Sisällys D3. MIELENTERVEYS

Transkriptio

1 D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences... 4 D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants... 5 D3.003 Trauma- ja mielenterveysoireiden esiintyminen maahanmuuttajilla... 6 D3.004 Maahanmuuttajien kokeman syrjinnän yhteydet mielenterveysoireisiin ja elämänlaatuun... 7 D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut... 7 D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oireista kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä... 8 D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta... 8 D3.008 Päihteidenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa... 9 D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and socio-psychological strain D3.010 Characteristics of well-being among different immigrant groups in Finland D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoireiluun?... 14

2 D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä Tausta Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksessa mitattiin ajankohtaisten psyykkisten oireiden esiintyvyyttä Hopkin s Symptom Checklist -menetelmän masennus- ja ahdistusoireita mittaavalla osiolla (HSCL-25). HSCL:n kysymykset mittaavat oireiden esiintymistä viimeisen viikon aikana. Kysymyksiin vastataan neliportaisella asteikolla (ei lainkaan, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon). Aikaisempien tutkimusten perusteella HSCL -25 on arvioitu validiksi oiremittariksi useiden erilaisten kulttuurien edustajien keskuudessa. Tarkempaa rakennevaliditeettia on tutkittu Ruotsissa suomalais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien ja ruotsalaisen kantaväestön välillä (Tinghög ja Carstensen 2010), mutta Maamu-tutkimukseen osallistuneita etnisiä ryhmiä ei aiemmin ole verrattu. Tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailla HSCL:n rakennevaliditeettia venäläistaustaisten, somalialaistaustaisten ja kurditaustaisten vastaajien sekä Terveys 2011-tutkimukseen osallistuneista valittujen suomalaisten (äidinkieli suomi) välillä. Tarkoituksena on selvittää, toimivatko yksittäiset kysymykset samalla tavalla eri etnisissä ryhmissä, vai esiintyykö vastaustaipumuksessa systemaattisia eroja eri etnisten ryhmien välillä. sosiodemografiset taustamuuttujat, etninen ryhmä, koettu terveydentila (B101), pitkäaikaisen sairauden tai vamman olemassaolo (B102), palvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi (D301), HSCL-mittarin kysymykset, tieto siitä, täyttikö henkilö HSCL-lomakkeen itse vai kysyttiinkö se haastattelumuodossa. Samat tiedot pyydetään sekä Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi-tutkimukseen osallistuneista että vertailuaineistona käytetystä otoksesta Terveys 2011-tutkimukseen osallistuneista. Työryhmä Sebastian Therman, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Carla Schubert ja Riikka Lehtisalo, Tampereen yliopisto Julkaisu englanninkielinen artikkeli, jota tarjotaan julkaistavaksi International Journal of Methods in Psychiatric Research-lehteen D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu. Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usein vaikeuksia eri elämänalueilla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhteiden vähyys.

3 Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikeita, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt aikoinaan kotimaansa. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuureissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtuneiden kielteisten asenteiden takia monet maahanmuuttajat eivät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Mielenterveysongelma voi esiintyä kulttuurisista syistä myös somaattisina vaivoina tai kipuina. Hoitamatta jääneet mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti ongelmista kärsivän ihmisen tulevaisuuteen: Lisäksi ongelmat vaikuttavat hänen perheeseensä. Maahanmuuttajien ryhmä ei ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää useita eri kansalaisuuksia ja kulttuureita. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet 1. Tutkia traumaattisten kokemusten yhteyttä omaan terveydentilaan, kipukokemuksiin, mielenterveysongelmiin ja elämänlaatuun. 2. Tutkia, eroavatko kulttuuritaustaltaan erilaiset maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. 3. Onko maahanmuuttajien ryhmien mielenterveyspalvelujen käytössä eroa. Maamuprojektin aineisto (Somali, kurdi ja venäläistaustaisia maahanmuuttajia): minimissä 35 henkilöä/kotimaa. Osan tutkimuksen haastatteluosuudesta (sosioekonomiset taustatiedot,) ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, työtilanne, siviilisääty, lasten lukumäärä, tuloluokka, sekä seuraavia muuttujia: suomen kielen taito, sosiaaliset suhteet, kotimaassa käynnit, kokemus terveydentilasta, todetut sairaudet (diabetes, sydänsairaudet) lääkkeiden käyttö, kivun kokemus, huoli lapsista, huoli omasta turvallisuudesta, kokemus elämänlaadusta, sekä taustaan viittaavia muuttujia: pakolaisleirillä olo, traumatisoinnin oireita. Lisäksi osallistujille lähetetyn kyselyn ahdistus- ja masennuskyselyn muuttujat (HSCL-25). Tutkimusryhmä Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda. Julkaisumuoto Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita: 1-2 kpl Tutkimukseen haetaan rahoitusta mm. Majaoja-säätiöiltä: ja 1. julkaisu valmistuu näillä näkymin

4 D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usein vaikeuksia eri elämänalueilla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhteiden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikeita, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt kotimaansa aikoinaan. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuureissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtuneiden kielteisten asenteiden takia monet maahanmuuttajat eivät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Hoitamatta jäävät mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti näistä kärsivän ihmisen tulevaisuuteen sekä hänen perheeseensä. hänen on entistä vaikeampaa saada töitä tai olla töissä, ja hänen on entistä vaikeampi kasvattaa lapsiaan. Mielenterveysongelma voi myös kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien ryhmä on ei ole kuitenkaan homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää useita eri kansalaisuuksia ja kulttuureita. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet: 1. Tutkia yhteyksiä traumaattisten kokemusten, oman terveydentilan, kipukokemuksen, mielenterveysongelmien ja elämänlaadun välillä. 2. Tutkia, eroavatko maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Yritys / Organisaatio Carla Schubert Tampereen yliopisto Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki,Saija Kuittinen Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta:

5 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usein vaikeuksia eri elämänalueilla, jotka vähentävät elämänlaatua. Arjen hallintaa vaikeuttavat kieliongelmat, tyo llistymisen haasteet ja sosiaalisten suhteiden vähyys tai yksipuolisuus. Aiemmin kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat vaikuttavat maahanmuuttajan elämään monin tavoin. Traumakokemukset jättävät jälkensä ihmisiin, mutta millä tavoin seuraukset ilmenevät, miten uhri ne tunnistaa, ja mistä hän hakee apua ongelmiinsa, voi vaihdella merkitsevästi kulttuurien välillä. Trauman seuraukset näkyvät yleensä mielenterveysongelmissa, joihin suhtautuminen on kulttuurisidonnaista. Koska mielenterveys varioi käsitteenä eri maissa ja kulttuureissa, niiden ilmaisussakin voi olla suuria eroja. Mielenterveysongelmat voivat myo s kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoitamatta jättäminen heijastuu kotoutumiseen, tyo kykyyn, elämänlaatuun ja mahdollisesti myo s somaattiseen terveyteen. Myo s riski, että samat ongelmat siirtyvät seuraaviin sukupolviin, kasvaa. Jotta maahanmuuuttajien mahdollisuudet päästä osallisiksi hoitoon, kasvavat, olisi hyvä tutkia mielenterveysongelmiin ja trauman seurauksiin liittyviä kulttuurisidonnaisia tekijöitä: mielenterveysongelmien ilmenemismuotoja, näkemyksiä ja toimintamalleja. Suomen maahanmuuttajien ryhmä ei ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää useita eri kansalaisuuksia ja kulttuureita. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tästäkin syystä olisi hyvä voida tarkastella ja vertailla eri maista ja kulttuureista tulevia maahanmuuttajia keskenään. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes

6 Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Carla Schubert Tampereen yliopisto Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Anu Castaneda Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö D3.003 Trauma- ja mielenterveysoireiden esiintyminen maahanmuuttajilla Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko tutkituilla maahanmuuttajaryhmillä esiintyy psyykkisiä oireita (esim. masentuneisuus, ahdistuneisuus, itsetuho), traumakokemuksia, traumaoireita ja somatisaatiota? 2.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät tai oleskeluluvan mukaan määritellyt ryhmät tässä asiassa toisistaan? 3.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä psyykkisiin oireisiin? 4.Monellako niistä, joilla on traumakokemuksia, on myös ajankohtaisia traumaoireita? 5.Millaisiin traumakokemuksiin liittyy edelleen traumaoireita? HSCL (+somatisaatiokysymykset) C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englanninkielinen tieteellinen artikkeli

7 D3.004 Maahanmuuttajien kokeman syrjinnän yhteydet mielenterveysoireisiin ja elämänlaatuun Tutkimuskysymys(-kset) 1.Ovatko syrjintäkokemukset yhteydessä mielenterveysoireisiin? 2.Ovatko syrjintäkokemukset yhteydessä elämänlaatuun? 3.Eroaako syrjintäkokemusten ja mielenterveysoireiden/elämänlaadun yhteydet kolmen tutkitun ryhmän välillä? 4.Mitkä taustatekijät vaikuttavat syrjintäkokemusten ja mielenterveysoireiden/elämänlaadun yhteyksiin? HSCL A1-A9 Taustamuuttujat C4 Syrjintäkokemukset G201 Elämänlaatu Tekijät Anu Castaneda, Inga Jasinskaja-Lahti (ohjaaja), Simo Mannila, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Riikka Lehtisalo, Seppo Koskinen, Päivikki Koponen, Shadia Rask 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Pro gradu -työ (engl) sekä tieteellinen artikkeli (engl) Yhteistyötahot Helsingin yliopisto Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Henkilökohtainen apuraha (Suomen kulttuurirahasto) D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja verrattuna Suomen kantaväestöön (Terveys 2011)? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko oleskeluluvan mukaiset ryhmät mielenterveyspalvelujen käytössä? 4.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä mielenterveyspalvelujen käyttöön? 5.Miten mielenterveyspalvelujen käyttö suhteutuu muiden terveyspalvelujen käyttöön? HSCL (+somatisaatiokysymykset) D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk

8 D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oireista kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä Tutkimuskysymys(-kset) 1.Niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoireista tai muista psyykkisistä oireista, kuinka moni on mielenterveyspalvelujen piirissä? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät toisistaan tässä asiassa? HSCL (+somatisaatiokysymykset) C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta Tutkimuskysymys(-kset) 1.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoireista tai

9 muista psyykkisistä oireista, arvioi itse tarvitsevansa mielenterveydellistä hoitoa? 2.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, jotka itse arvioivat tarvitsevansa hoitoa mielenterveydellisen ongelman vuoksi, on ollut mielenterveyspalvelujen piirissä? 3.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta? 4.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta suhteessa mielipiteeseen muun saadun hoidon laatuun? 5.Mitkä taustamuuttujat ovat yhteydessä arvioon mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja laadusta? HSCL (+somatisaatiokysymykset) C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk D306A-F Mielipide hoidosta D308 Arvio hoidon tarpeesta A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli D3.008 Päihteidenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa Tutkimuskysymys(-kset) -Onko päihteiden käytöllä sekä päihteiden käytön taajuudella yhteys mielenterveysongelmien esiintymiseen? Onko yhteys samanlainen alkoholilla, tupakalla, khatilla, kannabiksella ja muilla päihteillä? -Lisääkö päihteidenkäyttö mielenterveysongelmien esiintymistä maahanmuuttajataustaisten keskuudessa? -Miten yleistä on päihdekäyttö mielenterveyspalveluja käyttävien maahanmuuttajien keskuudessa? -Millaista on maahanmuuttajataustaisten päihdepalveluiden käyttö? -Minkä verran mielenterveysongelmien hoidossa käytetään muita kuin terveyspalveluita (perinteiset parantajat, ym)? -Millaista on palveluidenkäyttö ja koettu tarve verrattuna kantaväestöön? -Miten paljon nämä maahanmuuttajaryhmät ovat hoitorekisterien perusteella käyttäneet mielenterveys- ja päihdepalveluja? (mikäli hoitorekisteritietoja on saatavilla) -Millaista on näiden maahanmuuttajaryhmien mieliala-, psykoosi-, ja PKV-lääkkeiden käyttö? Onko PKVlääkkeiden käytön ja päihteidenkäytön välillä yhteyttä?

10 -tupakka F alkoholi F Mielenterveyspalvelut D Lääkkeet D Muut ongelmat ja vaivat TT_ HSCL-lomake -Lopetus: TT_ Tarkastellaan lääkerekisteridataa ja hoitorekisteridataa, mikäli sitä on saatavilla. Tekijät LL Essi Salama toimii pääasiallisena kirjoittajana ja tutkijana. Väitöskirjatyön ohjaajana toimivat LT Solja Niemelä ja PsT Anu Castaneda. Asiantuntijaohjausryhmään kuuluvat LT Jaana Suvisaari ja PsT Raija-Leena Punamäki. Päätoiminen tutkimustyö alkaa vuonna 2014 (aineiston analysointi ja ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen). Julkaisumuoto ja- kieli Englanniksi kirjoitettu tutkimusraportti. Yhteistyötahot Yhteistyötahona Turun yliopisto, psykiatrian oppiaine. D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and sociopsychological strain Tutkimuskysymys(-kset) 1.Onko traumaattisilla kokemuksilla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 2.Onko vakavilla masennus- ja ahdistusoireilla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 3.Onko Suomessa koetulla syrjinnällä yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 4.Miten toimintakykyvaikeuksien ja traumojen, syrjinnän sekä masennus- ja ahdistusoireiden yhteydet eroavat tutkituilla maahanmuuttajaryhmille, ja mistä nämä erot voivat johtua? Taustamuuttujat, Väkivalta- ja tapaturmavamma (B109 ja B110), Syrjintä ja traumat (C101A - C001_HUOM_TXT), Mielenterveyspalveluiden käyttö ja tarve (D_301 ja D_308) Toimintakyky (TT_201 - TT_319_3T), Kipu (TT_801, TT_803, TT_808), HSCL (S_403_01 - S_404_TXT) Tekijät (muissa kuin opinnäytetöissä tekijöinä mainittava Maamun päätutkijat) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja Jaana Suvisaari

11 Julkaisumuoto ja- kieli Tieteellinen artikkeli, englanti Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Tutkijakoulupalkka D3.010 Characteristics of well-being among different immigrant groups in Finland Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -The aim of our study is to add the cultural aspects and the context of migration in providing new information on well-being across different cultural groups. The MAAMU-data will be used to prepare two articles as a part of a psychology dissertation work by the principal investigator, Saija Kuittinen, MSc, doctoral student at the University of Tampere. The article manuscripts (2) will be sent for peer review to journals, such as the Journal of Cross-Cultural Psychology and Transcultural Psychiatry. In the first article we focus on identification of relevant psycho-social correlates for psychological and somatic well-being across 3 different immigrant groups in Finland: Russians, Somalis, and Kurds. Our research questions are: 1.How do psychological characteristics, such as individual competence, predict psychological and somatic well-being in different immigrant groups? According to previous studies that show a relation between cultural values of individualism and collectivism and religious background, we hypothesize that psychological characteristics are more relevant for well-being among Orthodox Christian Russians than among Muslim Somalis and Kurds. 2.How do social characteristics, such as social support, predict psychological and somatic well-being in these groups? Similarly drawing from previous research, we hypothesize that social determinants are especially important to well-being among Somalis and Kurds, and less so among Russians. 3.We explore whether the expressions of psychological or somatic well-being are more common among the different groups. In the second article we examine how acculturation, i.e. contact with the Finnish culture, is associated with well-being in these immigrant groups. Our research questions are: 1.How acculturation is connected to the psychological and social determinants for well-being in different immigrant groups? We hypotesize that among those immigrants that have more contact with the individualistically oriented Finnish culture there is a more pronounced importance of psychological factors for well-being than among those immigrants who have less contact with the Finnish culture. 2.How acculturation is connected to the manifestation of well-being? We hypotesize that immigrants that have more contact with the Finnish culture manifest well-being more in psychological ways (i.e, verbal expressions of life satisfaction) than those who have less contact with the Finnish culture who in turn manifest well-being more in somatic terms.

12 3.We also test both cultural distance and discrimination hypothesis for acculturation. We hypothesize that the relative similarity between Russian and Finnish cultures facilitates the acculturation process for Russian immigrants, whereas as for Somalis and Kurds that are more culturally distant, the acculturation process is more complicated. On an individual level, experiences of racism and discrimination are believed to make the acculturation process harder. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Hengityselimistön sairaudet ja allergiat Koettu terveys ja elämänlaatu Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Saija Kuittinen Tampereen yliopisto Muut tekijä(t) -Saija Kuittinen, PsM, tohtorikoulutettava, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; Raija-Leena Punamäki, PhD, Professori, väitöskirjatyön ohjaaja, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; MAAMU-tutkimuksen johtoryhmän (Suvisaari, Jaana) nimeämät asiantuntijaryhmän tutkijat Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 5/2014 5/2017 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö Lisätietoja -Väitöskirjatyön osajulkaisujen suunnitelma on hyväksytty Tampereen yliopistossa (Raija-Leena Punamäki). Asiasta on keskusteltu myös THL:n tutkijoiden kanssa aikaisemmin sähköpostin välityksellä, ja tutkimussuunnitelman pidempi versio on lähetetty THL:n tutkijoille syksyllä Yhteyshenkilönä ovat toimineet Jaana Suvisaari sekä Anu Castaneda. Mielenterveysjohtoryhmä on aiemmin hyväksynyt suunnitelman, jolloin sovittiin, että mahdolliset päällekkäisyydet voidaan selvittää keskustelemalla.

13 D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland. Tarkoitus/Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa tietoa Helsingissä asuvien työikäisten maahanmuuttajien, somalialaisten, venäläisten ja Irakin ja Iranin kurdien mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti tutkimuksen tässä osiossa tarkastellaan masennusta, ahdistusta, traumaperäistä stressihäiriötä ja somatisaatiota. Tavoitteena on koota perustietoa kyseisten maahanmuuttajaryhmien mielenterveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena on taustatietoihin peilaten löytää hyvinvointia lisääviä ja mielenterveyteen myönteisesti vaikuttavia suojaavia tekijöitä, sekä vastaavasti tunnistaa mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia, mielenterveyshäiriöille altistavia riskitekijöitä. na käytetään Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksella koottua tietoa. Mielenterveyteen liittyvää tietoa kerätään kansainvälisesti validoitujen mielenterveysmittareiden avulla. Valitut mittarit ovat: HSCL-25, HSCL somatization scale, sekä Trauma Screening Questionnaire. Tutkimuksen tässä osuudessa tarkastellaan Helsingissä kotihaastattelujen ja terveystarkastusten yhteydessä kerättyä aineistoa. Tekijät Riikka Lehtisalo, ohjaaja Jaana Suvisaari 2011 Julkaisumuoto pro gradu tutkielma D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi ( ) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tutkimus on osa Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hanketta jonka tilaaja on Valtioneuvoston kanslia. Hankkeen vastuuministeriönä ja sopimusosapuolena toimii sisäministeriö. Hanke toteutetaan yhteistyössä Poliisi ammattikorkeakoulun (Polamk), Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Polamk vastaa hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. THL tuottaa hankkeelle Maamu tutkimusaineistoon perustuvan analyysin 1) venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien turvallisuuskokemuksista ja tilanteesta, sekä 2) turvallisuuskokemusten ja psyykkisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä, sekä 3) turvallisuuskokemusten yhteydestä maahanmuuttotaustaan ja sosioekonomiseen asemaan. sta tehdään myös tutkimuspaikkakohtaiset synteesit mikäli mahdollista, tai vertailu pk-seudun ja muiden kaupunkien välillä. Turvallisuuskokemuksiin sisältyvät tässä tutkimuksessa kokemukset syrjinnästä, väkivallasta, sekä luottamuksesta viranomaisiin.

14 Hankkeen aikana etsitään relevantteja indikaattoreita maahanmuuton ja turvallisuuden välisten yhteyksien kokonaisvaltaista seurantaa varten. Keskeisimpänä tavoitteena on lisätä poikkihallinnollista ja -tieteellistä osaamista ja tiedonvaihtoa maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Anu Castaneda THL Muut tekijä(t) Hankkeen vastuullisena johtajana Kari Laitinen (Polamk), lisäksi Pirjo Jukarainen (Polamk) Henrik Boberg (Polamk) Anu Castaneda (THL) Päivikki Koponen (THL) Liisa Larja (Tilastokeskus), Satu Jokela (THL), Teppo Juntunen (THL) Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto analyysipaketti ks. tarkoitus /tavoitteet D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoireiluun? ( ) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Maamu-perusraportin keskeisimpiä tuloksia on, että kurditaustaisista naisista peräti joka toisella ja kurditaustaisista miehistä joka neljännellä on vakavia masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Sen sijaan somalialaistaustaisilla vakavien masennus- ja ahdistusoireiden esiintyvyys ei eronnut koko väestöstä. Tiettyjen taustatekijöiden, kuten maahanmuuttoiän ja koulutustason, on havaittu olevan yhteydessä kurditaustaisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Vakavat masennus- ja ahdistusoireet olivat yleisempiä vähän aikaa Suomessa asuneilla kurditaustaisilla. Vastaavasti somalialaistaustaisilla alakuloisuus

15 oli yleisempää vähän aikaa Suomessa asuneilla. Kurditaustaisilla maahanmuuttajilla mielenterveysoireilu oli yleisempää myös vähän tai ei lainkaan koulua käyneillä. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että perheenyhdistämisen odottaminen on merkittävä este onnistuneelle kotoutumiselle. Jopa vuosia kestävän odotuksen aikana perheenkokoajan oma kotoutuminen saattaa hidastua, ja kielikurssilla käyminen ja opiskeluun motivoituminen voi olla vaikeaa, jos perheenkokoajalla on jatkuva huoli omaisista ja ikävä heitä. Kotimaisessa kotouttamista ja perheenyhdistämistä koskevassa selvityksessä todetaan, että moni perheenkokoaja kärsii haku- ja odotusvaiheessa ahdistuksesta ja masennuksesta. Lisäksi monella perheenkokoajalla on erilaisia psykosomaattisia oireita kuten pitkään jatkuvia päänsärkyjä, vatsakipuja, unettomuutta sekä epämääräisiä särkyjä. Pitkä erossa olo vaikuttaa myös kotimaassa odottavien perheenjäsenten mielenterveyteen. Maamu-tutkimuksessa ei kartoitettu perheenyhdistämistä muilta osin kuin tutkittavan oman oleskeluluvan perusteista kysyttäessä. Sen sijaan haastattelu sisälsi useita kysymyksiä perheestä, asuntokunnasta ja puolisosta, joiden avulla perheenyhdistämättömyyttä voidaan tarkastella erilaisilla korvikemuuttujilla ja myös laajemmin kuin vain laissa määritellyn perheenjäsenten piirin osalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, selittääkö perheenyhdistämättömyys kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoireilua. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Shadia Rask THL Muut tekijä(t) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja muita Maamu-tutkimusryhmään kuuluvia tutkijoita Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto muu tieteellinen artikkeli Lisätietoja Tutkimus julkaistaan vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä (alustavasti suomen kielellä, mahdollisesti kansainvälisessä lehdessä)