FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
Sisältö 1. MIELENKIINTOINEN PANKKIVUOSI 2009 2 2. PANKKIEN RAKENNE JA JAKELUVERKKO 3 2.1 Pankkien markkinaosuudet 3 2.2 Pankkialan henkilöstön määrä supistui hieman 7 3. PANKKIEN PALVELUT 8 3.1 Luottojen kysyntä hiipui 8 3.2 Kotitaloudet pysyivät asuntolainamarkkinoilla 9 3.3 Rahoitusyhtiöiden tuotteiden kysyntä ennallaan 10 3.4 Sijoituksia poistui määräaikaisilta talletustileiltä 11 3.5 Rahastojen tuotot nousivat ennätysvuosien tasolle 12 3.6 Pitkäaikaissäästämiseen uusia vaihtoehtoja 13 3.7 Sähköinen asiointi tehostaa maksuliikettä 13 4. PANKKIEN TULOKSET 14 4.1 Pankkien tulos heikentyi vain hieman 14 4.2 Luottotappioiden kasvu tasaantui 16 4.3 Pankkisektorin vakavaraisuus vankistui ja tehokkuus parani 17 LIITE Tulos- ja tasetiedot 2009 ja 2008 Tekstin on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen ja kuvat, taulukot sekä julkaisun taiton on tehnyt tietoasiantuntija Johanna Mäkinen Finanssialan Keskusliitosta. Yhteenveto on myös englanniksi Finanssialan Keskusliiton kotisivulla www.fkl.fi. 1
1. Mielenkiintoinen pankkivuosi 2009 Talouden orastava elpyminen näkyi osittain jo vuoden 2009 aikana. Näin siitä huolimatta, että bkt supistui lähes 8 %. Korkotaso säilyi koko vuoden ajan historiallisen matalla tasolla. Kaikilla talouden toimijoilla oli poikkeuksellisen haastava markkinatilanne. Suomen pankkijärjestelmä on vahvalla pohjalla ja pankkien vakavaraisuus vahvistui edelleen kuluneen vuoden aikana. Pankkien tulos oli kohtuullisen hyvä, vaikka pankkien liiketoiminnan tulokset jäivät hieman edellisvuodesta. Tulosten heikentymiseen vaikuttivat lähinnä korkokatteen alentuminen ja arvonalentumistappioiden kasvu. Pankkien taseiden loppusumma säilyi edellisvuoden lopun tasolla. Talletusten kasvu oli melko vaatimatonta, sen sijaan asuntolainojen kysyntä jatkui vilkkaana koko vuoden ajan. Pankkien kilpailu asiakkaista ja matala korkotaso painoivat pankkien marginaalin, eli luottokorkojen ja talletuskorkojen välisen eron ennätyksellisen kapeaksi. Vuosi 2010 on käynnistynyt jo valoisammissa tunnelmissa, vaikka edelleen on useita epävarmuustekijöitä. Arvopaperimarkkinat ovat selkeästi vilkastuneet ja etenkin kotitalouksien luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut. Lisäksi pankkisektorin viime vuosien aikana saavutettu hyvä vakavaraisuustaso ja toiminnan tehokkuus antavat vahvan perustan kohdata haastaviakin aikoja. Bruttokansantuotteen ja sen kysyntäerien muutoksia 160 indeksi, 2000=100 150 140 130 120 110 100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* 2008* 2009* Bruttokansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Tavaroiden ja palvelujen vienti Lähde: Tilastokeskus 2
2. Pankkien rakenne ja jakeluverkko Suomessa toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 325 pankkia, joista 312 oli kotimaisia. Talletuksia vastaanottavia ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita oli 13. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa pankkien lukumäärä on melko korkea. Tämä johtuu OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien osuuspankkien sekä säästöpankkien ja paikallisosuuspankkien suuresta määrästä. Pankeilla oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 1 606 konttoria Suomessa. Konttoreiden määrä supistui vuodessa 66 konttorilla. Tuntuvimmin supistuivat Nordea Pankki Suomen ja OP-Pohjola-ryhmän konttoriverkostot. 2.1 Pankkien markkinaosuudet Suomen kolme suurinta pankkikonsernia ovat OP-Pohjola-ryhmä, Nordea Pankki Suomi ja Sampo Pankki. Luottojen perusteella laskettuna näiden kolmen suurimman pankkikonsernin markkinaosuus on 76 prosenttia. Suomen pankkimarkkinoista suurin osa on ulkomaisessa omistuksessa. Nordea Pankki Suomi toimii ruotsalaisen Nordean tytäryhtiönä ja liikepankkina Suomessa. Sampo Pankki konserni siirtyi vuonna 2006 Sampo -konsernista tanskalaisen Danske Bankin tytäryhtiöksi. Sampo-ryhmä kasvatti omistustaan Nordeassa. Uudenmallinen finanssiryhmittymä syntyi vuoden 2009 joulukuussa, kun Sampo-ryhmän omistusosuus Nordea Bank AB:ssa nousi yli 20 prosenttiin. Ryhmittymään kuuluu omistusyhteisönä toimivan Sampo Oyj:n lisäksi If-vahinkovakuutusryhmä sekä Mandatum Life. Seuraavassa on lueteltu muutamia keskeisiä pankkimarkkinoiden rakenteeseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2009 aikana: - OP-Pohjola-ryhmässä toteutettiin kolme fuusiota, Fuusioista syntyivät Salon Osuuspankki, Pielisen Osuuspankki ja Pyhälaakson Osuuspankki. Lisäksi ryhmittymään kuuluva Pohjola Finance Oy sulautui emoyhtiöönsä Pohjola Pankki Oyj:öön syyskuussa 2009. - Veritas Keskinäinen Vakuutusyhtiö sulautui vuoden alussa Aktia Oyj:hin ja nimi muutettiin Aktia Vahinkovakuutus Oy:ksi. Lisäksi Aktia listautui Helsingin pörssiin. - Vuoden aikana kolme säästöpankkia muutettiin säästöpankkiosakeyhtiöksi. Lisäksi säästöpankeissa tapahtui sulautumisia. Uusina säästöpankkeina jatkavat toimintaansa Hämeessä Kantasäästöpankki ja Pohjanmaalla Oma Säästöpankki. - Islantilaisten pankkien toiminta päättyi myös Suomessa kun Kaupthing Bank hf Suomen sivuliikkeen toiminta päättyi tammikuun lopussa. Pankki maksoi takaisin suo- 3
malaispankkien järjestämän lainan, jonka avulla Kaupthing maksoi talletukset asiakkailleen. Islantilaisten pankkien toiminta loppui myös Ruotsissa ja Ålandsbanken osti Kaupthing Bank Sverigen. - Virolaisen BigBankin sivuliike aloitti toimintansa Helsingissä. - Citibank myi yksityisasiakkaille suunnatun liiketoimintansa Suomessa S-Pankille. Vuoden 2010 helmikuussa siirtyi noin 200 miljoonan euron luottokanta S-Pankille. - Sofia Pankki aloitti toimintansa vuoden alussa, mutta toiminta ei kannattanut odotetulla tavalla. Vuoden 2010 alussa Sofia Pankin toiminta joutui vaikeuksiin. Pankin omat varat alittivat vaaditun 5 miljoonan euron vähimmäismäärän. Finanssivalvonta peruutti Sofia Pankin toimiluvan maaliskuun lopussa 2010. Suomessa toimivat pankit liikemuodoittain 31.12.2009-15 liikepankkia - 220 OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkia - 42 paikallisosuuspankkia - 35 säästöpankkia sekä - 13 talletuksia vastaanottavaa ulkomaisten luottolaitoksen sivukonttoria. Euromääräiset lainat yleisölle; markkinaosuudet 31.12.09 OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni Sampo Pankki -konserni ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch 12,5 % 32,7 % 31,2 % Handelsbanken-ryhmä Aktia Pankki Oyj -konserni Säästöpankit Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Abp Tapiola Pankki Oy Muut 5,1 % 3,8 % 3,3 % 2,0 % 1,4 % 0,7 % 7,4 % 0 10 20 30 40 50 60 mrd. euroa 4
Yleisön euromääräiset talletukset; markkinaosuudet 31.12.09 OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni Sampo Pankki -konserni ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch Säästöpankit Handelsbanken-ryhmä Paikallisosuuspankit Aktia Pankki Oyj -konserni Ålandsbanken Abp Tapiola Pankki Oy Muut 5,3 % 3,3 % 3,1 % 2,8 % 1,3 % 1,1 % 5,6 % 12,1 % 33,2 % 32,0 % 0 10 20 30 40 mrd. euroa OP-Pohjola-ryhmä: Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, Op-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja Yhteenliittymäosuuspankit Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni: Nordea Pankki Suomi Oyj ja Nordea Rahoitus Sampo Pankki -konserni: Sampo Pankki Oyj, Sampo Asuntoluottopankki Oyj, Danske Bank A/S, Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä: Svenska Handelsbanken AB (publ), filialverksamheten i Finland, Handelsbanken Rahoitus Oyj ja Handelsbanken Finans Aktiebolag (publ), filialverksamheten i Finland Aktia Pankki Oyj -konserni: Aktia Bank Abp ja Aktia Hypoteksbank Abp (sisältää säästöpankkien välittämiä lainoja 994 milj. euroa sekä paikallisosuuspankkien välittämiä lainoja 296 milj. euroa) Muut: Sisältää Suomessa toimivat muut rahalaitokset kuin edellä mainitut Lähde: Pankit/pankkikonsernit ovat antaneet suostumuksensa valtakirjoilla siihen, että Suomen Pankki toimittaa asianomaisten pankkien/pankkikonsernien laina- ja talletusmäärät vuosittain FK:lle. 5
Suomessa toimivat pankkikonsernit 31.12.2009 Suomalaiset pankit / pankkikonsernit Pankit Henkilöstö (konserni) Konttorit (talletuspankit) Tase, milj. OP-Pohjola-ryhmä 223 12 504 583 80 430 Nordea Pankki Suomi Oyj 1 10 048 308 221 165 Sampo Pankki 1) 1 2 702 121 24 868 Aktia-konserni 1 1 409 72 10 556 Säästöpankit 35 1 223 215 7 060 Ålandsbanken Abp 2) 1 772 28 3 379 Paikallisosuuspankit 42 734 142 4 123 Evli Pankki Oyj 1 287 3 691 FIM Pankki Oy 3) 1 190 7 266 S-Pankki Oy 1 168 1 2 689 Tapiola Pankki Oy 1 159 53 1 389 eq Pankki Oy 4) 1 77 1 342 Sofia Pankki Oyj 1 76 2 Suomen Asuntohypopankki Oy 5) 1 24 1 703 SEB Gyllenberg Private Bank Ab 6) 1 1 1 Yhteensä 312 30 374 1 538 Suomessa toimivat ulkomaiset pankit / pankkikonsernit Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori 1 649 45 1 268 1 Danske Bank A/S, Helsinki Branch 1) 1 196 1 Forex Bank Aktiebolag filial i Finland 1 61 11 Citibank International plc, sivuliike Suomessa 1 57 2 Carnegie Investment Bank AB, Finland filial 7) 1 45 1 Royal Bank of Scotland public limited company, filial i Finland 1 20 1 DnB NOR Bank ASA, filial Finland 8) 1 18 1 Deutsche Bank Aktiengesellschaft, Helsinki branch 1 15 1 Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori 9) 1 13 1 Swedbank AB (publ), Filial i Finland 1 9 1 EFG Bank AB filial i Finland 1 4 1 BIGBANK AS Suomen sivuliike 1 2 1 Yhteensä 13 1 357 68 Pankit yhteensä 325 31 731 1 606 6
Lähde: pankkien tilinpäätökset 1) Sampo Pankki on Dansken tytäryhtiö ja Danske Bank A/S sivukonttori ja ne toimivat juridisesti eri yksikköinä. 2) Ålandsbanken konserniin sisältyy 27.3.2009 lähtien Ruotsissa sijaitseva tytäryhtiö Ålandsbanken Sverige, jolla on konttoreita seuraavissa kaupungeissa: Tukholma, Göteborg, Malmö. 3) FIM Pankki Oy toimi 14.10.2008 saakka Glitnir Bankin nimellä. 4) eq Pankki Oy:n / Nordnet Bank Ab:n uudelleenjärjestelyt ja liiketoimintoyksiköiden myynti. 5) AsuntoHypoPankin henkilöstö sisältyy Suomen Hypoteekkiyhdistykseen. 6) SEB Gyllenberg Private Bank Ab:n henkilöstö sisältyy SEB Helsingin Sivukonttorin lukuihin. 7) Edellisinä vuosina Carnegien lukuihin on sisältynyt Carnegie Varainhoito Suomi Oy:n henkilöstö ja konttori. Carnegie Varainhoito Suomi Oy on myyty Evli Pankille. 8) Bank DnB NORD A/S, Helsingin sivukonttori ja DnB NOR Bank ASA, filial Finland yhdistyivät 1.10.2009. NORDin henkilökunta siirtyi kokonaisuudessaan NORin palvelukseen. 9) Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori toimi 17.2.2010 saakka nimellä Calyon Pankki Helsingin Sivukonttori. 2.2 Pankkialan henkilöstön määrä supistui hieman Pankkikonserneissa oli vuoden lopussa töissä yhteensä 31 731 henkilöä, nettovähennys edellisvuodesta oli 886 henkilöä. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä pankeissa on säilynyt lähes ennallaan. Pankkialan toimihenkilöiden rutiinityötä on helpottanut merkittävästi se, että asiakkaat hyödyntävät Internetiä pankkiasioinnissaan. Finanssialan Keskusliiton säästäminen ja luotonkäyttötutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta käyttää Internetiä laskujen maksamiseen. Pankkialan henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Eläkkeelle siirtyy lähivuosien aikana merkittävä määrä pitkään pankeissa olleita toimihenkilöitä. Verrattuna useisiin muihin maihin on Suomen pankkiala naisvoittoinen, lähes 80 prosenttia alalla työskentelevistä on naisia. Talletuspankkien henkilöstö ja konttorit 60 1 000 henkilöä kpl 8 000 45 6 000 30 4 000 15 2 000 0 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Konttorit (oikea asteikko) Talletuspankkien henkilöstö (vasen asteikko) 0 Lähde: pankit (sisältää myös Pohjolan toimipaikat v. 2005 lähtien) 7
3. Pankkien palvelut Pankkien tuotteita ovat säästämiseen, sijoittamiseen, rahoitukseen, luotonantoon ja maksamiseen liittyvät palvelut. Erilaiset palvelut ovat vuosien myötä kehittyneet ja monipuolistuneet yhä enemmän erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Seuraavassa on lyhyet katsaukset eri toimintoihin ja vuoden 2009 tapahtumiin pankkimarkkinoilla. 3.1 Luottojen kysyntä hiipui Luottojen kysyntä hidastui merkittävästi vuoden 2009 aikana. Rahalaitosten luottokannan vuosikasvu oli vain 1,7 prosenttia kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 11,5 prosenttia. Rahalaitosten luotonannon kasvun vaimeneminen johtui yritysluottojen kysynnän selkeästä vähenemisestä edellisvuoteen verrattuna. 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 % Suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemien velkakirjojen ja yrityslainojen vuosikasvut -15 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yrityslainakanta Kaikki yritysten liikkeeseen laskemat velkakirjat Lähde: Suomen Pankki Yrityslainakanta supistui vuoden aikana lähes viisi prosenttia. Keskeisin syy tähän on ollut se, että yrityksillä ei ole tässä taloustilanteessa ollut investointihaluja tai investointimahdollisuuksia. Lisäksi vuoden 2009 aikana rahoitusmarkkinoiden toivuttua yritykset ovat pankkirahoituksen sijaan hankkineet rahoitusta suoraan joukkolainamarkkinoilta. Markkinakorot kääntyivät vuoden 2008 lopulla jyrkkään laskuun ja korkotaso pysyi historiallisen alhaalla koko vuoden 2009. Matala korkotaso ylläpiti etenkin kotitalousluottojen kysyntää. Asuntolainojen kasvu oli huomattava. 8
Suomen rahalaitosten euroalueen kotitalouksille ja yrityksille myöntämien euromääräisten lainojen kannan vuosikasvu 25 % 20 15 10 5 0-5 -10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kotitalouslainat Yrityslainat Lähde: Suomen Pankki 3.2 Kotitaloudet pysyivät asuntolainamarkkinoilla Kotitalouksien luotonotto kasvoi vuonna 2009 lähes kuusi prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli edelleen reipasta, vaikka selkeästi maltillisempaa kuin useana aikaisempana vuonna. Merkittävin kasvu oli asuntoluotoissa. 2,5 Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntoluotot mrd. euroa % 15 2,0 12 1,5 9 1,0 6 0,5 3 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Uudet asuntoluotot, milj. euroa Keskikorko, % 0 Lähde: Suomen Pankki 9
Rahalaitosten asuntolainakanta oli vuoden lopussa 72 miljardia euroa, joka on 42 prosenttia rahalaitosten kaikista luotoista. Asuntolainakannan kasvuun ovat vaikuttaneet luotonkysynnän ja nousseiden asuntohintojen lisäksi euromääräisesti suuremmat luotot ja pidemmät laina-ajat. Asuntolainojen korot pysyivät koko vuoden poikkeuksellisen alhaalla. Suomen asuntolainojen korko on selkeästi alempi kuin euroalueella yleensä. Asuntolainoissa käytettävä viitekorko vaikuttaa suoraan asuntolainan hintaan. Suomessa uusista asuntolainoista peräti 97 % sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin, joilla tarkoitetaan enintään vuoden euriboreja tai pankkien omia viitekorkoja. Esimerkiksi euroalueella vain 44 % uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Suomessa asuntolainakanta on hyvässä kunnossa, ja hoitamattomien luottojen osuus on näissä lainoissa erittäin vähäinen. Siitä huolimatta, että kuluttajien luottamus on hieman parantunut, painaa työttömyyden ja lomautusten uhka useiden kotitalouksien maksuvalmiustilannetta. 3.3 Rahoitusyhtiöiden tuotteiden kysyntä ennallaan Finanssialan Keskusliiton jäseniä ovat seuraavat rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat yhtiöt: Handelsbanken Rahoitus Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Pohjola Pankki Oyj, Sampo Rahoitus / Sampo Pankki sekä SEB Leasing Oy. Suomessa toimii muitakin rahoitus- ja korttiyhtiöitä kuin edellä mainitut FK:n jäsenyhtiöt, mutta niiden toiminnasta ei ole saatavissa yhteenlaskettua tilastotietoa eivätkä ne ole kooltaan yhtä merkittäviä. Rahoitusyhtiöiden *) luottokannat 4 000 milj. euroa 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Osamaksusopimusten rahoitus Autojen rahoitusleasing Leasingsopimukset Investointirahoitus Laskusaatavien rahoitus (factoring) Kulutusluotot 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: FK *) FK:n jäsenet 10
Heikentynyt talouskehitys näkyi viime vuonna myös rahoitusyhtiötuotteiden kysynnässä. Erityisesti yrityksille ja kuluttajille myönnettävä osamaksurahoitus vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan Finanssialan Keskusliiton jäsenrahoitusyhtiöiden luottokannan määrä pysyi vuonna 2009 suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Rahoitusyhtiöiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen määrä kasvoi noin 3 prosentin vuosivauhdilla, mutta lisäys jäi pitkään korkeana jatkuneita kasvulukuja alhaisemmaksi. Lisäksi uusi luotonanto kasvoi etenkin koneiden ja teollisuuden laitteiden sekä IT- ja muiden konttorilaitteiden leasingrahoituksessa. Rahoitusyhtiöiden autoleasingin kysyntä supistui voimakkaasti. Kysynnän supistuminen johtui ennen kaikkea työsuhdeautojen ja ammattikäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen vähäisestä kysynnästä sekä viime vuoden keväällä voimaan tulleesta autoveromuutoksesta. Rahoitusyhtiöiden järjestämättömien saamisten ja arvonalentumistappioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta, mutta niiden suhteellinen osuus koko luottokannasta on edelleen kohtuullisella tasolla. 3.4 Sijoituksia poistui määräaikaisilta talletustileiltä Vuoden 2009 alusta alkanut pörssikurssien nousu veti talletuksia pois lähinnä sijoitusrahastoihin ja suoriin osakesijoituksiin. Talletuksia oli pankeissa vuoden 2009 lopussa yhteensä 109 miljardia euroa. Vuoden lopussa 12 kuukauden talletuskasvu oli vain vajaa prosentti, kun vastaava kasvu vuotta aikaisemmin oli peräti 12,9 prosenttia. Talletukset supistuivat voimakkaimmin määräaikaistileillä. Talletukset kattoivat lähes 70 prosenttia rahalaitosten myöntämän lainakannan rahoituksesta. Pankkien talletusten ja luottojen välisten keskikorkojen ero on supistunut voimakkaasti. Pitkään jatkuessaan matala korkotaso on pankeille yksi merkittävimmistä toiminnan kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Talletuksista 68 prosenttia on kotitalouksien säästöjä. Yritysten osuus talletuksista on 23 prosenttia, loput ovat julkisyhteisöjen sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksien talletuksia. Suomessa toimiluvan saaneet talletuspankit kuuluvat Suomen Talletussuojarahastoon. Suomen talletussuoja on 50.000 euroa. Talletusten tai tilien lukumäärästä riippumatta tallettajan talletukset yhdessä pankissa korvataan 50.000 euroon asti. Suomessa toimivan ulkomaisen pankin sivukonttorin talletukset kuuluvat sen valtion talletussuojajärjestelmän piiriin, jossa emopankilla on kotipaikka. 11
120 mrd. euroa Säästäminen ja sijoittaminen 100 80 60 40 20 0 Suomen rahalaitoksiin euroalueelta tehdyt talletukset Sijoitusrahastojen rahastoarvo Henkivakuutuksen vakuutussäästöt Lähteet: Suomen Pankki, FK, Suomen Sijoitustutkimus 2005 2006 2007 2008 2009 3.5 Rahastojen tuotot nousivat ennätysvuosien tasolle Rahastomarkkinoilla tapahtui voimakas toipuminen finanssikriisin aiheuttamasta tuottojen ja rahastopääomien laskusta. Vuosi alkoi melko epävarmoissa tunnelmissa, mutta maaliskuussa 2009 tapahtuneen käänteen jälkeen rahastosijoittajien saamat tuotot sekä osake- että korkosijoituksista päätyivät ennätysvuosien tasolle. Lähteet: FK ja Suomen Sijoitustutkimus 12
Sijoittajien usko sijoitusrahastoihin näkyi siinä, että rahastojen nettomerkinnät olivat 4,2 mrd. euroa positiivisia, kun vastaavasti vuotta aiemmin nettomerkinnät olivat peräti 11 mrd. euroa negatiiviset. Erityisesti osake- ja yrityslainarahastot kiinnostivat sijoittajia. Kotimaisten rahastojen kokonaispääoma nousi viime vuonna 31,2 prosenttia 54 251 miljoonaan euroon. Noususta 1/3 tuli nettomerkinnöistä ja 2/3 markkinakehityksestä. Vuoden 2009 lopussa suomalaisilla sijoitusrahastoilla oli yhteensä 2,5 miljoonaa osuudenomistajaa. Kotitalouksien osuus rahastopääomasta oli lähes 23 prosenttia. Suomeen on rekisteröity yhteensä 29 rahastoyhtiötä ja vaihtoehtoja on paljon, sillä kotimaisten rahastojen lukumäärä oli vuodenvaihteessa 482. 3.6 Pitkäaikaissäästämiseen uusia vaihtoehtoja Vuoden 2010 aikana pitkäaikaissäästämisen mahdollisuudet lisääntyvät markkinoille tulevien PS-tilien myötä. Eläkesäästämisen verokannuste laajenee silloin vapaaehtoisten eläkevakuutusten ohella muuhun sidottuun pitkäaikaissäästämiseen, kuten talletuksiin, sijoitusrahastoihin ja arvopapereihin. Markkinatilanne suosi henkivakuutussäästöjä ja etenkin sijoitussidonnaisten henkivakuutusten määrä kasvoi tuntuvasti. Vuoden 2009 lopussa henkivakuutussäästöjä oli yhteensä 30,3 miljardia euroa, joka on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lähes jokaiseen pankkikonserniin kuuluu henkivakuutusyhtiö. Suurimmat henkivakuutusyhtiöt vakuutussäästöjen perusteella laskettuna ovat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, Mandatum Life ja OP-Henkivakuutus Oy. Näiden kolmen yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 66 prosenttia. 3.7 Sähköinen asiointi tehostaa maksuliikettä Maksuliikepuolella suurin rakenteellinen muutos on SEPA-uudistus. Käytännössä SEPA-muutos merkitsee 32 kansallisen maksujärjestelmän korvautumista uudella, yhtenäisin säännöin ja standardein toimivalla maksujärjestelmällä. Suomen kansalliset standardit korvautuvat SEPAstandardeilla siirtymäajan päätyttyä. Pankit ovat kehittäneet Tupas-tunnistusjärjestelmän, jota nykyisin myös yritykset voivat käyttää asiakkaan tunnistamiseen. Tämän menetelmän avulla verkossa palvelua tarjoava yritys voi tunnistaa jatkossa asiakkaansa joko pelkästään yrityksen tunnuksilla tai sekä yrityksen että yritystä edustavan henkilön verkkopankkitunnuksilla. 13
Suomalaisen maksuliikenteen konekielisyysaste on erittäin korkea, 98 prosenttia. Yritysten sekä kotien tietoyhteydet, kauppojen maksupäätteet ovat selkeästi vähentäneet laskujen maksamista konttoreissa. Lisäksi korttien käyttäminen ostoksia tehtäessä on korvannut käteisellä maksamista ja netti- ja mobiilimaksaminen ovat yhä useammin käytettyjä maksutapoja. 1 800 1 600 Maksuliikenteen kasvu milj. kpl Manuaaliset tapahtumat Konekieliset tapahtumat 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: FK; Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä 4. Pankkien tulokset Suomessa toimivien pankkikonsernien tulokset kokonaisuutena olivat hyvät, vaikka heikkenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin syy heikentyneeseen tulokseen oli luotto- ja arvonalentumistappioiden kasvu. Lisäksi poikkeuksellisen matala korkotaso painoi pankkien korkokatetta. 4.1 Pankkien tulos heikentyi vain hieman Suomessa toimivien talletuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 2,1 miljardia euroa. Talletuspankkien tulokset heikkenivät edellisvuodesta 430 miljoonaa, eli 17 prosenttia. Pankkien tulosten heikkenemiseen vaikutti merkittävimmin korkokatteen supistuminen sekä arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista. Korkokate on pankkien tuloksen perusta ja korkokatteen merkitys tuloksesta on huomattava. Vuoden aikana jatkunut ennätyksellisen matala korkotaso söi korkokatetta yli 700 miljoonalla eurolla verrattuna edellisvuoteen. 14
Arvonalentumiset luotoista ja muista saamisesta kasvoivat tuntuvasti. Myös ongelmaluottojen määrä lisääntyi selvästi. Loppuvuotta kohden hoitamattomien lainojen määrän kasvu kuitenkin selvästi supistui. Muiden tuottojen osalta kasvua oli vuoden 2009 aikana tuntuvimmin arvopaperikaupassa ja valuuttatoiminnassa. Lisäksi maksuliikenteen ja luotonannon palkkiot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. 7 6 5 4 3 2 1 % Luottojen ja talletusten keskikorkojen erotus 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 * V. 2001 alusta rahalaitosjoukko laajeni kattamaan talletuspankkien lisäksi myös muut luottolaitokset. ** V. 2003 alussa oli tilastomuutos, joka aiheutui tase- ja korkotilastojen euroalueen laajuisesta harmonisoinnista. Lähde: Suomen Pankki Korkokate / tuotot, % 31.12.09 Paikallisosuus pankit Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä 72,0 75,4 Sampo Pankki 65,7 Aktia 65,3 OP-Pohjolaryhmä 52,2 Ålandsbanken 44,8 Nordea Pankki Suomi 42,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lähde: pankkien tilinpäätökset % 15
4.2 Luottotappioiden kasvu tasaantui Pankkien luottokanta on edelleen hyvässä kunnossa, vaikka hoitamattomien luottojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Järjestämättömiä saamisia oli vuoden lopussa 1 210 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin niitä oli 762 miljoonaa euroa. Järjestämättömien saamisten osuus luotto- ja takauskannasta oli vuoden 2009 lopussa 0,7 prosenttia, vuotta aikaisemmin sama suhdeluku oli 0,4 prosenttia. Järjestämättömällä saamisella tarkoitetaan luottoa, jonka pääoma ja/tai korko on ollut kolme kuukautta maksamatta. Kansainvälisestikin verrattuna suomalaisten pankkien luottokanta on nykyään varsin terveellä tasolla. Vertailun vuoksi todettakoon, että 1990-luvun alun pankkikriisin aikana järjestämättömien saamisten osuus luotto- ja takauskannasta oli lähes 10 prosenttia. Luottotappioita kertyi pankkikonserneille vuoden aikana 840 miljoonaa euroa, edellisvuonna vastaava luku oli 250 miljoonaa euroa. Suomalaisten pankkien luottotappiot suhteessa luottokantaan ovat vielä maltillisella tasolla verrattuna useimpiin muihin maihin. Järjestämättömien saamisten tuntuva kasvu on ennakoinut tappioiden määrän lisääntymistä. Loppuvuoden aikana järjestämättömien saamisten määrä ei enää kasvanut. 5,0 % Järjestämättömät saamiset / luottokanta, % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Q4/03 Q2/04 Q4/04 Q2/05 Q4/05 Q2/06 Q4/06 Q2/07 Q4/07 Q2/08 Q4/08 Q2/09 Q4/09 Suomi Ruotsi Espanja UK USA Lähteet: IMF Global Financial Stability Report September 2009 ja Finanssivalvonta 16
4.3 Pankkisektorin vakavaraisuus vankistui ja tehokkuus parani Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus kohentui vuoden 2009 aikana selvästi. Pankkien vakavaraisuussuhdeluku oli vuoden 2009 lopussa 14,5 %. Pankkisektorin yhteenlaskettu tappiopuskuri kasvoi edellisvuodesta lähes miljardilla eurolla ja oli yhteensä 9,4 miljardia euroa. Koko pankkisektorin tehokkuussuhdeluku parani edellisvuodesta. Tehokkuusluku (C/I) lasketaan kulujen ja tuottojen välisestä suhteesta. Mitä pienempi suhdeluku, sitä tehokkaampi pankki, ja yleisesti erittäin tehokkaana on pidetty pankkia, jonka kulu/tuottosuhde on lähellä puolta. Tehokkuuden parantumiseen vaikutti tuottojen kuluja tuntuvampi kasvu. Suomessa toimivien pankkikonsernien kulu/tuottosuhde oli 55,5 kun se vuotta aikaisemmin oli 57,5. 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000 milj. Talletuspankkien liikevoitto -4 000 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Tilastokeskus Siitä huolimatta, että pankkien vakavaraisuus- ja tehokkuusluvut ovat nyt hyvällä tasolla, tulevat lähivuodet olemaan haasteellisia. Kapeneva korkomarginaali, ja luotonkysynnän vähyys rasittavat pankkien tuloksentekomahdollisuuksia. Tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävää on myös luottotappioiden kehitys. Nämä kaikki pankkien tulokseen ja toimintaan vaikuttavat tekijät riippuvat oleellisesti siitä, miten Suomen koko talous kehittyy. 17
Tulos- ja tasetiedot 2009 ja 2008 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Korkokate Palkkiotuotot (netto) Muut liiketoiminnan tuotot Tuotot yhteensä 2009 2008 Muutos 2009 2008 Muutos 2009 2008 Muutos 2009 2008 Muutos Nordea Pankki Suomi 1 202,0 1 812,0-33,7 % 241,0 215,0 12,1 % 1 382,0 795,0 73,8 % 2 825,0 2 822,0 0,1 % OP-Pohjola-ryhmä *) 1 070,0 1 189,0-10,0 % 496,0 433,0 14,5 % 484,0 200,0 142,0 % 2 051,0 1 823,0 12,5 % Sampo Pankki **) 458,9 481,2-4,6 % 181,7 186,7-2,7 % 57,4 74,3-22,7 % 698,0 742,2-6,0 % Aktia 152,2 101,0 50,7 % 46,3 41,0 12,9 % 34,6-14,8-333,8 % 233,1 127,2 83,3 % Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) 151,9 163,8-7,3 % 59,0 36,5 61,6 % 210,9 200,3 5,3 % Paikallisosuuspankit 89,8 111,9-19,7 % 19,5 17,8 9,6 % 9,8 2,1 366,7 % 119,1 131,8-9,6 % Ålandsbanken 39,1 42,1-7,1 % 28,1 16,4 71,3 % 20,1 15,7 28,0 % 87,2 74,2 17,5 % Tapiola Pankki 13,0 12,1 7,4 % 23,4 18,4 27,1 % 6,6 6,8-2,6 % 43,0 37,3 15,3 % Hypo -0,4 0,7-167,2 % 1,6 1,2 37,8 % 7,5 4,3 73,8 % 8,7 6,2 41,1 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea 5 281,0 5 093,0 3,7 % 1 693,0 1 883,0-10,1 % 2 099,0 1 224,0 71,5 % 9 073,0 8 200,0 10,6 % Danske Bank 6 384,7 5 303,9 20,4 % 972,6 1 020,5-4,7 % 744,4-414,6-279,6 % 8 101,7 5 909,9 37,1 % SEB 1 835,4 1 945,9-5,7 % 1 361,7 1 586,4-14,2 % 966,5 742,6 30,2 % 4 163,6 4 274,9-2,6 % DnB NOR Bank 2 593,2 2 664,3-2,7 % 762,5 838,3-9,0 % 955,4 674,1 41,7 % 4 311,1 4 176,7 3,2 % Handelsbanken 2 071,7 1 999,2 3,6 % 696,2 706,7-1,5 % 277,0 402,7-31,2 % 3 045,0 3 108,6-2,0 % Swedbank 1 955,4 2 257,1-13,4 % 736,9 918,3-19,8 % 583,1 616,8-5,5 % 3 275,4 3 792,2-13,6 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. 2008 keskikurssit: SEK 9,6152; DKK 7,4560; NOK 8,2237 2008 vuoden lopun kurssit: SEK 10,8700; DKK 7,4506; NOK 9,7500 Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. 2009 keskikurssit: SEK 10,6191; DKK 7,4462; NOK 8,7278 2009 vuoden lopun kurssit: SEK 10,2520; DKK 7,4418; NOK 8,3000 *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 160 milj. euroa (154). (tuloserät) (tase-erät) **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 1
Tulos- ja tasetiedot 2009 ja 2008 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Tapiola Pankki Hypo Henkilöstö- ja ja muut hallintokulut Muut kulut Kulut yhteensä Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoutumisista 2009 2008 Muutos 2009 2008 Muutos 2009 2008 Muutos 2009 2008 2009 2008-1 031,0-934,0 10,4 % -37,0-33,0 12,1 % -1 068,0-967,0 10,4 % -381,0-133,0-932,0-926,0 0,6 % -316,0-312,0 1,3 % -1 248,0-1 238,0 0,8 % -179,0-58,0-160,0-154,0-181,9-215,0-15,4 % -256,1-293,3-12,7 % -438,0-508,3-13,8 % -227,3-52,3-124,0-99,0 25,3 % -30,2-21,9 37,9 % -154,2-120,9 27,5 % -31,7-0,7-0,3 0,9-60,0-58,4 2,7 % -77,5-73,5 5,4 % -137,5-131,9 4,2 % -7,0-0,9-63,6-62,1 2,4 % -15,6-13,5 15,6 % -79,2-75,6 4,8 % -3,2-3,1-61,3-39,3 56,0 % -15,9-12,8 24,2 % -77,2-52,1 48,2 % -2,9-2,3 23,3 0,2-37,7-33,4 12,7 % -4,3-3,9 9,7 % -42,0-37,4 12,4 % -0,6-1,1-0,2-0,2-4,6-4,2 10,2 % -0,6-0,4 36,8 % -5,2-4,6 12,7 % -0,4 0,0 Muut erät Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank SEB DnB NOR Bank Handelsbanken Swedbank -4 363,0-4 214,0 3,5 % -149,0-124,0 20,2 % -4 512,0-4 338,0 4,0 % -1 486,0-466,0 0,0 0,0-3 346,0-3 127,1 7,0 % -668,8-862,5-22,5 % -4 014,8-3 989,7 0,6 % -3 448,3-1 621,2 0,0 0,0-1 466,6-1 689,1-13,2 % -1 207,5-953,3 26,7 % -2 674,2-2 642,4 1,2 % -1 171,9-335,5 0,0 0,0-1 136,2-1 150,7-1,3 % -1 030,5-1 125,6-8,5 % -2 166,7-2 276,5-4,8 % -880,4-420,4 0,0 0,0-1 387,8-1 331,4 4,2 % -45,5-44,4 2,4 % -1 433,3-1 375,8 4,2 % -319,4-166,9 0,4 28,1-1 597,0-1 777,0-10,1 % -83,7-101,1-17,2 % -1 680,8-1 878,1-10,5 % -2 320,5-328,2-165,2-148,7 Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 160 milj. euroa (154). **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 2
Tulos- ja tasetiedot 2009 ja 2008 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Liikevoitto (-tappio) Verot Tilikauden voitto (tappio) Tase yhteensä Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Tapiola Pankki Hypo 2009 2008 Muutos 2009 2008 2009 2008 Muutos 2009 2008 Muutos 1 376,0 1 722,0-20,1 % -373,0-389,0 1 003,0 1 333,0-24,8 % 221 165,0 219 961,0 0,5 % 464,0 372,0 24,7 % -126,0-151,0 338,0 221,0 52,9 % 80 430,0 75 746,0 6,2 % 32,7 181,6-82,0 % -14,3-46,5 18,4 135,1-86,4 % 24 867,9 29 592,1-16,0 % 47,0 6,6 612,1 % -13,0-0,8 34,0 5,8 486,2 % 10 555,8 9 540,1 10,6 % 66,4 67,5-1,6 % 7 060,0 6 713,0 5,2 % 36,6 52,9-30,8 % 4 123,4 3 886,4 6,1 % 30,5 20,0 52,5 % -3,7-5,4 26,8 14,6 83,6 % 3 379,0 2 770,0 22,0 % 0,2-1,4-114,6 % -0,1 0,0 0,1-1,4-107,3 % 1 389,0 1 307,8 6,2 % 3,0 1,5 104,5 % -0,9-0,5 2,1 1,0 108,6 % 703,4 692,6 1,6 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank SEB DnB NOR Bank Handelsbanken Swedbank 3 075,0 3 396,0-9,5 % -757,0-724,0 2 318,0 2 672,0-13,2 % 507 544,0 474 074,0 7,1 % 638,6 299,0 113,6 % -408,5-160,0 230,0 138,9 65,6 % 416 361,2 475 662,9-12,5 % 317,5 1 297,0-75,5 % -207,2-251,8 110,4 1 045,2-89,4 % 225 148,9 230 975,3-2,5 % 1 264,0 1 479,9-14,6 % -468,2-395,4 805,0 1 084,4-25,8 % 219 693,1 187 866,6 16,9 % 1 292,7 1 593,9-18,9 % -331,4-351,7 961,3 1 242,2-22,6 % 207 066,2 198 600,2 4,3 % -890,9 1 437,2-162,0 % -92,4-299,5-983,3 1 137,7-186,4 % 175 057,3 166 668,8 5,0 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 160 milj. euroa (154). **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 3
Tulos- ja tasetiedot 2009 ja 2008 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % Kulu/tuotto-suhde, % Vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuus, % Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Tapiola Pankki Hypo 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 9,0 % 12,1 % 0,50 % 0,70 % 38,0 % 34,0 % 14,6 % 13,3 % 14,0 % 12,0 % 5,9 % 4,1 % 0,43 % 0,31 % 61,0 % 68,0 % 12,6 % 12,6 % 12,6 % 12,6 % 0,9 % 6,9 % 0,10 % 0,50 % 57,4 % 63,7 % 14,9 % 14,3 % 13,7 % 12,4 % 8,7 % 1,8 % 57,0 % 65,0 % 15,9 % 13,7 % 9,5 % 9,3 % 8,0 % 1,00 % 1,10 % 65,0 % 66,0 % 22,2 % 21,2 % 19,0 % 20,0 % 0,90 % 67,0 % 58,0 % 21,7 % 21,7 % 17,8 % 10,7 % 0,90 % 0,50 % 72,0 % 73,0 % 12,3 % 12,6 % 7,9 % 8,6 % 0,2 % -2,9 % 0,00 % -0,10 % 97,7 % 100,9 % 14,9 % 16,8 % 10,9 % 12,5 % 3,1 % 1,4 % 0,30 % 0,20 % 60,4 % 75,6 % 17,5 % 18,5 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank SEB DnB NOR Bank Handelsbanken Swedbank 11,3 % 15,3 % 50,0 % 53,0 % 11,9 % 9,5 % 10,2 % 7,4 % 1,7 % 1,0 % 48,7 % 66,7 % 17,8 % 13,0 % 14,1 % 9,2 % 1,2 % 13,1 % 0,05 % 0,42 % 64,0 % 62,0 % 14,7 % 12,8 % 13,9 % 10,1 % 10,6 % 12,4 % 48,3 % 51,4 % 12,1 % 9,5 % 9,3 % 6,7 % 12,6 % 16,2 % 47,1 % 44,3 % 20,2 % 16,0 % 14,2 % 10,5 % -12,5 % 15,2 % 51,0 % 50,0 % 17,5 % 15,2 % 13,5 % 11,1 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 160 milj. euroa (154). **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 4
FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 00120 Helsinki Faksi 020 7934 202 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi