Pienaukkojen uudistuminen

Samankaltaiset tiedostot
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Korpien luontainen uudistaminen

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

onnistuminen Lapissa

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kestävää metsätaloutta turv la?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kangasmaiden lannoitus

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Toimenpiteet kuvioittain

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Suomen metsävarat

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa

ONNELA Kunta: Sotkamo

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Transkriptio:

Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen

Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt P-S Elisa Suutari Luke/Erkki Oksanen 2 6.6.2018

Kuusikoiden pienaukot (MONTA) MT-kuusikko, Etelä-Suomi MONTA -koe avohakattiin pienaukkoja (läpimitta n. 50 m) muokkauksella ja ilman luontainen taimettuminen 10 vuotta Taimettumistulos 10 v hakkuusta Markus Strandström 3 6.6.2018

Kasvatuskelpoisia taimia kpl/ha Kuusikoiden pienaukot (MONTA) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 koivu, mänty kuusi Pienaukkometsiköistä tavoitteessa (>1600 kpl/ha) 27% hyväksyttävä (1300-1600) 10% välttävä (1000-1300) 45% huono (< 1000) 18% 800 600 Maanmuokkaus ei oleellisesti 400 parantanut uudistamistulosta 200 Valkonen ym. (2011) 0 pienaukot pienaukot + äes säästöpuuh. avohakkuu 4 6.6.2018

Rehevien maiden kuusikot E-S (DistDyn, Isojärvi) Margot Downey, Sauli Valkonen & Juha Heikkinen (2018) Runsaasti taimia pienaukoissa (kpl/ha) mänty 700 kuusi 20 400 koivu 6 800 muut 8 000 rehevä kasvillisuus haittaa kovasti taimien menestymistä, uudistamistulos epävarma reunametsän lähellä vähemmän pöheikköä, enemmän taimia siksi runsain kuusen taimettuminen alle 30 m pienaukoilla Margot Downey tässä vain muokkaamattomat alat, koska tutkittiin kasvillisuuden vaikutusta 5

Taimettuminen tosi rehevien maiden pienaukoissa: aukkojen oltava läpimitaltaan <40 m Margot Downey 6

Taimimäärä, kpla/ha Lisääkö maanmuokkaus taimettumista? (DistDyn) Elisa Suutari & Sauli Valkonen joka toinen pienaukko muokattu laikkumätästyksellä, joka toinen muokkaamaton osa epävarmoja: muokkaamaton vai muokkausjälki peittynyt (6-7 v) 25000 20000 Lehtipuut Havupuut 15000 10000 5000 0 Ei muokattu Epävarma Muokattu Matti Koivula Sauli Valkonen 7

Kainuun kuusikot Sauli Valkonen ja Juha Siitonen (2016) vanhat kuusikot tuoreella kankaalla Suomussalmella 8 metsikköä pienaukkojen koko vaihteli 0,1 0,4 ha (läpimitta = 35-65 m) tulos 12-14 vuotta perustamisesta Juha Siitonen Juha Siitonen 8 6.6.2018

Taimia kpl/ha Tulos Kainuun pienaukkokokeessa Kasvatuskelpoisia taimia kpl/ha hyvin uudistui! muokkaus lisäsi taimettumista huomattavasti (kokonaismäärää) aukon koolla ei vaikutusta (0,1-0,3* ha) kaikki istutetut alat olisivat taimettuneet erittäin hyvin ilman istutustakin koe Suomussalmella entä Lappi? 2500 2000 1500 1000 500 muu koivu kuusi mänty luont mänty ist 0 muok+ist ei muok ei ist 9 6.6.2018

Korpikuusikoiden pienaukot Pohjois-Suomessa (Hannu Hökkä et al. 2011, 2012, 2014, 2018) 2005 perustettu kaksi kenttäkoetta Tervola, Lintupirtti (33 pienaukkoa, 4 lohkoa) Oulu, Asmonkorpi (18 pienaukkoa, 3 lohkoa) Ympyränmuotoisen pienaukon läpimitta 10 25m, kasvupaikka Rhtkg ja MtkgI Lisäksi Tervolassa testattiin kaivurilaikutus ja pienehkö avohakkuu (0,3 ha) Uudistamistulos 5 ja 10 v kuluttua 6.6. 201 8 10

Uudistamistulos 5v kuluttua 25000 20000 > 0.1 m < 0.1 m 15000 Taimia, ha -1 10000 5000 0 2006 2008 2009 2010 2006 2008 2009 2010 Pienaukot Pieni avohakkkuu (0,3 ha) 6.6. 201 8 11

Uudistamistulos 10v kuluttua (Hökkä & Repola 2018 upouusi Metsätieteen aikakauskirjan juttu) Erinomainen tulos: kasvatuskelpoisia kuusia 2200 kpl ha -1 keskipituus 73-84 cm tyhjiä (10 m 2 ) koealoja 18-21 % 20-25 aukot taimettuneet runsaammin kuin 10-15 m aukot, mutta erot eivät merkitseviä Pienellä avohakkuulla (0,3 ha) huonommat tulokset kasvatuskelpoisia 1400 kpl ha -1 siitä 42 % koivua tyhjiä koealoja 55 % pintakasvillisuuden rehevöityminen 6.6. 201 8 12 Hannu Hökkä

Muokkaus? Maanmuokkausta ei tarvita itse asiassa siitä oli haittaa 6.6. 201 8 13

Männikön pienaukkojen uudistuminen koe Rovaniemellä Kuva: Ville Hallikainen

Taimia, kpl/ha Tulos männikön pienaukkokokeessa Rovaniemellä tulos 5 vuotta pienaukkohakkuusta hyvin uudistui männyn taimien kokonaismäärä 22 000 kpl/ha tyhjiä koealoja (5 m 2 ) 10 % vastaava kasvatuskelpoisten taimien määrä 1 900 kpl/ha aukon koolla vaikutus: 20 m > 40 m > 80 m, syynä ilmeisesti siementen leviäminen muokkaus lisäsi taimettumista huomattavasti (kokonaismäärää) kasvillisuus ei rehevöitynyt juuri lainkaan 25000 20000 15000 10000 5000 0 0 10 20 30 40 Etäisyys reunametsästä, m 15 6.6.2018

Lisätietoja Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus PL 2, FI-00791 Helsinki puh. +358-29-532 5507 Sauli.Valkonen@luke.fi Riikka Piispanen 16 6.6.2018