Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry 3 2013 Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla
PÄÄKIRJOITUS Kirsi Kujala KTL puheenjohtaja Sähköposti: kujala.ktl(ät)gmail.com KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n hallitus muodostuu sen jäsenliittojen asettamista edustajista, yleensä liittojen puheenjohtajista. Syksyllä 2013 on KTK:n valintakokous, jolloin nelivuotiskauden puheenjohtajuus on katkolla ja muodostetaan uusi hallitus. Syksyllä 2012 puolet silloisesta pitkäaikaisesta hallituksesta vaihtui ja nyt on tiedossa muutoksia Energia-alan osalta. Tekniikan ja Erityisalojen ammattilaiset KTL ry on KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n jäsen. Jäseniä on kaikkiaan kuusi työntekijäliittoa, joita yhdistävät jäsenistön työskentely kuntasektorilla tai sitä vastaavissa organisaatioissa esim. kuntaliikelaitoksissa, kuntayhtymissä ja säätiöissä. Liittojen synty on erilainen, mutta jäsenistön koulutus- ja ikärakenne melko samanlainen. Oma liittomme on vanha, perustettu 67 vuotta sitten ja jäsenistöltämme olemme KTK:n suurin jäsenliitto yli 3000 tuhannen jäsenen vahvuudella. KTL on synnyttänyt Kartta- ja suunnittelutekniset ry:n v. 1974, silloiselta nimeltään Kuntien Tekniset Piirtäjät KTP ry. Liitto on jäsenmäärältään pienehkö ja jäsenten työtehtävien kirjo piirtämistehtävien vähennyttyä ovat erilaiset tekniset erityistehtävät kartta-, paikkatieto-, arkistointi- ja asiakaspalvelutehtävissä. Vahvuutena on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja valtakunnallinen verkostoituminen vuosikokousten yhteydessä. KTL:ssa on jonkin verran vastaavia tehtäviä tekeviä jäseniä. KTL:stä lähti jäseniä myös 90-luvulla, kun energia-alalla työskentelevät siirtyivät suurelta osin uuteen perustettuun Energia-alan toimihenkilöliitto EATL:oon. Se kokosi suojiinsa energialaitosten kaikki työntekijät niin KTL:stä kuin muistakin vanhoista liitoista. Liitto muodostuu työpaikkakohtaisista paikallisyhdistyksistä ja jäseniä ovat yhtiön kaikki työntekijät koulutustaustasta riippumatta. KTL:ssa on kuitenkin yhä muutamia kymmeniä energia-alalla työskenteleviä jäseniä. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry on kolmesta ammatillisesti jakautuneesta valtakunnallisesta liitosta koostuva ja ikuisessa muutoksessa oleva liitto. Jäsenliitot ovat KST Sähköasiantuntijat, Koulutetut Tekniikan asiantuntijat KT ja Kuntien Maanmittausalan AMK- ja Opistotekniset. Liitto on syntynyt teknikkojen liitoksi kuten KTL:kin, mutta jäsenistö on ammatillisesti jakautunut liittojen kesken. Kolme liittoa toimivat jäsenistönsä yhdistäjinä, jolloin itse SKT keskittyy valtakunnalliseen toimintaan. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry on jäsenmäärältään SKT:n kanssa suuria KTK:laista. Sen jäsenkehitys parani rakennusmestarikoulutuksen alettua vihdoin uudelleen useiden vuosien tauon jälkeen. Vanha mestarihenki ja ammattiylpeys kokoavat rakennusosaajat yhteen. Paikallistoiminta on aktiivista ja valtakunnallisestikin jäsenistölle tarjotaan toimintamahdollisuuksia. KI Insinöörit ry on liitto, jossa insinöörikoulutus on jäsenistöä yhdistävä tekijä. Merkittävä osa KTK:laisista insinööreistä on kuitenkin ammattinsa vuoksi muissa liitoissa kuten SKT:ssa tai KRI:ssa, joihin molempiin kulumisen kautta jäsen on mukana ammatillisaatteellisen järjestön jäsen. Ammatillisesti KI:n jäsenten tehtävät ovat moninaiset. Liiton johdossa on huomattava sukupolvenvaihdos käynnissä. KTK:n jäsenliittoja yhdistäviä tekijöitä ovat kuuluminen neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry:hyn ja jäsenhankinta työpaikkakohtaisesti. Oppilaitoksissa ammattiliiton markkinointi on yleisesti vähäistä, koska nuoret eivät ennen valmistumistaan tiedä tulevaa työnantajaansa. Samoin kuin KTL:ssa on pohdittu tulevaisuutta ja esimerkiksi kevennetty organisaatiota, on myös KTK:ssa aika etsiä vaihtoehtoja. KTK:laisten liittojen yhdistäminen tai niistä kokonaan luopuminen on vaikeaa hyvin erilaisten organisaatioiden vuoksi. Kun toisia liittoja pitää kasassa jäsenistön sama koulutus, niin toisia sama työnantaja, toisilla liitto antaa jäsenistölle ammatillista yhteenkuuluvuutta ja jopa koulutusta. Voimakkain liittojen yhdistämistä jarruttava tekijä on kuitenkin raha ja omaisuus. Toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän kertynyttä pääomaa; kiinteistöjä ja puhdasta rahaa. Liittojen yhdistäminen ei kasvata kokonaisjäsenmäärää tai lisää painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Aktiivisten toimijoiden vähetessä toiminnan mielekäs jatkaminen muutoinkin kuin sääntömääräisen vuosikokouksen vuoksi vaatii kuitenkin rohkeutta toimia pienissä yhdistyksissä tai liitoissa. KTL on aina toiminut laaja-alaisesti sekä koulutustason, ammattien että työantajien erilaisuuksista rikkautta toimintaansa saaden. Liittomme kautta siirtyy jäseniä toisiin KTK:laisen perheen liittoihin jäsenten kouluttautuessa ja edetessä työelämässä uusiin haasteisiin. Ammattien kirjo on rikkaus ja läheinen yhteistyö liitossa auttaa ymmärtämään kuinka samankaltaisten asioiden kanssa työelämässä painimme. Eri ammattien vaativuus ja arvostus verrattuna omaan ammattiin on terveellistä. Moni meistä on hyvin pienen ammattiryhmän edustaja, ellei ainoa omassa työyhteisössään. Suoraa henkilöjäsenyyttä KTK:ssa on ehdotettu usein, mutta se vaatii paikallisyhdistyksiä, jotta toiminta voidaan organisoida demokratiaa toiminnassa noudattaen ja esim. valtakunnallinen kattavuus liiton päätöksentekoelimissä saadaan taattua. Paikallisyhdistykset ovat jäsenistön aktiviteetin vuoksi ehdottoman tärkeitä. Toiminnassa on huomioitava myös eri ammattien ja koulutustasojen edustuksellisuus. Samoin uutta mallia luotaessa on varmistettava, että valta ei keskity liian harvoille. Ylintä päätösvaltaa käyttävä kerran vuodessa kokoontuva kumileimasinryhmä ei voi olla ammattiliiton toiminnan tarkoitus ja päämäärän täyttymys. Hallitustyöskentely ja puheenjohtajuus tulisivat olla rajattu kahteen-kolmeen nelivuotiskauteen, jolloin toiminta uudistuisi luontevasti. Jos KTK:laiset liitot katsovat tulleensa tiensä päähän, Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:llä on organisaatiorakenteensa vuoksi mahdollisuus ottaa jäsenet joukkoja vahvistamaan ja jatkaa vahvaa paikallisyhdistystoimintaa ja jäsenistön äänen vahvistamista. Työllistä ja järjestöllistä hyvää syksyä! 2 3
Sisällysluettelo Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Vilhonvuorenkatu 5 B 34 00500 Helsinki puh. 045 633 1946 Lisää tietoa toiminnasta internetistä www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi Puheenjohtaja Kirsi Kujala matkapuhelin: 040 559 4602 kujala.ktl(ät)gmail.com 1. varapuheenjohtaja Jarmo Latva-Lusa matkapuhelin: 0400 663 712 koti jarmo.latvalusa(ät)gmail.com 2. varapuheenjohtaja Brita Sahros matkapuhelin: 050 427 1614 työ 040 765 6885 koti brita.sahros(ät)hus.fi brita.sahros(ät)gmail.com Sihteeri Eija Rautalin matkapuhelin: 050 545 8900 eija.rautalin(ät)jns.fi eija.rautalin(ät)kolumbus.fi Talouspäällikkö Jouko Tervonen matkapuhelin: 050 554 6018 jouko.tervonen(ät)saunalahti.fi 2 5 6 6 7 Pääkirjoitus Kirsi Kujala Palkkaa ja palkanosia Brita Sahros Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua Akava esittää kaksivuotista palkkaratkaisua Otteita otsikoista ja artikkeleista KTL tiedottaa lehden ilmestymisajat 2013: Nro Aineistonjättö Ilmestyy 4 / 2013 07.11. 11.12. 2013 Viestintäsihteeri Eila Palojärvi matkapuhelin: 050 548 5729 e.ha.paloj(ät)phnet.fi KTL-Tiedottaa lehden toimitus: Päätoimittaja: Eila Palojärvi e.ha.paloj(ät)phnet.fi osoite: Aleksanterinkatu 29 A 13 15140 Lahti Taitto: Kansikuvat: Painosmäärä: 8 10 12 15 Toni Ruohonen toni.ruohonen(ät)phnet.fi Eila Palojärvi 3350 kpl Painopaikka: n- paino, Lahti KVTES:IN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄN PALKANOSIA nro 3 2013 Ei kasvua ilman ostovoimaa Jaana Parkkola, Akava Ryhtiä hommiin, kokousväki! Anssi Kaarlo Koskinen KTL:n seminaari Peurungalla Eila Palojärvi Ilmoitustaulu Brita Sahros Kuva: Eila Palojärvi Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtainen palkka määrittyy tehtävän vaativuuden perusteella. Summa määritellään siten, että se on oikeassa suhteessa muihin vaativuudeltaan verrattavissa oleviin tehtäviin. Työkokemuslisä Työkokemuslisä perustuu aikaisempaan työkokemukseen. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen palkanosa muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta lisästä ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Vuosisidonnainen lisä määrittyy palveluvuosien mukaan, ja henkilökohtainen lisä palkitsee hyvistä työtuloksista ja osaamisesta. Kuukausittain maksettavat palkanosat Kuukausittain maksettavia palkanosia ovat kielilisä, rekrytointilisä ja muut varsinaiseen palkkaan kuuluvat lisät Kertaluonteiset palkkauselementit Kertaluonteisia palkkauselementtejä ovat mm. tulospalkkio ja muut erilaiset kertapalkkiot PALKKAUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ Palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Lisäksi voidaan maksaa kertapalkkioita sekä muita KVTES:ssa erikseen mainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. (II luku, 6 ). Vähimmäispalkka Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontaisetuineen. (II luku, 3 ). Osa-aikapalkka Osa-aikaisen palkka on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. (II luku, 4 ). Varsinainen palkka Varsinaiseen palkkaan kuuluvat mm. tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa. ( II luku, 5 ). PALKKAA JA PALKANOSIA Brita Sahros, 2. varapuheenjohtaja Palkkalipuketta tutkaillessaan nousee aikaajoin mieleen kysymys: Mitähän nuo kaikki eri osat tarkoittavatkaan? Tähän on koottu muutamia keskeisiä kunta-alan palkkaukseen liittyviä termejä Palkkahinnoittelu Tehtävä sijoitetaan palkkahinnoittelun soveltuvaan palkkahinnoittelukohtaan (esim. 03H01030). Jos soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa ei ole, niin tehtävä on palkkahinnoittelun ulkopuolella. (II luku, 7 ja 8 ). Peruspalkka Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan mukaista tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa. (II luku, 9 ). Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. (II luku, 9 ). Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään. (II luku, 9 ). Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammatinhallinta, työssä suoriutuminen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit. (II luku, 11 ). Työsuorituksen arviointi Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti työsuorituksen arviointiin. (II luku, 11 ). Työkokemuslisä Työkokemuslisä perustuu palveluaikaan. (II luku, 12 ). Tulospalkkio Tulospalkkio perustuu kuntapalveluiden tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisen tai ylittämiseen.(ii luku, 13 ). Kertapalkkio Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen. Kertapalkkiota voidaan maksaa myös muista erityisistä syistä.(ii luku, 14 ). Päiväpalkka Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. (II luku, 19 ). Tuntipalkka Tuntipalkkaa voidaan maksaa vain KVTES:n palkkausluvun 19 :n mukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan työaikamuodon mukaisella tuntipalkkajakajalla. Työaikakorvausten laskennassa tarvitaan tuntipalkkakäsitettä. (II luku, 19 ). Lähde: KVTES palkkausjärjestelmäopas. 4 5
PALKKAA JA PALKANOSIA Työnantaja huolehtii myös työntekijöiden työterveydenhuollon järjestämisestä. Tarjoaa työsuhdematkalipun ja mahdollistaa edullisen työpaikkalounaan. Lisäksi työnantaja voi tukea työhyvinvointia tarjoamalla liikunta- tai kulttuuriseteleitä. Työpaikalla voi olla mahdollisuus käyttää uimahallia, kuntosalia tai osallistua ryhmäliikuntaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Työntekijällä on puolestaan velvollisuus noudattaa työantajan ohjeita ja määräyksiä. Työhyvinvoinnin toteutumisessa työnantaja voi tukea monin tavoin, mutta meillä jokaisella on vastuu oman elämän hallinnasta ja työkyvyn ylläpitämisestä. Aurinkoisen kesän jälkeen ja loman antamien voimavarojen avulla on hyvä lähteä syksyä kohti. Innostutaan liikunnasta, opetellaan uusia asioita ja pidetään positiivista ilmapiiriä yllä niin kotona kuin työpaikoilla. Elämme haasteellisia aikoja, huolia ja murheita on riittämiin. Oman jaksaminen vuoksi on tärkeää erottaa asiat, joille voi tehdä jotain asioista joille ei mahda mitään. Turhat murheet pois ja täysillä nauttimaan elosta ja olosta. VATVOMINEN POIS Englannin kielen sana rumination tarkoittaa asioiden kierrättämistä yksinään omassa päässään, mikä johtaa asioiden hautomiseen, vatvomiseen, märehtimiseen ja murehtimiseen. Vatvominen ja märehtiminen ovat haitallisia, koska ne ylläpitävät ja pahentavat surullisuutta. Ne myös ylläpitävät negatiivista ajattelua ja haittaavat ongelmanratkontakykyä. Motivaatio muutosten tekemiseen vähenee. Vatvominen ja märehtiminen haittaavat keskittymistä ja aloitekykyä. Seuraavassa on esimerkkejä asioista, joita voit tehdä sen sijaan, että käytät aikaasi vatvomiseen ja märehtimiseen: Sano itsellesi STOP, vatvominen loppui nyt! Lopeta vatvominen ja itsesi vertailu toisiin heti. Suuntaa huomio muualle. Lue, katso TV:tä, kuuntele musiikkia, harrasta liikuntaa ja tapaa ystäviä. Toimi ongelmien ratkaisemiseksi. Varaa huoliaikaa 30 minuuttia päivässä. Tee lista tilanteista, jotka laukaisevat vatvomisen. Opettele meditoimaan. Aloita uusi harrastus, esim. ruuanlaitto, patikointi, puutarhanhoito, maalaus, koiran kouluttaminen. Pohdi, mitä olet oppinut vaikeista ajoista? Olet saattanut oppia kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta, lojaalisuutta, rohkeutta, avomielisyyttä, anteeksiantoa tai itsekuria. Tätä kutsutaan trauman jälkeiseksi kasvuksi. Lähde: Terveyskirjasto.fi Lue lisää: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00009 Palkankorotus kaikille, ei nollalinjaa. Ammatillisista keskusjärjestöistä Akava esitteli mallin keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi. Akava on valmis neuvottelemaan vähintään kaksivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla myös palkankorotukset sovittaisiin kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen molemmilla sopijaosapuolilla olisi mahdollisuus irtisanoa sopimus tai sopia kolmannesta vuodesta sekä sen korotuksista, linjasi Akavan työvaliokunta tiistaina. Suomen talous sukeltaa nyt pahasti ja ay-liikkeen tehtävä on huolehtia siitä, että mahdollisimman monella on töitä. Akava on valmis takaamaan elinkeinoelämälle ennustettavuutta ja vakautta jopa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder. Akava esittää kaksivuotista palkkaratkaisua Työvaliokunta antoi johdolleen valtuudet neuvotella maltillisista palkankorotuksista, jotka maksetaan kaikille. Nollakorotuksista Akava ei lähde neuvottelemaan. Selvitystemme mukaan joka viides johtaja ja asiantuntija tai erityisasiantuntija tekee kirjaamattomina ylitöinä lähes yhden ylimääräisen työpäivän viikossa, joten he ovat palkkansa ansainneet. Lisäksi Suomi pyörii nyt lähes yksinomaan palkansaajien kulutuksen varassa, kun vienti ei vedä. Tämä olisi työnantajankin hyvä muistaa, Fjäder huomauttaa. Palkansaajien ostovoiman takaamiseksi Akava vaatii maan hallitusta tekemään vuosien 2014 2015 palkkaverotukseen inflaatiotarkistukset. Yritysten sitouduttava työllistämään Akava on valmis neuvottelemaan suppeasta työmarkkinaratkaisusta nopeassa aikataulussa. Jos me työllistymisen nimissä sitoudumme maltillisiin korotuksiin, on myös työnantajan sitouduttava työllistämään. Tämän vuoksi voittoa tekevien yritysten vastuuta tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa pitää korottaa. Lisäksi Akava vaatii ammattiliitoille kanneoikeutta, Fjäder sanoo. Akava sitoisi vuoden 2014 työeläkemaksun osaksi työmarkkinaratkaisua ja sopisi selkeän aikataulun työeläkejärjestelmän uudistamista koskeville neuvotteluille. Jo sovituista eläkemaksuista on pidettävä kiinni. KU 13.8.2013 Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat valmiit neuvottelemaan keskitetystä ja ostovoiman turvaavasta palkkaratkaisusta. Työmarkkinoiden raami, johon myös valtiovalta toimenpiteillään osallistuisi, tukisi parhaiten talouskasvua, vakautta ja työllisyyttä. Yli 430 000 työntekijän kunta-ala on maan suurin sopimusala. - Palkkaratkaisun tulee sisältää kaikille yleiskorotus. Ilman sitä ei lähdetä edes vakavasti neuvottelemaan, puheenjohtajat muistuttavat. - Keskitetty ratkaisu ei saa myöskään heikentää kuntien rahoitusasemaa entisestään. Tuloveroasteikkoon on paikallaan tehdä inflaatiotarkistukset. Muut veronalennukset pahentaisivat julkisen sektorin rahoitusvajetta. Kunnille ei saa sälyttää myöskään mitään lisävelvoitteita. Mahdolliset veromenetykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. - Lisäksi virka ja työehtosopimuksissa on varauduttava kuntarakenteen muutokseen. Se merkitsee kuntakoon suurenemista ja toimipisteiden siirtymistä etäämmälle toisistaan. Tästä seuraa työntekijöitten liikkuvuutta työpisteiden välillä, mikä on otettava huomioon verotuksessa ja palvelussuhteen ehdoissa. Rakenteelliset muutokset eivät voi tulla kunta-alan palkansaajien maksettaviksi. Kuntatyöntekijöiden palkkauksen kehityksestä on pidettävä huolta myös taloudellisesti vaikeampina aikoina. Työntekijät ovat sitoutuneet kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämiseen ja heitä on tarpeen kannustaa siinä. Työn mielekkyyden ja henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen ohella palvelujen tuloksellisuuden kehittymisen on huomioitava palkitsemisessa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun 2014. Kuntatyöntekijöiden ja työnantajien edustajat ovat koolla 15. - 16. 8. 2013 yhteistoiminta- ja kehittämisseminaarissa Lappeenrannassa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO puheenjohtaja Olli Luukkainen Kunta-alan unioni puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL) puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty) Tekniikka ja Terveys KTN puheenjohtaja Keijo Houhala Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ puheenjohtaja Silja Paavola 15.8.2013 Otteita otsikoista ja artikkeleista Euroalue pääsi taantumasta - heiveröinen elpyminen alkoi Lähde: YLE 14. 8. 2013 Kuluttajahintojen nousu kiihtyi 1,6 prosenttiin Lähde: STT 14. 8. 2013 Kuluttajahintojen nousutahti vauhdittui heinäkuussa 1,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli 1,4 prosenttia. Inflaation lievä kiihtyminen selittyy Tilastokeskuksen mukaan etenkin reseptilääkkeiden kallistumisella. Hallitus haluaa kunnat vastuuseen yhteispalvelupisteistä Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 13. 8. 2013 Jos hallituksen tahto toteutuu, kunnat pyörittävät jatkossa palvelupisteitä, joista saa myös valtionhallinnon palveluita. Yhteistä asiakaspalvelua koskeva lakiluonnos on parhaillaan kunnissa syynättävänä, mutta eri viranomaistahojen antama palaute oli jo selvitysvaiheessa viileää. Palvelupisteistä saisi niin poliisin, TEtoimistojen, verottajan, maistraatin, elykeskusten, kuntien kuin ehkä Kelankin palvelut. Työryhmä ehdottaa verkostoa, jossa vähintään 90 prosenttia palvelupisteen vaikutusalueen asukkaista asuisi enintään 40 kilometrin päässä pisteestä. Kilpailukykyä ei jätetä Lähde: Taloussanomat 13. 8. 2013 Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta on tullut talouskeskustelussa mantra, joka keskittyy usein puheisiin palkoista. Vaikka taloustieteilijöiden joukossa on kirjavia näkemyseroja, kilpailukyvystä puhuttaessa yhteinen sävel tuntuu löytyvän helposti. Tuttua sanastoa työvoimakustannukset, palkka, kilpailukyky, energia- ja kuljetuskustannukset, menetetyt vientitulot Lähes sadassa kunnassa säästötoimia tai lomautuksia Lähde: Tilannetiedote suunnittelija Leena Peltoniemi 12. 8. 2013 Noin sadassa kunnassa on tänä vuonna toteutettu ja suunnitellaan erilaisia säästötoimenpiteitä, -ohjelmia tai -talkoita. Osassa kunnista on käytössä myös henkilöstön lomautuksia. Lomautusten vaihtoehtoina kunnat tarjoavat usein vapaaehtoisia vapaita. Tämä edellyttää asioiden sopimista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lomautuksia pidetään useimmissa kunnissa viimeisenä keinona talouden tasapainottamiselle. Ne eivät perustu palvelutarpeen muutokselle ja ovat vain ensiapua kurjaan taloustilanteeseen, joka vaatii useimmiten rakenteellisia muutoksia kuntataloudessa. Palkatonta lomaa? Lähde: Talouselämä 14. 8. 2013 Kaksi kolmasosaa Kuopion kaupungin esimiehistä on käyttänyt mahdollisuuden jäädä kahdeksi viikoksi vapaaehtoiselle palkattomalle lomalle, kertoo YLE. Esimiestehtävissä työskentelee reilut 600 henkilöä. Vähiten osallistujia on ollut työnjohtotehtävissä työskentelevien joukosta. Palkattoman loman pitäminen on vapaaehtoista. KU 13.8.2013 6 7
Ei kasvua ilman ostovoimaa Akavan ehdotus ostovoiman turvaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi: 2,5 prosentin inflaatiotarkistus ansiotuloverotukseen Mahdollisten työntekijöiden eläkemaksujen korotusten kompensoiminen ansiotuloverotuksessa Maltilliset palkankorotukset Teksti: Jaana Parkkola, Akava BKT:n muutos ja siihen vaikuttavat kysyntäerät Vaara ohi vai pahin edessä? Suomen talous on kamppaillut lamaa vastaan jo viisi vuotta. Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mielestä talouskriisistä on selvitty suhteellisen hyvin 90-luvun mustiin vuosiin verrattuna tähän saakka. Työttömyys ei ole räjähtänyt käsiin, vaikka teollisuudella ja viennillä on mennyt heikosti useamman vuoden ajan, Koev sanoo. Teollisuudesta on hävinnyt työpaikkoja ja uutta työtä on syntynyt erilaisissa liike-elämän palveluissa. Koev muistuttaa, että palvelusektorille ei synny uusia työpaikkoja, ellei suomalaisten ostovoimasta huolehdita. Suomen talous on pyörinyt viime vuosiin asti lähinnä siksi, että kotimainen kulutus on kasvanut. 56 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta. Sen merkitys on lisääntynyt sitä mukaa, kun perinteisen teollisuuden merkitys on pienentynyt. Yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin tänä vuonna loppunut ja vienti on sakannut. Koevin mukaan kotimaisen kysynnän lasku jatkuu todennäköisesti ensi vuonna ja muuttuu jyrkemmäksi. Tässä tilanteessa olisi tärkeintä tukea suomalaisten ostovoimaa. Ostovoima pohjalukemissa Palkkojen ostovoimaa kuvaavat tilastot ovat karua luettava. Vaikka yleinen ansiotaso nouseekin ensi vuonna valtionvarainministeriön arvion mukaan 2,4 prosenttia, käteen jää vähemmän euroja kuin aiemmin. Palkkojen ostovoima laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen. Ansiotason kehityksestä huolimatta ostovoima laskee 0,5 prosenttia. Ensi vuonna ostovoiman syvenee näillä näkymin entisestään. Jos laskelmissa huomioidaan kunnallisverotus ja eläkemaksujen korotus, ostovoima laskee prosentin, Koev ynnää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verojen ja hintojen muutosten jälkeen keskivertopalkalla saa tänä ja ensi vuonna puolisen prosenttia vähemmän tavaroita ja palveluja kuin viime vuonna. Tällä ei kotimaista kysyntää lisätä. Mikä neuvoksi? Koevin mukaan ilmassa on monta kysymysmerkkiä, joista yksi on ensi syksyn palkkaratkaisut. Suomen teollisuuden, vientisektorin ja työllisyyden parantamiseksi olisi tärkeää, että ratkaisu olisi maltillinen. Se ei kuitenkaan edistä ostovoimaa, ellei verotusta samaan aikaan kevennetä. Ostovoimaa edistävä ratkaisu eli tuntuvat palkankorotukset puolestaan vaikeuttavat teollisuuden kilpailukykyä. Tämä kuvastaa, kuinka vaikea tilanne on. Ansiotuloverotukseen inflaatiotarkistus Syksyn neuvotteluista odotetaan tiukkoja. Maltilliset palkankorotukset eivät lämmitä palkansaajaa, kun inflaatio, eläkemaksut ja veronkiritykset vievät ostovoiman pakkaselle. Jos halutaan sekä ostovoimaa että työllisyyttä vahvistava palkkaratkaisu, sitä on tuettava ansiotuloveron alentamisella. Akava esittääkin ansiotuloverotukseen 2,5 prosentin inflaatiotarkistusta, Koev sanoo. Lisäksi toinen lääke on eläkemaksujen kompensoiminen. Työmarkkinaosapuolet sopivat ensi syksynä ensi vuoden eläkemaksuista. Jos työntekijöiden eläkemaksut nousevat, ne on kompensoitava aiempien vuosien tapaan ansiotuloverotuksessa. Yhteisveropäätöksellä hitaat vaikutukset Hallituksen yhteisöveropäätöstä Koe kuvailee kaiken kaikkiaan myönteiseksi asiaksi, jossa palkansaajat kuitenkin unohdettiin tyystin. Samalla hallitus muutti verolinjaa, johon aiempina vuosina on totuttu. Suomessa on viimeiset 15 vuotta elvytetty matalasuhdanteissa nimenomaan ostovoimaa vahvistamalla. Istuva hallitus muutti veropoliittisen linjan kerralla, kun se alensi yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Päätös parantaa tuntuvasti yritysten kannattavuutta. Ansiotulo- ja kulutusverojen kiristykset sen sijaan nakertavat ostovoimaa. Koevin mukaan yhteisöveroalennus näkyy Suomen taloudessa myöhemmin, kun taloustilanne Euroopassa paranee. Suhdannepoliittisesti olisi ollut fiksumpaa alentaa ansiotuloverotusta, jolla olisi lisätty kotimaista kysyntää. Yhteisöveropäätöksellä ei ole välittömiä talouden elvytysvaikutuksia tai ne ovat hyvin vähäisiä. Ja toisaalta kustannukset näkyvät heti valtion kassassa, Koev huomauttaa. 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* 2013* 2014* 2015* Lähde: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat Arvioita palkkojen ostovoiman kehityksestä Bruttopalkka 2012 e/kk 2013 2014 a) 2014 b) Nettoreaalipalkan muutos, %, edellisestä vuodesta 1 500-0,2-0,2-0,7 2 000-0,1-0,2-0,7 2 500-0,4-0,5-0,9 3 000-0,4-0,5-0,9 3 500-0,5-0,5-1,0 4 000-0,4-0,5-1,0 4 500-0,4-0,4-1,0 5 000-0,4-0,4-0,9 5 500-0,3-0,4-0,9 6 000-0,5-0,7-1,1 7 000-0,6-0,6-1,1 9 000-0,7-0,5-1,1 Vuodelle 2014 on laskettu kaksi vaihtoehtoa a) ansiotuloverotukseen vaikuttavat vain hallituksen tekemät päätökset b) lisäksi työntekijän eläkemaksun korotus 0,4 % ja kunnallisverotuksen kiristys keskimäärin 0,1 % Yksityinen kulutus Investoinnit Nettovienti Muu kotimainen kysyntä BKT 8 9
Ryhtiä hommiin, Kehnot ja turhat kokoukset syövät kallisarvoista työaikaa. Siellä se taas pitää yksinpuhelua ja etupäässä asian vierestä. Ei ihme, että kaikki näpräävät kännyköitään. Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä silti, ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään. Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkään ei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt, kun olisi sata deadlinea päällä! Kuulostaako tutulta? Mietteitä kokouksissa, kenties? Huonot kokouskäytännöt nousivat esiin Jyväskylän yliopiston vararehtorin, professori Kaisa Miettisen Jyväskylän yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse sietää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin. Miettisen kirjoitus herätti huomiota. On tullut palautetta, että onko siinä mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota tehdä, Miettinen kertoo. Muka-kokoustaminen pannaan kokousväki! Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen, Akava Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyttä. Kokous on valmisteltava huolella ja materiaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on tehtävä selväksi päätetäänkö kokouksessa jotain vai onko tarkoitus vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäksi heidän on ennen kaikkea oltava varmoja, että kokous on oikeasti heitä varten. Ettei tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännykkää tai tablettitietokonetta. Moinen muka-kokoukseen osallistuminen pitäisi laittaa mielestäni pannaan. Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se pidetään? Miettinen kysyy. Kun kaikki ennakkovalmistelut on tehty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten ne käytännössä toteutetaan. Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat asiat ovat esillä uudestaan seuraavassa kokouksessa. Se, että kerrasta toiseen puhutaan samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo. Hän on joutunut urallaan ajoittain huonoihin kokouksiin. Ne voivat yllättää milloin vain. Kun olin aikanaan opiskelijajäsenenä laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkirjasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokouksessa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei mitenkään vedetty yhteen. Monesti olen poistunut kokouksesta miettien, että ajan olisi voinut käyttää paljon paremmin. Suurella joukolla on pähkäilty asiaa, joka olisi etukäteisvalmistelulla ollut helposti hoidettavissa, Miettinen kertoo. Työryhmiin tehokkuutta Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehottoman kokoustamisen olevan ajan henki. Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeasti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki vaan turhautuvat. Työajan hukkaaminen kokouksissa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana, jolloin yliopistojen pitää karsia kuluja, isopalkkaisia professorejakin on varaa istuttaa kokouksissa, joissa ei synny mitään hyödyllistä. Hallintoon liittyvät pakolliset kokoukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen mukaan vähentyneet viime vuosina, kun esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin? Toisinaan vaikeat asiat poistetaan päiväjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina ei muisteta palata työryhmän tuloksiin, vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jälkeen. Työryhmä ei välttämättä edes kokoonnu ja saattaa kestää aikansa ennen kuin se huomataan, Miettinen sanoo. Turhaa näennäisdemokratiaa Turhia kokouksia järjestetään monesta syystä, motiivina voi olla esimerkiksi näennäisdemokratia. Tällöin asiat on käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujille annetaan näennäinen tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei kuitenkaan oikeasti oteta vastaan. Kokouksissa turhautuminen voi Miettisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaustaisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoida ja työskennellä tunnu luontevalta. Miettinen on matemaatikko, ja nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua heistä turhalta. Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että joutava istuminen turhissa kokouksissa loppuisi? Jos kukaan ei mene huonosti valmisteltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan jotakin vaikutusta. Työmotivaatio on tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin osallistuu mielellään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset, Miettinen painottaa. Saa tapella Sisäministeriön ylitarkastaja Panu Artemjeff on ahkera kokoustaja. Hänellä kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta kolmeen tuntiin. Hyvän kokouksen tuntomerkit Materiaali ajoissa. Tarkoitus on ilmaistava päätetäänkö vai keskustellaanko. Paikalle, jos läsnäolo on tarpeellinen. Kaikki osallistujat valmistautuvat hyvin. Alkamis- ja päättymisaika ilmoitettava. Ei liian pitkä. Puheenjohtaja on tärkeä hän johtaa keskustelua, pitää kokouksen asiassa ja tekee yhteenvedot. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tehdään pöytäkirja. Huonoa kokousta ei tarvitse tiivistää. Sen kyllä huomaa ja tuntee nahoissaan. Kokousten muoto vaihtelee. Paljon on sellaisia kokouksia, joissa työstetään yhdessä jotain prosessia, kuten tekstiä, Artemjeff kertoo. Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia esimerkkejä. Jos kokouksen syy on vain muodollinen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole osattu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa tai liian vähän. Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff huomauttaa, että työnteolla on sosiaalinenkin puoli. Ihmisten on pystyttävä vaihtamaan ajatuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin. Menestyvä kokouskulttuuri voi olla monen muotoista. Artemjeff kertoo esimerkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain työmatkalla. He kutsuvat yhteiskuntaansa macchiato societyksi, nimitys viittaa kahviin. Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein saman tien kahville. Epämuodollisissa kahvilatiloissa voi puhua suoraan, siellä asiat päätetään. Artemjeffin määritelmä huonosta kokouksesta on myös sellainen, jossa ihmiset eivät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa puolesta. Jos kokouksessa oikein tapellaan, asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi, puheenjohtaja on epäonnistunut tehtävässään. 10 11
Brita Sahros Kuva: Eila Palojärvi Maisemauvat: Eila Palojärvi KTL:n seminaari Peurungalla Teksti: Eila Palojärvi Tapani Kiminkinen Kuva: Eila Palojärvi T ekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n seminaari pidettiin 18.-19. 5. 2013, paikka oli kylpylähotelli Peurunka Laukaalla. Hotelli sijaitsee veden äärellä ja ajankohtaan sattui sopivasti aurinkoviikonloppu. Puheenjohtaja Kirsi Kujala avasi seminaarin. Paikalla oli kaikkiaan 42 henkeä, puolet hallituksen jäseniä ja loput muita jäsenyhdistysten edustajia eri puolilta Suomea. KTL:n puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Pelkojen polulta elämisen rohkeuteen Tavanomaisuudesta poikkeava alku, virkistävä virittäytyminen maalaislääkäri (Saarijärvi) Tapani Kiminkisen johdolla. Esitystapa todella havahdutti, piti kuulijat aktiivisina ja hereillä tilastojen ja sarjakuvien kera. Vilkasliikkeinen ja elävä luennoitsija käsitteli vakavia asioita pilke silmäkulmassa. Ohessa lainauksia hänen puheenvuorostaan. Tilastokeskuksen kuolleisuus- ja eloonjäämistaulukoiden mukaan 1800-luvun loppupuolella 30% kuolinsyistä oli nälkä, täsmällisemmin ruuan puute. Nyt työikäisiä vaivaa ylipaino 34-38%:lla. Yleisiä kuolinsyitä ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus, itsemurha, rintasyöpä ja alkoholi. Eliniänodotus vuosina 1941-2008 on naisilla kasvanut 62 vuodesta 83:een ja miehillä vastaavana aikana 54 vuodesta 76,3 vuoteen. Uhkana on, ettei maa ole enää hyvinvointiyhteiskunta vaan jonkinlainen luokkayhteiskunta (esim. mielenterveys, syrjäytyminen). Miltä tuntuu, kun ei yhteiskunta tarvitse? Miten kaikkinainen köyhyys poistetaan? Edunvalvonta on muutakin kuin rahaa. Vanhenevaa kunnioitetaan saamelais- ja romanikulttuurissa, entä valtaväestössä? Hyvään elämään ja jaksamiseen kuuluu monenlaisia asioita kuten ystäviä, parisuhde, työ, harrastuksia ydinperhe. Elämä on kokemuksen arvoinen ja turvallinen. Terveellisyyteen kuuluu muutakin kuin kolesterolia. Asioille on muoto: yhdessä kokeminen on tärkeää. Kyseessä voi olla ruoka, kulttuuri, urheilu tai leikki. Mitään työtä ei jaksa kauan ellei sillä ole merkitystä tai sisältöä. Henkilöstö viihtyy parhaiten, jos vastuunjako on selvä, työtovereihin ja esimiehiin voi luottaa ja he auttavat tarvittaessa. Kirsi Kujala ja Eija Rautalin Kuva: Jarmo Latva-Lusa Kuva: Eila Palojärvi 12 Kuva: Jarmo Latva-Lusa 13
K T L:n I l moitu st au lu TJS tiedottaa koulutuksistaan Elokuun alussa ilmestynyt Koulutukset ja palvelut -esite on nyt luettavissa myös verkossa. Esite löytyy verkkosivuilta www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus. Suora linkki esitteeseen http://epaper.edita.fi/tjs/ koulutuksetjapalvelut2013-2014/ Kuva: Jarmo Latva-Lusa - sosiaalinen tuki, hyvät työkaverit - terveellinen työpaikka-alue - tupakointirajoituksia - syrjäytymisen estämistä - innostava työ parantaa työn laatua - positiivinen palaute Tavoitteena on fyysinen ja henkinen aktiivisuus. Luottamuksen syntyyn tarvitaan toivoa, innostusta, iloa, arvostusta, kuulemista ja turvallisuutta. Eväät saadaan lapsuudesta. Tyly pomo työpaikalla on työntekijöille terveysriski (Jussi Huttunen) Jarmo Latva-Lusa Kuva: Eila Palojärvi Kuva: Jarmo Latva-Lusa Sopimusasioita pohdittavana Tarvitaan: Esitteessä ovat kaikki syksyn 2013 ja vuoden 2014 koulutukset niin yhdistystoimijoille, henkilöstön edustajille kuin liittojen työntekijöillekin sekä ideoita tilauskoulutuksiin ja tietoa koulutustilojen tai oppimisalustojen vuokrauksesta. Esitteeseen on koottu myös muut palvelumme sekä luettelo tilattavista ja verkossa luettavista julkaisuista. Iltapäivällä tehtiin ryhmätöitä sopimusalakohtaisista asioista. Sunnuntaiaamuna työryhmien yhteenvedot esitettiin hallitukselle. Varsinaiseen sopimusneuvottelut etenevät omia totuttuja neuvotteluaikatauluja seuraten. Tässä vaiheessa asiat eivät vielä aivan konkreettisia ja julkisia ole. Tavoitteita käytiin läpi sopimusalaryhminä edellisten KTLsopimustavoitteiden ja niiden toteutuman pohjalta ja lopuksi tehtiin yhteenveto hallitukselle. Neuvoteltaviin on listattu ensimmäiseksi Kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteiset tavoitteet, jotka koskevat esim. vuosilomaa, työaikaa, palkkausta ja palkkausjärjestelmiä ja työhyvinvointia. Sopimusalakohtaisilla on eroja ja niiden tavoitteet poikkevat hieman toisistaan prosentteina tai painotuksina eri vuosina. Keskeistä on Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kuntaalan teknisten sopimus (TS) ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY) teksteihin tulevat muutokset, parannukset ja/tai heikennykset tulevassa sopimuksessa. Siitä tiedämme enemmän vuodenvaihteessa. Paperisia esitteitä voi edelleen tilata TJS:n toimistolta osoitteesta isto@tjs-opintokeskus.fi Kaikki koulutukset ovat myös nähtävillä TJS:n verkkosivuilla ja niihin voi jo ilmoittautua. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset 29. 10. 2013 mennessä pj. Eila Palojärvelle sähköposti e.ha.paloj(ät)phnet.fi tai puhelimitse 050 5485 729 iltaisin. Akava, SAK ja STTK jatkavat kesäduunari-infon kaltaista nuorten työelämäneuvontaa myös syksyllä 2013. Nuorten duuni-info -niminen palvelu on toiminnassa seitsemän viikkoa 16. 9. -1. 11. Siinäpä osallistujille lukemista, onkohan herännyt uusia kysymyksiä kesäkuukausina!. Infosta saa maksutta tietoa työelämän perusasioista puhelimitse, sähköpostilla ja nettisivujen kautta. Neuvontaa annetaan arkisin kello 9-15 ja neuvojana toimii oikeustieteen ylioppilas Juha Koskinen. Jari Lehdonkivi Kuva: Eila Palojärvi Sääntömääräinen vuosikokous Aika: Tiistai 5. 11. 2012 klo 17.00 Paikka: Ravintola Torero (kabinetti), os. Rautatienkatu 15, Lahti Kutsutut: Kaikki KTL:n paikallisyhdistyksen jäsenet Hallituksen jäsenille jaettiin nykyiset sopimusalakohtaiset kirjat (KVTES, TS tai PTY) sekä KVTES-palkkausjärjestelmäopas Toimiva palkkaus on kaikkien etu. Tässä pääsopijajärjestöjen yhteisessä oppaassa kerrotaan KVTES-palkkausjärjestelmästä. Siitä voi olla hyötyä paikallisten tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmiä kehitettäessä. Opas ei kuitenkaan ole virka- ja työehtosopimus. Paula Merikallio ja Jouko Tervonen Kuva: Jarmo Latva-Lusa KTL Päijät-Häme ry Tervetuloa! Akavan, SAK:n ja STTK:n neuvontapuhelin toimii myös syksyllä KTL Päijät-Häme ry Hallitus Nuorten duuni-info on osa Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa 28. 8. - 4. 11. 2013. Kampanjan kohderyhmä ovat 15-25-vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja sen tavoitteena on saada 3 000 nuorta töihin tai aloittamaan opinnot. Lisäksi kampanja tavoittelee nuorille 10 000 uutta yritysten tarjoamaa työmahdollisuutta ja 2 000 uutta aikuista tukihenkilöä. Nuorille. Nyt! -kampanjalla on oma verkkopalvelu, joka aukeaa elokuun lopussa. Lisäksi kampanja näkyy kaikilla Ylen kanavilla ja välineissä TV1:stä YleX:ään. SAK:n, STTK:n ja Akavan lisäksi Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaan osallistuvat muun muassa Sitra, Pelastakaa Lapset ry, alueelliset yrittäjäjärjestöt ja 4H. VARSINAIS-SUOMEN TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY SYYSKOKOUS Varsinais-Suomen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n Sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 10. 10. 2013 klo 17.00 Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoitathan osallistumisestasi Seppo Heikinmaalle seppo.heikinmaa(ät)turku.fi viimeistään 3. 10. 2013. Tervetuloa! Hallitus 14 15