D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu.... 2 D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences... 4 D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants... 5 D3.003 Trauma- ja mielenterveysoirden esiintyminen maahanmuuttajilla... 7 D3.004 Maahanmuuttajien kokeman syrjinnän yhteydet mielenterveysoirsiin ja elämänlaatuun... 8 D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut... 9 D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oirsta kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä... 10 D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta... 11 D3.008 Päihtdenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa... 12 D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and socio-psychological strain... 14 D3.010 Characteristics of well-bng among different immigrant groups in Finland... 14 D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland.... 17 D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi... 18 D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoirluun... 19 D3.014 Kotona olevien maahanmuuttajanaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyspalveluiden käyttö... 21 D3.015 THE ASSOCIATION BETWEEN MENTAL HEALTH SYMPTOMS AND LIFESTYLE FACTORS AMONG RUSSIAN, SOMALI AND KURDISH MIGRANTS: A POPULATION-BASED STUDY... 23
D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä Tausta: Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksessa mitattiin ajankohtaisten psyykkisten oirden esiintyvyyttä Hopkin s Symptom Checklist -menetelmän masennus- ja ahdistusoirta mittaavalla osiolla (HSCL-25). HSCL:n kysymykset mittaavat oirden esiintymistä viimsen viikon aikana. Kysymyksiin vastataan neliportaisella astkolla ( lainkaan, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon). Aikaisempien tutkimusten perusteella HSCL -25 on arvioitu validiksi oiremittariksi usden erilaisten kulttuurien edustajien keskuudessa. Tarkempaa rakennevaliditeettia on tutkittu Ruotsissa suomalais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien ja ruotsalaisen kantaväestön välillä (Tinghög ja Carstensen 2010), mutta Maamu-tutkimukseen osallistunta etnisiä ryhmiä aiemmin ole verrattu. Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailla HSCL:n rakennevaliditeettia venäläistaustaisten, somalialaistaustaisten ja kurditaustaisten vastaajien sekä Terveys 2011-tutkimukseen osallistunsta valittujen suomalaisten (äidinkieli suomi) välillä. Tarkoituksena on selvittää, toimivatko yksittäiset kysymykset samalla tavalla eri etnisissä ryhmissä, vai esiintyykö vastaustaipumuksessa systemaattisia eroja eri etnisten ryhmien välillä. Työryhmä: Sebastian Therman, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Carla Schubert ja Riikka Lehtisalo, Tampereen yliopisto Muuttujat: sosiodemografiset taustamuuttujat, etninen ryhmä, koettu terveydentila (B101), pitkäaikaisen sairauden tai vamman olemassaolo (B102), palvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi (D301), HSCLmittarin kysymykset, tieto siitä, täyttikö henkilö HSCL-lomakkeen itse vai kysyttiinkö se haastattelumuodossa. Samat tiedot pyydetään sekä Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimukseen osallistunsta että vertailuainstona käytetystä otoksesta Terveys 2011-tutkimukseen osallistunsta. Julkaisu: englanninkielinen artikkeli, jota tarjotaan julkaistavaksi International Journal of Methods in Psychiatric Research-lehteen Rahoitus: tehdään virkatyönä Viitteet: Tinghög P, Carstensen J. Cross-cultural equivalence of HSCL-25 and WHO (ten) Wellbng Index: Findings from a population-based survey of immigrants and non-immigrants in Sweden. Community Ment Health J 2010;46:65-76 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu. Tausta
Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usn vaikeuksia eri elämänalulla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhtden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikta, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt aikoinaan kotimaansa. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja hkentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuurssa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtunden kieltsten asentden takia monet maahanmuuttajat vät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Mielenterveysongelma voi esiintyä kulttuurisista syistä myös somaattisina vaivoina tai kipuina. Hoitamatta jääneet mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti ongelmista kärsivän ihmisen tulevaisuuteen: Lisäksi ongelmat vaikuttavat hänen perheeseensä. Maahanmuuttajien ryhmä ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää usta eri kansalaisuuksia ja kulttuurta. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuursta tullden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet: 1. Tutkia traumaattisten kokemusten yhteyttä omaan terveydentilaan, kipukokemuksiin, mielenterveysongelmiin ja elämänlaatuun. 2. Tutkia, eroavatko kulttuuritaustaltaan erilaiset maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. 3. Onko maahanmuuttajien ryhmien mielenterveyspalvelujen käytössä eroa. Ainsto: Maamuprojektin ainsto (Somali, kurdi ja venäläistaustaisia maahanmuuttajia): minimissä 35 henkilöä/kotimaa. Tutkimusryhmä: Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda. Tarvittavat muuttujat: Osan tutkimuksen haastatteluosuudesta (sosioekonomiset taustatiedot,) ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, työtilanne, siviilisääty, lasten lukumäärä, tuloluokka, sekä seuraavia muuttujia: suomen kielen taito, sosiaaliset suhteet, kotimaassa käynnit, kokemus terveydentilasta, todetut sairaudet (diabetes, sydänsairaudet) lääkkden käyttö, kivun kokemus, huoli lapsista, huoli omasta turvallisuudesta, kokemus elämänlaadusta, sekä taustaan viittaavia muuttujia: pakolaislrillä olo, traumatisoinnin oirta. Lisäksi osallistujille lähetetyn kyselyn ahdistus- ja masennuskyselyn muuttujat (HSCL-25). Julkaisumuoto: Englanninkielisiä tieteellisiä artikkelta: 1-2 kpl Kieli:
Englanti Aikataulu: Tutkimukseen haetaan rahoitusta mm. Majaoja-säätiöiltä: ja 1. julkaisu valmistuu näillä näkymin 2012. 2011-2013. D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experience 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usn vaikeuksia eri elämänalulla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhtden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikta, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt kotimaansa aikoinaan. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja hkentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuurssa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtunden kieltsten asentden takia monet maahanmuuttajat vät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Hoitamatta jäävät mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti näistä kärsivän ihmisen tulevaisuuteen sekä hänen perheeseensä. hänen on entistä vaikeampaa saada töitä tai olla töissä, ja hänen on entistä vaikeampi kasvattaa lapsiaan. Mielenterveysongelma voi myös kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien ryhmä on ole kuitenkaan homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää usta eri kansalaisuuksia ja kulttuurta. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuursta tullden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet: 1. Tutkia yhteyksiä traumaattisten kokemusten, oman terveydentilan, kipukokemuksen, mielenterveysongelmien ja elämänlaadun välillä. 2. Tutkia, eroavatko maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes
7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Carla Schubert carla.schubert@uta.fi +358505626350 Tampereen yliopisto 11. Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki,Saija Kuittinen 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 28.2.2014 30.6.2015 13. Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö 14. Lisätietoja: Ei vastauksia. D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -The role of trauma and culture associating with help seeking behavior among Finnish immigrants. 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usn vaikeuksia eri elämänalulla, jotka vähentävät elämänlaatua. Arjen hallintaa vaikeuttavat kieliongelmat, tyo llistymisen haasteet ja sosiaalisten suhtden vähyys tai yksipuolisuus. Aiemmin kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat vaikuttavat maahanmuuttajan elämään monin tavoin. Traumakokemukset jättävät jälkensä ihmisiin, mutta millä tavoin seuraukset ilmenevät, miten uhri ne tunnistaa, ja mistä hän hakee apua ongelmiinsa, voi vaihdella merkitsevästi kulttuurien välillä. Trauman seuraukset näkyvät yleensä mielenterveysongelmissa, joihin suhtautuminen on kulttuurisidonnaista. Koska mielenterveys varioi käsitteenä eri maissa ja kulttuurssa, niiden ilmaisussakin voi olla suuria eroja. Mielenterveysongelmat voivat myo s kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoitamatta jättäminen hjastuu kotoutumiseen, työkykyyn, elämänlaatuun ja mahdollisesti myo s somaattiseen terveyteen. Myo s riski, että samat ongelmat siirtyvät seuraaviin sukupolviin, kasvaa. Jotta maahanmuuuttajien
mahdollisuudet päästä osallisiksi hoitoon, kasvavat, olisi hyvä tutkia mielenterveysongelmiin ja trauman seurauksiin liittyviä kulttuurisidonnaisia tekijöitä: mielenterveysongelmien ilmenemismuotoja, näkemyksiä ja toimintamalleja. Suomen maahanmuuttajien ryhmä ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää usta eri kansalaisuuksia ja kulttuurta. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuursta tullden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tästäkin syystä olisi hyvä voida tarkastella ja vertailla eri maista ja kulttuursta tulevia maahanmuuttajia keskenään. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus
10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Carla Schubert carla.schubert@uta.fi +358505626350 Tampereen yliopisto 11. Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Anu Castaneda 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 28.2.2014 30.6.2015 13. Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö 14. Lisätietoja: Ei vastauksia. D3.003 Trauma- ja mielenterveysoirden esiintyminen maahanmuuttajilla Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko tutkituilla maahanmuuttajaryhmillä esiintyy psyykkisiä oirta (esim. masentunsuus, ahdistunsuus, itsetuho), traumakokemuksia, traumaoirta ja somatisaatiota? 2.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät tai oleskeluluvan mukaan määritellyt ryhmät tässä asiassa toisistaan? 3.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä psyykkisiin oirsiin? 4.Monellako niistä, joilla on traumakokemuksia, on myös ajankohtaisia traumaoirta? 5.Millaisiin traumakokemuksiin liittyy edelleen traumaoirta? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus:
HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu: C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englanninkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.004 Maahanmuuttajien kokeman syrjinnän yhteydet mielenterveysoirsiin ja elämänlaatuun Tutkimuskysymys(-kset) 1.Ovatko syrjintäkokemukset yhteydessä mielenterveysoirsiin? 2.Ovatko syrjintäkokemukset yhteydessä elämänlaatuun? 3.Eroaako syrjintäkokemusten ja mielenterveysoirden/elämänlaadun yhteydet kolmen tutkitun ryhmän välillä? 4.Mitkä taustatekijät vaikuttavat syrjintäkokemusten ja mielenterveysoirden/elämänlaadun yhteyksiin? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL Haastattelu:
A1-A9 Taustamuuttujat C4 Syrjintäkokemukset G201 Elämänlaatu Tekijät Anu Castaneda, Inga Jasinskaja-Lahti (ohjaaja), Simo Mannila, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Riikka Lehtisalo, Seppo Koskinen, Päivikki Koponen, Shadia Rask Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Pro gradu -työ (engl) sekä tieteellinen artikkeli (engl) Yhtstyötahot Helsingin yliopisto Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Henkilökohtainen apuraha (Suomen kulttuurirahasto) D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja verrattuna Suomen kantaväestöön (Terveys 2011)? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko oleskeluluvan mukaiset ryhmät mielenterveyspalvelujen käytössä? 4.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä mielenterveyspalvelujen käyttöön? 5.Miten mielenterveyspalvelujen käyttö suhteutuu muiden terveyspalvelujen käyttöön? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysymyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu:
D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oirsta kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä Tutkimuskysymys(-kset) 1.Niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoirsta tai muista psyykkisistä oirsta, kuinka moni on mielenterveyspalvelujen piirissä? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät toisistaan tässä asiassa? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu: C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk
A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta Tutkimuskysymys(-kset) 1.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoirsta tai muista psyykkisistä oirsta, arvioi itse tarvitsevansa mielenterveydellistä hoitoa? 2.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, jotka itse arvioivat tarvitsevansa hoitoa mielenterveydellisen ongelman vuoksi, on ollut mielenterveyspalvelujen piirissä? 3.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta? 4.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta suhteessa mielipiteeseen muun saadun hoidon laatuun? 5.Mitkä taustamuuttujat ovat yhteydessä arvioon mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja laadusta? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu: C101A-H Traumatapahtumat
C301 ja C301A-J Traumaoireet D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk D306A-F Mielipide hoidosta D308 Arvio hoidon tarpeesta A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.008 Päihtdenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa Tutkimuskysymys(-kset) -Onko päihtden käytöllä sekä päihtden käytön taajuudella yhteys mielenterveysongelmien esiintymiseen? Onko yhteys samanlainen alkoholilla, tupakalla, khatilla, kannabiksella ja muilla päihtllä? -Lisääkö päihtdenkäyttö mielenterveysongelmien esiintymistä maahanmuuttajataustaisten keskuudessa? -Miten ylstä on päihdekäyttö mielenterveyspalveluja käyttävien maahanmuuttajien keskuudessa? -Millaista on maahanmuuttajataustaisten päihdepalveluiden käyttö? -Minkä verran mielenterveysongelmien hoidossa käytetään muita kuin terveyspalveluita (perintset parantajat, ym)? -Millaista on palveluidenkäyttö ja koettu tarve verrattuna kantaväestöön?
-Miten paljon nämä maahanmuuttajaryhmät ovat hoitorekisterien perusteella käyttäneet mielenterveys- ja päihdepalveluja? (mikäli hoitorekisteritietoja on saatavilla) -Millaista on näiden maahanmuuttajaryhmien mieliala-, psykoosi-, ja PKV-lääkkden käyttö? Onko PKVlääkkden käytön ja päihtdenkäytön välillä yhteyttä? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) - Maamu-esihaastattelun osiot -tupakka F201-9 -alkoholi F301-7 -Mielenterveyspalvelut D301-8 -Lääkkeet D701-2 - Maamu-tutkimuslomakkeen osiot: -Muut ongelmat ja vaivat TT_901-3 -HSCL-lomake -Lopetus: TT_3002 - Tarkastellaan lääkerekisteridataa ja hoitorekisteridataa, mikäli sitä on saatavilla. Tekijät LL Essi Salama toimii pääasiallisena kirjoittajana ja tutkijana. Väitöskirjatyön ohjaajana toimivat LT Solja Niemelä ja PsT Anu Castaneda. Asiantuntijaohjausryhmään kuuluvat LT Jaana Suvisaari ja PsT Raija-Leena Punamäki. Aikataulu Päätoiminen tutkimustyö alkaa vuonna 2014 (ainston analysointi ja ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen ). Julkaisumuoto ja- kieli Englanniksi kirjoitettu tutkimusraportti. Yhtstyötahot Yhtstyötahona Turun yliopisto, psykiatrian oppiaine. Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa)
D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and sociopsychological strain Tutkimuskysymys(-kset) 1.Onko traumaattisilla kokemuksilla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 2.Onko vakavilla masennus- ja ahdistusoirlla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 3.Onko Suomessa koetulla syrjinnällä yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 4.Miten toimintakykyvaikeuksien ja traumojen, syrjinnän sekä masennus- ja ahdistusoirden yhteydet eroavat tutkituilla maahanmuuttajaryhmille, ja mistä nämä erot voivat johtua? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus eli muuttujien numero t (lomakkeet ovat raportin liitteenä) Haastattelu: Taustamuuttujat, Väkivalta- ja tapaturmavamma (B109 ja B110), Syrjintä ja traumat (C101A - C001_HUOM_TXT), Mielenterveyspalveluiden käyttö ja tarve (D_301 ja D_308) Terveystarkastus: Toimintakyky (TT_201 - TT_319_3T), Kipu (TT_801, TT_803, TT_808), HSCL (S_403_01 - S_404_TXT) Tekijät (muissa kuin opinnäytetöissä tekijöinä mainittava Maamun päätutkijat) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja Jaana Suvisaari Aikataulu 2013 2014 Julkaisumuoto ja- kieli Tieteellinen artikkeli, englanti Yhtstyötahot Ei THL:n ulkopuolisia yhtstyötahoja Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Tutkijakoulupalkka D3.010 Characteristics of well-bng among different immigrant groups in Finland Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia.
2. Tutkimuksen otsikko: -Characteristics of well-bng among different immigrant groups in Finland 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -The aim of our study is to add the cultural aspects and the context of migration in providing new information on well-bng across different cultural groups. The MAAMU-data will be used to prepare two articles as a part of a psychology dissertation work by the principal investigator, Saija Kuittinen, MSc, doctoral student at the University of Tampere. The article manuscripts (2) will be sent for peer review to journals, such as the Journal of Cross-Cultural Psychology and Transcultural Psychiatry. In the first article we focus on identification of relevant psycho-social correlates for psychological and somatic well-bng across 3 different immigrant groups in Finland: Russians, Somalis, and Kurds. Our research questions are: 1.How do psychological characteristics, such as individual competence, predict psychological and somatic well-bng in different immigrant groups? According to previous studies that show a relation between cultural values of individualism and collectivism and religious background, we hypothesize that psychological characteristics are more relevant for well-bng among Orthodox Christian Russians than among Muslim Somalis and Kurds. 2.How do social characteristics, such as social support, predict psychological and somatic well-bng in these groups? Similarly drawing from previous research, we hypothesize that social determinants are especially important to well-bng among Somalis and Kurds, and less so among Russians. 3.We explore whether the expressions of psychological or somatic well-bng are more common among the different groups. In the second article we examine how acculturation, i.e. contact with the Finnish culture, is associated with well-bng in these immigrant groups. Our research questions are: 1.How acculturation is connected to the psychological and social determinants for well-bng in different immigrant groups? We hypotesize that among those immigrants that have more contact with the individualistically oriented Finnish culture there is a more pronounced importance of psychological factors for well-bng than among those immigrants who have less contact with the Finnish culture. 2.How acculturation is connected to the manifestation of well-bng? We hypotesize that immigrants that have more contact with the Finnish culture manifest well-bng more in psychological ways (i.e, verbal expressions of life satisfaction) than those who have less contact with the Finnish culture who in turn manifest well-bng more in somatic terms. 3.We also test both cultural distance and discrimination hypothesis for acculturation. We hypothesize that the relative similarity between Russian and Finnish cultures facilitates the acculturation process for Russian immigrants, whereas as for Somalis and Kurds that are more culturally distant, the acculturation process is more complicated. On an individual level, experiences of racism and discrimination are believed to make the acculturation process harder. 4. Ainsto
Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Hengityselimistön sairaudet ja allergiat Koettu terveys ja elämänlaatu Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Saija Kuittinen saija.kuittinen@uta.fi 0445322455 Tampereen yliopisto 11. Muut tekijä(t)
-Saija Kuittinen, PsM, tohtorikoulutettava, Yhtskunta- ja kulttuuritietden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; Raija-Leena Punamäki, PhD, Professori, väitöskirjatyön ohjaaja, Yhtskunta- ja kulttuuritietden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; MAAMU-tutkimuksen johtoryhmän (Suvisaari, Jaana) nimeämät asiantuntijaryhmän tutkijat 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 5/2014 5/2017 13. Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö 14. Lisätietoja: -Väitöskirjatyön osajulkaisujen suunnitelma on hyväksytty Tampereen yliopistossa (Raija-Leena Punamäki). Asiasta on keskusteltu myös THL:n tutkijoiden kanssa aikaisemmin sähköpostin välityksellä, ja tutkimussuunnitelman pidempi versio on lähetetty THL:n tutkijoille syksyllä 2013. Yhteyshenkilönä ovat toimineet Jaana Suvisaari sekä Anu Castaneda. Mielenterveysjohtoryhmä on aiemmin hyväksynyt suunnitelman, jolloin sovittiin, että mahdolliset päällekkäisyydet voidaan selvittää keskustelemalla. D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland. Tarkoitus/Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa tietoa Helsingissä asuvien työikäisten maahanmuuttajien, somalialaisten, venäläisten ja Irakin ja Iranin kurdien mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti tutkimuksen tässä osiossa tarkastellaan masennusta, ahdistusta, traumaperäistä stressihäiriötä ja somatisaatiota. Tavoitteena on koota perustietoa kyssten maahanmuuttajaryhmien mielenterveydestä ja ylsestä hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena on taustatietoihin platen löytää hyvinvointia lisääviä ja mielenterveyteen myöntsesti vaikuttavia suojaavia tekijöitä, sekä vastaavasti tunnistaa mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia, mielenterveyshäiriöille altistavia riskitekijöitä. Ainsto: Ainstona käytetään Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksella koottua tietoa. Mielenterveyteen liittyvää tietoa kerätään kansainvälisesti validoitujen mielenterveysmittarden avulla. Valitut mittarit ovat: HSCL-25, HSCL somatization scale, sekä Trauma Screening Questionnaire. Tutkimuksen tässä osuudessa tarkastellaan Helsingissä kotihaastattelujen ja terveystarkastusten yhteydessä kerättyä ainstoa. Tekijät: Riikka Lehtisalo, ohjaaja Jaana Suvisaari Aikataulu: 2011
Julkaisumuoto: pro gradu tutkielma Kieli: Englanti D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi (11.2.2015) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tutkimus on osa Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hanketta jonka tilaaja on Valtioneuvoston kanslia. Hankkeen vastuuministeriönä ja sopimusosapuolena toimii sisäministeriö. Hanke toteutetaan yhtstyössä Poliisi ammattikorkeakoulun (Polamk), Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Polamk vastaa hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. THL tuottaa hankkeelle Maamu tutkimusainstoon perustuvan analyysin 1) venäläis-, somalialaisja kurditaustaisten maahanmuuttajien turvallisuuskokemuksista ja tilanteesta, sekä 2) turvallisuuskokemusten ja psyykkisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä, sekä 3) turvallisuuskokemusten yhteydestä maahanmuuttotaustaan ja sosioekonomiseen asemaan. Ainstosta tehdään myös tutkimuspaikkakohtaiset synteesit mikäli mahdollista, tai vertailu pkseudun ja muiden kaupunkien välillä. Turvallisuuskokemuksiin sisältyvät tässä tutkimuksessa kokemukset syrjinnästä, väkivallasta, sekä luottamuksesta viranomaisiin. Hankkeen aikana etsitään relevantteja indikaattorta maahanmuuton ja turvallisuuden välisten yhteyksien kokonaisvaltaista seurantaa varten. Kesksimpänä tavoitteena on lisätä poikkihallinnollista ja -tieteellistä osaamista ja tiedonvaihtoa maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Ainsto Maamu (lisätietoja) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi
Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Anu Castaneda anu.castaneda@thl.fi 029 524 7848 THL Muut tekijä(t) Hankkeen vastuullisena johtajana Kari Laitinen (Polamk), lisäksi Pirjo Jukarainen (Polamk) Henrik Boberg (Polamk) Anu Castaneda (THL) Päivikki Koponen (THL) Liisa Larja (Tilastokeskus), Satu Jokela (THL), Teppo Juntunen (THL) Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 1.1.2015 31.12.2015 Julkaisumuoto: muu, mikä: Avoimet vastaukset: muu, mikä: analyysipaketti ks. tarkoitus /tavoitteet D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoirluun? (18.3.2015)
Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Maamu-perusraportin kesksimpiä tuloksia on, että kurditaustaisista naisista peräti joka toisella ja kurditaustaisista miehistä joka neljännellä on vakavia masennus- ja ahdistunsuusoirta. Sen sijaan somalialaistaustaisilla vakavien masennus- ja ahdistusoirden esiintyvyys eronnut koko väestöstä. Tiettyjen taustatekijöiden, kuten maahanmuuttoiän ja koulutustason, on havaittu olevan yhteydessä kurditaustaisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Vakavat masennus- ja ahdistusoireet olivat ylsempiä vähän aikaa Suomessa asunlla kurditaustaisilla. Vastaavasti somalialaistaustaisilla alakuloisuus oli ylsempää vähän aikaa Suomessa asunlla. Kurditaustaisilla maahanmuuttajilla mielenterveysoirlu oli ylsempää myös vähän tai lainkaan koulua käynllä. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että perheenyhdistämisen odottaminen on merkittävä este onnistuneelle kotoutumiselle. Jopa vuosia kestävän odotuksen aikana perheenkokoajan oma kotoutuminen saattaa hidastua, ja kielikurssilla käyminen ja opiskeluun motivoituminen voi olla vaikeaa, jos perheenkokoajalla on jatkuva huoli omaisista ja ikävä htä. Kotimaisessa kotouttamista ja perheenyhdistämistä koskevassa selvityksessä todetaan, että moni perheenkokoaja kärsii haku- ja odotusvaiheessa ahdistuksesta ja masennuksesta. Lisäksi monella perheenkokoajalla on erilaisia psykosomaattisia oirta kuten pitkään jatkuvia päänsärkyjä, vatsakipuja, unettomuutta sekä epämääräisiä särkyjä. Pitkä erossa olo vaikuttaa myös kotimaassa odottavien perheenjäsenten mielenterveyteen. Maamu-tutkimuksessa kartoitettu perheenyhdistämistä muilta osin kuin tutkittavan oman oleskeluluvan peruststa kysyttäessä. Sen sijaan haastattelu sisälsi usta kysymyksiä perheestä, asuntokunnasta ja puolisosta, joiden avulla perheenyhdistämättömyyttä voidaan tarkastella erilaisilla korvikemuuttujilla ja myös laajemmin kuin vain laissa määritellyn perheenjäsenten piirin osalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, selittääkö perheenyhdistämättömyys kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoirlua. Ainsto Maamu (lisätietoja) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja?
Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Shadia Rask shadia.rask@thl.fi 8537 THL Muut tekijä(t) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja muita Maamu-tutkimusryhmään kuuluvia tutkijoita Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 2015 2016 Julkaisumuoto muu tieteellinen artikkeli Lisätietoja Tutkimus julkaistaan vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä (alustavasti suomen kielellä, mahdollisesti kansainvälisessä lehdessä) D3.014 Kotona olevien maahanmuuttajanaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyspalveluiden käyttö (7.11.2018) Onko kyseessä aiemmin hyväksytyn tutkimussuunnitelman laajennus? Ei Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan tutkijan tiedot: Anu Castaneda tutkimuspäällikkö, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) anu.castaneda@thl.fi THL/HYVO/HYDE Muut tutkimusryhmän jäsenet Amanda Pöyhönen, pro gradu -tutkija, Itä-Suomen yliopisto Emmi Kokkonen, pro gradu -tutkija, Itä-Suomen yliopisto Sanna Sinikallio, PsT, dos., yliopistolehtori, pro gradu ohjaaja, Itä-Suomen yliopisto Et al. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä
Maahanmuutto on ajankohtainen aihe, ja kotona olevien maahanmuuttajataustaisten naisten hyvinvointi on mielenkiintoinen, mutta vasta vähän Suomessa tarkasteltu tutkimusaihe. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, kuinka kotona olevat maahanmuuttajataustaiset naiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset) eroavat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa sekä mielenterveyspalveluiden käytön osalta työssä käyvistä maahanmuuttajanaisista (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset). Tutkimuskysymykset: i. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan koetun psyykkisen hyvinvoinnin osalta? ii. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan koetun sosiaalisen hyvinvoinnin osalta? iii. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan mielenterveyspalveluiden käytön osalta? Käytämme tutkimuksessa ryhmien vertailuun soveltuvia tilastollisia menetelmiä, jotka tarkentuvat myöhemmin. Muuttujat: Taustamuuttujat: - Ikä - Kielitaito ja koulutus A505, A506, A507, A508, A509, A510, A601, A602, A603, A604, A605, A606, A607, A607_1, A608 - Pääasiallinen toiminta A701, A703 - Lasten lkm A301, A301_01A, A301_01C, A302, B301 - Siviilisääty A201 - Taloudellinen tilanne A801, A802, A901 - Maahanmuuttoon liittyvät muuttujat A101, A102, A104, A105,Sukupuoli Psyykkinen hyvinvointi: - HSCL (Hopkins Symptom Checklist) Sosiaalinen hyvinvointi: - Elämänlaatu: G201, G202A, G202B, G202C, G202D, G202E, G202F, G202G, G203, G204, G205, G206 - Sosiaalinen toimintakyky: G101A-G101D, G102 - Ystävyyssuhteet: G301A-G301F, G302, G303, G304,, G305A-305E, G306, G307, G308A-G308E, G309, G405, G501, G502, G503, G504, G505A-G505G - Syrjintäkokemukset Suomessa C401A-C401D Mielenterveyspalvelut: - D301, D302A-D302I, D303A-303G, D304, D305, D306A-D306F, D307, D308
Ainsto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) 2010-2012 (lisätietoja) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Muuten, miten? Avoimet vastaukset: Muuten, miten? Tutkitaan ainoastaan tutkimukseen osallistunta naisia. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Ei Onko tutkimusainstoa tai siihen liitettyjä rekisteritietoja tarkoitus käsitellä Suomen ulkopuolella? Ei Tutkimusainston käsittely Ainston käsittelijät: Amanda Pöyhönen, Emmi Kokkonen Analyysien tekopaikka: Itä-Suomen yliopisto Tutkimuksen suunniteltu kesto 2018 2019 Julkaisumuoto Tieteellinen artikkeli Muu julkaisu, mikä: Pro Gradu tutkielma Lisätietoja Suunnitelma on hyväksytty opinnäytetyön ohjaajien, Anu Castanedan (THL) ja Sanna Sinikallion (UEF), toimesta D3.015 THE ASSOCIATION BETWEEN MENTAL HEALTH SYMPTOMS AND LIFESTYLE FACTORS AMONG RUSSIAN, SOMALI AND KURDISH MIGRANTS: A POPULATION-BASED STUDY (28.8.2019) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet The aim of this study is to determine the associations between lifestyle factors and mental health symptoms in the Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland in comparison with the Finnish general population (reference group). We will specifically investigate the associations between nutrition, sleep, physical activity and body mass index (BMI) with depression, anxiety, and
somatization in these groups. Migration, with its relevancy especially in current times, this study aims to provide more understanding for the scientific community and for the policymakers. Ainsto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) 2010-2012 ja Terveys 2011 Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakkeella ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? MAAMU:sta 1. Mental Health Symptoms: a. HSCL-25 (HSCL-15 for depression, HSCL-10 for anxiety), Subscale of SCL-90-R for somatization. 2. All data from Psychiatric Symptoms a. HSCL_LUOK b. HSCL_NEW_SUM5 c. HSCL_DEPRESSION d. HSCL_ANXIETY e. HSCL_SOMATIZATION f. S_403_01 to S_403_36, g. S_403_02_New_YHD, h. S_403_14_New_YHD, i. S_403_19_New_YHD, j. S_403_36_New_YHD, k. TT_901 to TT_903, l. TT_901T, m. TT_903T. 3. 2. Lifestyle Factors: a. BMI (TT_109, TT_108, F504 and TT_105, TT_104, F505) b. Physical Activity (F502, F503) c. Nutrition (F101 to F108) d. Sleep (F401, F402_1) Terveys2011:sta 1. Mental Health Symptoms: a. HSCL-25 (HSCL-15 for depression, HSCL-10 for anxiety), No data on Subscale of SCL- 90-R for somatization. b. T4005 Questionnaire 3 (Symptoms) i. T11_Kys3_K1001 to T11_Kys3_K102 2. Lifestyle Factors: a. BMI (T4022 Examinee Feedback Form For Hght/Wght/BMI) b. Physical Activity (Kys1_K27, Kys1_K37)
c. Nutrition (FA05a, FA05b_T11, FA06a_T11, FA06b, FA08A, FA09, FA10, Dietary Questionnaire - For Fish Intake) d. Sleep (Kys3_K01) Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Ei Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus Onko tutkimusainstoa tai siihen liitettyjä rekisteritietoja tarkoitus käsitellä Suomen ulkopuolella? Ei Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Mohammad Ismail Bin Ali, ismailb@student.uef.fi Muut tekijät: Dr. Sohaib Khan (ohjaaja, UEF), Anu Castaneda. Aikataulu Syyskuu 2019 syyskuu 2020 Julkaisumuoto Tieteellinen artikkeli Progradu Lisätietoja