k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 03 2012
2 Kielisilta issn 1797-4739 Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Törnroos, Tuukkalantie 15 D 101, 00940 Helsinki kielisilta@tulkit.net, www.tulkit.net/kielisilta-lehti Palautusosoite Hanna Törnroos, Tuukkalantie 15 D 101, 00940 Helsinki Päätoimittaja Heidi Kenttälä, puheenjohtaja@tulkit.net Toimitussihteeri Liisa Halkosaari Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Maija Tjukanov, Minna Turunen Toimittajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tulkit.net. Editori Riikka Karppinen, riikka.karppinen@tulkit.net Kuvankäsittely ja kuvitus Suvi Sipronen, suvi.sipronen@kolumbus.fi Markkinointi Toimitus, kielisilta@tulkit.net Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki Paperi Sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen hanna.tornroos@tulkit.net. Aineistopäivä, ilmestymispäivä 4/2012 aineistopäivä 14. 11., ilmestyy 14. 12. Vuoden 2013 ilmestymispäivät ilmoitetaan vuoden viimeisessä lehdessä. Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset tilaus@tulkit.net Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva Kuulokorva tekijä Reetta Antikainen Kuulokorva on sellainen henkilö, joka ei kuuntele vaikka kuuleekin. Olen 34-vuotias erikoismaalari, mutta rakas harrastukseni on piirtäminen ja maalaaminen. Ammatissani saan tehdä suuria pintoja ja isolla telalla, siksi yksityiskohtainen tussityö ja pienellä siveltimellä tehdyt valot ja varjot ovatkin mukavaa vaihtelua. Viime tammikuussa piirroksia rupesi taas ryöpsähtelemään kynän kärjestä, ja niinpä tein niistä blogin. Lisää piirroksiani löydät: piirroksetalareetta.blogspot.com jäsenmaksut 2012 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 42 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 84 /vuosi. Lasku lähetetään.
Kielisilta 03/2012 Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta Aurinkokennot ladattu 05 Hallituksen kuulumisia Tomaattiöverit 07 Edunvalvonta Kilpailutuskausi ei ole määräaikaisuuden peruste 08 Paluu tulkiksi kokemuksia työelämävalmennuksesta 09 Ajankohtaista Juhlat mualiman navassa Millenium 10 Olipa kerran tulkki Jukka Teirmaa tulkki työsuhteessa 11 Visioita ja fleece-takkeja 13 1990-luvulla tekniikka helpottamaan arkea Matkapuhelin korvasi puhelinkopin 16 Asiakkaan asialla It was the best of times, it was the worst of times 18 Kun ei edes tervehditä työpaikkakiusaamista tulkkauskentällä 20 Eulita Pätevät oikeustulkit rekisteriin 22 Opinnäytetyö on yhteistyötä 25 Opinnäytetyöprosessin aikana tutkija oppii myös itsestään 26 Opiskelijapalsta ESOSLI 2012 Sillanrakentaja, Monitaituri ja Vain-ihminen 28 Nordic Seminar Terveiset Färsaarilta! 30 Mielipide 31 Sarjakuva: Lumi kuva minna turunen Syksy tulee kohisten kuin Hvitträskin koski eli seuraavan mutkan takaa niin hiljaa, ettei sitä huomaakaan. Täällähän on kylmää ja pimeää! Valtakunta villasukista ja kynttilöistä! Ainakin allekirjoittanut huomaa päivänvalon vähäisen määrän vaikuttavan pirteyteen laskevasti. Mahdolliseen syysmasennukseen Kielisillan syksyn numero tarjoaa piristeitä ja ajateltavaa esimerkit saatavilla ilman reseptiä. Hallituksen terveiset: Suositellaan osallistuttavaksi seurassa runsaan vaikuttamismahdollisuuden kanssa. Sisältää salapoliisitutkimuksia. Työpaikkakiusaaminen tulkkauskentällä: Tilastokeskuksen työolotutkimuksen rinnakkaisvalmiste. Mahdolliset ajatukset suositellaan jaettavaksi kollegoille. Pääkaupunkiseudun Tulkkikeskus ja kuinka siitä tuli Sign Line: Makusteltava huolella. Jotkin termit saattavat aiheuttaa nuorissa lukijoissa hämmennystä. Mikä puhelinkortti? Mielipidekirjoitus ja kolumnit: Annoskoko määräytyy lukijan mukaan. Pitkään käytettynä saattaa aiheuttaa mielihaluja kirjoittaa itsekin seuraavaan lehteen. Titta Shemeikka
4 puheenjohtajan palsta Aurinkokennot ladattu TEKSTI Heidi Kenttälä KUVA Jussi Uusitalo Elokuun puolessa välissä kesästä puhutaan jo imperfektissä. Syksyn tuntee ja haistaa ilmassa, vaikka aurinko vielä lämmittääkin. Uimaan en enää tarkenisi, mutta kävelylenkit Aurajoen rantaan, tai pururadoille sopivat tähän vuoden aikaan. Siskoni kyselee jo joululahjatoiveita ja äitini laski muutama viikko sitten kuukausia joulukuuhun. Niin se aika rientää ja kesän lyhyyttä voi vain kummastella. Toivottavasti kaikilla oli rentouttava kesä ja akkuja ja sisäisiä aurinkokennoja on latailtu lomilla. Hallitus vietti reippaan, mutta rentouttavan kesäloman. Kesän aikana keskityttiin omiin vastuualueisiin ja SVT:n 30-vuotisjuhlaa suunniteltiin vauhdilla. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee juhlistamaan SVT:n 30-vuotistaivalta yhdessä hallituksen kanssa. Toivottavaa myös olisi, että syyskokoukseen osallistuttaisiin sankoin joukoin. Tänä vuonna puheenjohtajaa ei tarvitse suostuttelemalla hakea, koska olen lupautunut jatkamaan tässä tehtävässä seuraavan kauden. Hallituksessa on kuitenkin paikkoja auki ja jos pikkuisenkin tuntuu siltä, että veri vetää yhdistystyöhön ja tulkkien etuuksia valvomaan, niin rohkeasti mukaan! Olin kesällä Akavan Erityisalojen 40-vuotisjuhlissa Porissa, Pori Jazzien aikaan. Juhlat järjestettiin Puuvillassa, avarassa ja valoisassa Sofia-ravintolassa, jossa osanottajia oli lähinnä Satakunnan alueelta ja Varsinais-Suomesta. Olipa mukana minun lisäkseni myös toinen aktiivinen SVT:n jäsen ja kahden hengen voimin edustimme tulkkeja. Terveisiä vain kyseiselle jäsenelle, jos hän tätä lukee! Juhlien aikana tanssahdeltiin jazzin tahtiin ja pidettiin monta puhetta. Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki korosti puheessaan ammattiliiton tärkeyttä ensisijaisesti edunvalvojana. Luomanmäki toi myös esille Akavan Erityisalojen rikkauden, nimittäin monialaisuuden. Liittoon kuuluu monenlaisia ammattialoja, akateemikoista käytännöllisimpiin aloihin, ja monialaisuuden kautta ammattiliitto saa uusia näkökulmia ja edunvalvonta selkeytyy ammattiyhdistysten tarpeiden mukaiseksi. On hienoa olla jäsenjärjestönä ammattiliitossa, joka vuonna 1972 irtautui omaksi liitoksi Akavasta, jotta pienillä järjestöillä olisi helpompi olla mukana ja saada äänensä kuuluviin. Onnea 40 vuotta täyttävä Akavan Erityisalat! SVT on pieni järjestö verrattuna joihinkin isoihin Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksiin, mutta pienuudesta huolimatta olemme aktiivinen yhdistys. Emme keskity vain yhdistystoimintaan ja hallintoon, vaan huolehdimme myös jäsenille suunnatusta palvelusta ja toiminnasta, puhumattakaan kattavasta jäsenlehdestä. Pienen järjestön etuna meitä on myös helppo lähestyä. Hallituksen jäsenistö on kirjava kokonaisuus eri-ikäisiä ja erilaisten vahvuuksien omaavia aktiiveja. Samanlainen kirjava kokonaisuus on koko SVT:n jäsenistö. Monipuolisuudessaan positiivinen ja vahva ryhmärämä, jonka aktiivisuus hämmästyttää aina uudelleen ja uudelleen tällaisen untuvikon. Muistuttaisinkin kaikkia, että jos SVT:n hallitukseen ei tällä kertaa veri vedä, niin aktiivisena voi olla mukana monella tapaa. Tervetuloa aktivoitumaan ja viettämään yhteistä aikaa opintopäiville ja juhlaan. Nähdään siellä!
Hallituksen kuulumisia 5 Tomaattiöverit TEKSTI Matu Alapuranen kuvat kati kekkonen Sihteeri pesee pottuja. Kesäkuussa hallitus kokoontui kesäpäivien merkeissä Närpiössä. Mieltä painavimpana puheenaiheena olivat mitkäs muut kuin lähestyvät syyspäivät ja synttärikemut. Joukolla pohdimme niin paikkaa kuin ohjelmaakin sekä tarjottavia. Asiapitoisen kokoustamisen lisäksi ehdittiin onneksi myös saunoa ja uida sekä käydä kasvihuoneella tomaatin poiminnassa1. Toiset osasivat kerätä tarhan antimia maltilla, mutta Matulla, ja ehkä Elsallakin, lähti mopo lapasesta ja matkaan yhteensä 11 kiloa tomaatteja. Niitä kyllä sitten nautittiinkin. Ja hyvää oli! Kesäpäivillä, epäilemättä mökkiä ympäröivän vehreän luonnon vaikutuksenalaisena, Kati Kekkonen lupautui tutkiskelemaan pölyistä kaappiamme AE:n toimistolla Pasilassa ja tekemään hieman historiankartoitusta. Historiankirjoja lehteillessään Kati on selvittänyt, ei niinkään mitä, missä, milloin, vaan kuka, kussa, kulloin 2 eli 30-vuotisen taipaleen aikaisten hallitusten kokoonpanoja. Kenties hänen haalimistaan helmistä muutamia nostetaan esille myös 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Katia on historialehtien havinan lisäksi työllistänyt lähestyvä efslin vuosikokous. On raporttia ja paperia jos jonkinmoista työstettävänä. Viime vuonna keltanokkana efslin konferenssiin ja AGM:iin osallistunut Kati tuntee nyt olevansa enemmän kartalla asioista. Vaikka hallitus kesäpäivien jälkeen hieman vetäisikin henkeä, ei sähköpostien tulviva joki ole ottanut laantuakseen. Liekö syynä sitten ollut sateinen kesä, kuka tietää. Osittain tulvaan on varmasti vaikuttanut tulevien opintopäivien ja juhlien järjestely, joka on kesäpäivien jälkeen jatkunut kiivaasti sivustoilla, sähköpostilistoilla ja dokumenteissa. Katin sanoin ja kirjoitusasuin: SVT:n hallitus on PiLvEssä! Rispektii juhlavastaavallemme Terhille, joka on laittanut hihat heilumaan ja välistä heilutellut toistenkin hihoja, jotta asiat etenevät! Lokakuun 6. päivä luvassa on varmasti huippubileet, joihin odotamme juuri teitä arvon jäsenet ja juhlavieraat runsaslukuisina tekemään juhlista ikimuistoiset! Seuratkaahan tiedotusta opintopäivien ohjelmasta ja synttärikalaaseista nettisivuilta, facebookista ja postituslistoilta. Kuulumisia tiedustellessa Satu vastaa voivansa paksusti. Masun kasvattelun ohella työtä teettää ensi vuoden suunnittelu. Teemana vuodelle 2013 on Edunvalvonta! Vaikka teema on ensi vuodelle, toivoo Satu saavansa jäsenistöltä tietoa kentän epäkohdista myös tänä vuonna. Rohkeasti siis yhteyttä Satuun! Satu myös odottelee uusien suositusten saapumista konkreettisesti kätösiinsä. Matu on kokenut hieman teknisiä vaikeuksia. Syksyn tullessa heittivät niin nettisivut kuin postituslistat toimimasta, mutta onneksi niiden korjaaminen oli jonkun muun vastuulla. Nettisivujen päivitys ei ole vielä paljastanut aivan kaikkia salaisuuksiaan, mutta ehkä vähitellen päivittäjä ja päivitettävä pääsevät yhteisymmärrykseen asioista. Jos ja kun teille arvon jäsenistö tulee mieleen hyviä tapahtumia ja loistavia tiedotuksen aiheita, niin olkaa toki yhteyksissä Matuun, niin mahdollisuuksien mukaan laitetaan tietoa laajempaan levikkiin. Elokuun puolivälissä julkaistiin SVT:n, Suomen kirjoitustulkit ry:n ja Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n yhteinen kannanotto suunniteltuun kilometrikorvausten muutokseen. Olethan käynyt lukemassa sen tulkit.netistä? Syksyn ensimmäisessä kokouksessa syyskuun alkupuoliskolla pestinsä aloitti hallituksen uusi opiskelijajäsen Annette Jäntti. Oranssinruskeaa syksyä ja saapaskelejä kaikille! 1 Miksi ei voi sanoa tomaatissa vai voiko? 2 Kussa tarkoittaa ilmeisesti Oulun suunnalla villaista, flanellista tai liinakankaista alushametta. Näin kertoileepi urbaanisanakirja.com. Onko kulloin oikeastikin milloin vai tarkoittaako se jotain muuta? Kertokaa, jos tiedätte. Edunvalvontavastaava tutkii suosituksia.
6 hallituksen kuulumisia Sherlock kaapissa Heipodei tulkkilaiset! TEKSTI Annette Jäntti KUVA Jani Korpela Olen Annette Jäntti, pian 21-vuotias nuori neitonen, opiskelen HUMAKissa, Kuopion suunnalla. Parin vuoden päästä olisi tarkoitus alkaa tulkkeilla ihan virallisesti! Olen lähtöisin Iisalmesta eli kauaksi kotikaupungistani en koulun perässä muuttanut. SVT-harjoittelusta innostuin, kun Matu esitteli tämän mahdollisuuden koulussa keväällä 2012. Ajattelin, että tässä on mahdollisuus tutustua kentällä oleviin konkareihin jo alkuvaiheessa! Harjoittelun myötä haluan tutustumisen lisäksi tuoda liitolle opiskelijanäkökulmaa ja viedä kuulumisia suoraan opiskelijoilta tulkeille sekä päinvastoin. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta, joten halusin saada myös uusia kokemuksia sillä saralla. Toivon tämän vuoden tuovan paljon uusia tuttavuuksia, kokemuksia ja tietoja sekä minulle että muille. Odotan innolla tätä harjoitteluvuotta ja sen mukana tulevia mahdollisuuksia! :) TEKSTI Liisa Halkosaari Kaapit. SVT:n tilaustyönä teetetyt kaapit, jotka saatiin sijoitettua Akavan Erityisalojen toimistokäytävän mutkaan. Kaapit, joihin kerättiin kaikki entisten puheenjohtajien nurkissa aikanaan pyörineet kansiot, kirjat, kynät, puheenjohtajan nuija ja äänestyslipukkeet. Kaapit, jotka Anitta Malmbergin puheenjohtajuuden aikana taisi joku hänen sukulaisistaan SVT:lle sopuhintaan tehdä. Kaapista löytyi STV:n perustamispöytäkirja, 90-luvun tulevaisuustyöryhmän muistiot, vanhoja Kielisiltoja, SVT-logolla varustettuja kamalia lippalakkeja. Mutta ei löytynyt vuoden 1996 tilinpäätöstä. Kati Kekkonen ja Liisa Halkosaari katsoivat epäuskoisena toisiaan ja purkivat vielä uudelleen molemmat pinot, joissa tilinpäätöksiä löytyi aina 80-luvun käsikirjanpidosta 2000-luvun kirjanpito-ohjelmien monisivuisiin tulosteisiin. Löytyi jopa vuoden 1996 tilintarkastuskertomus, jossa tilintarkastaja tiukasti ojensi hallitusta liittyen työnantajavelvoitteisiin. Kekkonen ja Halkosaari olivat kevätkokouksen toimeksiannosta selvittämässä, mistä on ilmestynyt SVT:n tilinpäätöksissä vuosia keikkunut peruspääoma n. 3 600 euroa. Ja kyllähän sitä selvitettiin. Takaisin päin kelatessa merkintä löytyi kaikista tilinpäätöksistä, mutta sitten osui silmiin vuosi 1994. Taseen summa oli n. 21 000 markkaa, se täsmäsi. Seuraavana vuonna summa oli edellisten vuosien aikana kertyneessä pääomassa. Vuonna 1997 se oli ensimmäisen kerran peruspääoma. Jotain oli siis tapahtunut, ehkä vuonna 1996. Mutta, kuten mainittu, ei löytynyt vuoden 1996 tilinpäätöstä. Tulevassa kirjanpidossa peruspääoma siirtyy jälleen sinne, minne pitääkin, edellisten vuosien ylijäämään. Edellinen se on 15 vuodenkin takainen tilivuosi. Kansiot pinoutuivat takaisin kaappiin, jonka lukko on vähän jäykkä, mutta kiiltävä. Yksi pino on jäänyt kaapin päälle, saisikohan sitä siinä säilyttää Halkosaari jäi vielä miettimään summan siirtymistä. Siihen aikaan saatiin RAY-avustuksia, minkähänlaisen salaliittoteorian tästä saisi kehitettyä?
edunvalvonta 7 Edunvalvonnan kuulumisia Kilpailutuskausi ei ole määräaikaisuuden peruste TEKSTI Satu Siltaloppi Alkukevät meni ihmetellessä, että mitäköhän tulkeille nykyään kuuluu, ja minkälaisiin edunvalvontasaappaisiin sitä ollaan nyt oikein astuttu. Omalla työpaikalla toimivat sekä luottamusnaiset että työsuojeluvaltuutetut, ja sitä oli kai jotenkin tuudittautunut sellaiseen hyvään oloon, että muuallakin ovat asiat yhtä hyvin. Pikkuhiljaa kentältä on tullut viestejä, että ihan kaikki ei olekaan kohdallaan ja töihin edunvalvonnan kanssa saakin ryhtyä ihan kunnolla! Laittakaa ihmeessä vieläkin viestejä kaikista epäkohdista mihin törmäätte ja mitä ihmettelette. Tässä ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana käytiin suositusneuvottelut, uudet suositukset postitettiin jäsenille elo-syyskuun aikana. Niitä varten keräsin kentän kuulumisia, ja sain hyviä vastauksia kiitos niistä! Vastauksista löytyi myös kaikkea muuta mielenkiintoista, asioita, joille on tehtävä jotakin, mutta jotka eivät olleet suositusneuvottelukysymyksiä ollenkaan. Myös suositusneuvotteluista tuli hallitukselle päin terveisiä, jotka eivät mitenkään niihin neuvotteluihin liittyneet. Tärkeimmästä, eli siitä millä perusteella saa tehdä määräaikaisen sopimuksen, laitoinkin jo erillisen viestin kesällä. Liitto on nimittäin kuullut usealta suunnalta, että määräaikaisen sopimuksen perusteena käytetään Kelan kilpailutuskautta, näin ei sovi tehdä. Jos sinun määräaikaisuutesi perusteena on kilpailutuskauden pituus ja katkeamisajankohta kilpailutuskauden vaihtoajankohta (vuodenvaihde 2013-2014), laita Tuire Torvelalle sähköpostia asiasta (tuire.torvela@ akavanerityisalat.fi). Tuntityöntekijöiden kenkiä puristaa useampikin erilainen yksityiskohta, joista osa on ovat mm. keikkapäivien ruokatauot ja Ihan uusimpia esille nousseita asioita asioita, joille ei vaan voi tehdä mitään: jos palautumisajat keikkojen välillä, tai lähinnä valitsee tuntisopimuksen, on pakko suostua niiden puute ja vaihtelevuus eri firmojen epävarmuuteen. On asioita, jotka työnantajien pitää huolehtia sopimuksen laadusta riipvitellään, ja asiaan palataan vielä, haluam- työntekijöiden kesken. Kelan käytäntöjä selpumatta, ja näihin puututaan. Onhan kaikilla mehan me kaikki ehtiä syömään rauhassa muuten kirjallinen työsopimus? Suullinen on keikkojen välillä (rauhassa = istualtaan, laillisesti ihan yhtä pätevä, mutta kovin hankalaahan se on miettiä, kumpi tässä onkaan vaihtaessa kieli vyön alla). mielellään ei bussissa tai bussista toiseen oikeassa ja mitäs me oikeasti sovittiinkaan, Ottakaa rohkeasti yhteyttä, katsotaan jos paperilla ei ole mitään. Ja ensi kesää silmällä pitäen, nollasopimuksellakin voi käydä tehdä. mitä mieleen nousseelle epäkohdalle voisi ilmoittautumassa työttömäksi hiljaisen Satu Siltaloppi työkuukauden ollessa tuloillaan soviteltua SVT:n hallituksen edunvalvontavastaava päivärahaa on mahdollista saada, vaikka satu.siltaloppi@tulkit.net onkin voimassaoleva työsopimus. puh. 050 4119119 Toivetulkin nimi pois tilauksesta TEKSTI Heidi Kenttälä Viime vuonna hallituksen jäsen Selvittelimme asiaa välityskeskusten otti esille huolenaiheensa, joka kanssa. Nyt kaikki välityskeskukset on koski asiakkaan tulkkitoiveiden ohjeistettu kirjaamaan tulkkitoiveet ja ei näkyvyyttä tulkkitilausten lisätiedoissa. Välittäjän tehdessä optimointia näkyvään lisätietokenttään. Näin välittäjät toivo tulkkia -ilmoitukset vain välitykselle tilaus saattaa käydä monen tulkin tietävät olla siirtelemättä tilauksia mainituille tulkeille, ja tulkit eivät näe ko. tietoja. kalenterissa, jolloin toivotut ja ei-toivotut tulkit näkyivät muillekin kuin tilauksen Välitysjärjestelmä ei kuitenkaan ole aivan viimeisenä vastaanottavalle tulkille. SVT:n aukoton tämän toiminnon osalta, mutta hallitus teki kannanoton Kelalle tästä asiasta välitysjärjestelmää kehitetään tältäkin osin. ja toivoi, ettei tulkkitoiveita enää näkyisi Mikäli huomaat vastaavanlaisia tilauksissa. Kela korjasi tilannetta seuraavanlaisen vastauksen saattelemana: ongelmia, älä epäröi ottaa yhteyttä SVT:n hallitukseen!
8 edunvalvonta Paluu tulkiksi kokemuksia työelämävalmennuksesta TEKSTI Pinja Rumpunen kuva Mikko Äärynen Olen valmistunut viittomakielentulkiksi vuonna 2003. Valmistuttuani tein vuoden verran tulkin töitä, minkä jälkeen aloitinkin toisenlaisen uran kotiäitinä. Täytin hyvin kriteerit, joiden perusteella minulle ehdotettiin työelämävalmennusta, kun viime syksynä aloin tosissani miettiä kodin ulkopuolisen työn hakemista. Olin työtön työnhakija, täyttänyt 25 vuotta (nipin napin 8 vuotta sitten ) ja ammattitaitoni vaati taatusti päivitystä. Työelämävalmennus on yksi työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tarjoamista mahdollisuuksista esimerkiksi palata alalle, tutustua uuteen ammattiin, edistää omaa työllistymistään tai ammattitaitoaan. Työelämävalmennuspaikan hankinnasta huolehtii TE-toimisto tai työnhakija itse (jolloin TE-toimiston pitää kuitenkin hyväksyä paikka). Työelämävalmennuksen järjestäjä voi olla esimerkiksi valtio, kunta tai jokin yritys. Itse sain paikan ottamalla yhteyttä tahoon, joka kiinnosti minua jo opiskeluaikana - kiitos ja terveisiä C. O. Malmin koulu! Sain tuntumaa viittomakieleen ja säännölliseen työrytmiin pitkän tauon jälkeen. Haave tulkin töihin paluusta muhi ja kypsyi päätökseksi, ja kas, keväällä pääsin jännityksestä havisten työelämävalmennukseen Omnivisiin Turkuun; tunne oli vähän kuin kotiin olisi palannut. Sain tehdä oikeita, samoja töitä kuin muutkin työntekijät hyvässä opastuksessa ja seurassa. Työelämävalmennuksen järjestäjä huolehtii osallistujan valvonnasta ja ohjauksesta, sekä arvioi, miten työelämävalmennus on parantanut ammattitaitoa ja osaamista. Työelämävalmennukseen osallistuvalle on järjestetty ryhmävakuutus työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Antoisa tutustumiseni työelämään kummassakin paikassa kesti noin kolme kuukautta: sen pituista jaksoa suositeltiin omasta TE-toimistostani. Työelämävalmennusta koskeva sopimus saman järjestäjän kanssa voidaan tehdä enintään kuudeksi kuukaudeksi. Ennen työelämävalmennuksen alkamista tehdään kirjallinen, määräaikainen sopimus harjoittelijan, järjestävän tahon ja TE-toimiston kesken, ja siihen kirjataan mm. suorituspaikka ja -aika, työtehtäviä ja yhteyshenkilöt. Kyseessä ei kuitenkaan ole työsuhde. Ja kuten aina, juttuun liittyy nippu lakeja ja säädöksiä, joilla pyritään turvaamaan niin osallistujan kuin järjestävän tahon tilannetta; esimerkiksi vakituisen työntekijän asema ei saa heiketä harjoittelijan vuoksi, tai jos työskennellään lasten kanssa, tarvitaan voimassaoleva rikosrekisteriote. Työelämävalmennusajalta ei saa palkkaa, mutta osallistuja saa korvauksen, johon on muutenkin oikeutettu (esimerkiksi perus- tai ansiopäiväraha, jonka maksaa Kela tai työttömyyskassa). Palkkaa tärkeämpänä pidin kokemusta, jonka sain minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä osaksi työyhteisöä ilman valtavaa vastuun taakkaa. Työelämävalmennus on oiva mahdollisuus, josta kannattaa kysyä, jos joskus olet TE-toimistossa työnhakijana (esimerkiksi vietettyäsi seitsemän vuotta kotiäitinä). Tarina ei lopu tähän, sillä työsuhteeni tulkkina Omnivisissa on vasta alullaan Kursivoidut kohdat on omin sanoin sanailtu, mutta www.mol.fi sivuilta poimittu.
ajankohtaista 9 Juhlat mualiman navassa TEKSTI ja KUVA Martiina Himanen Juhlistimme SVT:tä Mualiman Navassa, Kuopion Klubilla 7. 9. 2012. Ilta alkoi alkumaljoilla ja SVT:n virallisella tervehdyksellä, jonka meille toi Matu Alapuranen. Tämän jälkeen nautimme mitä ihanimpia salaatteja ja pääruuaksi saimme ylikypsää härkää *slurps*. Sulattelimme ruokia Meidän kuvitteellisen bändin (= latinankieliseltä nimeltään Obinio Globus) musiikkiesityksestä nauttien. Tämän jälkeen ohjelmassa oli sana on vapaa osio, jonka monet käyttivät hyväkseen. HUMAK kiitteli SVT:tä pitkään jatkuneesta yhteistyöstä ja lähetti kentälle koulutuksen terveiset. Tulkkaus Ilona kiitteli myös SVT:tä ja onnitteli pyöreistä vuosista. Honkalampi-säätiö lauloi SVT:lle syntymäpäivälaulun ja Via onnitteli SVT:tä muistelemalla tapahtumia vuosien varrelta. Sponsoreina juhlassa toimivat Honkalampisäätiö sekä Tulkkaus Ilona. Tämän jälkeen olikin tietokilpailun aika! Kysymykset liittyivät tietenkin SVT:hen ja innoittivat juhlijat muistelemaan menneitä. Kuulimme ihania tarinoita siitä, miten tulkit ovat ennen muinoin saaneet tulkkitilaukset, ja miten puhelinluetteloiden karttaosiot olivat kovassa käytössä. Hulvaton tarina kuultiin tilanteesta, kun on ajanut auton ojaan ja ensimmäinen ajatus on: Miten minä saan apua, kun enhän minä voi kertoa kenellekään mitä on tapahtunut ja missä, koska minähän olen menossa TULKKAAMAAN! Hämeen kakku kruunasi illan TEKSTI ja KUVA Terhi Kalliomäki Syyskuun 8. päivä kokoontui parikymmentä Tampereen ja Hämeenlinnan seudun tulkkia Teerenpeliin juhlistamaan SVT:n synttäreitä. Nautimme runsaan ja monipuolisen Välimeren iltapalan viinien ja talon oman panimon siidereiden ja oluiden ryydittämänä. Ohjelmaa ei erityisemmin ollut, mutta juttua riitti aina ensimmäisten tulkkitapaamisten muisteloista (Kuurojen yhdistyksellä saattoi olla 30 tulkkia kuukausittain!) hieman tuoreempiin tapahtumiin. Illallinen päättyi kakkukahveihin. Ennen kuin edes aloitimme, olivat tytöt laittaneet pöytäjärjestyksen uusiksi, ja ainakin kahdeksan kertaa pöytäjärjestystä muutettiin illan aikana toimeliasta porukkaa oli paikalla! Honkalampi-säätiö lauloi SVT:lle syntymäpäivälaulun
10 Millenium Olipa kerran tulkki Jukka Teirmaa tulkki työsuhteessa TEKSTI Minna Turunen kuva jukka teirmaa Oletko ollut tulkkina aina töissä yrityksessä? Mitä hyviä ja huonoja puolia yrityksessä työskentelyssä on? Ehdin tehdä freelance-tulkkina töitä opiskeluaikoina puoli vuotta, kun olin saanut tulkkausluvan. Kun valmistuin, menin töihin firmaan. Hyviä puolia yrityksessä työskentelyssä on pitkä liuta: säännölliset työajat ja tulot sekä työyhteisö. Tietysti jotkut sopivat yrittäjiksi. Yrittäjänä saa olla oman itsensä herra. Mitä hyötyä on olla mies naisvaltaisella alalla? (Nauraa.) Hyötyä? Jaa-a... Mitenkähän tähän vastaisi korrektisti? Opiskeluaikana siitä oli hyötyä saattoi päästä pari kertaa vähän muita helpommalla... Työ on kaikille samanlaista. Joskus asiakas saattaa ihmetellä, että onpa kiva, kun tuli mies tulkiksi. Jatka lausetta: "Päätin ryhtyä viittomakielentulkiksi, kun..." Tämä olisi klisee: en keksinyt muutakaan. Totta puhuen en tiennyt paljon muusta. Minulla on ollut kuuroja ystäviä pienestä pitäen. Ei ollut muuta mielessä kuin viittomakielen oppiminen ja sitä kautta tulkin opinnot. Jukka viittoo nimensä kameralle. Kuka on idolisi? On paljon muita kuin viittomakielialan idoleita. En ole ajatellut, että olisi tulkkiidoli. Sanotaan vaikka Mike Patton, joka ei kylläkään liity tulkkausalaan. Myös viittomakielen ja tunteiden tulkki Mika Leppänen. Kerro koskettavin tulkkauskokemuksesi. (Miettii.) Miehisestä näkökulmasta vaikea kysymys. Otan aina työn työnä. Kirkollisia tulkkauksia en tee, mutta niistä varmasti esimerkiksi hautajaiset olisivat koskettavia. Oudoin tulkkauskokemuksesi? Yksi oli aika outo. Olin tulkkina selviämiskeskuksessa, missä asiakkaani oli lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa. Meno oli aika mielenkiintoista. Johtaja kertoi, että kaksi päivää aikaisemmin, joku oli ottanut aseen esille ja uhkaillut sillä. Sinne oli sitten tullut karhuryhmä piirittämään taloa... Samassa paikassa, kun opiskelijaa kierrätettiin ympäri taloa, kerrottiin, että eräässä asuntolahuoneessa oli aiemmin kuollut mies väkivallan seurauksena. Menimme huoneeseen katsomaan, mitä oli jäljellä. Siellä oli eritteitä sun muuta. Olisi ollut herkälle tulkille paha paikka. Onko moka lahja? Joo, ilman muuta. Harmi, että mokat vähenevät, kun kokemus lisääntyy. Pitäisi jopa useammin mokailla. Oppisi olemahan. Kartta vai navigaattori? Miksi? Navigaattori, jossa on kahdeksan vuotta vanhat kartat. Tekee elämän mielenkiintoiseksi... Missä vaiheessa tulkki on todellinen ammattilainen? Onkin vaikeampi mietittävä. Mistä sen nyt
Millenium 11 sitten tietää? Periaatteessa silloin, kun tilanne kuin tilanne sujuu. Mutta tarvitseeko sitä tietää kaikesta kaikkea, vai voiko keskittyä enemmän muutamaan aiheeseen? Sinulla on kolme lasta. Kuinka perheelämän ja työelämän yhteensovittaminen onnistuu? Suhteellisen hyvin. Auttaa, kun on säännölliset työajat. Lapset viedään aamulla päiväkotiin ja haetaan iltapäivällä. Lasten sairastelut kyllä pätkivät työtä. Ja joskus on levottomia öitä, jolloin olen töissä väsynyt ja saattaa haukotuttaa. Suosikkitulkkauspaikkakuntasi? Miksi? Aijai! Varmaan Helsinki voisi olla, mutta... Koko työssäkäyntialue eli Uusimaa. Tykkään ajaa autolla ja viihdyn autossa. Työhön tulee vaihtelevuutta, kun vaihtaa paikkakuntaa. Autolla ajaminen on minulle toisinaan henkireikä, ja pitkin maakuntia ajelemisessa on omanlaisensa fiilis. Missä olin 30 vuotta sitten, kun SVT syntyi? (Nauraa.) Irrotin juuri otteen äitini tissistä. Ei kun senhän teinkin jo kolmevuotiaana! Visioita ja fleece-takkeja millenium-ajan SVT TEKSTI Maija Tjukanov KUVAt Liisa Halkosaari Uusi aikakausi alkoi yleisesti ottaen ryppäällä antikliimakseja: mauton millienium-krääsä, flopanneet 2000-lukubileet ja turhaan rummutettu tietokonekatastrofi Y2K. Plaah. Toisaalta moni lienee vain helpottunut siitä, että mahtipontiset millenium-visiot möhlittiin ja töihin ei edelleenkään tarvinnut lähteä lentävällä autolla. Viittomakielen tulkkeja tarvittiin yhä edelleen ja koko ammattikunta porhalsi 1990-luvun lopussa kohti uudenlaista ryhdikkyyttä ja professionaalisuutta. Valkeina vielä säilyneistä SVT:n hallituksen pöytäkirjoista vuosilta 1998 2002 voikin tulkita, että vuosituhannen vaihteen viittomakielentulkki seisoi yhä vahvemmin jaloillaan, käsillään ja tarvittaessa vaikka päällään. hallituksen huomassa. Tulkkien työolojen parannuttua palkkataistelut eivät kuitenkaan vieneet enää hallituksen päähuomiota, vaan näkökulmaa pystyttiin laajentamaan jo muunkinlaiseen kehittämiseen. Koulutus tuntuukin olleen millenium-ajan kuuma peruna ja mainintoja aina tulkkikeskustulkkien, Kolme kuuluisaa keksittiin jo silloin Vuosina 1998 2002 SVT:n jäsenmäärä pyöri kolmensadan kieppeillä ja hallitusta luotsasi puheenjohtaja Nina Wilenius. SVT:n hallituksen pöytäkirjat ovat täynnä eteenpäin suuntaavia katseita: on visioeli tulevaisuustyöryhmää ja mainintoja Kohti osuuskuntaa -koulutuksesta. Myös palkkatyöryhmä jatkoi toimintaansa Hehkeä SVT-lippis
12 Millenium yhdyshenkilöiden, luottamusmiesten kuin muidenkin jäsenten kouluttautumisesta löytyy vuosien varrelta useita. Myös ammattikorkeakoulujen tarjoamat muuntokoulutukset opistotasoisen koulutuksen saaneille tulkeille pyörähtivät käyntiin. Tulkkauksen laatu ja kehittäminen saivat myös osakseen uudenlaista innostusta: tulevaisuustyöryhmän teema vuodelle 2000 oli Laatu viittomakielentulkin työssä. Yhä enemmän nousi esiin myös mielenkiinto tulkkauksen ja viittomakielen tutkimukselliseen näkökulmaan sekä alkava yhteistyö puhuttujen kielten tulkkien järjestön kanssa. Yhtä usein kuin Ally McBeal ja Sinkkuelämää -sarjojen uusintoihin tuntuu nykyisin törmäävän jo millenium-ajalla nousuun lähteneisiin kolmeen tulkkaustyön tärkeään kivijalkaan: laatukeskusteluun, kouluttautumiseen ja yhteistyön kehittämiseen. SVT:n jäsenmäärän kasvettua sekä alan verkostoitumisen ja monimuotoistumisen myötä myös hallituksen nakkilista piteni: hallitusporukkaa alkoikin puhututtaa yhä enemmän työtaakan jakaminen esimerkiksi erilaisille työryhmille ja ulkopuolisen puheenjohtajan palkkaamisen mahdollisuuttakin pohdittiin. Kännykästä Kielisiltaan Aluksi SVT:n sisäinen tiedotus hoidettiin Kännykkä-nimisen lehden välityksellä. Kännykän seuraaja, Kielisilta, puhallettiin henkiin opintopäivillä järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen vuoden 1998 loppupuolella. Lehden toimituksen ovat vuoden 1998 toimintakertomuksen mukaan muodostaneet Marja Hihnala ja Sirpa Sänkiaho, mutta jo vuonna 1999 hallitus halusi laajentaa toimituskuntaa sekä hankkia lehdelle painosta vastaavan tahon. Lehden peruslinjat tuntuvat säilyneen näihin päiviin: yhä Kielisillassa toimiva Ilmoitustaulu -osio sai alkunsa lehden alkumetreillä ja kaikenlaisia jäsenistön kirjoittamia tekstejä toivottiin lehteen runsaasti. Nykyisin kielisiltalaiset kokoontuvat lehden suunnitteluun ainoastaan omissa toimituskokouksissaan, mutta aluksi sisällöstä ja kannen vaihtuvasta väristä päätettiin hallituksen kokouksissa. 1990-luvun lopussa järjestön omia internetsivuja alettiin myös ideoida ulkoisesta tiedotuksesta vastanneen Elina Tapion aloitteesta. Kielisillan rinnalla SVT:n tiedotuksessa hyödynnettiin vuosituhannen vaihteessa myös ERTO- sekä Käsillä kääntäjät -lehtiä. Tulkin ammattia ja järjestöä haluttiin selvästi tuoda tehokkaammalla tiedottamisella yhä tutummaksi: SVT:n teemaksi valittiin vuodeksi 2000 Tiedotus ja tunnettavuuden parantaminen. SVT panosti myös uudella tavalla visuaaliseen ilmeeseensä tilaamalla ulkopuolelta tiedotukseen tarkoitetun kalvosarjan ja hankki SVT-brodeerauksin koristeltuja lippalakkeja, fleece-takkeja sekä pinssejä. Uudenlaista porinaa Kentällä pyöri uusia juttuja: puhuttiin vammaispalvelujen kilpailuttamisesta, ensimmäisen viittomakielen tulkkien osuuskunnan perustamisesta (joka tulevaisuustyöryhmän pähkäilyn tuloksena lokakuussa 1999 Vianimisenä toteutettiin) ja vuonna 2001 alkaneesta viittomakielen ohjauksen perustutkinnosta, jonka vaikutuksia tulkin julkisuuskuvaan hallituksen kokouksissa arvuuteltiin. Vuonna 2002 päätettiin seuraavan vuoden teemaksi valita asiakaspalvelu. Perustyön punainen lanka hahmottui edelleen hyvin eikä siihen tarvittu edes lentävää autoa. Kati Kekkonen poseeraa fleecen kanssa.