi kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla, joten kyseessä ovat merkittävät summat. Työurien pidentäminen on tarpeen siksi, että lisääntyneet työelämästä pois siirtymiset kasvattavat hoiva- ja eläkemenoja eikä julkinen talous tätä kestä. Siirtymistä pois työelämästä tapahtuu luontaisen ikäperusteisen eläkkeelle siirtymisen myötä, mutta merkittävä ja huolestuttava osuus on nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. (Työeläke www-sivut.) Nuorten (alle 35 vuotiaiden) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt kolmanneksella vuodesta 2005. Joka päivä keskimäärin viisi alle 35-vuotiasta päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Suurin syy on masennus, toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeelle nuoria siirtyi skitsofreniasta johtuen. Vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 2800 mielenterveysongelmista kärsivää nuorta. Myös muista syistä nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta nämä luvut eivät ole yhtä huolestuttavia kuin mielenterveysperusteiset eläköitymiset. Muita syitä voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet, ammattitaudit ja työtapaturmat sekä fyysiset sairaudet. Nuorten työkyvyttömyyseläkepäätöksiä tehtiin vuonna 2013 yhteensä noin 4000. Työuria tulee siis pidentää kaikki mahdollisuudet hyödyntäen. Yksi mahdollisuus työurien pidentämiseen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen on ammatillinen kuntoutus. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja on monia. Yksi erinomaisen hyvä keino on oppisopimus ja tässä asiayhteydessä erityisesti nuorten oppisopimus. Nuorisotyöttömyys Nuorten työttömyys on vakava ongelma niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Nuorisotyöttömyydellä on merkittäviä seuraamuksia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Nuorena koetuilla työttömyysjaksoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ihmisen työuran kehitykselle. (Hämäläinen, Tuomaala, 2013, 1.) Euroopassa joissakin maissa nuorten työttömyyden kasvu on ollut erityisen huolestuttavaa. Esimerkiksi Espanjassa nuorten työttömyysaste on yli 50 %. Onneksi tilanne Suomessa ei ole vielä yhtä huono, vaikka nuorten työttömyysaste onkin suuri. Maaliskuussa 2
2015, 15 24 vuotiaista nuorten työttömien osuus työvoimasta oli 27,7 % (Tilastokeskus 3/2015). Nuorten liikkuvuus työmarkkinoilla vaikuttaa siihen, että työttömyys on yleisempää nuorilla kuin aikuisilla. Nuoret opiskelevat ja ovat työssä vuorotellen ja vaihtavat myös asuinpaikkaa aikuisväestöä useammin. Usein juuri nuorten työsuhteet myös ovat lyhyempiä määräaikaisuuksia. Kun yleinen taloussuhdanne heikkenee, niin kuin Euroopassa on viime vuosina käynyt, vähenevät yleensä myös uusien työntekijöiden rekrytoinnit ja määräaikaiset työsuhteet. Eli nuorten työpaikat. Koulujen päättyminen kesän alussa aiheuttaa nuorille paljon myös kausityöttömyyttä. (Hämäläinen, Tuomaala, 2013, 2.) Nuorten on vaikeaa saada töitä. Onneksi kuitenkin nuorisotyöttömyyden jaksot ovat usein kestoltaan lyhyempiä kuin aikuisilla (Hämäläinen, Tuomaala, 2013, 4). Nuorisotyöttömyyden seurauksia ei voi vähätellä. Työpaikkaa hakiessa työnantaja voi nähdä työttömyyden huonona merkkinä. Työttömyyden seurauksena osaaminen voi vanhentua ja siksi työpaikan saaminen entisestään hankaloitua. Myös elintärkeät työkokemukset ja kontaktit työelämään luonnollisesti vähenevät niin kuin tulotkin. (Hämäläinen, Tuomaala, 2013, 6.) Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnasta on ansaitusti herättänyt suurta huolta. Syrjäytyminen on jokaiselle nuorelle henkilökohtainen tragedia, mutta myös yhteiskunnalle kallista. Syrjäytymisvaarassa ovatkin erityisesti se osa nuorista, jotka eivät hakeudu koulutukseen tai hae töitä. Euroopan tasolla syrjäytyneiden nuorten osuus on kuitenkin suhteellisen pieni, esimerkiksi 15 19 vuotiaista n. 2,6 %. Onneksi suuri osa syrjäytyneiksi leimatuista nuorista löytää paikkansa myöhemmin koulutuksessa tai työelämässä. (Hämäläinen, Tuomaala, 2013, 6.) Suomessa on jo usean vuoden ajan ollut voimassa nuorisotakuu. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. (http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/tietoa_takuusta) Nuorisotakuulla halutaan varmistaa, että kukaan nuorista ei syrjäytyisi yhteiskunnasta. Nuorisotakuun tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. 3
Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on yksi keino lisätä työvoimaa, parantaa työntekijöiden työssä jaksamista sekä ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Ammatillinen kuntoutus muuttui työntekijän subjektiiviseksi oikeudeksi vuoden 2004 lakimuutoksen seurauksena, jolloin ammatillisen kuntoutuksen merkityksellisyyteen alettiin kiinnittää enemmän huomiota. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 201.) Lakiuudistuksen pyrkimyksenä oli työurien pidentäminen ja eläköitymisen siirtäminen. (HE 116/2002 vp.) Ensisijaisia ammatillisen kuntoutuksen järjestäjätahoja ovat työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, Kela ja työhallinto. Ammatillinen kuntoutus kohdistuu henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työelämästä työkyvyttömyyteen tai pitkäaikaistyöttömyyteen viitaten on sairauden tai vajaa-kuntoisuuden takia suurempi. Suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät ovat tällä hetkellä tukija liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden sairaudet. Nuorten kohdalla suurin tekijä ovat mielenterveyden ongelmat (Saarnio 2013, 21.) Ammatillisen kuntoutuksen keinot Yleisimmät ja käytetyimmät ammatillisen kuntoutuksen keinot ovat: neuvonta ja ohjauspalvelut työkokeilu entiseen tai uuteen työhön koulutuskokeilu työhönvalmennus elinkeinotuki aloittavalle yrittäjälle uudelleenkoulutus joko oppilaitoksessa opiskellen tai oppisopimuksella Kaikkien näiden keinojen tavoitteena on yksiselitteisesti löytää asiakkaalle hänen terveydentilalleen soveltuva työ, ammatti tai koulutus joka johtaa työllistymiseen, työelämässä pysymiseen, työelämään palaamiseen tai sinne pääsemiseen. (Kuntoutusportti www-sivut 2015) 4
Ammatillisessa kuntoutuksessa on ymmärrettävä kokonaisvaltainen asiakaslähtöinen työskentelytapa. Asiakkaan oman lähtötilanteen ymmärtäminen, osaamisen kunnioittaminen, arvostaminen ja hänen ammatillisista voimavaroistaan liikkeellelähtö ovat avainasemassa ja tuottavat hyvää lopputulosta. (Verve laatuintra.) Ammatillisessa kuntoutuksessa voidaan motivoinnin avulla auttaa asiakasta suuntaamaan ajatuksia kohti uutta sairauden huomioivaa ammattia tai työnkuvaa. Motivoivassa haastattelussa vältetään väittelyä ja sen sijaan pyritään hyödyntämään asiakkaan omia näkemyksiä hänen omasta ammatillisesta tilanteestaan ja realistisista työllistymismahdollisuuksistaan. Näin asiakas tulee kuulluksi oman elämänsä suhteen ja tulee osalliseksi omaa ammatillista muutosprosessiaan. Erityisen tärkeää on osoittaa huomiota ja kiinnostusta niitä asioita kohtaan, joihin liittyy kuntoutujan itse esille tuomia ammatillisia muutosehdotuksia. Perusajatuksena on hyvä pitää sitä, että ammatilliseen muutokseen liittyvien tekojen tulisi olla sopusoinnussa sen kanssa mitä arvoja kuntoutuja pitää tärkeinä. Arvopohdinta osana motivoivaa haastattelua voikin selkiyttää tilannetta ja antaa keskustelupohjaa sille miksi muutoksia tulisi tehdä tai mihin suuntaan niiden tulisi kohdentua. (Lappalainen-Lappalainen 2010, 54 55.) Oppisopimus ammatillisena kuntoutuksena Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaissa on paljon ammatinvaihtajia, jonka myötä tulee tarpeelliseksi uudelleenkoulutus. Kaikilla asiakkailla ei kuitenkaan ole resursseja lähteä opiskelemaan koulun penkille joten yksi ammatillisen kuntoutuksen paljon käytetyistä keinoista on oppisopimus. Oppisopimusta käytetään etenkin silloin, kun nähdään asiakkaan ammatillisissa valmiuksissa runsaasti käytännön osaamista. Oppisopimuksella hankittu koulutus palvelee hyvin learning by doing henkilöitä joille teoreettisten aineiden opiskelu on hankalaa. Oppisopimuksella opiskellen voidaan hyvin huomioida opiskelijan terveyshaasteet ja siten sopeuttaa opiskeluaikaa terveydentilaan sopivaksi. Oppisopimus palvelee parhaimmillaan erinomaisesti niin opiskelijaa kuin yritystäkin jonne oppisopimus tehdään. Haasteena ammatillisen kuntoutuksena toteutettavassa oppisopimuksessa on soveltuvan oppisopimustyöpaikan löytäminen. Tätä haastetta voidaan kuitenkin helpottaa ennen oppisopimusta toteutettavalla työkokeilulla. Työkokeilun avulla selvitetään ja varmistetaan löytyneen uuden ammattialan soveltuvuus, ammatilliset lähtövalmiudet ja motivaatio oppisopimustyöpaikkaa kohtaan, näin päästää usein parhaimpaan lopputulokseen ja onnistuneeseen oppisopimukseen. (Työeläkeyhtiö Varma www-sivut 2015). 5
Oppisopimus Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla teoriaoppilaitoksessa. Oppisopimus perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Myös virkamies ja yrittäjä voivat opiskella oppisopimuksella. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630, 17.) Oppisopimuksella voi opiskella ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä vielä toistaiseksi ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Oppisopimuksessa suurin osa (yli 80 %) oppimisesta tapahtuu työpaikalla töitä tekemällä. Opiskelija oppii tekemällä monipuolisia alan töitä, ja häntä ohjaa ja arvioi työpaikalle nimettävä työpaikkakouluttaja. Työpaikalla tulee olla tarjolla riittävästi monipuolisia työtehtäviä, joissa voidaan oppia koulutuksen sisältöön liittyviä asioita. Henkilökohtaistaminen ja henkilökohtainen opiskeluohjelma (HEO) laaditaan jokaiselle opiskelijalle oppisopimuksen tekemisen yhteydessä. Henkilökohtaistamisen laatimiseen osallistuvat opiskelija, työnantaja, tietopuolisen koulutuksen opettaja sekä oppisopimuskoordinaattori. Henkilökohtaistamisessa kartoitetaan opiskelijan koulutus- ja ammattitaitotavoite, aikaisempi alaan liittyvä koulutus ja työ- ja muu kokemus sekä nykyinen ammattitaito. Henkilökohtaistamisessa sovitaan koulutuksen kestosta, keskeisistä työtehtävistä, tietopuolisten opintojen järjestämisestä, tutkinnon suorittamistavasta, työpaikkakouluttajasta sekä muista opiskelijan kannalta tarpeellisista opintojen järjestämiseen liittyvistä seikoista, kuten erityistuen tarpeesta. Henkilökohtaistaminen ohjaa työssä oppimista, teoriakoulutusta, tutkintotilaisuuksien toteuttamista ja antaa ajalliset, taloudelliset ja toiminnalliset resurssit opiskelulle. Henkilökohtaistamisen pitää vastata opiskelijan ja työnantajan tavoitteita. Nuorten oppisopimus Oppisopimuskoulutukseen voi aloittaa jopa 15-vuotiaana. Nuorten oppisopimuskoulutus on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Nuorisotakuun myötä oppisopimuskoulutusta kehitettään niin, että se soveltuu nykyistä paremmin myös nuorten koulutusmuodoksi. Lisäksi työnantajille osoitettavaa koulutus- 6
korvausta korotettiin koulutustakuun piirissä olevien nuorten osalta. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena 500 ja kolmantena vuonna 300 euroa. Nuorille sopivia oppisopimuksen muotoja ovat myös esimerkiksi 25 viikkotunnin oppisopimus, joustava siirtyminen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimukseen ja päinvastoin sekä osatutkintoon johtava oppisopimuskoulutus. Useassa Keski-Euroopan maassa, kuten Saksassa ja Hollannissa, nuorten ammatillinen koulutus perustuu oppisopimuskoulutukseen. Käytännössä kaikki ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat suorittavat tutkintonsa oppisopimuksella. (Hämäläinen, Tuomaala, 2013, 3.) Varsinkin viime aikoina myös Suomessa on keskusteltu voimakkaasti nuorten oppisopimuksien kehittämisestä. Oppisopimuksen rinnalle on nostettu myös nuorille suunnattu koulutussopimus. Koulutussopimuksen käyttöön otto edellyttää kuitenkin koko oppisopimuksen uudistamista, ja siihen liittyy paljon vaikeita kysymyksiä esimerkiksi työsuhteen roolista oppisopimuksessa. Yhteenveto ja johtopäätökset Nuorisotyöttömyys on haaste. Se, kuinka ratkaista tämä haaste on vaikea kysymys. Uuden hallituksen linjaukset hakevat vielä paikkaansa ja se, mihin jatkossa alati väheneviä resursseja panostetaan on vielä epäselvää. Tiedossa kuitenkin on, että jonkun/joidenkin on maksettava tulevat eläkemenot. Jos nuoret eivät pääse työelämään, ei meillä ole työeläkekulujen maksajia tulevaisuudessa. Ammatillisen kuntoutuksen keinot ovat edullisia ratkaisuja, joten näihin tulisi panostaa. Etenkin ammatillisena kuntoutuksena järjestettävä oppisopimuskoulutus on edullista, koska kuntoutusprosessin (uudelleenkoulutus ammatillisen kuntoutuksena oppisopimusta käyttäen) eli koko koulutuksen ajalta työnantaja maksaa palkkaa kuntoutusrahaa vastaan joka taas kartuttaa työeläkemaksuja. Tämä jos mikä on kannattavaa toimintaa niin asiakkaan, yrityksen kuin myös valtion talouden näkökulmasta. Pohdinta Ammatillisen kuntoutuksen ja oppisopimuksen liitto on siis hyvä. Mutta, kuinka päästä näiden palveluiden pariin; löytää oikeat työpaikat, soveltuvat työtehtävät, ymmärtävä työnantaja? Työuraohjaukseen ja palveluohjaukseen on lisättävä resursseja. Ammatil- 7
lisen kuntoutuksen kentässä palloilu on nuorelle hankalaa, jos se on jo muullekin väestölle hankalaa. Työuraohjaksen kautta nuori saa itselleen coutsin eli ammatillisen ohjaajan joka auttaa selvittämään ne osaamisalueet joita nuorella olisi työelämän vaatimuksia ajatellen. Kun valmiudet on kartoitettu ja löydetty, etsitään yhdessä ammatillisen työuraohjaajan avulla soveltuvaa työpaikkaa jossa voisi toteuttaa työkokeilun ja kokeilla sitä että onko minusta tähän työhön? Näin voidaan riskittömästi tunnustella uutta työtä ja sen soveltuvuutta terveydelle. Erittäin suuri etu tästä on oppisopimusta ajatellen. Työnantaja näkee millaisesta nuoresta on kyse ja mitä hän osaa tai mitä pitäisi vielä opetella. Nuori taas saa turvallisesti työuraohjaajan tuella kasvaa työhön kiinni ja saada realistista palautetta omasta osaamisestaan työpaikalla tapahtuvien arviointien yhteydessä. Kun työkokeilu on tehty ja hyväksi havaittu on oppisopimuksen solmiminen riskitöntä, koska tiedetään jo kuka ja mikä tämä nuori on, eikä tarvitse ostaa sikaa säkissä. Näin ollen kaikki voittavat ja päästää hyvään lopputulokseen eli Back to Work. Nykyisen hallitusohjelman (22.6.2011) tavoitteena on pidentää työuria. Ihmisten keskimääräinen elinikä pitenee jatkuvasti, ja osa pidentyneestä eliniästä tulisi käyttää työntekoon, jotta hyvinvointivaltion rahoitus olisi jatkossa kestävällä pohjalla. Hallitusohjelman tavoite on pidentää työuria keskimäärin kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Kuntoutuksen osuutta tavoitteesta ei ole yksityiskohtaisesti eritelty. Ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on kuitenkin syytä tutkia lisää. Maamme kuntoutusjärjestelmä on palveluiden tarvitsijan kannalta monimutkainen. On myös esiintynyt näyttöä siitä, että kuntoutus alkaa useissa tapauksissa liian myöhään. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö on aloittamassa hanketta, jolla on tarkoitus selkiyttää kuntoutukseen ohjausta, sen kohdentamista ja tavoitteita asiakkaan näkökulmasta. Tätä kehitystä on pidettävä oikeansuuntaisena. Ote Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta 2/2013 8
LÄHTEET Hallitusohjelma.. http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp. Luettu 3.5.2015. HE 116/2002 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Hämäläinen, U., Tuomaala, J. Faktaa nuorisotyöttömyydestä. VATT Policy Brief. 2:2013. http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/tietoa_takuusta. Luettu 12.5.2015 Lappalainen R., Lappalainen P. 2010. Mielen psykologiaa Hyväksymis- ja omistautumisteoria & kognitiivinen käyttäytymisteoria. Jyväskylä: Bookwell. Oppisopimuskoulutuksen opas. Etelä-Savon ammattiopisto. Oppisopimuspalvelut. Viitattu 12.5.2015 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus maaliskuu 2015 http://www.stat.fi/til/tyti/2015/03/tyti_2015_03_2015-04-23_tie_001_fi.html. 12.5.2015 Työurien pidentäminen. http://www.tela.fi/tyoelakeala/tyourien_pidentaminen. Luettu 3.5.2015. Verve laatuintra. Luettu 3.5.2015. Luettu 9