Metsänomistajien tarpeet mitä ovat metsänomistajalähtöiset päätöstukipalvelut? Metsäkeskusten ja Tapion metsänhoitajat Imatralla 12.10.2007 Tulevaisuuden metsävaratiedon hankinta ja käyttö Teppo Hujala Metsävarojen käytön laitos Maatalousmetsätieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Alustuksen sisältö Lähtökohtia metsänomistajien päätöksenteon tutkimukselle Metsänomistajien päätöksentekotavat ja päätöstukitarpeet Metsänomistajien odotusten määräsuhteet Päätelmiä vuorovaikutteisten päätöstukipalvelujen pohjaksi 1
Lähtökohtia metsänomistajien päätöksenteon tutkimukselle Yhteiskunnan yleistä modernisaatiota viiveellä seuraava metsänomistajakunnan arvojen ja tavoitteiden muutos MMM:n metsäsuunnittelustrategia 20012010: asiakaslähtöisyys, monitavoitteisuus, vaikuttavuus Metsäsuunnittelujärjestelmän uudistamistyö: suunnittelun mieltäminen yhä vahvemmin päätöstukipalveluna Isokääntä ja Tikkanen 2003: vuorovaikuttajatyypit oppija, vaikuttaja ja luottaja Metsänomistajien palvelua korostava julkinen keskustelu Monitavoitteisen päätöstuen tutkimus Metsäsuunnittelun tehtävänä on tukea päätöksentekoa (1) Ongelman määrittely (2) Lähtötilannetta kuvaavan datan keruu ja analyysi (3) Vaihtoehtojen selvittäminen (4) Vaihtoehtojen seurausten pohtiminen (5) Tavoitteiden ja niiden keskinäisen tärkeyden täsmentäminen (6) Vaihtoehtojen vertaaminen ja parhaan valinta (7) Suunnitelmaraportin laadinta Yksityismetsien asiakaslähtöisen suunnittelun kehittävä työntutkimus hankkeessa (MMM 20052007) on tutkittu erityisesti metsänomistajien päätöstilanteita ja päätöstuen tarpeita eli syvennytty kohtaan 1. Metsäsuunnittelun tutkimuksen ja käytännön painopiste 2
Kerätty haastatteluaineisto Kaksi alueellista metsäkeskusta: Pirkanmaa ja PohjoisKarjala Yhteensä 30 metsäsuunnitelman tilannutta metsänomistajaa subjektiivinen otanta: mahdollisimman erilaisia taustoja Teemahaastattelut ja pilottikyselyt syksyllä 2005 Haastattelujen teemoina metsänomistajuus, päätöksenteko metsänomistajana sekä kokemukset ja odotukset metsäsuunnittelusta Tekstiksi puretun aineiston laadullinen syväanalyysi: luokittelu, ryhmittely, tulkinta Haastateltujen perustietoja Tilan sijainti Tilan pintaala Haastateltujen sukupuoli Ikähaitari Asuinpaikka Tilan hallintaaika Ammatti Pirkanmaalla 15; PohjoisKarjalassa 15 13289 ha miehiä 23; naisia 6; 1 parihaastattelu nuorin 38v; vanhin 73v tilalla asuvia 21, muualla asuvia 9 (etäisyydet 22550km) 352v palkkatöissä 12 kpl; muita 18 kpl (maanviljelijöitä, eläkeläisiä, yrittäjiä) 3
Viisi päätöksentekotapaa ja niihin soveltuvat suunnitteluotteet (Hujala, Pykäläinen & Tikkanen 2007) Vahvat omat päätökset SUUNNITTELU ASIANTUNTIJA NÄKEMYKSEN TARJOAMISENA Oppimishalu vähäinen ja suoraviivainen Vahva luottamus metsäammattilaiseen Suoraviivaiset päätökset yksi kerrallaan SUUNNITTELU ASIANTUNTIJA VETOISENA TUKIPALVELUNA Päätösvalta metsänomistajalla Harkitseva puntarointi Päätösvalta jaettu asiantuntijan kanssa SUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖISENÄ KONSULTOINTINA SUUNNITTELU KOULUTUKSELLISENA VUOROVAIKUTUKSENA Oppimishalu suuri ja monitahoinen Halu oppia tekemään omaehtoisia päätöksiä Päätöksentekotapa Vahva luottamus ammattilaiseen Halu oppia tekemään itsenäisiä päätöksiä Suoraviivaiset päätökset yksi kerrallaan Harkitseva puntarointi Vahva oma näkemys Päätöksentekotapaan yhteydessä olevat odotukset suunnittelupalvelusta Soveltuvan päätöstukiotteen laadullinen kuvaus Asiantuntijavetoisessa palvelussa sovitaan yhdessä metsän käsittelyn pääperiaatteista ja yleisistä tavoitteista. Suunnitelma tehdään näiden suuntaviittojen mukaan, ja päätösehdotukset esitellään asiakkaalle välttäen yksityiskohtia ja vaikeita käsitteitä. Eloisan vuorovaikutteisesta palvelusta keskeinen osa on kulkeminen metsässä keskustellen moninaisista esille nousevista asioista. Opastus ja havainnolliset esimerkit vastaavat päätöstukitarpeeseen ja motivoivat omistajaa aktivoitumaan oman metsän hoidossa. Mutkattomassa palvelussa käydään läpi asiakkaan ajankohtaiseen tilanteeseen liittyvät selkeät toimintavaihtoehdot perusteluineen ja ammattilaisen arvioimine seurauksineen. Apuna voidaan käyttää laskentaan pohjautuvaa havainnollistamista. Perinpohjaisessa palvelussa suunnittelija tuo ilmi oman metsäammattilaisen näkemyksensä, jonka yksityiskohdista asiakas mielellään keskustelee käyttäessään sitä peilinä ajatuksilleen. Teknishenkisessä palvelussa asiakas odottaa saavansa täsmällistä puustotietoa. Hän kuuntelee suunnittelijan päätösehdotukset, mutta usein ei juurikaan ole valmis poikkeamaan näkemyksestään. 4
Jatkoa tutkimuksen laadulliselle osalle: postikysely neljän metsäkeskuksen metsänomistajille syksyllä 2006 (Hujala, Tikkanen, Hänninen & Virkkula 2007) Millaiset päätöstukitarpeet ja metsäsuunnitteluun liittyvät odotukset erottuvat laajemmalla aineistolla? Ovatko tulokset samanlaisia vai erilaisia profiileiltaan erilaisissa maakunnissa? Mikä selittäisi mahdolliset erot? Onko taustamuuttujilla ja palveluodotuksilla yhteyttä? Miten metsänomistajat jakautuvat eri ryhmiin: paljonko on "uinuvaa palvelutarvepotentiaalia" ja mitkä ovat erilaisten odotusten määräsuhteet? Mihin metsäsuunnittelupalvelun kehittämisessä kannattaa lähiaikoina investoida ja mihin puolestaan ei? Postikyselyn otos 1600 metsänomistajaa, vastanneita yhteensä 676 (vastaus% 42,2) EteläPohjanmaa 148 (37,0 %) Pirkanmaa 183 (45,8 %) Kainuu 179 (44,8 %) KaakkoisSuomi 166 (41,5 %) 5
Perustietoa kyselyyn vastanneista KaS PI EP KA Kaikki tilan keskikoko ha 26 17 30 60 30 (37) omistajan keskiikä v 59 58 62 60 59 (59) naisten osuus % 20 28 13 20 21 (24) palkansaajia % 30 34 20 30 29 (29) maatalousyrittäjiä % 23 15 27 14 19 (19) muita yrittäjiä % 4 9 11 5 7 (6) eläkeläisiä % 41 37 39 46 41 (43) asuu eri kunnassa % 35 46 35 33 37 (32) suunnitelma voimassa 52 32 47 44 43 (48) suunnitelma vieras % 24 44 24 26 30 myynyt puuta 0006 % 75 67 79 73 73 Päätöstuen palvelutarpeiden tietotuote ja vuorovaikutuspainotteisuuden suhde? 62 prosenttia vastanneista metsänomistajista "haluaa oppia ymmärtämään metsien hoidon ja käytön perusteita paremmin"; 31 prosenttia "osaa jo mielestään tarpeeksi metsänhoidosta" Seuraavassa kuvassa yhdistelmämuuttuja oppimishalu on muodostettu "oppimaan haluamisen" ja "tarpeeksi osaamisen" väittämävastausten (asteikolla 15) erotuksena negatiivisen oppimishalun havaintoja on vastaajista noin 15%, selkeästi oppimishaluisia puolestaan noin 55% 6
Selkeä enemmistö metsänomistajista haluaa oppia lisää metsän hoidon ja käytön perusteista Alueittaiset ja taustaryhmittäiset erot vastausjakaumissa Selkeitä alueittaisia eroja palvelutarpeissa ja suhtautumisessa metsäsuunnitelmaan ei tällä aineistolla ole havaittavissa mahdolliset erot löytyvät alueiden sisältä tulos tukee ajatusta valtakunnallisesti yhtenäisestä palvelutuotevalikoimasta Selkeitä taustaryhmittäisiä eroja palvelutarpeissa ei myöskään ole tällä aineistolla havaittavissa Ainoastaan korkeampi koulutustaso näyttäisi liittyvän suurempaan oppimishaluun/tarpeeseen 7
Korkeampi koulutus liittyy vastaajien keskimäärin suurempaan oppimishaluun tai tarpeeseen Päätösten vaivattomuutta arvostetaan: sitä palvelun tulisi tukea 8
Metsänomistajien ryhmittely päätöksenteon tapojen ja palveluodotusten suhteen Laadullisessa haastattelututkimuksessa löydetyt päätöksenteon tavat (luottajuus, oppijuus, suoraviivaisuus, puntarointi ja vaikuttajuus) erottuvat myös kyselyssä Oppijuus, luottajuus ja vaikuttajuusulottuvuudet yhdistyvät kolmessa metsänomistajaryhmässä seuraavasti (Huom! Alustava tulos, ei vielä vahvistettu tai julkaistu): Päätelmiä palvelujen tuotteistamisen pohjaksi Visio: Metsänomistajalähtöinen päätöstukipalvelu pohjautuu asiakastutkimuksissa havaittuihin metsänomistajien motiiveihin ja tarpeisiin. Metsänomistaja voi valita selkeästi erilaisista palvelutuotevaihtoehdoista mieleisensä. Joustava palvelu tunnistaa erilaiset päätöksentekotavat ja päätöstilanteet, ja se sopeutuu omistajien odotuksiin tarjoten erilaisia vuorovaikutteisia menetelmiä sekä tietotuotteita päätöksenteon tueksi. Havainto 1: voidaan erottaa tietotuotepainotteinen palvelutarve ja vuorovaikutuspainotteinen palvelutarve Havainto 2: vuorovaikutuspalvelun tarpeet jakautuvat toisaalta konkreettista tekemistä tukeviin ja toisaalta vaihtoehtojen vertailua tukeviin tarpeisiin, joita voi tyydyttää joko keskustelulla tai laskelmilla 9
Vaihtoehtoisia palvelujen keskiöitä Metsänomistajan tarve tilata suunnittelupalvelu (sisäiset ja ulkoiset tekijät) A. Tietotuotepainotteinen palvelu B. Vuorovaikutuspainotteinen palvelu 1) Omatoimista toteuttajaa varten 2) Toimenpiteiden ulkoistajaa varten 3) Konkreettista tekemistä tukeva ja hyödyntävä Vaihtoehtojen vertailua tukeva ja hyödyntävä 4) Keskusteleva 5) Laskennallinen Kuvitteellinen esimerkki metsänomistajien havaittuja motiiveja kutkuttelevasta valikosta Päätöstukipalveluvalikko Metsänsä tuntevat Metsäänsä tutustuvat MYYDÄÄN PALVELU Toimintaohjelma omatoimiselle vaikuttajalle tai puntaroijalle Markkinoinnissa korostetaan työkalua helppoutta MYYDÄÄN PALVELU Kiireellisten töiden selvittäminen kiireiselle luottajalle Teettämisperustelut manageroivalle ulkoistajalle Monikäyttöä tukeva päätöskonsultointi aktiiviselle oppijalle varmuutta yhteenkuuluvuutta hallinnan tunnetta oivalluksia Oman metsänomistuksen periaatteiden laadinta uteliaalle vaikuttajalle Käytännönläheinen metsänhoitoopastus innostuneelle oppijalle 10
Päätöstuen palvelumatriisi, esimerkki Asiakkaan tarve/motiivi Helppous Hallinnan tunne Yhteenkuuluvuus Oivallukset Palvelutuote Kiireelliset työt selville ja työn alle Metsänomistuksen periaatteiden laadinta Selkeät teettämisperustelut vaihtoehdoille Monikäyttöä tukeva päätöskonsultointi Toimintaohjelma metsälölle Metsänhoitoja metsätalousopastus Luottamus, palkkatyö, etäomistus Asiakkaassa voi ilmentyä esim. Tilanneanalyysi Maastokäynti Vertailulaskelmat Suunnitelman koostaminen Toimeksiantaminen Managerointi, korkea koulutus Vaikuttajuus, metsään tutustuminen, nuorehko ikä Puntarointi tai vaikuttajuus, metsän tunteminen, omatoimisuus Oppijuus tai puntarointi, metsän tunteminen ja harrastus Oppijuus, metsään tutustuminen, korkea koulutus Kirjallisuutta Tikkanen, J. (toim.) 2007. Asiakaslähtöisyys metsäsuunnittelun kehittämishaasteena. Ilmestyy sarjassa Metlan työraportteja 1112/2007. Hujala, T., Tikkanen, J. & Hokajärvi, R. Metsäsuunnittelu sopeutuvana päätöstukipalveluna. Hujala, T. & Tikkanen, J. Metsänomistajat päätöksentekijöinä. Tikkanen, J., Hujala, T., Hokajärvi, R., Leskinen, P. & Kangas, A. Työkaluja ja kehittämisideoita metsäsuunnittelun omistajalähtöisyyden ja adaptiivisuuden lisäämiseksi. Hujala, T., Pykäläinen, J. & Tikkanen, J. 2007. Decision making among nonindustrial private forest owners in Finland: The role of professional opinion and desire to learn (To appear in Scandinavian Journal of Forest Research). Hujala, T., Tikkanen, J., Hänninen, H. & Virkkula, O. 2007. Evaluation of Decisionsupport Needs among Family Forest Owners in Finland: An Application of Mixed Methods. In: Harrison, S.R., Bosch, A. and Herbohn, J.L. (eds.) (2007), Improving the Triple Bottom Line Returns from SmallScale Forestry, Proceedings from an International Conference held in Ormoc, the Philippines, 1821 June, 2007, Brisbane, pp. 215220. 11