KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA

KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA VÄLKKY-alaprojektin loppuraportti 1.11.2009 31.12.2010 Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto Tammikuu 2011 Päivi Lepistö

SISÄLLYS 1 POHJOIS-SATAKUNNAN TE-TOIMISTON KEHITTÄMISHANKE... 3 2 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS... 3 2.1 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista... 4 2.2 Palvelutarpeen mukainen ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan... 4 2.3 Sosiaaliohjaajien haastattelut... 4 2.4 Virkailijakysely... 5 2.5 Työnantajayhteistyön edistäminen... 5 2.6 Työnantajatilaisuus... 7 2.7 Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita... 8 2.8 Henkilökuntaan kohdistuva koulutus... 9 2.9 Työnhakuryhmät omarahoitusosuutena... 10 2.10 Asiakasnäkökulma... 11 2.11 Toimintamallin pilotointi... 12 3 YHTEISTYÖTAHOT JA KEHITTÄMISRYHMÄ... 13 3.1 Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa... 13 3.2 Yhteistyö Valtti-työpajan kanssa... 14 3.3 Alaprojektin kehittämisryhmä... 14 4 TULOKSTEN TARKASTELUA... 15 4.1 Positiiviset tulokset... 16 4.2 Haasteet ja ongelmat... 20 4.3 Kehittämissuositukset... 21 LIITTEET... 23

3 1 POHJOIS-SATAKUNNAN TE-TOIMISTON KEHITTÄMISHANKE Välkky-projekti on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, välityömarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä ESR-projekti, joka on tarkoitettu edistämään pitkä-aikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Pohjois-Satakunnan TEtoimiston kehittämishanke toteutettiin Välkky-projektin alaprojektina ajalla 1.11.2009 31.12.2010. Kehittämishankkeen päätavoitteena oli kehittää ja pilotoida palveluohjauksellinen toimintamalli työnhakijoiden ohjaamiseksi kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita. 2 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Ensimmäisen puolivuotisjakson toimenpiteiksi sovittiin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden kartoittaminen, asiakkaiden palvelutarpeen mukaisen ohjauksen kehittäminen, toimintamallin luominen, vastuualueiden selkiyttäminen, yritysyhteistyön rakentaminen, tiedon kulun tehostaminen, toiminnan arviointi- ja palautejärjestelmän luominen sekä toimintamallin dokumentointi ja analysointi. Alaprojektin ensimmäinen vaihe toteutettiin ajalla 1.11.2009 30.4.2010. Kehittämishankkeen toisen vaiheen ensisijaisena tavoitteena oli toimintamallin suunnitelmallinen käyttöönotto. Tarkoituksena oli tukea toimintamallin käyttöönottoa ulkopuolisen konsultin avulla. Muina tavoitteina oli ratkaisukeskeisen työmenetelmän sisäistäminen ja käyttöönotto aktivointiehdon piiriin kuuluvien ohjauksessa, asiakasnäkökulman esiin nostaminen sekä projektista saatujen kokemusten ja tuotoksena syntyneen toimintamallin esitteleminen Satakunnan alueen muille TE-toimistoille ja työvoiman palvelukeskuksille. Omarahoitusosuudeksi sovittiin vajaakuntoisten ja pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden

4 työllistymismahdollisuuksien edistämiseen liittyvän kokeilevan toiminnan suunnittelu ja toteutus. Kehittämishankkeen toinen vaihe toteutettiin ajalla 1.5. 31.12.2010. 2.1 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista toteutettiin marras - joulukuun 2009 aikana. Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuului kartoitushetkellä 396 asiakasta. Luku on n. kolmannes alueen työttömistä työnhakijoista. Kartoituksen tuloksena saatiin yhtenäinen käsitys kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista ja se antoi myös hyvän pohjan toimintamallin kehittämiselle. Kartoituksen tulokset koottiin raportiksi, jossa on myös analysoitu esiin nousseita asioita (Liite 1). Laajempaa asioiden taustoitusta ja tulosten pohdintaa löytyy kartoitukseen liittyvästä opinnäytetyöstä, johon voi tutustua mm. Välkky-projektin verkkosivuilla osoitteessa www.valkky.fi. 2.2 Palvelutarpeen mukainen ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan Kartoituksen perusteella voitiin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista muodostaa kolme erilaista asiakasryhmää. Eri asiakasryhmille määriteltiin palvelutarve, palvelukuvaus sekä palvelulupaus. Palvelulupaus on virkailijan itselleen antama laatulupaus asiakkaalle tarjottavasta palvelusta. Näistä määrittelyistä muodostui perusta sekä toimintamallille että palvelutarpeen mukaiselle ohjaukselle kuntouttavaan työtoimintaan. Palvelutarpeen mukaista ohjausta tukee jatkossa myös asiakassegmentoinnin ja ratkaisukeskeisen työmenetelmän käyttöönottaminen. 2.3 Sosiaaliohjaajien haastattelut Kartoituksen ja tulosten analysoinnin jälkeen toteutettiin aktivointisuunnittelua toteuttavien sosiaaliohjaajien ja työvoimaneuvojien haastattelut. Keskustelujen tavoitteena oli tuoda esiin aktivointisuunnittelun parissa työskentelevien henkilöiden asiantuntemus. Tuotoksena

5 syntyi selkeämpi käsitys aktivointisuunnittelun nykytilasta ja sosiaaliohjaajien odotuksista tulevaisuuden yhteistyöhön liittyen. Tulevan yhteistyön toivottiin sisältävän enemmän keskustelua työstä, työnhausta ja työllistymisen tavoitteesta. Osa tosin koki nykytilanteen riittävänä tältä osin. Sosiaaliohjaajien mielestä TE-toimiston roolin tulisi vahventua erityisesti kuntouttavan työtoiminnan loppuvaiheessa, jotta asiakas pääsisi prosessissaan eteenpäin. Yhteistyötä halutaan tehdä ja kuntouttava työtoiminta nähdään käyttökelpoisena työkaluna, tosin kuntouttavan työtoiminnan paikoista on pulaa kaikissa alueemme kunnissa. Sosiaaliohjaajien kanssa käydyistä keskusteluista laadittiin yhteenveto (Liite 2), josta ilmenee myös keskustelun runkona olleet kysymykset. 2.4 Virkailijakysely Kaikki aktivointisuunnitteluun osallistuvat virkailijat eivät päässeet mukaan keskusteluihin, jotka käytiin sosiaaliohjaajien kanssa. Tästä syystä päätettiin toteuttaa vielä erillinen virkailijakysely. Kyselyn toteuttamisesta sovittiin toimiston johtajan ja toimialapäällikön kanssa. Sosiaaliohjaajien kanssa käydyt keskustelut koskivat lähinnä kyseisen työparin toteuttamaa työtä, virkailijakyselyssä taas pyydettiin kommentteja aktivointisuunnittelun ja kuntouttavan työtoiminnan eri osa-alueista. Vastausten perusteella voidaan todeta, että aktivointisuunnittelusta puuttuu järjestelmällisyys, prosessinomaisuus ja yhtenäisyys. Kyselyn tulokset on koottu yhteenvedoksi, jonka lopusta löytyy kysymyskohtainen kooste vastauksista (Liite 3). 2.5 Työnantajayhteistyön edistäminen Alaprojektin aikana tehdyllä työnantajayhteistyöllä haluttiin tukea asiakkaan prosessia jatkopolutuksen osalta. Työnantajakäyntien tavoitteena oli viestittää työnantajille, mistä kuntouttavassa työtoiminnassa on kysymys ja minkälaisen asiakasryhmän kanssa ollaan työskentelemässä. Lisäksi tavoitteena oli kertoa, minkälaista apua ja yhteistyötä yrityksiltä kaivataan työnhakijan pyrkiessä kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin. Työnantajakäynneil-

6 lä pyrittiin myös muodostamaan käsitys siitä, minkälaiseksi työnantajayhteistyötä kannattaisi kehittää aktivointisuunnitteluun ja polutukseen liittyen. Työnantajakäynnin aikana työnantajalle selvitettiin, mitä kuntouttava työtoiminta tarkoittaa ja mitä sillä yritetään saavuttaa. Työnantajan kanssa keskusteltiin myös asiakasryhmän sisällöllisistä ominaisuuksista ja ennen kaikkea pitkän työttömyyden aiheuttamista haitallisista vaikutuksista yksilön työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi pyydettiin työnantajaa arvioimaan mahdollisuuksiaan vastaanottaa kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin pyrkivä työnhakija, sijoittaa hänet työyhteisöön ja järjestää hänelle hänen työkykyään vastaavia ns. matalan kynnyksen työtehtäviä. Työnantajien suhtautuminen oli hyvin myönteistä. Pitkän työttömyyden aiheuttamiin vaikutuksiin löytyi ymmärrystä ja työnantajat toivat itsekin esiin työyhteisöön pääsemisen hyviä puolia ja työn voimaannuttavia vaikutuksia. Työnantajat näkivät mahdollisena, että työyhteisöön tulisi henkilö kuntouttavasta työtoiminnasta ja että työnhakijaa tuettaisiin matkalla kohti palkkatyötä. Samalla työnantajat jo ideoivat, minkälaisia matalan kynnyksen työtehtäviä yrityksestä löytyisi. Työnantajien kanssa sovittiin että yhteyttä voi asiakkaan itsensä lisäksi ottaa myös TE-toimiston virkailija ja että työpaikkaan voi tulla etukäteen tutustumaan ja pohtimaan työtehtävien soveltuvuutta. Työnantajat kokivat tärkeäksi sen, että asioista keskustellaan etukäteen ja että myös TE-toimiston edustaja on keskusteluissa mukana. Työnantajakäynnillä keskusteltiin myös yleisestä ja alueellista työmarkkinatilanteesta sekä yrityksen omista rekrytointitarpeista. Työnantajille esiteltiin TE-toimiston työnantajille suunnattuja palveluja (myös sähköisiä). Yksi työnantajakäynti johti ehdokasaseteluun ja työsuhteen syntymiseen. Monella yrityksellä oli kesätyönhakuprosessi meneillään, mutta siihen ei tarvittu TE-toimiston apua, vaan asiaa hoidettiin omalla ilmoittelulla ja verkostoilla. Kyselijöitä ja hakemuksia oli useimmille kertynyt jo runsaasti ilman mitään ilmoittelua. Honkajoen työnantajakäynnit tehtiin yhdessä sosiaaliohjaaja Leena Huhtalan ja työvoimaneuvoja Marja Leppiniemen kanssa. He tekevät Honkajoella aktivointisuunnitelmia ja halu-

7 sivat osallistua työnantajakäynteihin. Honkajoen käynnit toteutettiin niin, että yrityksiin mentiin ilman sovittua aikavarausta. Muut käynnit sovittiin etukäteen työnantajan kanssa. Johtopäätöksinä voi todeta, että työnantajayhteistyötä voi ja kannattaa tehdä myös tällä tasolla. Työnantajan on helpompi ottaa vastaan kuntouttavasta työtoiminnasta tuleva työnhakija, kun keskustelussa on alusta saakka mukana TE-toimiston virkailija. Virkailijan tehtävä on tuoda esiin kuntouttavan työtoiminnan ja työnantajan kanssa sovittavan toimenpiteen merkitys asiakkaalle. Virkailija sopii yhdessä työnantajan ja asiakkaan kanssa työtehtävistä, aikatauluista ja toimenpiteen kestosta. On tärkeää tuoda esiin sekä asiakkaan oma tavoite että TE-toimiston tavoite. Voidaan myös miettiä, miten työnantaja voisi tukea näitä tavoitteita. Työnantajan kanssa sovitaan pelisäännöistä, yhteydenpidosta ja palautteen antamisesta sekä asiakkaalle että TE-toimistolle. Myös asiakkaan kanssa sovitaan yhteydenpidosta. Jalkautuminen yrityksiin työharjoittelu-/työelämävalmennuspaikan ja matalan kynnyksen työtehtävien etsimisen ja räätälöinnin merkeissä tukee asiakkaan polun rakentumista. Neuvottelut esim. palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksista on helpompaa, kun virkailija on ollut asiassa mukana alusta saakka. Työnantajakäynneistä tehtiin kooste, jossa on työnantajakohtaisesti kerrottu kuntouttavan työtoiminnan jälkeisestä työharjoittelu- tai työelämävalmennusmahdollisuudesta (Liite 4). 2.6 Työnantajatilaisuus Työnantajakäyntien lisäksi työnantajayhteistyötä haluttiin tukea pitkään työttömänä olleiden ja kuntoutujien työllistymistä edistävän tilaisuuden muodossa. Tilaisuus suunnattiin työnantajille ja välityömarkkinatoimijoille. Yhteistyökumppaniksi tilaisuuden järjestämiseen saatiin Satakunnan Ammattikorkeakoulun Työmieli-hanke, jonka tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien työllistymisen edistäminen. Seminaariin osallistumalla Työmielihanke halusi näkyvyyttä tulevan työnantajayhteistyönsä pohjaksi. KUNNON TYÖTÄ TYÖKUNTOA -SEMINAARI järjestettiin Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä 11.10.2010. Seminaarin teemana oli Pitkään työttömänä olleet ja kuntoutujat työvoimavarana. Tilaisuudessa haluttiin antaa työnantajille ja välityömarkkinatoimijoille

8 tietoa siitä, miten eri toimijat tukevat yritystä tai työnantajaa, joka on palkkaamassa työntekijäkseen pitkään työttömänä ollutta tai kuntoutujaa. Tilaisuuden avulla haluttiin myös tehdä tutuksi eri yhteistyötahoja ja madaltaa kynnystä työllistämiseen tai muun yhteistyön rakentumiseen. Näkökulmia seminaariin toivat maakuntajohtaja Pertti Rajala, Kankaanpään kaupunki, Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön Valtti-työpaja ja Pohjois-Satakunnan TEtoimisto. Lisäksi aihetta lähestyttiin sekä työnantajan että kuntoutujan omakohtaisiin kokemuksiin perustuen. Seminaarikutsuja lähetettiin alueen yrityksille, yhdistyksille ja muille yhteistyötahoille yhteensä 212 kappaletta. Tilaisuuteen ilmoittautui 80 henkilöä ja osanottajia oli lopulta 53 henkilöä. Paikalla oli työnantajia yhteensä 20 yrityksestä sekä välityömarkkinoilla toimivia yhteistyötahoja kuudesta eri organisaatiosta. Lisäksi paikalla oli TE-toimiston omaa henkilökuntaa. Tilaisuudessa saavutettiin tavoite tiedon, taidon ja kokemuksen jakamisesta sekä kumppanuuden merkityksen esille nostamisesta työllistämisen tukemisen vaikealla saralla. 2.7 Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita Alaprojektin ensimmäisen jakson päätavoite, eli toimintamalli valmistui hankkeen aikataulussa keväällä 2009. Toimintamallin rakentumiseen vaikuttavaksi tekijäksi nousi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimustulos julkisen palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuudesta. Julkaisussa todetaan, että eniten vaikeasti työllistyvien määrän laskuun on vaikuttanut yksilöityjen työnhakusuunnitelmien osuuden kasvu sekä palvelutarvearviointien lisääntyminen työttömillä työnhakijoilla. Julkaisun mukaan myös erityisesti varhaisella puuttumisella sekä verkkopalvelujen kehittämisellä on vahva yhteys pitkä-aikaistyöttömyyden alenemiseen sekä työhön sijoittumisen nopeutumiseen. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2008.) Keskittämällä kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat yhden tiimin vastuulle, vapautuu henkilöresursseja varhaisen puuttumisen ja vahvan alun tukemiseen asiakkuuden alkupäässä. Keskittämisen etuja ovat myös mm. yhtenäistyvät työ- ja toimintatavat sekä palvelun samansisältöisyys kaikille asiakkaille. Toimintamalli voidaan kytkeä TEM:n asettamaan asiakassegmentointiin siten, että kartoituksessa esiin nousseet asiakasryhmät voivat toimia pääosin kolmannen segmentin alasegmentteinä. Pitkään jatku-

9 neen työttömyyden haitalliset vaikutukset työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin toimivat perusteena sille, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat ovat työmarkkinoille kuntoutuvia. Toimintamallin keskeinen ajatus on varhaisen puuttumisen kytkeminen kuntouttavaan työtoimintaan ja työllistymistä edistävien tukipalvelujen liittäminen aktivointiprosessiin. Tätä ajattelumallia voidaan toki soveltaa koko asiakasprosessin ajan kytkemällä se esim. työelämävalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai palkkatuettuun työhön. Keskeistä toimintamallissa on myös ratkaisukeskeisen työmenetelmän käyttöönottaminen sekä palvelutarpeen perusteellinen selvittäminen. Toiminta tähtää vahvasti kohti avoimia työmarkkinoita varhaisen puuttumisen ja poluttamisen kautta. Toimintamalli on kokonaisuudessaan kuvattu erillisessä raportissa. 2.8 Henkilökuntaan kohdistuva koulutus Ratkaisukeskeinen työote TE-toimiston asiakastyössä koulutus toteutettiin koko TEtoimiston henkilökunnalle kahtena puolen päivän mittaisena koulutuksena. Ensimmäisenä koulutuspäivänä käytiin läpi ratkaisukeskeisyyden käsitteitä ja niiden toteutumista käytännön työssä. Päivän ohjelmaan kuului myös harjoituksia mm. tavoitteistamiseen, ongelmien uudelleenmäärittelyyn, voimavarojen löytämiseen ja asteikkojen käyttämiseen liittyen. Koulutukseen liittyi myös välitehtävä, jossa piti kokeilla jotain lähijaksolla esillä ollutta vuorovaikutuksen ajattelu- tai toimintatapaa tai ongelman kartoittamisen menetelmää oman asiakkaan palvelussa. Toisen päivän sisältöön kuului välitehtävän purkamisen lisäksi erilaisten ratkaisukeskeisten menetelmien läpikäyntiä ja ratkaisukeskeisen työskentelyn periaatteita erilaisten asiakasryhmien kanssa. Koulutukseen osallistujien palaute oli pääosin hyvää. Virkailijat olivat sitä mieltä, että koulutus antoi eväitä ratkaisukeskeisen työotteen käyttämiseen asiakastyössä.

10 2.9 Työnhakuryhmät omarahoitusosuutena Omarahoitusosuutena toteutettiin kaksi työnhakuryhmää. Kohderyhmänä oli aktivointiehdon piiriin kuuluvat asiakkaat. Ryhmien kesto oli kaksi viikkoa ja molempiin hankittiin kolme lisäpäivää. Ryhmää markkinoitiin pitkään työttömänä olleille ja kuntoutujille, joilla oli motivaatio ja halu työtön. Toisaalta haluttiin myös ohjata niitä ihmisiä, joilta oli motivaatio työhön menemiseen vähentynyt tai sitä oli vaikea ylläpitää. Ryhmät täyttyivät helposti, asiakkaat lähtivät melko helposti mukaan eikä pakottamista tarvittu. Molempiin ryhmiin osallistui sovitusti 10 asiakasta. Pitkään työttömänä olleiden ryhmille näytti olevan tilausta. Ryhmiin liittyi seurantapäivät jolloin ryhmän aikana laaditun suunnitelman etenemistä seurattiin. Ryhmän lopuksi käytiin kolmikantakeskustelu, jolloin paikalla oli asiakas, TE-toimiston virkailija ja ryhmän kouluttaja. Ryhmään haluttiin toimintamalliin liittyen ja kokeiluluonteisesti mukaan myös sellaisia asiakkaita, jotka olivat kuntouttavassa työtoiminnassa ja jotka sosiaalitoimen arvion mukaan täyttivät toimintamallissa esitetyt etenemisen mittarit. Juuri etenemisvaiheessa olevien asiakkaiden katsottiin tarvitsevan vertaistukea ja työnhaun keinojen mieleen palauttamista. Asiaa kysyttäessä työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti asiaa niin, että toimenpiteitä ei voi toteuttaa päällekkäin mm. vakuutusasioiden takia. Jatkossa palvelujen ja toimenpiteiden sisällyttämisestä tai nivouttamisesta asiakkaan prosessiin tulee keskustella aika pitkälläkin tähtäimellä. Asiakkaan kanssa voi esim. jo aktivointisuunnittelun yhteydessä sopia, että sopimus voidaan tarpeen mukaan keskeyttää esim. työnhakuryhmää varten. Sisällyttämällä työllistymistä tukevia elementtejä kuntouttavan työtoiminnan yhteyteen tuetaan asiakkaan poluttamista ja prosessin katkeamattomuutta. Tämä asia nousi esille myös Työmarkkinoille kuntouttavat palvelut työelämävalmiuksien kehittäjänä -seminaarissa (26. 27.10.2010), jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ja palautetta TEM:n välityömarkkinastrategiaa laativalle työryhmälle. Pitkään työttömänä olleiden ryhmän antaman palautteen kokonaiskeskiarvo oli 4,35. Osallistujat kokivat saaneensa mm. uutta tietoa, positiivista virettä työnhakuun ja potkua jatkosuunnitelmien tekemiseen. Sekä asiakkaat, kouluttaja ja työvoimaneuvojat kokivat kolmi-

11 kantakeskustelun antoisana. Se myös konkretisoi ryhmän aikana aikaansaadut suunnitelmat, varmisti tiedon kulun työvoimaneuvojalle saakka ja tuki prosessin jatkumista. 2.10 Asiakasnäkökulma Toimintamallissa korostuu asiakaslähtöisyyden toteutuminen aktivointityössä. Sen toteuttamiseksi tarvitaan tietoa asiakkaan omista kokemuksista. Kysely kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneille asiakkaille toteutettiin loka - marraskuussa 2010. Kyselyn tavoitteena oli selvittää asiakkaan kokemuksia siitä, miten hänen oma henkilökohtainen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan huomioidaan aktivointisuunnittelussa. Lisäksi halusimme selvittää asiakkaan kokemusta oman vaikutusmahdollisuuden toteutumisesta, tavoitteiden asettamisesta ja jatkopolutuksesta. Kyselylomake lähetettiin postitse kaikille niille asiakkaille, joille oli tehty kuntouttavan työtoiminnan sopimus vuoden 2010 aikana (kyselyn toteuttamisajankohtaan 18.11.2010 mennessä). Lomakkeita lähetettiin 136 kappaletta. Vastauksia saatiin 54 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 39,7 %. Lisäksi palautettiin yksi tyhjä lomake ja kaksi kyselyä palautui postista. Saadut vastaukset syötettiin TE-toimistossa Digium Enterpriseen, joka on selainpohjainen tiedon keruuseen ja analysointiin tarkoitettu työkalu. Pääosin kokemukset kuntouttavasta työtoiminnasta osoittautuivat myönteisiksi. Kokemus oman elämäntilanteen huomioimisesta ja omasta vaikutusmahdollisuudesta on suhteellisen hyvä. Myös keskustelu tavoitteista oli koettu valtaosin riittäväksi. Prosessi näyttää kuitenkin katkeavan, ja asiakas päätyy useimmiten takaisin työttömäksi työnhakijaksi, ilman kokemusta suunnitelmallisesta prosessista kohti avoimia työmarkkinoita. Asiakaskyselyn tulokset on kokonaisuudessaan kuvattu erillisessä dokumentissa.

12 2.11 Toimintamallin pilotointi Toimintamallin suunnitelmallinen käyttöönotto ja sen nivouttaminen työ- ja elinkeinohallinnon tuottamaan asiakassegmentointiin koettiin jo etukäteen haasteelliseksi. Muutosprosessia haluttiin tukea ulkopuolisen konsultin avulla. Toimiston oma, asiakassegmentointiin liittyvä työskentely aloitettiin vasta konsultoinnin yhteydessä syyskuussa 2010. Konsultoinnin aluksi toimiston johto nimesi muutosta tukevan työryhmän, jonka tehtäväksi määriteltiin muutoksen toteuttamisen suunnittelu, valmistelu, aikataulutus ja toimeenpano. Lisäksi nimettiin asiantuntijaraati, jonka tehtävänä oli kommentoida muutosta tukevan ryhmän tuotoksia ennen kuin ne vietäisiin toimistopalaveriin yhteisesti käsiteltäväksi. Konsultoinnin avulla määriteltiin mm. muutosvisio, joka muodostui palveluihin ja prosesseihin liittyvistä asioista, henkilöstöön ja rakenteeseen liittyvistä asioista sekä tuloksiin ja vaikutuksiin liittyvistä asioista. Lisäksi määriteltiin muutosfaktat, joilla kirkastettiin niitä asioita, jotka uudentyyppisen toiminnan myötä tulevat muuttumaan. Ohjatusti rakennettiin myös muutossuunnitelma, jonka muutosta tukeva ryhmä ja toimiston johtaja aikatauluttivat. Em. asioissa huomioitiin sekä asiakassegmentointi, että uusi toimintamalli. Alulle saatiin myös segmenttikohtaisten asiakasryhmien, asiakkaille tarjottavien palvelujen sekä työtehtävien määrittely. Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat määriteltiin tuolloin kolmanteen segmenttiin kuuluvaksi. Myös toimintamalliin liittyvää prosessikuvaustyö saatiin hyvään alkuun. Tiimi jatkaa prosessikuvaustyötä itsenäisesti. Osa konsulttivetoisesta työskentelystä tapahtui muutosta tukevan ryhmän kanssa, osa koko henkilöstön kanssa ja osa toimintamallin pilotointia suorittavan tiimin kanssa. Pilotointia suorittava, aktiimiksi nimetty ryhmä nimettiin alustavasti lokakuussa, mutta valtuudet toimimiseen tiimi sai vasta marraskuussa, joten pilotointi päästiin aloittamaan varsin myöhään. Pilotoinnin käynnistyminen eri vaiheineen oli hidasta, koska aktiimiin nimetyillä virkailijoilla oli paljon muitakin tehtäviä. Yhteisten työskentelytapojen sopimiseksi tiimi aloitti palaverit sosiaalitoimen kanssa. Niissä sovitaan etenemisestä sekä eri asioiden (mm. työtoimintapaikan palautelomakkeen) käyttöönottamisesta.

13 Konsultoinnissa käytettiin jonkin verran aikaa myös koko henkilökunnan muutosvalmiuksien kehittämiseen. Suurelta osin konsulttitoiminta kohdistui kuitenkin aktiimin toiminnan tukemiseen toimintamallin käyttöönottamisessa. Konsultin ja aktiimin kanssa työskentely sisälsi lisäksi mm. prosessin kuvausta. Hankkeen päättyessä pilotointi oli vasta päässyt kivuliaaseen alkuvaiheeseen, joten kokemuksista ei voida vielä puhua. Toimintamallilla saatavia, mahdollisia tuloksia tai vaikutuksia voidaankin päästä toteamaan vasta aikaisintaan vuoden tai kahden kuluttua, mikäli toimintamalli jää käyttöön. 3 YHTEISTYÖTAHOT JA KEHITTÄMISRYHMÄ 3.1 Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Alueemme kunnista Kankaanpää, Karvia, Honkajoki ja Jämijärvi kuuluvat Pohjois- Satakunnan liikelaitoskuntayhtymään (POSA), joka tuottaa jäsenkunnilleen sosiaali- ja terveyspalveluja tilaaja/tuottaja periaatteella. Laviassa ja Kiikoisissa sosiaalipalvelut tuotetaan edelleen kunnan omana palveluna. Kehittämishankkeen suunnitteluvaiheessa pyysimme kannanottoa kehittämishankkeellemme POSA:n aikuissosiaalityön päälliköltä, jonka vastuualueeseen kuntouttava työtoiminta kuuluu. Myös hän toivoi yhtenäisen toimintamallin rakentamista, koska POSA organisaationa aloitti itsekin toimintansa vasta 1.1.2009 ja yhdisti näin monen kunnan sosiaalityön ja erilaiset työtavat saman katon alle. Suunnitteluvaiheen neuvotteluissa oli lisäksi mukana POSA:n sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Lisäksi sosiaalityöntekijän kanssa pidettiin palavereita, joissa pohdittiin yhteisiä käytäntöjä. Yhteistyöpalavereissa oli mukana POSA:n aikuispalvelujohtaja, aikuissosiaalityön päällikkö, aikuisterveydenhuollon päällikkö, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Kankaanpään kaupungilta mukana

14 oli kuntouttavan työtoiminnan paikoista vastaava kaupunginsihteeri. Aikuiskoulutussäätiön Valtti-työpajalta mukana oli toiminnanjohtaja ja yksilövalmentaja. Miltei samanaikaisesti oman kehittämistoimintamme kanssa ryhtyi Kankaanpään kaupunki kehittämään kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää toimintaansa yhteistyössä POSA:n kanssa. Kehittämistoiminnan tuloksena syntyi uusi aikuiskoulutussäätiön ylläpitämä työpaja, joka aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Kyseessä on seutukunnallinen työpaja, joka toimii myös kuntouttavan työtoiminnan työpajana. Toimintamallimme vastaa näin POSA:n kasvavaan aktivointitarpeeseen. 3.2 Yhteistyö Valtti-työpajan kanssa POSA hankkii edelleen kuntouttavaa työtoimintaa ostopalveluna myös Aikuiskoulutussäätiön Valtti-työpajalta. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työnhakija voi sijoittua Valttityöpajalle työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, työkokeiluun, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai jopa palkkatuettuun työhön. Työpajan toiminnanjohtajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella syntyi ajatus uudenlaisesta yhteistyöstä työpajan kanssa. Uudessa toimintamallissa TE-toimiston virkailija käyttää 1 2 tuntia viikoittaisesta työajastaan työpajalla. Pajatuntien aikana käydään yksilökeskusteluja asiakkaiden kanssa ja arvioidaan tavoitteiden etenemistä. Ohjauksen aikana tuodaan myös esiin työllistymisen näkökulmaa. Tavoitteena on yhteyden säilyminen asiakkaaseen pajajakson aikana. Työpajalla on koettu irrallisuutta TE-toimistoon nähden, joten uudenlaiselle yhteistyömuodolle on tilausta. 3.3 Alaprojektin kehittämisryhmä Välkky-projekti edellytti kehittämiskumppanuussopimuksessa erillisen kehittämisryhmän nimeämistä ja kokoontumista. Ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen (25.1.2010) TEtoimisto kutsui POSA:sta kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevän sosiaalityöntekijän, Valtti-työpajan toiminnanjohtajan ja Kankaanpään kaupungin kuntouttavan työtoiminnan paikoista vastaavan kaupunginsihteerin. Välkky-projektin henkilökunnan lisäksi

15 paikalla oli kaksi aktivointisuunnitteluun osallistuvaa työvoimaneuvojaa sekä alaprojektin projektikoordinaattori. Tilaisuudessa keskusteltiin kuntouttavan työtoiminnan tilasta, tavoitteista ja yhteistyökumppaneiden odotuksista hanketta kohtaan. Esille nousi mm. työttömien terveystarkastukset ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Toinen keskustelutilaisuus pidettiin 10.5.2010, jolloin keskusteluun saatiin mukaan myös POSA:n aikuispalvelujohtaja ja aikuisterveydenhuollon päällikkö. Kehittämisryhmälle esiteltiin luotu toimintamalli ja siitä käytiin keskustelua. Esille nousi jälleen työttömien terveystarkastukset, jotka oli tarkoitus saada POSA:n alueella käyntiin vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollon kanssa sovittiin työryhmän kokoon kutsumisesta. Ryhmän tarkoituksena on kehittää yhteistyötä organisaatioiden välillä. Joulukuussa 2010 kokoonnuttiin POSA:n aikuispalvelujohtajan pyynnöstä. Tilaisuudessa aikuispalvelujohtaja kertoi kuntouttavaan työtoiminnan tilanteesta ja toivoi jatkettavan säännöllistä palaverikäytäntöä yhteisten asioiden hoitamisessa. Aikuisterveydenhuollon päällikkö kertoi työttömien terveystarkastusten aloittamisesta vuoden 2011 alusta alkaen. Ainakin aluksi tarkastukset kohdennetaan kuntouttavassa työtoiminnassa oleviin. Yhteistyökäytännöistä terveydenhuollon kanssa sovitaan tulevissa palavereissa. 4 TULOSTEN TARKASTELUA Alaprojektin päätavoitteena oli tuottaa palveluohjauksellinen toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita. Muiden tavoitteiden oli tarkoitus joko tuottaa tietoa toimintamallin perustaksi ja tuoda esiin eri toimijoiden tarpeita tai tukea toimintamallin mukaista työskentelyä ja toimintaa. Toimintamallin lisäksi tuotoksia syntyi paljon ja osa niistä tuotti tulosta jo projektin aikana. Osa tuotoksista on sellaisia, joiden tuloksia ja varsinkin vaikuttavuutta voidaan arvioida

16 aikaisintaan vuoden kuluttua. Silloinkin tulokset saattavat vasta olla suuntaa antavia. Toimintamallin kokonaisvaltainen käyttöönotto vie aikaa ja vasta käytännön työ näyttää, miten se muokkautuu ja kehittyy, mikä osoittautuu hyväksi ratkaisuksi ja mikä huonoksi. Asiaan vaikuttavat myös muutokset oman organisaation toiminnassa ja resursseissa. 4.1 Positiiviset tulokset Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista antoi paljon uutta tietoa toimintamallin pohjaksi. Kartoituksen avulla kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista pystyttiin osoittamaan kolme erilaista asiakasryhmää, joiden tunnistamiseen perustuu asiakaslähtöinen ohjaus sekä kuntouttavaan työtoimintaan että muihin palveluihin. Kartoituksessa nousi esiin myös asiakasryhmän suuruus, joka jo antoi viitteitä tiimityöskentelyn tarpeellisuudelle. Asiakasryhmän uudenlainen sisällöllinen ja määrällinen tuntemus sekä tiimityöskentely tukee myös mm. palvelujen kohdentamista. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien asiakkaiden ohjaaminen pitkään työttömänä olleiden työnhakuryhmään osoitti, että ryhmälle on tarvetta ja että pitkän työttömyystaustan omaavat osaltaan tarvitsevat ajan ja paikan, missä he saavat kohdennettua apua ja tukea työnhakuun liittyviin tavoitteisiinsa sekä myös tavoitteiden arviointiin ja uudelleenmäärittelyyn. Ryhmiin liitetty kolmikantakeskustelu tuki prosessin katkeamattomuutta ja sai hyvää palautetta sekä asiakkailta, työvoimaneuvojilta että kouluttajalta. Pitkään työttömänä olleiden ryhmissä otettiin käyttöön virkailijavastuu. Nimetty virkailija otti kokonaisvastuun ryhmästä ja sen käytännön toteutumisesta aloittamisinfoineen ja loppupalautteineen. Vastuu ryhmään ohjaamisesta toki säilyi edelleen kaikilla virkailijoilla. Virkailijavastuu-periaate siirrettiin muihinkin ryhmäpalveluihin. Vuoden 2011 ensimmäinen työnhakuklubi sai jo vastuuhenkilönsä, jatkossa jokaiselle ryhmälle nimetään vastuuhenkilöt niin, että jokainen vuorollaan toimii vastuuhenkilönä. Vastuu ryhmästä terävöittää ryhmien hyödyntämistä asiakastyössä ja antaa ryhtiä myös asiakaslähtöiselle ohjaukselle.

17 Myös työnantajayhteistyö sai uudenlaisia piirteitä. Sekä työnantajakäynnit että työnantajille suunnattu seminaari osoittivat, että työnantajilta löytyy sekä kiinnostusta että halua mahdollisuuksiensa mukaan tukea pitkään työttömänä olleen henkilön työllistymispolkua ja toimia yhteistyössä TE-hallinnon kanssa. Ylipäätään positiivista oli, että projektin avulla saatiin kiinnitettyä huomiota pitkään työttömänä olleisiin ja heidän tarpeisiinsa, mutta myös työnantajien ja välityömarkkinatoimijoiden rooliin polun rakentajina. Työnantajiin kohdistuneen työn avulla madallettiin kynnystä työllistää pitkään työttömänä ollut tai kuntoutuja. Eräs merkittävä tulos oli verkostoyhteistyön syventyminen ja laajentuminen. Kehittämishanke herätti kiinnostusta monissakin yhteistyötahoissa ja viritti osaltaan halua oman toiminnan kehittämiselle ja oman osaamisalueensa tuomiselle verkoston käyttöön yhteisten asiakkaiden hyväksi. Esimerkiksi A-klinikan ja TE-toimiston välinen, ryhmätoimintaa suunnitteleva ja toteuttava työryhmä laajeni hankkeen aikana mielenterveystyön, nuorisotyön, sosiaalityön ja työpajatoiminnan osaajilla. Lisäksi hankkeen aikana käynnistettiin yhteistyö alueen aikuisterveydenhuollon kanssa. Työttömien terveystarkastukset käynnistetään Kankaanpäässä vuoden 2011 alussa ja ne kohdennetaan aluksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleville. Yhteistyön laajentuminen on madaltanut kynnystä ohjata asiakas muiden toimijoiden palveluihin ja tehnyt myös oman organisaation toimintaa ja palveluja tutuksi. Lisäksi verkostoyhteistyön syveneminen on selkeyttänyt toimijoiden rooleja ja työnjakoa. Palaverikäytäntö sosiaalitoimen kanssa jämäköityi ja säännöllistyi. Samaan aikaan oman kehittämistyömme kanssa alkoi myös Kankaanpään kaupungin mittava, kuntouttavan työtoiminnan uudelleenorganisointiin liittynyt kehittämistyö. Tuloksena syntyi uusi kuntouttavan työtoiminnan yksikkö, joka aloittaa toimintansa helmikuun 2010 alussa. Uusi alueellinen yksikkö lisää merkittävästi kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja tarjoaa asiakkaille uusia työtoiminnan muotoja. Oman kehittämistyömme ansiosta omaamme paremmat valmiudet vastata uuden yksikön vaatimiin tarpeisiin. Hankkeemme osoittautui siis tässäkin suhteessa hyvin ajankohtaiseksi alueen tarpeisiin nähden. Hankkeen avulla TE-toimiston henkilökunnalle saatiin lisää osaamista. Ratkaisukeskeinen työmenetelmän käyttöönottoa tuettiin koulutuksella, johon osallistui toimintamallia pilotoi-

18 van tiimin lisäksi lähes kaikki muutkin asiakastyöhön osallistuvat virkailijat. Lisäksi toimintamallin käyttöönoton ja pilotoinnin tueksi hankittu konsultointi/koulutuspaketti toi muassaan mm. muutosvalmiuksiin liittyvää koulutusta koko henkilökunnalle. Sosiaaliohjaajien haastatteluista kävi ilmi, että aktivointisuunnitteluun halutaan enemmän keskustelua työstä, työnhausta ja työnhakuun liittyvistä tavoitteista. Työvoimaneuvojille osoitetun kyselyn vastauksista ilmeni, että aktivointisuunnittelusta puuttuu järjestelmällisyys, prosessinomaisuus ja yhtenäiset työtavat. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneille asiakkaille kohdennetun kyselyn tuloksista ilmenee, että tavoitteen kirkastamiseen pitäisi käyttää runsaasti aiempaa enemmän aikaa. Toinen keskeinen, esiin noussut asia oli jatkon suunnittelu. Asiakkaat kokivat jäävänsä tyhjän päälle ilman riittävää suunnittelua siitä, miten tilanne jatkuu kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Nämä tulokset vahvistivat käsitystämme siitä, että pääsy kuntouttavan työtoiminnan piiristä kohti avoimia työmarkkinoita edellyttää panostusta, verkostoyhteistyötä, työnjakoa, prosessinomaista toimintaa, poluttamista ja toiminnan terävöittämistä. Valuma pitkä-aikaistyöttömyyteen ja aktivointiehdon piiriin on kova. Uudenlaisen toiminnan vaikutukset tulisi näkyä valuman tyrehtymisenä ja aktivointiehdon piiriin kuuluvien asiakkaiden vähentymisenä. Kyselyn tulokset osoittivat, että Hanke kartoituksineen, toimenpiteineen ja tuloksineen esiteltiin alueen muille TEtoimistoille. Sekä kartoitus, että toimintamalli herätti kovasti kiinnostusta ja keskustelua. Kuulijoiden mielestä positiivista oli erityisesti se, että toimintamallissa oli nostettu esiin oikeita ja merkityksellisiä asioita ja että toimintaa oli kehitetty nimenomaan työhallinnon näkökulmasta. Työhallinnon roolin esille nostamista pidettiin tärkeänä. Tiimityöskentely tämän asiakasryhmän ympärillä herätti myös kovasti kiinnostusta. Hanke haluttiin esiteltäväksi myös Porin perusturvaan, jotta saadaan näkyväksi TE-hallinnon rooli ja tavoitteet sekä yhteistoiminnan tarve. Tällä hetkellä kaikki kehittämishankkeeseemme liittyvä materiaali on luettavissa Välkky-projektin sivuilla osoitteessa www.valkky.fi (alaprojektit). Kuntouttavan työtoiminnan ympärille rakennettu toimintamalli toimi myös eräänlaisena ryhtiliikkeenä ja toiminnan tehostumisena. Tiimi lähti liikkeelle motivoituneena, joskin

19 sovittaminen muuhun työnkuvaan vaatii vielä edelleenkin järjestelyä. Aika myös näyttää, minkä suuruisella resurssilla tiimi parhaiten toimii. Toimintamalliin sisältyy uudistuksia, jotka ovat saaneet alkunsa oman organisaation tarpeista käsin. Uutta on mm. työllistymistä edistäviin ja työllistymistä heikentäviin tekijöihin perustuva asiakkuuksien ja asiakastarpeiden määrittely. Edellä olevaan perustuen määriteltiin myös palvelukokonaisuus ja palvelulupaus. Osaamisen keskittämiseen tähtäävä tiimityöskentelyn tarkoitus on taata palvelun yhtenäisyys ja tasalaatuisuus. Varhaisen puuttumisen kytkeminen kuntouttavaan työtoimintaan on toimintamallin keskeinen elementti. Etenemisen mittareiden avulla tarkastellaan asiakkaan valmiuksia edetä kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita. Mittarit täyttävä asiakas ohjataan TE-toimiston virkailijalle, jonka kanssa lähdetään suunnittelemaan seuraavaa askelta. Poluttamista tukee myös uudistettu palautelomakkeen käyttöönottaminen. Palaute pyydetään etenemisen mittareiden täyttyessä tai jos se muuten katsotaan tarpeelliseksi tavoitteiden toteutumisen tarkastelun pohjaksi. Tässäkin suhteessa työnjako on sovittu. Mittareiden tarkastelu ja palautteen pyytäminen on sovittu sosiaalitoimen tehtäväksi. Tärkeää on, että prosessi ei pääse katkeamaan. Toinen tärkeä toimintamallin elementti on työllistymistä tukevien toimenpiteiden liittäminen aktivointisuunnitteluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnittelussa huomioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mm. työnhakuryhmien tai muiden ryhmien liittäminen esim. kuntouttavan työtoiminnan yhteyteen. Myös koulutusneuvonta tai ammatinvalinnanohjaus voi kulkea kuntouttavan työtoiminnan rinnalla. Työllistymisen tavoitteen edistäminen pitää olla mukana kuntouttavassa työtoiminnassakin, mikäli asiakkaan tavoite realistisesti on avoimilla työmarkkinoilla. Toimintamalli on rakenteeltaan sellainen, että sen periaatteet on siirrettävissä (ja pitäisikin siirtää) koko TE-toimiston asiakasprosessiin. Missä tahansa prosessin vaiheessa ollaankin, tulisi huomioida esim. varhaisen puuttumisen ideologia. On asiakas sitten työelämävalmen-

20 nuksessa, työvoimakoulutuksessa tai työkokeilussa, tulisi seuraavaa askelta rakentaa jo hyvissä ajoin ennen palvelun päättymistä. Prosessia ei saa päästä katkeamaan. 4.2 Haasteet ja ongelmat Kehittämistyön haasteena on tyypillisesti hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja eloon jääminen. Uudenlaisen toiminnan istuttaminen organisaatioon tietää useimmiten muutoksia työtehtäviin ja toimintakäytäntöihin ja vie usein alussa enemmän resursseja ja aikaa kuin olisi suotavaa. Organisaation johdon pitkäjänteinen sitoutuminen sekä kehittämistyöhön että tuotosten hyödyntämiseen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kehittämistyö ei valu hiekkaan. Kun projektihenkilöiden työ on tehty, on valta ja vastuu tuotosten viemisestä käytännön tasolle organisaation johdolla. Kun johdon sitoutuminen hiipuu, projektihenkilöstö jää yksin ja organisaation kehittämishankkeesta tulee pahimmillaan projektin kehittämishanke, joka toimii irrallaan organisaatiosta eikä sen hyötyjä enää nähdä. Vuosi 2010 toi tullessaan runsaasti muutoksia sekä työvoimapalvelulakiin että työttömyysturvalakiin. Muutosten aiheuttamat koulutukset, palaverit ja asioiden sisäistäminen vei runsaasti voimavaroja koko organisaatiolta. Samaan aikaan TE-hallinnossa käyttöönotettavaksi asetettu asiakassegmentointi ja siihen liittyvät toiminnan muutokset asettivat omat haasteensa kehittämistoimien yhteensovittamiselle. Lisäksi monikanavaisen palvelulinjausten asettamat vaatimukset tuli ottaa huomioon. Tuloksena oli tilanne, jossa organisaation sitoutuminen kehittämishankkeen tuotosten hyödyntämiseen hiipui. Suurin sitoutumisen puute näkyi toimintamallin pilotoinnin aloittamisen viivästymisessä. Pilotointi päästiin aloittamaan vasta marraskuussa 2010. Hyvästä konsulttiavusta huolimatta toimintamallin nivouttaminen asiakassegmentointiin ei ainakaan vielä ole onnistunut. Se, jääkö aktiimi toimimaan tai kyetäänkö toimintamallista tai koko hankkeesta hyödyntämään edes joitakin osia jää nähtäväksi. Aktivointisuunnittelu tullaan jatkossakin hoitamaan jollakin tavalla ja kokoonpanolla, toivottavasti hankkeen antia pystytään työssä jollakin tavalla hyödyntämään.

21 4.3 Kehittämissuositukset Pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden tie avoimille työmarkkinoille on pitkä ja hankala. Tuen tarve on suuri, mutta merkittävimmäksi asiaksi nousee mielestäni poluttamiseen panostaminen. Työnantajayhteistyö on tärkeää virkailijatasolla, mutta tärkeää on myös organisaatioiden keskinäinen neuvonpito työllistymispolkujen synnyttämiseksi. Kuntien ja TEhallinnon tulisi löytää yhteinen tahtotila palkkatuen kohdentamiseksi myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden työllistymispolkujen tukemiseksi. Kankaanpään kaupungin uusi kuntouttavan työtoiminnan yksikkö luo paineita myös siihen suuntaan, että ihmisiä saataisiin jatkamaan yksiköstä eteenpäin. Palkkatukijakso kuntouttavan työtoiminnan tai työelämävalmennuksen jälkeen palkitsee asiakasta ja vie hänet paljon lähemmäksi avoimia työmarkkinoita sekä pois kunnan maksulistoilta ja aktivointiehdon piiristä. Kuntouttava työtoiminta palveluna on lain mukaan viimesijainen vaihtoehto. Jos tilannetta tarkastellaan asiakkaan lähtökohdista käsin, voi kuntouttava työtoiminta joskus näyttäytyä ensisijaisenakin vaihtoehtona. Lainsäädännöllisesti osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista myös ansiosidonnaisen päivärahan tai Kelan peruspäivärahan saajille, mutta käytännössä kuntien linjaukset ovat torpanneet tämän mahdollisuuden alueellamme. Varhaisen puuttumisen näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää, että matka kohti pitkä-aikaistyöttömyyttä saataisiin nopeasti katkaistua. Kuntien ja TE-hallinnon yhteistä säveltä kaivataan tässäkin asiassa. Lisäksi lainsäädännön muutoksella voitaisiin tähän asiaan saada parannusta. Myös entistä joustavampi mahdollisuus työllistymistä tukevien palvelujen kytkemiseen kuntouttavan työtoiminnan lomaan tulisi mahdollistaa lainsäädännöllä. Kaiken kehittämistoiminnan suuntaviivat ja ohjaus pitäisi tulla organisaation johdolta, vaikka kehittämiseen liittyvä ideointi tapahtuisikin muualla organisaatiossa. Kehittämishankkeen suunnitteluvaiheessa tulisi jo pohtia organisaation sisäisen projektin ohjausryhmän merkitystä ja roolia hankkeen eteenpäin luotsaamisessa. Ryhmän tehtävänä tulisi olla projektin toiminnan ohjaus ja etenemisen tukeminen. Lisäksi ryhmän tulisi arvioida projektin tuotoksia ja johtaa tuotosten suunnitelmallista käyttöönottamista. Tärkeää olisi myös reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin ja arvioida kehittämishankkeen suuntaa sekä tarpeen tullen ottaa kantaa siihen, miten muuttuneessa tilanteessa toimitaan niin, että hankkeesta

22 saatava hyöty olisi maksimaalinen. Organisaation tulisikin jatkossa tarkoin miettiä, onko sillä kykyä, voimavaroja ja resursseja viedä läpi mittava kehittämishanke ja ottaa käyttöön sen tuotokset jos ei kokonaan, niin ainakin osaksi. Tämän projektin merkittävin tuki tuli Välkky-projektin lisäksi ammatillisen kuntoutuksen yksiköstä, jossa koko idea kehittämishankkeestamme syntyi. Yksikkö oli koko ajan keskustelussa mukana ja oli aina valmis arvioimaan, tukemaan ja antamaan oman asiantuntemuksensa ja näkemyksensä projektin käyttöön. Ammatillisen kuntoutuksen yksikkö oli myös koko ajan kiinnostunut projektin etenemisestä sekä saaduista välituloksista - aina lopputuloksiin saakka.

23 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Yhteenveto sosiaaliohjaajien haastatteluista Virkailijakyselyn tulokset Työnantajakäynnit Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita (erillinen dokumentti) Kysely kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneille asiakkaille - tulokset (erillinen dokumentti)

1 LIITE1 KARTOITUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PIIRIIN KUULU- VISTA ASIAKKAISTA POHJOIS-SATAKUNNAN TYÖ- JA ELINKEI- NOTOIMISTON ALUEELLA Päivi Lepistö, 25.1.2010 KARTOITUKSEN TULOKSET Ikäryhmä, sukupuoli ja asuinkunta Tutkimushetkellä 6.11.2009 Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimiston alueella kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuului 396 asiakasta. Määrä ei ole vakio, vaan elää koko ajan. Uusia asiakkaita siirtyy kuntouttavan työtoiminnan piiriin täyttäessään aktivointiehdon. Osa löytää tilanteeseensa ratkaisun ja päättää asiakkuutensa työ- ja elinkeinotoimistoon. Kuvio 1, Jakauma ikäryhmittäin

2 Noin kolmannes kohderyhmän asiakkaista on yli 55 vuotiaita (kuvio 1). Asiakkaista 64 % on iältään 25 54 vuotiaita. Jäljellä olevien työvuosien valossa heitä voidaan pitää ns. parhaassa työiässä olevina henkilöinä. Nuorten osuus on vain 5 %, joten nuorten yhteiskuntatakuun ja panostuksen nuorten palveluun voidaan katsoa tuottaneen tulosta. Lukumääräisesti tähän alle 25 vuotiaiden ryhmään kuuluu vain 18 henkilöä. Miehiä kohderyhmään kuului tutkimushetkellä 61 %, naisia 39 %. Miesten osuus on myös jokaisessa ikäryhmässä keskimäärin 25 % suurempi kuin naisten osuus. Taulukko 1, Jakauma kunnittain, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste Asuinkunta Lkm % Työttömät työnhakijat Työttömyysaste Kankaanpää 236 60 728 12,3 Jämijärvi 33 8 116 12,0 Honkajoki 21 5 86 9,5 Karvia 51 13 163 13,1 Lavia 38 10 110 12,3 Kiikoinen 17 4 79 14,0 Yht. 396 100 1282 Taulukosta 1 voidaan todeta, että kuntien työttömistä keskimäärin joka kolmas kuuluu kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Luku on pienempi vain Kiikoisissa, jossa kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu vain 15,5 % työttömistä. (Työttömien työnhakijoiden lukumäärä ja työttömyysaste 30.11.2009, Satakunnan TE-keskus.) Koulutustaso ja ammattiryhmä Suurin osa kohderyhmän asiakkaista (70 %) on suorittanut ammatillisen koulutuksen kokonaan tai on hankkinut koulutusta jonkin verran (kuvio 2).

3 Kuvio 2, Jakauma koulutustason mukaan Taso jonkin verran koulutusta tarkoitti useimmiten työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettua ammatillista koulutusta, jossa tutkintoa ei ollut suoritettu. Kokonaan vailla ammatillista koulutusta on 77 miestä ja 42 naista eli yhteensä 30 % kohderyhmästä. Vailla koulutusta olevista 40 % on yli 55 vuotiaita kun taas ammattitutkinnon suorittaneita yli 55 vuotiaita löytyi 29 %. Alle 25 vuotiaista ammattitutkinto puuttui vain kahdelta asiakkaalta.

4 Ammattiryhmiin kohderyhmä jakaantui seuraavasti: Kuvio 3, Jakauma ammattiryhmittäin Kuviosta 3 ilmenee, että kohderyhmän suurin ammattiryhmä (23 %) on teollisuusalojen ammatit (vaatetus-, kone-, puu-, sähkö- ja maalausalan työt). Myös ammattitutkinnon suorittaneista suurin osa kuuluu tähän ammattiryhmään (25 %). Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät löytyvät hallinto-, toimisto, matkailu ja IT-alalta, rakennus- ja kaivosalalta sekä palvelualalta (kukin 10 %). Vähiten kohderyhmän asiakkaista on kuljetus ja liikennealan omaavia asiakkaita (3 %). Ammatteihin luokittelemattomat ryhmään kuuluvat ammatinvaihtajat sekä ne, joille ei esim. koulutuksen ja työkokemuksen puuttuessa voida määritellä ammattia. Tähän ryhmään kuului kaikkiaan 36 henkilöä, joista miehiä 23 ja naisia 13.

5 Tilanne nyt ja osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Seuraava jakauma (kuvio 4) kertoo, mikä oli kohderyhmän tilanne tutkimushetkellä. Suurin osa kohderyhmästä (61 %) oli tutkimushetkellä työttömänä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 13 %. Työssä avoimilla työmarkkinoilla tai palkkatuetussa työssä oli yhteensä 12 %. Lyhennetyllä työviikolla tai kuntoutustuella ei ollut kukaan. Työvoimakoulutuksen vähäisyys (2 %) selittyy osin tutkimuksen ajankohdalla (marras joulukuu). Työvoimakoulutustarjonta on vuoden viimeisinä kuukausina yleensä vähäisempää kuin vuoden alkupuoliskolla. Kuvio 4, Jakauma tutkimushetken tilanteen mukaan Aiemmat toimenpiteet kohta sisältää kaikki ne työvoimapoliittiset toimenpiteet, joissa asiakas on Ura-tietojärjestelmässä tutkimushetkellä näkyneen asiakkuuden aikana ollut. Osa toimenpiteistä oli tapahtunut jo ennen aktivointiehdon täyttymistä, osa vasta täyttymisen jälkeen, joten otsikko aiemmat toimenpiteet on hieman harhaanjohtava. Työkokeilussa olleet näkyvät ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä kertovassa taulukossa tuonnempana. 82,3 % kohderyhmän asiakkaista oli osallistunut johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Yhdessä toimenpiteessä oli ollut yhteensä 125 asiakasta (31,6 %), kahdes-

6 sa toimenpiteessä 114 asiakasta (28,8 %). Kolmessa toimenpiteessä olleita asiakkaita oli 69 (17,4 %) ja neljässä toimenpiteessä olleita oli 18 asiakasta (4,5 %). Taulukko 2, Jakauma aiempien toimenpiteiden mukaan Aiemmat toimenpiteet Lkm % Kuntouttava työtoiminta 93 29 Työharjoittelu 19 6 Työelämävalmennus 123 38 Työvoimakoulutus 247 76 Työhönvalmennus 2 1 Palkkatuettu työ 144 44 Yht. 628 193 N: 326 Suurin osa toimenpiteessä olleista (247 asiakasta) oli ollut työvoimakoulutuksessa (taulukko 2). Tässä tutkimuskohdassa työvoimakoulutus sisältää sekä ammatillisen että ohjaavan koulutuksen. Palkkatuetussa työssä olleita oli 144 asiakasta. Työelämävalmennuksessa oli ollut 123 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 93 henkilöä. Työharjoittelun vähäisyys kertoo kohderyhmään kuuluvien alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten vähäisestä määrästä. Alla olevasta taulukosta (taulukko 3) selviää ne toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät, joita löytyi eniten. Eniten käytetty toimenpide oli pelkkä työvoimakoulutus (20,9 %). Taulukko 3, Eniten käytetyt toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät Työvoimapoliittinen toimenpide Lkm % Työvoimakoulutus 68 20,9 Työvoimakoulutus + palkkatuettu työ 41 12,6 Palkkatuettu työ 35 10,7 Työvoimakoulutus + työelämävalmennus 31 9,5 Työvoimakoulutus + kuntouttavatyötoiminta 21 6,4 Kaikkiaan 326 asiakasta oli ollut yhteensä 628 toimenpiteessä. Toimenpiteeseen osallistuneista miehiä oli 59,2 % ja naisia 40,8 %. Puolet toimenpiteisiin osallistuneista oli tutki-

7 mushetkellä työttömänä. Osa asiakkaista oli ollut samassa toimenpiteessä kaksi kertaa tai jopa useamminkin. Kohderyhmästä 70 henkilöä (17,7 %) ei ollut koskaan ollut missään toimenpiteessä. Heistä 22 naista ja 48 miestä. Kuvio 5 kuvaa näiden asiakkaiden jakaantumista ikäryhmittäin. Kuvio 5, Jakauma ikäryhmittäin, ei koskaan toimenpiteessä Eniten toimenpiteisiin osallistumattomia (40 %) löytyi yli 55-vuotiaiden ikäryhmästä (kuvio 5). Noin joka kolmas (34 %) osallistumattomista oli tullut aktivointiehdon piiriin jo vuonna 2001. Työttömänä heistä oli tutkimushetkellä 83 %. Vailla ammatillista koulutusta on 37 % ja joka kolmannella on diagnosoitu sairaus. Yksitoista oli osallistunut terveydentilan/työkunnon tutkimukseen ja neljälle oli tehty eläkemahdollisuuksien selvitys. Lisäksi 19 henkilöllä oli muita työllistymiseen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kuten alkoholi/huumeongelma (8 henkilöä), terveydentilaan liittyviä (ei diagnosoituja) ongelmia (3 henkilöä), taloudenpitoon liittyviä ongelmia (5 henkilöä) tai muuten sosiaalisesti vaikeita perhetilanteita (5 henkilöä).

8 Vajaakuntoisuus ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Diagnoosiryhmä oli kirjattu n. kolmannekselle asiakkaista (29 %). Yksi diagnoosi löytyi 69 asiakkaalta, kaksi tai useampia diagnooseja löytyi 46 asiakkaalta. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista kenellekään ei ollut merkitty diagnoosiryhmää (taulukko 4). Taulukko 4, Jakauma diagnoosiryhmittäin Diagnoosiryhmä Lkm % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 54 47 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 30 26 Hengityselinten sairaudet 18 16 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet 16 14 Hermoston sairaudet 16 14 Verenkiertoelinten sairaudet 11 10 Vammat ja ulkoisten syiden aiheuttamat seuraukset 11 10 Muualla luokittelemattomat oireet ja sairauden merkit 9 8 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 7 6 Ruoansulatuselinten sairaudet 6 5 Muut 13 13 Yht. 191 166 N: 115 Suurimpina sairausryhminä esiintyivät tuki- ja liikuntaelinsairaudet (47 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (26 %). Jäljempänä mainittuun ryhmään kuuluvat myös liiallisesta alkoholin käytöstä aiheutuvat sairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivistä lähes puolet (48 %) on yli 55-vuotiaita, kun taas mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivistä suurin osa (40 %) on iältään 45 54 vuotiaita. Diagnoosiryhmä -merkintä löytyi 58 mieheltä ja 57 naiselta. Eniten (40,9 %) diagnoosiryhmiä löytyi yli 55-vuotiailta. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet keräsin työnvälityksen ammatillisen kuntoutuksen kortilta. Tällä kortilla ei näy kaikki ammatinvalinnanohjauksen tekemät toimenpiteet. Mm. ohjauskeskustelut ja luottamukselliset keskustelut käyvät ilmi vain ammatinvalin-