Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8096/ /2013

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) 24 Asianro 8096/ /2013 Valtuustoaloite koskien mm. kunnallisverotusta sekä luottamushenkilöiden sidonnaisuuksia yritysmaailmassa Kaupunginhallitus : Heidi Komulaisen ja kahden muun valtuutetun valtuustoaloite : Toiminnassaan Kuopio käyttää laajenevassa määrin ulkoistettuja palveluita. On selvää, että myös Kuopiossa toimivat, palveluja tuottavat yritykset, yhteisöt ja yhtiöt saattavat harrastaa niin sanottua verosuunnittelua. Sillä tarkoitetaan järjestelyitä, joiden lopputuloksena tapahtuu niin sanottu veropako tai veronkierto. Veropako ilmiönä rapauttaa entisestään kuntien rahoituspohjaa. Samalla ainakin monikansallisten taustayhtiöiden suomalaisten tytäryhtiöiden johdolle maksetaan yleiseen palkkatasoon verrattuna huimia vuosipalkkioita. Kun liikkeellä on valtakunnallisesti satojen miljoonien eurojen voittoja tuottavat yritykset, me allekirjoittaneet kysymmekin, mitkä ovat tällaisesta suuryritysten ja yhtiöiden verosuunnittelusta aiheutuvat arvioidut veromenetykset Kuopion kaupungille? Verorahoituksen kautta kuntalaiset luovat valmiin infrastruktuurin, tiestön, rakennukset ja laitteet, kouluttavat työvoiman ja luovat sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet myös yritysten toiminnalle. Voidaankin ihan aiheellisesti tarkastella, mitkä ovat suuryritysten yhteiskunnalliset panos-, tuotos- ja hyötysuhteet? Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikkien osapuolten tulisi huolehtia paitsi oikeuksistaan, niin hoitaa myös velvoitteensa. Myös hyvin toimeentulevat henkilöt ja voittoa keräävät yritykset tulee saada maksamaan osuutensa. Veropohjan rakenne ja mahdolliset "vuodot" siinä on voitava vähintäänkin tutkia ja tarvittaessa myös tukkia. Finanssipolitiikan sääntely valtiollisesti on niin ikään ajankohtainen asia. Sääntelemättömyydestä aiheutuvat haitat murtavat hyvinvointivaltion perusteita ja haittaavat jo nyt kansalaisten jokapäiväistä elämää. Valtuutettujen sidokset yritysmaailmaan tulee tiedottaa osana päätöksentekoa, varsinkin kun kunnan työntekijöistä on tehty tai heistä ollaan tekemässä, eriarvoistavalla logiikalla "jäävejä" jäseniä lautakuntiin ja Kaupunginhallitukseen. Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämmekin selvitystä seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat arvioidut yhteisöveron ja henkilöverotuksen menetykset Kuopiossa yritysten "verosuunnittelusta" johtuen? Onko tietoa tästä mahdollista saattaa valtuutettujen tietoon ylipäätään? - Mitkä ovat valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden sekä valmistelevien johtavien viranhaltijoiden sidokset yritysmaailmaan ja aiotaanko nämä sidonnaisuudet julkistaa? Millä aikataululla, missä ja miten?

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (2) Sekä vaadimme, että Kuopion kaupunki kaikessa kilpailuttamisessaan asettaisi yhdeksi laatukriteeriksi verojen maksun kotimaahan, jolloin yritysten itsensä olisi pakko selvittää veronmaksunsa kaupungille. Aloitteen allekirjoittajien kysymys siitä, mitkä ovat arvioidut yhteisöveron ja henkilöverotuksen menetykset Kuopiossa yritysten verosuunnittelusta johtuen ja siitä, onko tietoa tästä mahdollista saattaa valtuutettujen tietoon ylipäätään. Veronkantolaki /609 6 :n mukaan veronkantoviranomaisena toimii Verohallinto. Verohallinnosta annetun lain /503 2 :n mukaan Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin erikseen säädetään. Verohallinnon on edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehitettävä Verohallinnon palvelukykyä. Kuopion kaupunki ei ole toimivaltainen viranomainen lausumaan veronkannosta. Koska kysymys käsittelee veronkantoa, esitettyyn kysymykseen ei ole mahdollista vastata. Lisätietoa verotuksesta sekä harmaasta talouden torjunnasta saa Verohallinnon internet sivuilta osoitteesta: FI/Tietoa_Verohallinnosta/Harmaan_talouden_torjunta/Asiantuntijakirjoit uksia_harmaasta_talou(21531) Kyseisellä sivulla on harmaan Verohallinnon talouden selvitysyksikön asiatuntijakirjoituksia harmaasta talouden torjuntaan liittyvistä teemoista. Mainituissa kirjoituksissa on myös Pekka Lithin kirjoitus Julkiset hankintamarkkinat ja epäterveen kilpailun torjunta, joka löytyy verohallinnon internet sivuilta osoitteesta: 85FD-406C-AF EB0C138%7D/8480 Aloitteen allekirjoittajien kysymys siitä, mitkä ovat valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden sekä valmistelevien johtavien viranhaltijoiden sidokset yritysmaailmaan ja aiotaanko nämä sidonnaisuudet julkistaa ja kysymys siitä millä aikataululla, missä ja miten. Valtuutettujen tai muiden luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuudet yritysmaailmaan ei ole kuntaa koskien säädetty. Sen sijaan valtuutettujen sekä luottamushenkilöiden sidonnaisuuksilla on merkitystä päätöksentekoprosessissa silloin kun käsitellään esteellisyyteen liittyviä kysymyksiä. Sidonnaisuudet saavat oikeudellista merkitystä päätöksenteossa muun muassa esteellisyyttä pohdittaessa. Valtuutettujen esteellisyydestä on säädetty kuntalain / :ssä, jonka mukaan valtuutettu on valtuustossa es-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (3) teellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään. Kun valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä sekä viranhaltijoiden esteellisyydestä on säädetty hallintolain / :ssä, 28 :ssä ja 29 :ssä. Esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä ja esteellisyys koskee myös asian valmistelua. Esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Kukin luottamushenkilö taikka viranhaltija ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Sidonnaisuus yritykseen muodostaa esteellisyyden silloin, kun hallintolain tai kuntalain mukaiset esteellisyysperusteet täyttyvät. Kuten edellä mainittiin, kuntalain 52 :n mukaan valtuutetun esteellisyys syntyy vain siitä, että käsiteltävä asia koskee häntä tai hänen läheistään. Hallintolain 28 :n mukaan lautakunnan jäsen tai viranhaltija on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; (osallisuusjäävi) 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; (asiamiesjäävi) 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen; (intressijäävi) 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; (palvelussuhdejäävi) 5) jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; (yhteisöjäävi, ei sovelleta kunnassa) 6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai (laitosjäävi) 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. (yleislausekejäävi). Viranhaltijoiden sidonnaisuudet tulee ilmoittaa työnantajalle niiltä osin kun ne koskevat sivutoimia. Valmisteleviin viranhaltijoihin kuten muihinkin viranhaltijoihin sovelletaan lakia kunnallisesta viranhaltijasta /304. Kyseisen lain 18 :ssä on säädetty viranhalijan sivutoimesta ja kilpaileva toiminnasta. Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Ao. pykälän 2 ja 3 momentin mukaan, viranhaltija ei ilman työnantajan lupaa saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata teh-

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (4) tävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Ao. pykälän 5 momentin mukaan sellaisesta sivutoimesta, johon ei käytetä työaikaa, on viranhaltijan tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen, jos kysymyksessä on työnantajaa vahingoittava kilpaileva toiminta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sidonnaisuuksien tulisi tulla normaalisti esiin päätöksentekijöiden sekä valmistelijoiden osalta esteellisyyttä ratkottaessa. Lisäksi voidaan todeta, että viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteisten on ilmoitettava omat työn kannalta merkitykselliset sidonnaisuutensa työnantajalle, käytännössä omalle esimiehelle. Näistä ilmoituksia ei kuitenkaan ole koottu kaupungilla keskitetysti. Tosin tarkastuslautakunta on kartoittanut eräiden viranhaltijoiden sidonnaisuuksia vuonna Sivutoimi-ilmoitukset sekä sivutoimilupahakemukset sekä niistä tehtävät päätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja ja niistä saa tiedon siten kuin laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa /621 on säädetty. Aloitteen allekirjoittajien kysymys siitä, voiko Kuopion kaupunki kaikessa kilpailuttamisessaan asettaa yhdeksi laatukriteeriksi verojen maksu kotimaahan, jolloin yrityksen itsensä olisi pakko selvittää veronmaksunsa kaupungille. Veronmaksuun liittyvien velvollisuuksien selvittäminen hankintojen yhteydessä on mahdollista. Julkista hankinnoista annetun lain /348 eli hankintalain 54 :ssä on säädetty niistä perusteista, joilla hankintayksikkö, tässä tapauksessa Kuopion kaupunki, voi harkintaansa perustuen sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan. Mainitun pykälän 1 momentin kohdan 5 mukaan hankintayksikkö voi sulkea pois sellaisen tarjoajan tai ehdokkaan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Tämä 54 :n 1 momentin 5 kohdan mukainen harkinnanvarainen poissulkemisperuste tarkoittaa käytännössä sitä, että kilpailuun osallistuessaan tarjoajan tai ehdokkaan on tehtävä hankintayksikölle selvyyttä siitä, miten kyseinen tarjoaja on suorittanut veronmaksuun liittyvät velvollisuutensa. Hankintalain 55 :ssä onkin säädetty, että hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta ja tarjoajilta sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta asianomaisten säännösten mukaisesti todistuksia ja selvityksiä sen tutkimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa verojen maksuvelvollisuuteen liittyvä poissulkemisperuste. Sen sijaan veronmaksun suorittaminen lisääminen hankinnan laatukriteeriksi on ongelmallinen hankintalain kannalta. Mainittu kriteeri voidaan tulkita oikeuskäytännön ja lain esitöiden valossa hankintalain vastaiseksi. Hankintalain 2 :ssä on säädetty hankinnoissa noudatettavat periaatteet. Ao. pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön, eli Kuopion kaupungin, on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaate perustuu EY:n perustamissopimuksen periaatteisiin sekä hankintadirektiivin 2 artiklaan. Yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan samalla tavalla riippumatta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen. Tällaisia tekijöitä, jotka eivät liity hankittavaan tavaraan tai palveluun, ovat erityisesti ehdokkaiden tai tarjoajien kansallisuus taikka sijoittautuminen johonkin jäsenvaltioon tai alueelle. (HE 50/2006, s.47). Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. (HE 50/2006, s.47). Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä syrjimättömyysperiaatteen on tulkittu tarkoittavan, että hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen on katsottu yhteisön oikeudessa edellyttävän, ettei toisiinsa rinnastettavia tapauksia kohdella eri tavoin eikä erilaisia tilanteita kohdella samalla tavoin, ellei tällainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltua (HE 50/2006, s.47). Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. Syrjimättömyysperiaatteen on tulkittu tarkoittavan, että hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä. Tosin kilpailuttamisessa voidaan edellyttää paikallistuntemusta, jos sillä on merkitystä palvelun tai tavaran hankinnan kannalta. Hankintalain 62 :ssä on säädetty hankintojen vertailuperusteista. Ao. pykälän mukaan vertailuperusteen tulee olla yhteydessä hankinnan kohteeseen, eikä siis vertailuperusteena voida lähtökohtaisesti pitää tarjoajan tai ehdokkaan sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät liity hankittavaan palveluun tai tavaraan. Veron suorittaminen ei siis sellaisenaan liity palvelun tai tavaran hankintaan, joten sitä ei lähtökohtaisesti voida pitää hankintalain mukaisena vertailuperusteena. Toisin sanoen verojen laatukriteeri, jonka mukaan tarjoajan tai ehdokkaan tulisi maksaa veronsa Suomeen, olisi hankintalain valossa kielletty, koska kyseinen laatukriteeri ei liity hankinnan kohteeseen ja kyseinen laatukriteeri voidaan mahdollisesti tulkita syrjiväksi. Lähtökohtaisesti Kuopion kaupungin hankintoihin osallistuvat tarjoajat sekä ehdokkaat ovat verovelvollisia Suomessa. Tuloverolain 9 :n mukaan sekä kotimaiset yhteisöt että ulkomaiset yhteisöt ovat velvollisia suorittamaan veroa täältä saamastaan tulosta. Verohallinnon mukaan Suomessa toimivien yhteisöjen verovelvollisuutta on kuitenkin rajoitettu kansainvälisillä sopimuksilla kahdenkertaisen verotuksen välttämiseksi (Ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa, ohje dnro: 129/37/2010). Laatukriteeri, jossa edellytettäisiin tarjouskilpailuun osallistuvalta tarjoajalta tai ehdokkaalta verojen maksamista Suomeen on hankala finanssioikeudellisesti, sillä kunnalla, tässä tapauksessa Kuopion kaupungilla, ei ole toimivaltaa määritellä sitä, mihin valtioon yritykset maksavat veronsa. Lisätietoa kaupungin hankinnoissa noudatettavista periaatteista saa (Kuopion kaupungin pienhankintaohjeesta (kaupunginjohtajan johtoryhmän hyväksy-

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) mä , 7 16)sekä Kuopion palvelu- ja hankintaohjelmasta ( ). Valmistelija Lari Tiikasalo puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Merkitään, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoituslomaketta on valmisteltu. Asiaa on tarkoitus käsitellä tarkemmin sen jälkeen, kun parhaillaan valmisteilla olevan kuntalain kokonaisuudistuksen sisältö tarkentuu mm. sen osalta, velvoittaako tuleva lainsäädäntö ja missä määrin luottamushenkilöt ja viranhaltijajohdon ilmoittamaan taustasidonnaisuuksistaan. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää selvityksen tiedoksi kv:lle vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kh. esittää selvityksen tiedoksi kv:lle vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (7)