PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 PRH Dnro 330/20/2009 15.9.2009

1 2011-2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Toimintaympäristön muutos 2 3. Toimintalinjaukset ja strategia 5 Vaikuttavuus 6 Toiminnallinen tuloksellisuus 7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 7 4. Numeeriset tulostavoitteet ja kehyssuunnitelmat 8 Henkilöstösuunnitelma 9 Kehyslaskelma 9 LIITTEET LIITE 1: Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet

2 1. Johdanto PRH:n toimintaympäristön kehitys näyttää lyhyellä tähtäyksellä huolestuttavammalta kuin laadittaessa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosi sitten. BKT:n arvioidaan maassamme laskevan tänä vuonna 6 % ja pysyvän alhaalla myös ensi vuonna. PRH:ssa tilanne on alkanut näkyä hakemusten ja ilmoitusten määrien vähenemisenä. Suunnitelmakauden 2011 2014 alkuun mennessä globaalien ja kansallisten markkinoiden toiminta elpyy, joskin kehitys pienissä kansantalouksissa voi olla aluksi poukkoilevaa. Vuodet 2009 ja 2010 ovat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti haasteelliset myös PRH:lle. Kysynnän notkahdus heikentää toiminnallisia tunnuslukuja ja tuloja. Rahoituksen varmistaminen edellyttää kustannusvastaavuuden tehostamista PRH:n maksuissa. Talouden lama, joka johtuu finanssimarkkinoiden toimintahäiriöistä, ei kuitenkaan poista innovaatioiden tarvetta pitkällä tähtäyksellä. Henkisen omaisuuden merkitys yritystoiminnassa lisääntyy. Nämä kehityssuunnat luovat pohjaa PRH:n palveluiden kysynnän kasvulle tulevina vuosina. Suunnitelmakaudella 2011 2014 PRH ottaa toiminnassaan huomioon vaikuttavuutta tukevian strategioina etenkin kansallisen innovaatiostrategian ja IPR-strategian, yrittäjyyden ja työllisyyden politiikkaohjelman sekä TEM:n konsernistrategian kansainväliseen ulottuvuuteen liittyen etenkin WIPOn, EU:n ja OHIMin sekä EPOn mutta myös WTO:n strategiset hankkeet toimintaprosesseihin ja palveluiden kehittämiseen liittyvinä tekijöinä ALKU-hankkeen mukaisen aluehallinnon uudistuksen, valtion it-strategian, valtionhallinnon tuottavuusohjelman, valtion tukipalvelujen ulkoistamisen palvelukeskuksiin, Yrityssuomi.fi hankkeen sekä yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen liittyvät pyrkimykset. 2. Toimintaympäristön muutos TEM:in konsernistrategiassa toimintaympäristöön vaikuttavina suurina trendeinä on nostettu esille ilmastonmuutos ja energia, taloudellinen globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta, IPR-strategiasta (IPR, Intellectual Property Rights) on tunnistettu neljä keskeistä kehityssuuntaa, jotka vaikuttavat näiden oikeuksien merkitykseen ja kasvuun: Globalisaatio; PRH:n asiakkaiden kannalta tarkastellen globalisaatio näkyy siinä, että yhä useammat suomalaiset yritykset toimivat arkipäivässä kansainvälisin pelisäännöin. Aineettomia

3 oikeuksia hyödynnetään lähtökohtaisesti globaalissa toimintaympäristössä. Digitalisoituminen ja konvergenssi; nämä kehityssuunnat näkyvät selvimmin internetissä ja sen hyödyntämisessä. Aineettomien oikeuksien politisoituminen: Aiemmin alalle etäiset asiat kuten terveydenhuolto ja lääkehuolto ovat saaneet vahvan aineettomiin oikeuksiin liittyvän ulottuvuuden Aineettomien oikeuksien ekspansio: Tämä näkyy erityisesti patenttihakemusten räjähdysmäisenä kasvuna maailmanlaajuisesti. Maailmassa on vireillä noin 3 miljoonaa patenttihakemusta. IPR-strategissa aineettomiksi oikeuksiksi luetaan muun muassa patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus, mallisuoja, hyödyllisyysmalli, toiminimi, verkkotunnukset, maantieteelliset merkinnät ja kasvinjalostajan oikeus. Yritysvarallisuudesta nykyään noin 75 % koostuu aineettomista omaisuuseristä, kun osuus 20 vuotta sitten oli 20 30%. Patenttihakemusten määrä on EPOn tilastojen ja saatavilla olevien kansallisia hakemuksia koskevien tilastojen mukaan vähentynyt kuluvan vuoden alkupuoliskolla, mutta tämä kehitys on todennäköisesti suhdanneluonteinen. Tekesin Megatrendiarvion mukaan innovaatioita tarvitaan tulevaisuudessa kuitenkin jatkuvasti. TEM:n konsernistrategian tavoitelinjausten mukaan muun muassa Vahvistetaan innovaatioiden kysyntää ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Bioteknologia ja nanoteknologia ovat uudet valtateknologiat innovaatioissa. Osaamisesta tulee taloudellisen toiminnan ydin. Uudenlaisia toimialoja syntyy samalla kuin vanhoja häviää. Palveluiden käyttö materiaalisen kulutuksen sijasta kasvaa. Se luo pohjaa uudenlaiselle yritystoiminnalle. PRH:n yritys- ja yhteisölinjan kaupparekisteri ja säätiörekisteri sekä yritysten tilinpäätöstiedot ja yrityskiinnitysrekisteri ovat osa maamme perusrekisterijärjestelmää. Niiden ansiosta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käytettävissä on oikeusvarmuuden ja laillisuuden takaamiseksi ajantasaiset ja kattavat tiedot Suomessa toimivista yrityksistä ja säätiöistä Kansallisesti merkittävimmät muutostekijät linjan toimialalla ovat kasvava yhteistyö muiden viranomaisten, etenkin verohallinnon kanssa sähköisessä asioinnissa ja yritysten sähköisessä tunnistamisessa sekä valvontatoimenpiteissä, Novus-tietojärjestelmän kokonaisuudistus ja siihen kytkeytyvät tuottavuustavoitteet ja uudistuva asunto-osakeyhtiölaki ja sen aiheuttamien tietojärjestelmämuutosten toteuttaminen Novus-kokonaisisuudistuksen aikataulussa Kansainvälisesti merkittäviä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat

4 yhtiöoikeudelliset direktiivit, joilla EU harmonisoi yhtiöoikeuden säädöksiä unionin piirissä ja edistää ylikansallista yritystoimintaa ja yrityksiä koskevien kansainvälisten tietopalvelujen ja alan viranomaisten yhteistyön lisääntyminen esimerkkeinä European Commerce Registers Forum ja European Business Register (EBR). Yhdistysasiain yksikkö ylläpitää yhdistysrekisteriä, joka on laajentunut käsittämään myös kauppakamarit sekä rekisterin uskonnollisista yhdyskunnista. Yksikkö tarjoaa alan tietopalveluja ja edistää kansalaistoimintaa Suomessa. Yhdistysrekisteritoiminnan kansainvälinen kiinnostavuus lisääntyy, kun kansalaisyhteiskunta EU:n jäsenmaissa kehittää institutionaalisia muotoja. Yhdistysasiain neuvottelukunta edistää jatkossakin tehokkaasti PRH:n ja asiakkaiden sekä sidosryhmienyhteistoimintaa. Yhdistysrekisterin uusi tietojärjestelmä on suunnitelmakaudella täysimittaisessa käytössä tehostamassa toimintaa, asiakaspalvelua ja tietopalveluja. Patentti- ja innovaatiolinja vastaa monipuolisessa roolissa keksintöjen suojaamisesta maassamme. Linja hallinnoi kansallista patenttijärjestelmää, jonka kautta hakija voi saada Suomessa voimassa olevan patentin. Toimintaan kuuluu patenttihakemusten tutkiminen ja käsittely sekä patenttien rekisteröinti, saattaa voimaan ja hallinnoi Euroopan patenttiorganisaation (EPO) hallinnoiman patenttijärjestelmän (European Patent Convention, EPC) kautta Suomeen myönnettyjä patentteja, tekee kansainvälisiä patentoitavuus- ja uutuustutkimuksia, PCTtutkimuksia YK:n erityisjärjestön WIPOn ylläpitämässä Patent Cooperation Treaty järjestelmässä (PCT). EPOlla, NPI:lla ja yhdellätoista kansallisella patenttivirastolla on oikeus tehdä PCTtutkimuksia, jotka pätevät kaikkiaan 139 valtiossa, huolehtii siitä, että kaikki olennainen kansallinen ja kansainvälinen patentti-informaatio on nykyaikaisessa muodossa suomalaisen asiakaskunnan käytettävissä sekä osallistuu aktiivisesti keksintö ja innovaatiotoimintaa edistäviin hankkeisiin Vuodesta 2000 lähtien kaavailtu EU:n jäsenvaltiot kattava yhteisöpatentti merkitsisi toteutuessaan huomattavaa muutosta toimintaympäristössä. Sen vaikutuksia kansallisen ja eurooppalaisen innovaatiopolitiikan kannalta saattaa olla vaikea arvioida, ja se voi johtaa Euroopan ulkopuolisten patenttien voimakkaaseen lisääntymiseen yhteismarkkina-alueella. Mikäli poliittiseen yhteisymmärrykseen päästään, yhteisöpatentti toteutunee aikaisintaan 2010-luvun alkupuolella. Muutos vaikuttaisi merkittävästi patentti- ja innovaatiolinjan toimintaan. IPR strategian mukaan varmistetaan PRH:n asema kansainvälisenä tutkivana patenttiviranomaisena. PCT-tutkimusten tarve maailmalla on suurempi kuin PCTviranomaisten resurssit.

5 Hyödyllisyysmalli toisin kuin patentti on pysynyt kansallisena suojamuotona. Se on vakiinnuttanut asemansa, joskin sen käyttö on jäänyt jonkin verran vähäisemmäksi kuin järjestelmää perustettaessa odotettiin. Tavaramerkki- ja mallilinjan rooli yritysten tunnusmerkkien ja tuotteiden ulkomuodon teollisoikeudellisessa suojaamisessa on monipuolinen. Linja käsittelee kansalliset tavaramerkit ja mallioikeudet ja pitää niistä rekisteriä, ottaa vastaan ns. Madridin pöytäkirjaan perustuvat kansainväliset tavaramerkkihakemukset ja käsittelee Suomeen kohdistetut kansainväliset rekisteröinnit (Järjestelmästä vastaa WIPO), suorittaa yhteisötavaramerkkien estetutkimuksia, käsittelee laajalti tunnettuja tavaramerkkejä koskevia hakemuksia ja pitää niistä luetteloa sekä tarjoaa alan tieto- ja neuvontapalveluita. Globaalisti tavaramerkkien rekisteröintien painopiste on siirtymässä ylikansallisiin suojausmahdollisuuksiin. Kansalliset tavaramerkit ovat jäämässä yhteismarkkinoita suppeammilla markkinoilla toimivien yritysten kuten pk-yritysten käyttöön. Kansallisten tavaramerkkien rooli linjan tehtäväkuvassa korostuu. PRH:n OHIMilta saamat tutkimustoimeksiannot ja tulot supistuivat murto-osaan vuoden 2008 jälkeen. OHIM:n hallinnoiman yhteisömallijärjestelmän käynnistyttyä vuonna 2003 kansallisten mallioikeuksien hakeminen PRH:lta on vähentynyt puoleen. Siinä vaiheessa kun tulee mahdolliseksi hakea mallioikeus Suomeen myös WIPO:n kansainvälisen järjestelmän kautta, on mahdollista, että erityisesti ulkomaalaisista hakijoista osa nimeää Suomen kohdemaaksi. Näistä nimeämisistä tulisi kuitenkin PRH:lle sekä työtä että tuloja vaikka nimeämismääriä ei olekaan arvioitu merkittäviksi. 3. Toimintalinjaukset ja strategia Valtioneuvoston periaatepäätös IPR-strategiasta tukee PRH:n strategisia linjauksia. Sen taustalla on valtioneuvoston innovaatiostrategiaa koskeva selonteko (VNS 5/2008), jonka mukaan muun muassa edistetään erityisesti pk-yritysten valmiuksia osaamisen ja aineettoman pääoman suojaamiseen ja hyödyntämiseen avointa, yhteisöllistä ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa tukevalla tavalla. Pk-yritykset ovat PRH:n keskeinen asiakasryhmä siitä syystä, että yritystoiminta ryhmässä on kaikkein dynaamisinta mutta aineettomiin oikeuksiin liittyvä osaaminen - toisin kuin suurissa yrityksissä - heikkoa. IPR-strategiaan kuuluu muun muassa PRH:n aseman varmistaminen kansainvälisenä tutkivana patenttiviranomaisena samoin kuin patenttiviranomaisten välisen yhteistyön lisääminen. Vuosina 2009 2010 toteutettavassa evaluaatiossa on tarkoitus ottaa kantaa PRH:n rooliin ja

6 asemaan Suomen innovaatiojärjestelmässä ja suhteessa tekijäoikeuksien alan tehtäviin. Patenttien laatu pyritään pitämään Suomessa korkealla samalla, kun halutaan vaikuttaa laatuun yleisemminkin Euroopassa. PRH:ta koskevina tai PRH:lle kuuluvina toimenpiteinä strategiaan sisältyy myös koulutuksen lisääminen patentti-informaation hyödyntämisestä, julkisten tietovarantojen tehokas hyödyntäminen kilpailupolitiikan näkökulmasta, korkeatasoiset IPR forumit sekä, keksintö- ja innovaatioasiamiestoiminnan kehittämien nykyistä laajemmaksi aineettomien oikeuksien alueella. PRH:n strategia perustuu BSC-strategiamalliin (Balanced Score Card), jonka keskeiset elementit ovat visio, toiminta-ajatus, kriittiset menestystekijät sekä niiden säännöllinen mittaus. PRH:n visiota ei ole katsottu välttämättömäksi uudistaa kuluvan suunnittelukierroksen yhteydessä, mutta sen uudelleenarviointiin on varauduttava ennen suunnitelmakauden alkua. PRH analysoi säännönmukaisesti toimintaansa ja suunnitelmiinsa liittyviä riskejä. PRH:n on otettava vakavana riskinä huomioon, että toimintaympäristöön liittyvien odottamattomien muutosten riski kasvaa. On myös olemassa riski, että asiakkaiksi ei saada kaikkia niitä yrityksiä ja henkilöitä, jotka PRH:n palveluja käyttämällä saisivat lisäarvoa niin itselleen kuin koko maamme taloudelle muuttuvassa toimintaympäristössä. Kolmas vakava riski liittyy tietojärjestelmäuudistusten (erityisesti Novus -hanke) onnistumiseen.. Seuraavassa PRH:n vuosien 2011 2014 menestystekijöitä tarkastellaan valtionhallinnon tulosprisman jaotuksella. Vaikuttavuus PRH:n vaikuttavuuden menestystekijöitä ovat: oman alan asiantuntemus kansallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti suomalaisen asiakkaan tarpeiden ja etujen hyvä tuntemus globalisoituvassa toimintaympäristössä, aktiivinen tiedottaminen kansallisten ja ylikansallisten teollisoikeudellisten suojamuotojen ja palvelujen merkityksestä ja keskinäisistä eduista suomalaisille, aktiivinen osallistuminen patentteja, tavaramerkkejä ja mallioikeuksia koskevien uudistusten valmisteluun ja päätösprosesseihin WIPOn, EU:n, EPOn ja OHIMin piirissä, PCT-tutkimuksen edelleen kehittäminen kiinteässä yhteistyössä muiden tutkivien PCT-viranomaisten kanssa, aktiivinen vaikuttaminen yhtiölainsäädännön uudistusten valmisteluun hallinnossa ja sidosryhmien piirissä, yritysten aloittamiskynnyksen madaltaminen asiakaspalvelua ja sähköistä asiointia parantavilla hankkeilla, näkyminen yhtenäisenä vahvana toimijana asiakaspalvelussa ja tietoverkoissa, osallistuminen innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä edistäviin hankkeisiin esimerkkeinä INNOSUOMI, Idealuotsi ja Yrityssuomi.fi sekä viestintä

7 PRH osallistuu aktiivisesti IPR-strategian toteuttamiseen omalta osaltaan, ja odottaa, että IPR-strategia tukee viranomaisten kuten muidenkin alan toimijoiden välistä koordinaatiota ja verkottumista. PRH uudistaa viestintästrategiansa ja -suunnitelmansa. Asiakas- ja sidosryhmätarpeita selvitetään säännöllisesti kyselyjen ja erilaisten yhteistoimintamuotojen avulla. Toiminnallinen tuloksellisuus PRH:n toiminnallisen tuloksellisuuden menestystekijöitä ovat: tarkat ja luotettavat kysyntäennusteet, palvelujen ja päätösten laadun varmistaminen tuottavuusohjelman yhteydessä, alueellisten palvelutoimintojen kehittäminen, prosessiorganisaation mukaisten käytäntöjen omaksuminen, tieto- ja tietoliikenneteknologian hyödyntäminen, kustannustietoisuus ja muutostilanteiden ennakointi ja mahdollisimman hyvä hallinta. Kysyntäennusteissa otetaan entistä enemmän huomioon taloudellisen toimintaympäristön ja alan kansainvälisten toimintajärjestelmien kehityksen vaikutukset asiakkaiden käyttäytymiseen. Palvelujen ja päätösten laatu varmistetaan laatujärjestelmillä (ISOsertifikaatit) ja laatuarvioineilla käyttäen Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) kriteerejä. IPR-strategiassakin esille nostettu päätösten laatu on myös vaikuttavuuden menestystekijä. Kotimaista palveluverkostoa alueilla kehitetään ottaen huomioon aluehallinnon uudistushankkeen (ALKU-hanke) toteutuksen vuoden 2010 alusta lukien sekä IPR-strategiassa esitetyt tavoitteet. Prosessiorganisaation mukaisten käytäntöjä omaksumista kehitetään esimiesten prosessijohtamiskoulutuksella. Toimintaprosesseja virtaviivaistetaan erityisesti tietojärjestelmähankkeiden yhteydessä. Lähtökohtina ovat PRH:n yhteisten ICT-toimintojen strategia sekä linjojen ja yksiköiden ICT-strategiat. Kustannustietoisuus nousee entistä kriittisemmäksi menestystekijäksi suunnitelmakauden taloudellisten näkymien valossa. Se on keskeinen myös ICT-strategian menestystekijänä. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen PRH:n henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen menestystekijöitä ovat: vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen, osaamisen kehittäminen, muutoksen johtaminen,

8 työhyvinvoinnin varmistaminen ja tuloksellinen työn tekeminen. Menestystekijät on määritelty uudelleen PRH:n vuonna 2008 asetetussa henkilöstöstrategiahanke HESTRAssa. Hanke jatkuu vuoden 2010 puolelle, ja sen myötä määritellään yksityiskohtaisesti menestystekijöihin liittyvät toimenpiteet ja mittarit sekä vastuut. 4. Numeeriset tulostavoitteet ja kehyssuunnitelmat Seuraavassa esitetään keskeisimmät PRH-tason tulosmittarit ja numeeriset tavoitteet. Ajantasaiset tulosyksikkökohtaiset suunnitelmat ja mittaristot ovat käytettävissä PRH:n intranetissa (INNONET) toimivan BSCnet-sovelluksen avulla. Sen kattavuutta kehitetään jatkuvasti. PRH:n yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittausta kehitetään kysymällä asiakkaiden lisäksi arviot myös sidosryhmiltä. Suunnitelmakaudella PRH:n palveluiden kysynnän arvioidaan kasvavan. Työn tuottavuudessa saavutetaan keskimäärin 2 % nousutavoite. Yyl:lla tuottavuus nousee 5-6% Novus-hankkeen valmistuessa vuonna 2012. Käsittelyaikojen muutoksille ei esitetä vuoteen 2014 ulottuvia tavoitearvoja. Sähköisen asioinnin läpimurron ansiosta ajat kuitenkin lyhenevät huomattavasti. Samalla niiden mittaustapaa uudistetaan. Laskennalliset yksikkökustannukset nousevat tuntuvasti Novus-hankkeen valmistuessa, mutta tasaantuvat sen jälkeen. Yksityiskohtaisista numeerisista tavoitteista sovitaan vuosittain talousarvioesityksissä ja TEMn kanssa solmittavissa tulossopimuksissa. Mittarit/kriteerit 2008 2009 toteuma tulossop 2010 TAE 2011 tavoite 2014 tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä Asiakasarvio (1-5) 3,6 4,0 4,0 4,0 4,2 Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistäminen Asiakasarvio (1-5) 3,6 4,0 4,0 4,0 4,2 Toiminnallinen tuloksellisuus Vaikuttavuus : Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,2 Hinta/laatusuhde Asiakasarvio (1-5)) 3,6 - - 3,6 3,8 Prosessit Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos +7,7 % +2,0 % +2,0 % +2,2 % +2,0 % Laatu EFQM-laatuarviointi 350-400 - - 400-450 500-550 Resurssit Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet 483 484 478 474 437 Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos -2,3 % +5,3 % +3,0% +1,0 +0,0 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen - Työtyytyväisyys Henkilöstökysely (1-5) 3,5-3,7 3,5 3,8 - Koulutusaktiivisuus Pv/htv 5,7 5,0 7,0 7,0 8,0 Taulukko 1. PRH:n keskeisimmät tulosmittarit ja tavoitteet.

9 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma on laadittu ottaen huomion valtion tuottavuusohjelma, PCT viranomaisena toimimiseen liittyvät kansainväliset sopimukset ja niissä asetetut toimintaedellytykset sekä yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähankkeen (NOVUS) etenemisen. Kansainväliset patenttialan sopimukset edellyttävät, että PCT-tutkimuksiin taataan riittävät henkilöresurssit, jotta hakemukset voidaan käsitellä annetuissa määräajoissa. Tutkijainsinöörien rekrytoinnit perustuvat PCTtutkimusten kysynnän kasvuun. PCT-toiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia valtiontaloudelle. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistuksen viivästyminen aiheuttaa sen, että linjan henkilöstön väheneminen myöhentyy edellisvuosina tehtyihin -laskelmiin verrattuna. Alla olevan taulukon ensimmäisellä rivillä on PRH:n henkilötyövuosien kokonaismäärä. Alemmat rivit valottavat suunnitelman eri tekijöiden vaikutuksia verrattuna vuoteen 2005. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilötyövuodet (kaikki) 473 479 483 485 481 474 465 451 439 437 Htv-kehitys (kumulatiivinen) 6 10 12 8 1-8 -22-34 -36 PCT-viranomaisuus 1 7 12 28 24 24 24 24 24 24 YYL:n tietojärjestelmä -1-1 -5-5 -8-12 -23-34 -34 Muu kehitys 0-1 -11-11 -15-20 -23-24 -26 Htv-kehitys yhteensä 6 10 12 8 1-8 -22-36 -36 Htv-kehitys ilman PCTviranomaisuuden vaikutusta -1-2 -16-16 -23-32 -46-58 -60 Kehyslaskelma Taulukko 2. Henkilötyövuosien arvioitu kehitys 2005 2014. PRH:n menokehykseen kohdistuu suunnitelmakaudella huomattavia muutospaineita. Ennen suunnitelmakauden alkua tulee ratkaista yhdistysrekisterin kustannusvastaavuustavoite ja säätiövalvonnan rahoitus. On mahdollista ettei tiukkenevasta budjettitaloudesta saada lisärahoitusta näihin toimintoihin. Peruskehys on ollut 1 280 000 euron tasolla vuonna 2007. PRH:n suoritteiden maksullisuutta koskevan maksuperustelain mukaan ei yhdistysasioista perittävien maksujen tule olla kustannusvastaavia. Yhdistysrekisteriasiat tulivat maksullisiksi vuonna 1996 ja maksut ovat kattaneet 20-33 % kustannuksista. Vuodelle 2010 tehty maksujen korotusehdotus nostaa kustannusvastaavuuden 25 %:sta 31 %:iin, mikä tar- 1 Kun PCT toiminta alkoi vuonna 2005, kansallisten patenttihakemusten lisäksi tuli käsiteltäväksi 800 PCT-hakemusta. Tänä vuonna luku on noin 1000. Suunnitelmakauden loppuun mennessä kansallisten hakemusten määrä nousee nykyisestä vajaasta 2000 hakemuksesta 2200an ja PCT-hakemusten määrä noin 1350en.

10 koittaa, että tuloilla katetaan 31 prosenttia kustannuksista. Maksukorotuksen jälkeen peruskehyksen tulisi olla yhdistysrekisterin osalta 1 500 000 euroa vuosittain. Säätiövalvonnan rahoitus tulisi ratkaista uuteen kehyskauteen mentäessä. Säätiövalvontaan kuluu vuosittain 400 000 600 000 euroa riippuen valvontatapauksista. Säätiövalvonnan kustannukset katettaneen täysin valvontamaksuin. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke NOVUS ja verohallinnon kanssa yhteinen yritystietojärjestelmän YTJ sähköisen asioinnin toteutushanke ovat käynnissä ja kehyskauden alussa vielä toteutusvaiheessa. Ne ovat suunnitelmien mukaan valmiina vuonna 2012. Hankkeet vaativat ylimääräistä rahoitusta toteutuakseen aikataulussa. Ne ovat jo viivästyneet alkuperäistä suunnitelmasta runsaalla vuodella rahoitus- ja toimittajien toimitusvaikeuksien vuoksi. Kehyskauden loppupuolella hankkeiden päätyttyä yritys- ja yhteisölinjan talous kääntyy positiiviseksi, mikä parantaa koko viraston rahoitustilannetta. Tavaramerkkijärjestelmän uusiminen on aloitettu ja käytännön toimet ajoittuvat vuosiin 2011 2012. Tavoitteena on löytää kansainvälisiltä markkinoilta mahdollisimman valmis järjestelmä, joka voitaisiin vähin räätälöinnein saada Suomeen soveltuvaksi. Uusintahankkeen kustannusarvioksi arvioidaan 500 000 euroa, summa tarkentuu hankkeen edetessä. Tavaramerkit ja mallit toimivat kilpailluilla markkinoilla ja niiden maksutulot ovat rajalliset hankkeen rahoittamiseen, minkä vuoksi ulkopuolinen rahoitus on tarpeen. Valituslautakunta on PRH:n varsinaisesta palvelutoiminnasta riippumaton tuomioistuin. Oikeusministeriö valmistelee valitusjärjestelmän uudistamista ja valitusten ainakin osittaista keskittämistä markkinaoikeuteen. 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallitus (smr 3v): 2011 2012 2013 2014 Yhdistysrekisteri 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 YYL:n NOVUS ja YTJ 2 4 400 000 1 400 000 600 000 Tavaramerkkijärjestelmän uudistaminen 500 000 Yhteensä 5 900 000 3 400 000 2 100 000 1 500 000 PHR:n ehdotus 5 900 000 3 400 000 1 280 000 1 280 000 Taulukko 3. Kehyslaskelma 2011-2014. 2 Hankkeita on ehdotettu SADe-suunnitelman palvelukokonaisuushankkeiksi ja hankkeille on haettu rahoitusta vuodelle 2011 SADe-suunnitelmalle varatuista varoista.

2011-2014: Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet Liite 1 OSA A OBS! På grund av orsaker som gäller den tekniska kompatibiliteten finns blanketten endast på finska. Päiväys: 24.08.2009 1 Hankkeen nimi NOVUS - yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen 2 Hankeen nimilyhenne ja hanketunnus NOVUS 320001 3 Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) 3.1 Ydintoiminnan tietojärj. 4 Virasto tai laitos 32. TEM: PRH (Patentti- ja rekisterihallitus) 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö Apulaisjohtaja Ulla-Maija Sarkkinen 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköposti Ulla-Maija Sarkkinen 09-6939 5406 ulla-maija.sarkkinen@prh.fi 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen. Kauppa-, säätiö-, yrityskiinnitysrekisteri ja tilinpäätösten kuva-arkisto uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa tietojärjestelmät niin että ne tukevat yritys- ja yhteisölinjan toiminnallisia prosesseja. Tuloksena henkilöresurssien säästö, parantunut tietoturva sekä nopeutunut ajantasainen asiakaspalvelu. 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2009 Toteutus 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus Käynnissä on tietopalvelujärjestelmän käyttöönotto ja kaupparekisterijärjestelmän ensimmäisen osan toteutus. Uusi säätiörekisterijärjestelmä on jo otettu käyttöön. 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille Uudistus mahdollistaa sähköisen asioinnin ja käsittelyaikojen lyhentymisen kaupparekisterin asiakkaille. Tietopalvelujen saatavuus paranee ja asiointiaika lisääntyy. On myös odotettavissa, että rekisteritietojen oikeellisuus paranee. Nämä konkretisoituvat selvinä taloudellisina hyötyinä asiakkaille. Myös PRH:lle asetetut tuottavuustavoitteet voidaan saavuttaa paremmin. Yhteistyöviranomaisten saama hyöty konkretisoituu selkeinä rajapintoina, jotka mahdollistavat tiedon siirron mm. Postin, Verohallinnon ja PRH:n välillä. 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset Uusi kaupparekisterijärjestelmä, yrityskiinnitysjärjestelmä, säätiörekisterijärjestelmä sekä tietopalvelujärjestelmä ja sähköinen arkisto 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin sekä päätöksiin. Hanke mahdollistaa osaltaan PRH:lle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Hankkeeseen on vahvasti sidoksissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sähköisen asioinnin hanke, joka toteutetaan yhteistyössä verohallinnon kanssa.

16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2006 Suunn. käyttöönottovuosi: 2012 OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) TP 2008 TA 2009 TAE 2010 1 2011 2012 2013 2014 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 6 682 6 403 4 399 4 439 1 507 600 0 24 030 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 411 0 0 0 0 0 0 411 c Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 7 093 6 403 4 399 4 439 1 507 600 0 24 441 d Viranomaisen/ -ten oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 15 17 15 16 12 7 6 88 e Viranomaisen/ -ten oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 876 941 880 930 720 420 360 5 127 f Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 g Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) TP 2008 TA 2009 TAE 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoaika, vuotta a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) 172 733 1483 1620 1620 2012 2012 10 b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 5 75 180 330 380 470 490 /v) c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 177 808 1 663 1 950 2 000 2 482 2 502 19 Lisätietoja tai huomautuksia OSA C Päiväys: Hankkeen nimi 20Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan erillistä rahoitusta esim. tuottavuuden edistämiseen tarkoitetuista varoista) 2011 2012 2013 2014 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 3000 800 3800 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 0 c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 3 000 800 0 0 3 800 drahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet Ostopalvelut järjestelmätoimittajilta. ehankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma Kyllä Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. Hankeen rahoitusta koskevat (erilliset) päätökset

2 2011-2014: Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet Liite 2 OSA A OBS! På grund av orsaker som gäller den tekniska kompatibiliteten finns blanketten endast på finska. Päiväys: 24.08.2009 1 Hankkeen nimi YTJ:n sähköinen asiointi 2 Hankeen nimilyhenne ja hanketunnus YTJ:N SÄHKÖINEN ASIOINTI 320002 3 Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) 3.2 Sähköiset palvelut 4 Virasto tai laitos 32. TEM: PRH (Patentti- ja rekisterihallitus) ja 28. VM: Verohallinto 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö Esa Kosonen (Patentti- ja rekisterihallituksen osalta) 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköposti Esa Kosonen 09-6939 5365 esa.kosonen@prh.fi 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2009 Toteutus Yritys- ja yhteisötietolaki YTJ:n sähköisen asioinnin hankkeessa on tarkoitus rakentaa sähköinen ilmoituskanava, jonka kautta asiakkaat voivat ilmoittaa nykyisin paperilomakkeilla ilmoitettavat tiedot kaupparekisteriin, säätiörekisteriin ja verohallinnon rekistereihin. Hanke on verohallinnon asettama ja ohjaama. 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus Käynnissä on ensimmäisen palvelun (sähköinen asiointialusta, tunnistamisratkaisut ja osoite- ja yhteystietojen ilmoittaminen) käyttöönotto (elokuu 2009). 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille Uudistus mahdollistaa sähköisen asioinnin ja kaupparekisterin käsittelyaikojen lyhentymisen. Nämä konkretisoituvat selvinä taloudellisina hyötyinä asiakkaille. Rekisteröinnin osittainen automatisointi vähentää tarvittavia henkilöresursseja, mikä mahdollistaa osaltaan Patentti- ja rekisterihallitukselle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset Sähköisen asioinnin mahdollistava tietojärjestelmä, joka edellyttää myös Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan ydintoiminnan tietojärjestelmän, kaupparekisterijärjestelmän, uudistamista (NOVUS-hanke). 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin sekä päätöksiin. Hanke mahdollistaa osaltaan PRH:lle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Hanke on vahvasti sidoksissa NOVUS-hankkeeseen.

16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2006 Suunn. käyttöönottovuosi: 2012 OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) TP 2008 TA 2009 3 TAE 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 1 660 1 100 1 880 1 400 600 600 0 7 240 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 0 0 0 0 0 0 0 0 c Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 1 660 1 100 1 880 1 400 600 600 0 7 240 d Viranomaisen/ -ten oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 1 1 2 2 1 1 0 8 e Viranomaisen/ -ten oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 78 71 120 120 80 60 0 529 f Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 g Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) TP 2008 TA 2009 TAE 2010 2011 2012 2013 2014 PItoaika, vuotta a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) 8 40 80 130 180 250 250 10 b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 5 30 40 60 80 80 /v) c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 8 45 110 170 240 330 330 19 Lisätietoja tai huomautuksia OSA C Päiväys: Hankkeen nimi 20 Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan erillistä rahoitusta esim. tuottavuuden edistämiseen tarkoitetuista varoista) 2011 2012 2013 2014 eensä Yht- a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 1400 600 2000 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 0 c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 1 400 600 0 0 2 000 d Rahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet Ostopalvelut Tietokarhulta ja Fujitsulta. e Hankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma Kyllä Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. Hankeen rahoitusta koskevat (erilliset) päätökset

4