Valtuusto 27.02.2012 Sivu 1 / 1 6603/02.03.01/2011 Kaupunginhallitus 19 23.1.2012 27 Valtuustokysymys veropaosta ja sen määrästä Espoossa sekä kaupunginhallituksen toimenpiteistä asiassa Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Tuori, puh. (09) 816 22320 Irmelin Lundström, puh. (09) 816 22350 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Merva Mikkolan ja 18 muun valtuutetun 12.12.2011 jättämään valtuustokysymykseen sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Mikkola puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Valtuutettu Merva Mikkola ja 18 muuta valtuutettua esittävät 12.12.2011 saapuneessa valtuustokysymyksessään seuraavaa: Toiminnassaan Espoo käyttää runsaasti ulkoistettuja palveluita. Viime kuukausien julkisuuskeskustelu on tuonut esille, että myös meidän käyttämämme yhtiöt harrastavat ns. verosuunnittelua, järjestelyitä, joiden lopputuloksena tapahtuu ns. veropako, jota myös veronkierroksi nimitetään. Samalla näiden yleensä monikansallisten taustayhtiöiden suomalaisten tytäryhtiöiden johdolle maksetaan palkkatasossamme huimia vuosipalkkioita. Kun liikkeellä on satojen miljoonien eurojen voittoa tuottavat yritykset, me allekirjoittaneet kysymmekin, mitkä ovat arvioidut veromenetykset meille?
Valtuusto 27.02.2012 Sivu 2 / 2 Me luomme valmiin infrastruktuurin, tiestön, rakennukset, laitteet. Koulutamme väestön ja luomme sosiaalisen ja kulttuurisen rakenteen. Mitkä ovat panos- ja tuotossuhteet? Vähintä olisi, että tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikki osapuolet hoitavat velvoitteensa, myös hyvin toimeentulevat henkilöt ja voittoa keräävät liikeyritykset maksaisivat osuutensa. Luottamustehtävien hoitaminen vaatii tarkennettua tietoa niin tärkeästä asiasta kuin tulomuodostuksesta, ja veropohja on siinä keskeinen asia. Finanssipolitiikan sääntely valtiollisesti on ajankohtainen asia. Sääntelemättömyydestä aiheutuvat haitat murtavat hyvinvointivaltion perusteita ja haittaavat kansalaisten jokapäiväistä elämää. Allekirjoittaneet kysyvät, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus ryhtyy 1) jotta valtuutetut saavat tarkennettua tietoa mahdollisesta verokierron euromäärästä, 2) ja miten vastaisuudessa voidaan parantaa tilannetta, jotta lainsäädännön ns. porsaanreiät saataisiin tukittua verokeinottelulta. 1 a) Mitkä ovat yhteisöveromenetykset Espoossa? 1 b) Mitkä ovat menetykset henkilöverotuksessa? Käytetty terminologia Verosuunnittelu on niiden keinojen käyttöä, jotka lainsäädäntö sallii ja on siis laillista. Näiden keinojen määrittely tapahtuu eduskunnassa lainsäädännön yhteydessä ja käytännön tulkinta verohallinnon toimesta verotusta toimitettaessa. Veronkierto on laitonta veronmaksun välttämistä. Veronkierron ehkäisy kuuluu verohallinnon ja poliisin työkenttään, eikä kunnalla ole siinä osuutta lukuun ottamatta sitä, että hankintaprosessissa tarkistamme hankintaohjeiden mukaisesti saatujen/pyydettyjen dokumenttien pohjalta tarjoajan taloudellisen ja teknisen kelpoisuuden palvelun/tuotteen toimittamiseen. Veropako on arkikielen termi, joka sisältää moraalisen tai yhteiskunnallisen kannanoton siihen, mikä on tai ei ole hyväksyttyä. Veropako tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Verotuksen määrittely Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa ja Euroopan unionissa. Kunnat ja seurakunnat päättävät omista veroprosenteistaan. Verolait valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään eduskunnassa.
Valtuusto 27.02.2012 Sivu 3 / 3 Valtiovarainministeriön alaisen verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta. Verohallinto kerää itse yli 80 prosenttia veroveloista. Loput se siirtää ulosottolaitoksen perittäväksi. Verorikosten tutkinta kuuluu poliisille yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Väestörekisterikeskus pitää rekisteriä väestöstä ja luovuttaa säännöllisesti henkilötietoja Verohallinnolle. Patentti- ja rekisterihallitus pitää rekisteriä yrityksistä ja yhteisöistä. Verotustehtäviä hoitavat valtakunnalliset pääyksiköt, joita ovat Henkilöverotus, Yritysverotus, Verotarkastus ja Veronkanto. Kunkin pääyksikön ohjaus- ja kehittämisyksikkö vastaa toiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta, tietojärjestelmistä, kotimaisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä sekä hankkeista. Kuntien verotulot ja tiedonsaanti Kunnan verotulot koostuvat ansiotulon kunnallisverosta, yhteisöveroosuudesta ja kiinteistöverosta. Valtuusto päättää vuosittain kunnan tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosentit kiinteistöverolain sallimissa rajoissa. Kunnat eivät saa veroja pääomatuloista, vaan ne menevät valtiolle. Lainsäädännöllä määritellään, mitkä tulot verotetaan ansiotuloina ja mitkä kuuluvat pääomatuloina verotettaviin. Verotulot ovat Espoon tulopohjan merkittävin erä. Pääosa verotulostamme kertyy ansiotulon veroista, mutta myös yhteisöveron kertymä on tärkeä. Verohallinto toimittaa kunnille kuukausittain tiedot verotilityksistä. Tilitystiedot saadaan kunnittain summatietoina eriteltynä verolajeittain. Verotuksen valmistelusta kunnat saavat ennakkotietoja syksyllä ja verotuksen valmistuttua marraskuussa selvityksen verovuoden maksuunpanosta sekä verotuksen julkiset tiedot. Yhteisöveron jako-osuuksien tarkistusta varten kunnille toimitetaan tammikuussa tiedot merkittävimpien yritysten yritystoimintaerän määräytymisperusteista. Näitä tietoja saa käyttää yhteisöveron jakoosuuksien tarkistustietoina eivätkä esim. yritysten työpaikkatiedot ole julkisia. Tietoja ei voida myöskään toimittaa kaupunginhallitukselle tai valtuustolle. Tietoja, joilla voisi arvioida yhteisöveron tai henkilöverotuksen mahdollisia kuntakohtaisia menetyksiä, ei kunnilla ole mahdollisuutta saada. Verohallintoa koskevan lainsäädännön mukaan verovalvonta ja veronsaajien oikeudenvalvonta kuuluu verohallinnon tehtäviin. Espoolla ei ole tietoja esim. eri yritysten työpaikoista kunnittain. Ne eivät ole julkisia tietoja, emmekä voi käydä läpi eri yrityskonsernien tietoja ja rakenteita kysymyksessä esitetyllä tavalla. Näitä tietoja ei voida myöskään käsitellä kaupunginhallituksessa tai valtuustossa.
Valtuusto 27.02.2012 Sivu 4 / 4 Hallitusohjelman linjauksia Hallitusohjelmaan sisältyy lukuisa joukko veropoliittisia linjauksia sekä toimenpiteitä ns. harmaan talouden ja verokierron torjumiseksi. Seuraavassa eräitä hallitusohjelman veropoliittisia linjauksia, joilla on vaikutuksia myös kuntien verotuloihin: - Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla, kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. - Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden sekä työllisyyden edistämiseksi yhteisöveroa alennetaan ja huolehditaan siitä, ettei palkkatulojen verotus kiristy millään tulotasolla. - Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritykseen jätettävän pääoman verotusta laskemalla yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. - Hallitus seuraa yhteisöverotason kehittymistä kilpailijamaissamme ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. - Kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013. - Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet, mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelu, selvitetään. Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan. Hallitusohjelmaan sisältyy myös harmaan talouden tehostettuun valvontaan liittyviä toimenpiteitä, joilla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan 300 400 milj. euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä. Hallitusohjelmassa on päätetty lukuisista lainsäädäntöhankkeista ja valvonnan lisäämisestä. Tavoitetta tukee valtioneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talouden vuosille 2010 2011 laatima torjuntaohjelma, jonka vuositasolla on arvioitu estävän usean sadan miljoonan euron vuosittaiset valtion verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset. Toimenpiteitä ovat mm. - Talousrikollisuuden kiinnijäämisriskin nostaminen edellyttää riittäviä viranomaisresursseja (mm. finanssivalvonta, maistraatit, oikeuslaitos, syyttäjä, poliisi, rajavalvonta, tulli, työsuojelu, verottaja ja
Valtuusto 27.02.2012 Sivu 5 / 5 kilpailuvirasto). Viranomaisresursseja lisätään määräaikaisesti harmaan talouden torjuntaan. - Hallitus edistää EU:ssa käynnissä olevaa prosessia harmaan talouden torjunnassa. Verojärjestelmän uudistamisessa kotitalousvähennys on esimerkki toimesta, joka on vähentänyt harmaata taloutta. - Talousrikollisuuteen liittyvää esitutkinta-aikaa ja oikeusprosessia pyritään lyhentämään. Kehitetään edelleen erikoisperintää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Selvitetään ja valmistellaan rikoshyödyn perinnässä sovellettavaa käännettyä todistustaakkaa ja tarvetta tarkistaa rangaistusasteikkoja tekojen törkeyden mukaan. Ryhdytään toimenpiteisiin liiketoimintakiellon tehostamiseksi.. - Vahvistetaan työsuojeluviranomaisten mahdollisuutta tarkastaa se, että palkkaus on lainsäädännön ja työpaikkaa koskevan työehtosopimuksen mukainen. - Tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttämistä helpotetaan luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon veroveloista. Tilaajavastuulain asianmukaisessa toimeenpanossa julkishallinnon on näytettävä esimerkkiä. Julkisia hankintoja tehtäessä on varmistettava, että julkishallinnon ostamat palvelut suoritetaan sellaisilla yrityksillä, joilla lakisääteiset asiat ovat kunnossa. - Rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa tehostetaan ottamalla työmailla käyttöön veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa. Rakennusalalla otetaan käyttöön työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus Verohallinnolle. - Hallitus toteuttaa Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemusalalla -työryhmän raportin ehdotukset kolmikantaisen valmistelun pohjalta. - Tehostetaan Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten ja niiden työntekijöiden verovalvontaa ottaen huomioon Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet. - Verotukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden tulee olla samat kaikilla Suomessa asuvilla työvoimaan osallistuvilla henkilöillä ja riippumattomia maahanmuuttajan asemasta verosopimukset ja kansainväliset verosäännökset huomioon ottaen. - Tehdään kokonaisarvio ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta. Arvioidaan nykyjärjestelmän puutteet. Harmaan talouden torjunnassa on myös kunnilla merkittävä rooli. Espoo on ollut asiassa aloitteellinen. Hankintaohjeita on 27.5.2011 tarkennettu mm. tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden sekä toimittajan ja tämän alihankkijoiden toiminnan valvonnan osalta. Ohjeissa on tilaajan valvontaan sopimuskaudella liittyviä tehtäviä täsmennetty sekä esitetty
Valtuusto 27.02.2012 Sivu 6 / 6 keinoja joita harmaan talouden torjunnassa voidaan käyttää. Harmaan talouden torjumisen toimissa Espoossa on tehty myös terveen kilpailun edistämisen toimintasuunnitelma, jonka mukaan Espoon kaupunki ilmoittaa verohallinnolle siivous-, kiinteistönhuolto ja rakennusurakkasopimuksista ostoreskontratiedot ja saa näiden perusteella tilastollisen palautteen kyseisistä sopimuskumppaneista. Yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollisuutta arvioida veromenetysten suuruutta tai vaikuttaa suoraan veronkierron ehkäisyyn. Hankintojen yhteydessä tilaajavastuulain velvoitteiden noudattamisella sekä toimittajan ja alihankkijoiden toiminnan valvonnalla kunnat voivat vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan ja verokertymien oikeellisuuteen. Kunnat ovat veronsaajia ja verojen perintää hoitaa verohallinto. Eduskunta säätää verojen perusteista lainsäädännöllä. Kaikkien kuntien edun mukaista on, että verojen perintä on tehokasta eikä lainsäädännöllä murenneta kuntien veropohjaa. Verojen perintä ja maksaminen toteutuu maassamme hyvin. Kuntien edunvalvontaa lainsäädännön osalta hoitaa Suomen kuntaliitto yhteistoiminnassa kuntien kanssa. Verotuksen säätelyssä on otettava huomioon myös yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaaminen sekä valtakunnallisesti, että oman kuntamme osalta. Vain siten voimme turvata työpaikkojen ja yritysten veronmaksukyvyn säilymisen Suomessa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 23.1.2012 19 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Merva Mikkolan ja 18 muun valtuutetun 12.12.2011 jättämään valtuustokysymykseen sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin 28 :n jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Valtuusto 27.02.2012 Sivu 7 / 7