4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä kyniä piirtoheitin ja valkokangas kouluttajien ja osallistujien nimikyltit Tapaamisen ohjelma (fläppi) Tapaamisen tavoitteet (fläppi) PRIDE-valmiudet (fläppi) Yhteinen arviointi (fläppi) Oppimisen tasot (fläppi) Yhteistyösopimukset (fläppi) Kysymyksiä-fläppi perheillä omat pride-kirjat teetä, kahvia ja/tai muita virvokkeita. Harjoitukset, joihin tekstissä viitataan, löytyvät tapaamisen lopusta numeroituina liitteestä 1. Muut PRIDE-valmennuksen harjoitukset ovat kouluttajaoppaan lopussa. Tässä tapaamisessa tarvitset lisäksi seuraavat fläpit tai kalvot (liite 2): Lastensuojeluprosessin eteneminen Huostaanotto Adoptioprosessin eteneminen Asiakassuunnitelma Toimiva yhteistyö Esittelyjä varten tarvitset myös: Minun kirjani + ohjekirjanen Mitä on sijaissisaruus? -tehtäväkirja Kun maasta sataa vettä -satukirja Suositeltavaa kirjallisuutta: Ahto, Anja & Mikkola, Pirjo (2000) Perhehoito lastensuojelussa. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 13/2000. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Helminen, Jarkko (1998) Perhehoidon lainsäädäntö. Jyväskylä: Perhehoitoliitto ry. Höjer, Ingrid (2001) Fosterfamiljens Inre Liv. Göteborg: Göteborgs Universitet. Institutionen för socialt arbete. Mikkola, Pirjo (1999) Laadun elementit sijaishuollossa. Sijaishuollon laatu -projektin loppuraportti. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 14. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Ottolapsineuvonta Opas ottolapsineuvonnan antajille. Oppaita 1998:7. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Taskinen, Sirpa (toim.) (1999) Huostaanotto Lastensuojelun asiantuntijaryhmän suositus huostaanottoprosessin laatua ohjaaviksi yleisiksi periaatteiksi. Stakesin oppaita 33/99. Helsinki: Stakes. Taskinen, Sirpa. 2007. Lastensuojelulaki (417/2007), soveltamisopas. Stakes, oppaita 65. Helsinki: Gummerus Oy.
8 Tee yhteenveto ja kerro vielä, että monet olosuhteet ja tekijät voivat vaikeuttaa perheiden kykyä huolehtia lastensa tarpeista. Kaikenlaisilla perheillä syntymä-, uus-, sijais- ja adoptioperheillä on aika ajoin ongelmia ja vaikeuksia. Näissä tilanteissa on tärkeintä, että apua ja tukea on saatavilla. Yhteiskunnan, yhteisöjen ja kaikkien meidän pitää tehdä työtä lasten ja perheiden tukemiseksi. Lapsia voidaan parhaiten auttaa järjestämällä tukea heidän vanhemmilleen. Jos ryhmässä on adoptiovanhemmuutta harkitsevia, katso Erityishuomioita s. 22-23. B MITEN LAPSET TULEVAT PERHEHOITOON JA ADOPTIOON? Varmista, että osallistujat ovat lukeneet kotitehtäväksi annetun Aleksin tarinan, PRIDE-kirja II/3. Mikäli kaikki eivät ole lukeneet sitä, voit esim. kysyä, haluaisiko joku ryhmäläisistä kertoa, mistä Aleksin tarinassa on kyse. LASTENSUOJELUPROSESSIN ETENEMINEN (KALVO 1/LIITE 2) Viittaa aluksi sekä ensimmäisessä tapaamisessa annettuun että PRIDE-kirjassa olevaan tietoon lastensuojelusta. Kerro, miten lastensuojelussa toimitaan sen jälkeen, kun jostakin perheestä tai lapsesta on tullut lastensuojeluilmoitus. Käytä apuna lastensuojeluprosessia kuvatessasi Aleksin (PRIDE-kirja II/3) tai jonkun sinulle tutun lapsen tarinaa. Lastensuojeluprosessin eteneminen ASIAN VIREILLETULO (LSL 26 ) arvio toimenpiteiden tarpeesta (7 vrk) Asiakkuutta ei synny LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS (LSL 27 ) Ei lastensuojelun tarvetta, asiakkuus päättyy TODETAAN LASTENSUOJELUN TARVE ehdotus toimenpiteestä asiakassuunnitelma KIIREELLINEN SIJOITUS (LSL 38 ) HUOSTAANOTTO (LSL 40 46 ) JA SIJAISHUOLTO (LSL 49 60 ) AVOHUOLLON TYÖSKENTELY (LSL 34 37 ) JÄLKIHUOLTO (LSL 75 77 ) (myös yli ½ vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen) Lastensuojelun tarve poistuu, asiakkuus päättyy
9 AVOHUOLLON TUKITOIMET Kerro, mitä avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan sekä avohuollon tukitoimien ensisijaisuudesta lastensuojelussa. Kysy ryhmäläisiltä, mitä avohuollon tukitoimia he löytävät Aleksin tarinasta. Kerro, millaisia avohuollon tukitoimia on yleensä tarjolla perheille. HUOSTAANOTTO Siirry käsittelemään huostaanottoa ja kerro, mitä huostaanotolla tarkoitetaan ja milloin sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto (kalvo 2/liite 2). Viittaa Aleksin tarinaan tai omaan esimerkkiisi ja kerro, mitä perusteita sosiaaliviranomaisilla oli lapsen huostaanotolle. Kuvaa huostaanottomenettely ja huostaanottoprosessiin liittyvät toimenpiteet, joita ovat (ks. Taskinen 1999, 2007): 1. Varmistetaan, että huostaanotolle on lain mukaiset edellytykset (LSL 40 ): Selvitetään kasvuolosuhteet tai lapsen/nuoren elämäntavan vahingollisuus. Arvioidaan avohuollon tukitoimien mahdollisuudet tilanteen korjaamiseksi. Arvioidaan, edistääkö sijaishuolto lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä; omasta kodista siirtäminen ei saa olla lapselle huonompi vaihtoehto kuin sinne jääminen. 2. Lapsen kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti ja lapsen asioissa järjestetään neuvotteluja lapsen ja perheen läheisten kanssa (LSL 31 ). 3. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa lähtökohtana ovat lapsen tarpeet ja huostaanoton perusteet. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai koulukotiin on selvitettävä lapsen läheisten mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua hänen tukemiseen (LSL 32 ). 4. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa (LSL 30 ). 5. Lapselle, lapsen vanhemmalle ja muille asianosaisille varataan mahdollisuus tulla todisteelliseksi kuulluksi (LSL 42 ) ja ilmaista mielipiteensä huostaanotosta ja sijaishuoltopaikasta. 6. a) Jos huoltaja(-t) tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta huostaanottoa, sen valmistelee sosiaalityöntekijä ja päätöksen tekee johtava viranhaltija (LSL 43 ). Päätös on annettava tiedoksi kaikille asianosaisille ja heillä on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta. b) Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustavat huostaanottoa, on johtavan viranhaltijan tehtävä huostaanotosta hakemus hallinto-oikeudelle (LSL 44 ). 7. Huostaanotto voidaan muutoksenhausta huolimatta panna heti täytäntöön, kun siitä on: (suostumukseen perustuvissa tilanteissa) johtavan viranhaltijan tekemä päätös, jossa huostaanotto määrätään heti täytäntöönpantavaksi, tai (tahdonvastaisissa tilanteissa) hallinto-oikeuden väliaikainen määräys, jossa hallintooikeus määrää lapsen olinpaikasta ja siitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä tuomioistuinkäsittelyn aikana, tai hallinto-oikeuden päätös. Akuuteissa vaaratilanteissa lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti jo ennen hallinto-oikeuden määräystä tai päätöstä (kiireellinen sijoitus). 8. Lapsen terveydentila on tutkittava sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä, joko ennen huostaanottoa tai välittömästi sen jälkeen (LSL 51 ). 9. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi, tai kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Huostassapito on lopetettava, kun siihen ei ole enää perusteita. Sitä ei kuitenkaan saa lopettaa, jos se on selvästi vastoin lapsen etua. (LSL 47 ).
10 SIJAISHUOLTOON SIJOITTAMINEN Kerro, mitä lapsen sijoittamisella sijaishuoltoon tarkoitetaan. KÄSITTELE SEURAAVAT ASIAT: Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (LSL 49 ). Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona (joko sukulaissijaisperheessä tai muussa sijaisperheessä tai ammatillisessa perhekodissa), laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla (LSL 49 ). Laitoshuoltoa ovat mm. lastenkodit, laitosluvan saaneet perhekodit, SOS-lapsikylät, nuorisokodit ja koulukodit. ADOPTIOON SIJOITTAMINEN Jos valmennusryhmässä on adoptiovanhemmuutta harkitsevia, kerro, miten adoptioprosessi etenee ja miten lapset tulevat sijoitettaviksi adoptioon (kalvo 3/liite 2). Adoptioprosessin eteneminen (vauvaikäinen lapsi) Yhteydenotto sosiaalitoimistoon tai Pelastakaa Lapset ry:een Yhteydenottaja äiti, isä, sukulainen tai viranomainen (esim. neuvolan terveydenhoitaja) Adoptioneuvonta (Adoptioneuvontaa voivat antaa sosiaalitoimistot ja Pelastakaa Lapset ry) Lapsen äiti ja lapsen isä, mikäli vanhemmat avioliitossa tai lapsen isyys on vahvistettu Lapsen sijoittaminen lastenkotiin tai sijaisperheeseen synnytyksen jälkeen Äidin kahdeksan viikon harkinta-aika ja adoptioneuvonnan jatkuminen Adoptioluovutus Lapsen äiti ja lapsen isä, mikäli vanhemmat avioliitossa tai lapsen isyys on vahvistettu Viittaa ensimmäiseen tapaamiseen ja PRIDE-kirjan tietoon adoptiosta. KÄSITTELE SEURAAVAT ASIAT: Adoptioon luovutettavat kotimaiset adoptiolapset ovat yleensä vauvaikäisiä lapsia, joista vanhemmat eivät voi tai halua huolehtia. Syitä lapsen luovuttamiseen adoptioon voivat olla esimerkiksi: kypsymättömyys vanhemmiksi (esim. nuoret, jopa alaikäiset äidit), voimavarojen puute (esim. äiti yksinhuoltaja, jolla on ennestään lapsia, vaikea elämäntilanne), opiskelu, joskus myös äidin päihdeongelma. Kansainvälisissä adoptioissa syinä voivat olla esim. köyhyys, kodittomuus, ruoan puute, lasten määrän rajoitus (Kiina) jne.
13 Lapsella on voinut olla useita sijoituksia esim. lastenkodissa ennen sijaisperheeseen tuloaan. Konkreettisia välineitä, joilla turvataan pysyvyyttä ja jatkuvuutta sijoitettujen lasten elämässä ovat asiakassuunnitelma ja Minun kirjani. ASIAKASSUUNNITELMA Kerro, mikä asiakassuunnitelma on (kalvo 4/liite 2). Pysyvyyden ja jatkuvuuden turvaaminen on lastensuojelun tehtävä ja hyvä asiakassuunnitelma on edellytys sille, että tämä voi toteutua sijoitetun lapsen elämässä. KÄSITTELE SEURAAVAT ASIAT: Asiakassuunnitelma tehdään kaikille lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille. Perhehoidossa olevan lapsen asiakassuunnitelman tekevät yhdessä sosiaalityöntekijä, lapsi (iästä riippuen), vanhemmat ja sijaisvanhemmat. Lapsen vanhemmille tehdään erillinen asiakassuunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Sijaisperheessä olevan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan mm. sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, sijaishuollon arvioitu kesto, lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden läheisten välinen yhteydenpito, lapsen tuen tarve, tuen ja avun järjestäminen vanhemmille ja sijaisvanhemmille sekä se, milloin asiakassuunnitelma tarkastetaan. Asiakassuunnitelmassa sovittujen asioiden toteutumista seurataan ja tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. MINUN KIRJANI Esittele Minun kirjani ja siihen kuuluva ohjekirjanen, joka on toinen konkreettinen työväline, jonka avulla voidaan ylläpitää ja tukea jatkuvuutta sijoitetun ja adoptoidun lapsen elämässä. KÄY LÄPI SEURAAVAT ASIAT: Minun kirjani on sekä sijoitetulle että adoptoidulle lapselle tarkoitettu kirja oman elämäntarinan kokoamista varten. Minun kirjaani ei pelkästään täytetä vaan sitä myös käytetään: kirjaan kootaan tietoa lapsen elämästä ja sen avulla voidaan käsitellä lapsen kanssa hänen elämässään tapahtuneita asioita ja lapsen kokemuksia. Minun kirjani on lapsen oma kirja. Lapsi tarvitsee kuitenkin aina aikuisten apua sen käyttämisessä. Sekä sijais- ja adoptiovanhemmat että syntymävanhemmat tai muut sukulaiset ja sosiaalityöntekijä voivat auttaa lasta elämäntarinan kokoamisessa.
14 Minun kirjani auttaa lasta saamaan mahdollisimman ehyen elämäntarinan, ymmärtämään sitä ja hyväksymään tapahtuneet tosiasiat osaksi omaa elämäänsä. On tärkeää, että myös kaikki merkitykselliset hyvät asiat huomioidaan. Minun kirjani tekeminen tukee lapsen pysyvyyden ja jatkuvuuden tunnetta ja hänen ainutlaatuisen identiteettinsä kehittymistä. LAPSI SAA VASTAUKSIA KYSYMYKSIINSÄ: Mistä minä tulen? Mitä minulle on tapahtunut? Mihin minä kuulun? Minun kirjani käyttö yhdessä lapsen ja aikuisten kesken tukee lapsen ja lapselle läheisten ihmisten vuorovaikutusta. Minun kirjani ja lapsen tukeminen sen käytössä auttavat myös aikuisia ymmärtämään lasta, hänen kokemuksiaan ja tunteitaan. Jos ryhmässä on adoptiovanhemmuutta harkitsevia, katso Erityishuomioita s. 22-23. D MITEN SYNTYMÄVANHEMMUUS, SIJAISVANHEMMUUS JA ADOPTIOVANHEMMUUS EROAVAT TOISISTAAN? Viittaa yhteistyön välttämättömyyteen sijais- ja adoptiovanhemmuudessa ja aloita keskustelu syntymävanhemmuuden, sijais- ja adoptiovanhemmuuden eroista. HUOLEHDI, ETTÄ SEURAAVAT ASIAT TULEVAT KÄSITELLYIKSI: Vanhemmuus sisältää synnyttämisen, hoidon ja kasvatuksen sekä oikeudellisen vastuun lapsesta. Useimmat lapset kasvavat syntymävanhempiensa kanssa, jotka huolehtivat kaikista vanhemmuuden osa-alueista. Eli ihmiset, joille lapsi syntyy, ovat samat, jotka kasvattavat ja hoitavat lapsen ja joilla on juridinen vastuu hänestä. Useimmat lapset kiintyvät siten vain yksiin vanhempiin. Vanhemmuuden osa-alueet Vanhemmuuden muodot Biologinen vanhemmuus Sijaisvanhemmuus Adoptiovanhemmuus Synnyttäminen x Hoito ja kasvatus x x x Juridinen vastuu x x
17 Käytä hyväksesi Aleksin kertomusta tai omaa esimerkkitapaustasi ja pyydä osallistujia miettimään, ketä yhteistyöryhmään voi osallistua ja mitkä ovat ryhmän jäsenten roolit ja tehtävät lapsen elämässä (Aleksin tarina PRIDE-kirja II/5). HUOLEHDI, ETTÄ SEURAAVAT YHTEISTYÖTAHOT MAINITAAN: lapsen syntymävanhemmat ja muut läheiset sosiaalityöntekijät päivähoidon työntekijät opettajat muut viranomaiset terapeutit työnohjaajat. Anna esimerkkejä, millaisia yhteistyömuotoja perhehoidossa on. HUOLEHDI, ETTÄ KÄSITTELET SEURAAVAT: tapaamiset ja muu yhteydenpito lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden läheisten välillä sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen väliset tapaamiset ja muu yhteydenpito asiakassuunnitelmaneuvottelut erilaiset viranomaisneuvottelut ja muu yhteydenpito liittyen esim. lapsen päivähoitoon, koulunkäyntiin, terveydenhoitoon, mahdolliseen terapiaan jne. Jos ryhmässä on adoptiolasta toivovia, katso Erityishuomioita, s. 22-23. Tee yhteenveto ja huomioi seuraava: Yhteistyöryhmien kokoonpano perhehoidossa vaihtelee esim. lapsen iän perustella. Pienen lapsen yhteistyötiimi on erilainen kuin murrosikäisen. Pysyviä jäseniä ovat lapsi, lapsen vanhemmat, sijaisvanhemmat ja sosiaalityöntekijä. Tärkeätä on, että tiimissä ovat lapsen kannalta merkittävät ihmiset, jotka tuntevat lapsen ja ovat hänelle läheisiä tai joilla on ammatillista asiantuntemusta tukea ja auttaa lasta sekä sijaisvanhempia. C TOIMIVA YHTEISTYÖ Tee tiimityöharjoituksena Varikko-harjoitus (harjoitus 2/liite 1) tai Kimi-harjoitus (harjoitus 3/liite 1). Tee yhteys tehdystä tiimityöharjoituksesta perhehoitoon ja adoptioon. Sijais- ja adoptiovanhemmuus edellyttävät sekä yhteistyöhalua että -taitoja. Sijoitettua lasta voidaan auttaa parhaiten silloin, kun yhteistyö toimii.
18 YHTEISTYÖ TOIMII PARHAITEN SILLOIN, KUN (KALVO 5/ LIITE 2): ryhmään osallistuvilla on yhteinen tavoite ryhmään osallistuvilla on toisiaan täydentävät roolit (vrt. edellä sosiaalityöntekijän rooli) ja erilaista tietoa ja taitoa (esim. sosiaalityöntekijöillä on yleistä tietoa lastensuojelusta ja perhehoidosta, sijais-vanhemmilla on tietoa lapsen arjesta, vanhemmilla on tietoa lapsen elämän tapahtumista ennen sijoitusta jne.) ryhmään osallistuvat arvostavat toistensa erilaista asiantuntemusta ryhmällä on kyky ratkaista ristiriitoja ryhmään osallistuvilla on yhteinen kieli ryhmällä on johtaja (sosiaalityöntekijällä on vastuu sijoitetun lapsen asioiden hoidosta, esim. asiakassuunnitelmaneuvottelujen järjestämisestä). Tee yhteys valmennusryhmään, joka on myös ryhmä, jolla on yhteinen päämäärä ja tavoitteet jne. Ryhmän toimivuuteen vaikuttavat esim. ensimmäisellä tapaamisella sovitut pelisäännöt. Viittaa myös PRIDE-kouluttajien rooleihin ja tehtäviin kouluttajina sekä tasa-arvoisuuteen. Kouluttajat (sijais-tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä) ovat tasa-arvoisia omasta asiantuntijuudestaan käsin. PRIDEn periaatteisiin kuuluu, että tasa-arvoisuutta korostetaan myös käytännössä sijais- ja adoptiovanhempien ja sosiaalityöntekijöiden ja muiden ammattilaisten kesken. D YHTEISTYÖN HAASTEET Keskustele ryhmäläisten kanssa, miksi perhehoidossa ja adoptiossa yhteistyöhön liittyy paljon haasteita. KÄSITTELE SEURAAVAT ASIAT: Lastensuojeluun liittyy paljon asioita, jotka ovat tunnelatautuneita, esim. menetykset, erot, kiintymys ja hyväksikäyttö. Lastensuojelun arvot, lapsen etu tai muut käsitteet voidaan ymmärtää eri tavoin. Perhehoidon ja adoption tavoitteiden saavuttamista tukee se, että eri osapuolet pystyvät yhdessä käsittelemään myös arvoja, asenteita ja tunteita. Yhteistyössä mukana olevat henkilöt ovat eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia ja he eroavat toisistaan koulutuksensa, kokemustensa, elämäntyylinsä, psyykkisten ominaisuuksiensa ja kulttuuritaustansa puolesta. Yhteistyötä tekevillä on erilaisia rooleja ja erilaista asiantuntijuutta lapsen elämästä. Tämä tuo väistämättä jokaiseen tilanteeseen monia, joskus jopa täysin vastakkaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Ristiriidat ovat siksi usein väistämättömiä ja yhteisten ratkaisujen ja päätösten tekeminen voi olla hyvinkin haasteellista. Jokaisen asiantuntijuutta omassa roolissaan pitäisi arvostaa. Lapsiin ja käsiteltäviin asioihin liittyvät tunteet tuovat haasteita yhteistyöhön.
24 Valmennusmateriaali on käännös ja suomalainen sovellus amerikkalaisesta koulutusohjelmasta Foster Pride/Adopt Pride (Illinois Department of Children and Family Services, Child Welfare League of America, 1996). Lisäksi on käytetty seuraavia lähteitä: Lähteet Fursland, Eileen (2002) Applicant s Workbook. Preparing to Adopt. A training pack for preparation groups. London: British Association for Adoption & Fostering (BAAF). Fursland, Eileen (2002) Trainer s Guide. Preparing to Adopt. A training pack for preparation groups. London: British Association for Adoption & Fostering (BAAF). Laki lapseksiottamisesta 153/1985. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983. Lastensuojelulaki 417/2007 Mikkola, Matti & Helminen, Jarkko (1994) Lastensuojelu. Legisactio Oy/Karelactio. Helsinki: Gummerus Oy. Parviainen, Heikki (2003) Kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa vuosina 1970 2000. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto E 15/2003. Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva (1987) Suomen lastensuojelun historia. Kouvola: Lastensuojelun Keskusliitto. Taskinen, Sirpa (toim.) (1999) Huostaanotto. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän suositus huostaanottoprosessin laatua ohjaaviksi yleisiksi periaatteiksi. Stakesin oppaita 33/99. Helsinki: Stakes. Taskinen, Sirpa. 2007. Lastensuojelulaki (417/2007), soveltamisopas. Stakes, oppaita 65/2007. Helsinki: Gummerus Oy. Varilo, Esko (1993) Ottolapsisijoitus arviointi- ja toimenpideprosessina. Psychiatrian Fennican Monografisarja nro 18. Helsinki: Psykiatrian tutkimussäätiö. Virta, Kari (1994) Selvitys Lastensuojelulain soveltamiskäytännöistä. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto.