Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylä Inkluusion askelmerkit

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa. Aija Saari

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

KOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN. PILVI HÄMEENAHO, FT Tutkijatohtori, Suomen Akatemia (hanke )

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

Työelämä Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

2. luento hallinnollinen näkökulma

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry

aikuisille -infograafit

PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

...talking to me? 2011 KURSSI-info vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

Muistikylä projekti

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

Erityisen hyvää liikuntaa

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Lausuntopyyntökysely

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään Petri Puroaho

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Yhdessä vai erikseen?

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Perheseteli-innovaatio

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Miltä maailma näyttää?

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Transkriptio:

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi

Sisältö Taustoja Vammaisuuden kaksi mallia Inkluusion esteet ja nosteet Mallina inkluusion spectrum

Taustoja Liikunnanopettaja-tausta, yli 20 v. työura vammaisurheilun järjestöissä (koulutus, lasten liikunta, kehitysprojektit). Erityisliikunnan ja vammaisurheilun muutos 1990-2000- lukujen taitteessa: tavoitteena inkluusio. Perinteisen diagnoosipohjaisen tarjonnan rinnalle haluttiin yhteistä ja kaikille avointa liikuntatoimintaa tavallisissa urheiluseuroissa. Vammaisurheilun integraatio- ja inkluusiohankkeet 2002-2008. Väitöskirjatutkimus inkluusiosta liikunnallisessa iltapäivätoiminnassa (Jyväskylän yliopisto) 2011.

Avainsanoja Integraatio, inkluusio, kaikille avoin toiminta Erityisliikunta, soveltava liikunta, vammaisurheilu ja - liikunta Vammaisurheilija, erityisliikkuja, liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö Erityistä tukea tarvitseva -, vammainen ja/tai pitkäaikaissairas lapsi

VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA

Medikaalinen ja sosiaalinen malli Medikaalinen malli: vammaisuus on yksilön ongelma. = Vammaisuus nähdään yksilön keskeisenä ja hänen kaikkea tekemistään määrittävänä ominaisuutena, tragediana & jonakin, jota korjataan & muokataan normaaliksi. Sosiaalinen malli: vammaisuus on ympäristöstä johtuva ongelma. = Vammaisuus on vain yksi piirre. Huomio ympäristöön, toimintatapoihin & palveluihin, jotka estävät tai mahdollistavat osallistumisen.

Miten nämä filosofiat liittyvät inkluusioon? Integraation käsite kuuluu vammaisuuden yksilömallin mukaiseen toimintaan ja ajatteluun. Yksilö tunnistetaan erilaiseksi vamman tai diagnoosin perusteella. Hänet siirretään ( integroidaan ) erillisestä yleiseen. Taustalla ajatukset hoidosta, kuntoutuksesta, tuen tarpeesta ja kontrollista. Inkluusion käsite kuuluu vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaiseen ajatteluun. Vertaistuki ja vammaisten itsensä käynnistämät ryhmät (vammaisurheilu?) väylinä voimaantumiseen. Tavoitteena osallistumisen esteiden tunnistaminen, esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus. Taustalla ajatukset kulttuurien moninaisuudesta ja ihmisoikeuksista.

Inkluusio on jatkuva prosessi, integraatio voi olla välivaihe matkalla inkluusioon. ZERO-- SEPARATE --INTEGRATION-- OPEN FOR ALL, INCLUSIVE THE MEDICAL MODEL THE SOCIAL MODEL OF DISABILITY CARE AND REHABILITATION EQUALITY AND HUMAN RIGHTS Saari, A. 2005. Adapted from Schleien, Ray & Green 1997

Urheilun kaksoisrooli: -itseisarvo ja välinearvo 1) Inkluusio urheilussa ja liikunnassa: = osallistuminen liikuntaan ja urheiluun on arvo sinänsä. 2) Inkluusio urheilun avulla: = osallisuus yhteiskunnassa = taitoja, joita voi hyödyntää urheilun ulkopuolella urheilusta lisäarvoa muun yhteiskunnan inkluusiokehitykseen.

Inkluusion esteet liikunnassa ja urheilussa Inkluusioparadoksi: (Vammais)urheilun perusluonne perustuu kilpailuun, paremmuuteen ja kykyjen valikointiin. Urheilun järjestökentällä: 1) Liikuntapäättäjien yhteisen tavoitteen puuttuminen. 2) Sekavan terminologian takia (erityisliikunta, integraatio, inkluusio) ei tiedetä mistä puhutaan ja mihin pyritään. 3) Prosessia hidastaa vammais(urheilu)järjestöjen ja - liikkeiden yhteistyön puute. 4) Epävarmuus, pelot ja kielteiset asenteet.

INKLUUSION NOSTEET

Tarvitaan kohtaamisia ja tuttuutta. Vammaisurheilun näkyminen, vammaisurheiluun ja erilaisiin liikkujiin tutustuminen, vierailut, kokeilut ja yhdessä tekeminen vammaisuus ja vammaiset liikkujat muuttuvat me iksi, tutuksi, normaaliksi, näkymättömäksi.

Urheilun muutos on väistämätön. Muutos ylläpitää inkluusioprosessia. Pelkästään diagnooseihin perustuva erityisliikunta ja vammaisurheilu muuttuvat. Sen rinnalle luodaan toimintakykyihin pohjautuvaa ja kaikille avointa toimintaa. Muutos: tarjoaa mahdollisuuden valita, polku yleiseen, ehkäisee eristäytymistä & erityisliikunnan institutionalisoitumista.

Erityisosaajiakin tarvitaan, mutta uudessa roolissa. Erityisryhmien ja vammaisurheilun asiantuntijat muuttuvat kaikille avoimen toiminnan kehityskumppaneiksi, konsulteiksi ja oppaiksi. Entiset erityisosaajat tukevat prosessia, auttavat erityiskysymyksissä ja toimivat tulkkina vanhan ja uuden välissä, joutuvat oppimaan uudenlaisen työotteen: saatan seuraan, neuvon ja opastan, arvioin ja raportoin.

Vammaisvähemmistöjen ääntä tulee kuulla herkällä korvalla. Vammaisvähemmistöjen ja heidän edustajiensa mukana olo ja osallisuus ehkäisee syrjäytymistä, epäluuloja ja eristäytymistä, sitouttaa, lisää luottamusta ja sosiaalista pääomaa, ja on lisäresurssi. Mutta: Riittävätkö vammaisyhteisöjen paukut? Onko liikunnan ja urheilun maailma liian vähäpätöinen ja merkityksetön taistellessa arjen peruspalveluista ja isoista vammaispoliittisista kysymyksistä?

ESIMERKKI TYÖKALUSTA: INKLUUSION SPECTRUM

Avoimet harjoitteet harjoitus tai tehtävä toimii sellaisenaan kaikille

Sovelletut harjoitteet sovelletaan opetusmenetelmiä, sääntöjä, välineitä, tilaa

Rinnakkaiset harjoitteet harjoittelijat voivat valita eri tasoisten tehtävien välillä

Käänteinen integraatio vammattomat kokeilevat vammaisurheilun pelejä ja harjoitteita

Erillinen harjoittelu erilliset toimintakyky- tai tasoryhmät

Kiitos. Kysymyksiä? aija.saari@vammaisurheilu.fi puh 040 506 4208