Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä Marja Saarenheimo, FT Vanhustyön keskusliitto Elämänkulku ja ikäpolvet -hanke
Elämänkulun uusjako Eliniän pitenemisen myötä elämänkulku on etenkin länsimaisissa kulttuureissa venynyt ja vaiheistunut uusilla tavoilla pidentynyt nuoruus esiinpistävä aikuisuus vanhuuden jaksottuminen kolmanteen, neljänteen (ja viidenteen ikään) Rinnakkain uusien elämänkulkudiskurssien ja arjen uudenlaisten elämänkulkuvalintojen kanssa elää kuitenkin perinteinen elämänvaiheajattelu, joka uusintaa vanhoja kehitysteorioita ja alleviivaa ikäryhmien välisiä eroja 2 Eloisa ikä -seminaari
Mikä on muuttunut? Elämänkulkumuutokset koskevat sekä opiskelun, työelämän, perhe-elämän ja vapaa-ajan jäsentymistä että sitä, miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja ilmaisevat itseään Elämänkulun yksilöllistyminen on tuonut mukanaan uusia vapauksia mutta myös uusia riskejä ja huolen aiheita Odotukset siitä, mitä elämässä tapahtuu missäkin vaiheessa, ovat monimutkaistuneet Elämänkulku myös myöhäisvaiheessaan - sisältää enemmän uusia alkuja, risteyskohtia ja valinnan paikkoja kuin aikaisemmin Kronologinen ikä ei välttämättä samassa määrin kuin ennen määritä sitä, millaisia kokemuksia ihmiset jakavat keskenään 3 Eloisa ikä -seminaari
Mutta silti Ihmisiä askarruttavat edelleen kysymykset siitä, missä jokin vaihe alkaa ja jokin päättyy ja mitä ikä merkitsee sekä miten eri ikävaiheessa olevia ihmisiä tulisi kutsua Esimerkiksi se, milloin vanhuus alkaa, on muodostunut tärkeäksi kysymykseksi sekä eläkepolitiikan että palveluiden näkökulmasta 4 Eloisa ikä -seminaari
Vanhusten valtakunta kuinka ikääntyvän yhteiskunnan skenaariota tuotetaan? Elementtejä perinteisestä vanhuskuvasta: Raihnaisuus Itsekeskeisyys Kuva kaikkialla parveilevista vanhuksista Teknologian ja apuvälineiden keskeisyys Uusi vaativa vanhussukupolvi Uuden elämänkulkuvaiheistuksen ohittaminen Yhtäällä vanhuus vapaa-ajan kansalaisuutena ja toisaalla vanhuus kulueränä 5 Eloisa ikä -seminaari Väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa. Melkein joka kolmas suomalainen on yli 65 vuotias vuonna 2035. Silloin vanhusparvet hengailevat kauppakeskuksissa, ja käsissään vanhuksilla on hyvinvointiranneke. (HS 23.10.2011)
Vanheneminen miten se tehdään? 6 Eloisa ikä -seminaari
Jotkut aloittavat uuden harrastuksen tai peräti uuden uran! Kuvassa veteraaniurheilija Senni Sopanen, joka aloitti yleisurheiluuransa 79 vuotiaana jäätyään kolme vuotta aiemmin eläkkeelle sairaanhoitaja työstä. Hänen lajinsa ovat kuulantyöntö, vauhditon kolmiloikka, pituushyppy ja pikamatkat. Hän täyttää syyskuussa 85 vuotta. 7 Eloisa ikä -seminaari
Jotkut jatkavat sitä, mitä ovat tehneet aina ennenkin Kuten vaikkapa Mick Jagger - 69v Keith Richards 69v Charlie Watts 71v Ron Wood 65v Teidät kaikki pitäisi panna kunnon kylpyyn ja sen jälkeen teiltä pitäisi leikata se kauhea tukka. En ole popmusiikkia vastaan jos sitä laulaa joku Cliff Richardin kaltainen mukava ja siisti poika, mutta te olette häpeäpilkku. Teidän iljettävä ulkonäkönne tulee varmaan turmelemaan teini-ikäisiä koko maassa... 8 Palautetta The Rolling Stonesin ensimmäisistä TVesiintymisistä Eloisa ikä -seminaari
Jotkut nauttivat siitä, että ei tarvitse enää puuhata niin paljoa vaan voi viettää enemmän aikaa ystävien kanssa. Toisille sopii paremmin puuhakas elämä. 9 Eloisa ikä -seminaari
Jotkut pitäytyvät perinteisessä elämänmuodossa Toiset preferoivat jotain modernimpaa 10 Eloisa ikä -seminaari Vanhuus rokkaa!
Ikä elämän määrittäjänä Kronologinen ikä määrittää elämänvalintoja eniten elämänkulun alku- ja loppupäässä Ihmiset kuitenkin pohtivat ikää erilaisissa yhteyksissä ehkä enemmän kuin ennen, koska ikänormit ovat käyneet väljemmiksi ja ihmisten täytyy tehdä valintoja ilman selkeitä (moraalisia) suuntaviittoja Ihmiset hakevat uudenlaista yhteisöllisyyttä (esim. sosiaalinen media) saadakseen vihjeitä siitä, miten muut ovat järjestäneet elämänsä 11 Eloisa ikä -seminaari
Hyvä vanhuus? Sosiaaliluokka vaikuttaa ikää enemmän siihen, millainen elämänvaihe vanhuudesta tulee suuri kuilu hyvin toimeentulevien ja huonosti toimeentulevien ikäihmisten välillä Millaisia taitoja ja valmiuksia ja millaista tukea ihminen tarvitsee ikääntymisessä ja vanhuusiän suunnittelussa? Tarvitaanko erityistä elämänkulkupolitiikkaa? Keskeisessä asemassa myös se, mitä eri ikäpolvet voivat oppia toinen toisiltaan 12 Eloisa ikä -seminaari
Kiinni elämässä kaiken ikäisenä mutta miten? Terveyssosiologi Aaron Antonovski esitti, että terveyden ja hyvinvoinnin taustalla on koherenssin tunne, jonka kolme ulottuvuutta ovat Hallittavuus Ymmärrettävyys Merkityksellisyys Koherenssin tunne suojaa masennukselta ja on keskeinen terveyteen vaikuttava tekijä 13 Eloisa ikä -seminaari
Sosiaalisten suhteiden merkitys Hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että ihmisellä on Kiintymykseen perustuvia läheisiä ihmissuhteita Mielekkäitä sosiaalisia rooleja yhteisössä Riittävä määrä heikkoja yhteisöllisiä siteitä Sosiaalinen tuki on suojatekijä masennusta, stressiä ja yksinäisyyttä vastaan Mutta! Kaikki sosiaaliset suhteet eivät edusta sosiaalista tukea vaan voivat jopa lisätä kuormittuneisuutta ja pahoinvointia 14 Eloisa ikä -seminaari
Yhteisöllisyyden terveysvaikutukset Useat tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyydellä on terveysvaikutuksia, joita on vaikea saada muuta kautta Vastavuoroiset sosiaaliset suhteet, kuuluminen merkityksellisiin yhteisöihin sekä mielekkäät sosiaaliset roolit vähentävät sitä elimistön kuormitusta, joka johtuu pitkäkestoisesta stressistä Pitkäkestoisessa stressissä elimistö joutuu yliviritystilaan, joka altistaa muun muassa masennukselle, kivulle ja sairauksille 15 Eloisa ikä -seminaari
Sukupolvien suhteet jännitteitä vai myönteistä uteliaisuutta? Media ehdottelee sukupolvisotaa, mutta barometrien mukaan ihmiset eivät keskimäärin usko tämän toteutuvan Eri ikäryhmillä erilaiset ja myös intensiteetiltään vaihtelevat sukupolvikokemukset Eri ikäiset ihmiset ovat harvoin tekemisissä toistensa kanssa perhekontekstin ulkopuolella Suhteet episodisia ja suhteellisen löyhiä toisaalta hyvää yhteisöllisyyttä syntyy usein myös ns. heikoissa verkostoissa Stereotypioita voidaan poistaa luomalla tilaisuuksia ikäpolvia yhdistävään toimintaan 16 Eloisa ikä -seminaari
17 Eloisa ikä -seminaari
Ikääntyminen monimuotoistuu, entä ikäpolitiikka ja palvelut? Väite: Elämänkulku muuttuu, mutta politiikka ja palvelut laahaavat perässä Avainkysymys 1: Miten nykyinen vanhenemista koskeva tieto pätee tuleviin ikäihmisiin, joiden sukupolvikokemukset ja kulttuuriset elämisen mallit ovat aivan erilaisia kuin niiden, joita tutkimalla gerontologinen tieto on tuotettu? Avainkysymys 2: Millaista dialogia syntyy eri ikäpolvien välille ja miten sitä pyritään ohjailemaan? 18 Eloisa ikä -seminaari
Esitykseni pääviestit tulevalle ohjelmalle Tukemalla yhteisöllisyyttä tuetaan kaikenikäisten hyvinvointia ja terveyttä Yhteisöllisyys on ihmisten omaa toimintaa ja omia verkostoja mutta ne eivät synny tyhjästä pitää olla toiminnan areenoita, aloitteentekijöitä, innostamista ja rahaa Yksikään sukupolvi ei voi hyvin ilman elävää yhteyttä edeltäviin ja seuraaviin sukupolviin Vanheneminen ei ole suoritus, jossa onnistutaan tai epäonnistutaan se on elämistä 19 Eloisa ikä -seminaari
Ei ole inhimillistä kulttuuria ilman ikäpolvien vuorovaikutusta. Ei ihmiskuntaa ilman sukupolvien yhteyttä. Tieto ja ymmärrys, myötätunto ja oikeudenmukaisuuden taju siirtyvät vain sen yhteyden kautta. Sehän on itsestäänselvyys, miksi edes mainita? Siksi että juuri itsestäänselvyydet on niin helppo unohtaa. Koko inhimillinen sivilisaatio voitaisiin tuhota vain sukupolvessa eristämällä pienet lapset vanhemmasta sukupolvesta. Maksamme velkamme edellisille sukupolville hoivaamalla uutta. Samalla ruokimme myös lasta sisimmässämme, sitä, mikä meissä on arinta ja haavoittuvaisinta, sitä itseä, joka on aina avoin, joka oppii, leikkii ja tutkii. Ilman yhteyttä pienokaiseen, myös omassa itsessämme, kadottaisimme uudistumisen kyvyn. Ilman yhteyttä nuoruuteen vanhuus kivettäisi tai mädättäisi meidät. Ilman yhteyttä vanhuuteen emme ymmärtäisi kokemusta emmekä katoavaisuutta. 20 Eloisa ikä -seminaari Leena Krohn: Elämänkulku ja ikäpolvet blogi/helmikuu 2012