AIVOTREENIT HANKEYHTEENVETO. - aivojen huoltamista kognitiivisen harjoittelun avulla

2016-2019 AIVOTREENIT - aivojen huoltamista kognitiivisen harjoittelun avulla HANKEYHTEENVETO Elisa Ahonen Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry 2016-2019

1 SISÄLLYS: 1 HANKKEEN TAUSTAT.2 2 AIVOJEN HARJOITTAMINEN JA HUOLTAMINEN...2 2.1 Miksi ja miten harjoittaa aivoja?...2 2.2 Miksi ja miten huoltaa aivoja?...3 3. MITÄ ON AHAA!...4 3.1 Ahaa! tehtävät.4 3.2 Ahaa! kohderyhmä 7 3.3 Ahaa! ryhmätoiminta.7 3.4 Ahaa! koulutusmallit..9 4 TAVOITTEET JA TOIMINTA VUOSITASOLLA.10 4.1 Tavoitteet 10 4.2 Toiminta vuositasolla..10 5 TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15 5.1 Palautteen keruu ja toiminnan arviointi.15 5.2 Hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset..16 5.3 Tavoitteiden toteutuminen..17 6 TAUSTAKIRJALLISUUS.18

2 1 HANKKEEN TAUSTAT Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen "AIVOTREENIT aivojen huoltamista kognitiivisen harjoittelun avulla - hanke (2016-2018) alkoi huhtikuussa 2016. Hanke jatkui varsinaisten toimintavuosien lisäksi vuonna 2019 syyskuuhun saakka edellisiltä vuosilta siirtyneillä varoilla. Hankkeen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hankkeen kokonaisavustussumma oli 511 000 (jakaantui n. 3,5 vuodelle). Hankkeessa työskenteli kaksi kokoaikaista työntekijää; Projektivastaava Elisa Ahonen ja projektityöntekijä Elina Taipale. Aivotreenit -hankkeessa koulutettiin vapaaehtoisia aivotreeniohjaajia ympäri Suomen ja valmistettiin materiaalia tavoitteelliseen aivojen harjoittamiseen (Ahaa! materiaalipaketti ja koulutus- sekä ryhmätoiminnanmalli). Hankkeen kohderyhmänä oli muistisairauteen sairastuneet ja AVH:n sairastaneet sekä muut henkilöt, joiden kognitiiviset taidot ovat jostain muusta syystä heikentyneet. Hankkeen toimintaan kuului myös ennaltaehkäisevä toiminta eli ryhmätoimintaa järjestettiin myös aivojen huoltamisesta kiinnostuneille. Aivoterveys kokonaisuudessaan nousi hankkeen edetessä osaksi hankkeen toimintaa Muistiliiton Yhdessä kohti aivoterveyttä koulutusmallin ja aivoterveysmateriaalin kehittämisen myötä. Hankkeen tarve nousi P-H Muistiyhdistyksen aiemmasta hankkeesta PääOma kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistin tukena (2012-2015), jossa arvioitiin Instrumental Enrichment kognitiivisen harjoitusmenetelmän soveltuvuutta muistisairauteen sairastuneiden, AVH:n sairastaneiden tai muusta syystä kognitiivisesta harjoittelusta hyötyvien kuntoutukseen ja ryhmätoimintaan. Menetelmä toimi hyvin, mutta sitä oli hankala levittää (kouluttajapula, kalliit lisenssimaksut, materiaalin saatavuus heikko). Tästä syystä päädyttiin hakemaan rahoitusta oman aivotreeni-materiaalin ja mallin kehittämiseen, tavoitteena lisätä aivotreenit-ryhmätoimintaa Suomessa kouluttamalla vapaaehtoistoimijoita ryhmän ohjaajiksi. 2 AIVOJEN HARJOITTAMINEN JA HUOLTAMINEN? 2.1 Miksi ja miten harjoittaa aivoja? Aivotreenit hankkeessa aivojen harjoittaminen, aivotreeni, aivojumppa, aivojen aktivointi ja kognitiivinen harjoittelu on keskeisiä käsitteitä, joiden viesti on sama; aivot tarvitsevat haastetta, aktivointia ja monipuolista käyttöä. Aivoja ei ole tarkoitettu tylsistymään ja jäämään toimettomiksi. Kognitiivisella harjoittelulla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyvien taitojen harjoittamista eli sana kognitiivinen tarkoittaa tietoon ja tiedon käsittelyyn liittyviä asioita; mm. tarkkaavaisuutta, muistia, havaitsemista, oppimista, kieltä, ajattelua. Aivojen aktivointia voi tehdä monella tapaa. Aivotreenit hankkeessa se tehtiin pääasiassa kynä-paperi tehtävin. Niiden rinnalla ja/tai sijaan voi käyttää lukuisia muita keinoja; lukemista, liikuntaa, musiikkia, käsitöiden tekemistä, uuden taidon, opiskelua, tanssiharrastusta jne. Tärkeää on se, että aivojen käyttäminen on motivoivaa, tavoitteellista, monipuolista ja mieleistä. Harjoittelun ei ole syytä olla aina helppoa; aivot muovautuvat parhaiten kun haasteetta on sopivasti ja käväistään välillä epämukavuusalueilla. Aivojen harjoittamisessa on hyvä pitää mielessä se, että aivot muovautuvat läpi elämän ja kehittyvät siinä, mihin niitä käytetään. Ei siis kannata valita aivojen harjoittamiseen aina tuttuja ja turvallisia asioita vaan

3 pistää aivot välillä kunnolla töihin. Aivojen neuroplastisuus eli muovautuvuus ei katoa iän myötä vaan uuden oppimisen kyky säilyy, vaikkakin tiedonkäsittelyn tapa muuttuu läpi elämämme. Aivotreenit hankkeessa painotettiinkin sitä, että myös rappeuttavaa sairautta sairastavan henkilön kannattaa harjoittaa aivojaan. Uusien ajatusmallien, toimintatapojen tai taitojen oppiminen voi hidastua iän tai mahdollisen sairauden myötä ja saattaa vaikeutua olennaisesti, mutta silti aivot voivat muovautua ja ihminen omaksua uusia tapoja ja taitojakin kun niitä harjoitetaan tarkoituksenmukaisesti, säännöllisesti ja mielekkäästi. Kognitiivisten taitojen harjoittaminen ja aivojen huoltaminen voi myös auttaa ylläpitämään olemassa olevia taitoja tai hidastamaan rappeutumisen mukanaan tuomia muutoksia. Aivotreenien Ahaa!-harjoittelun periaatteena on ajattelu ja toimintatapojen aktivoiminen sekä tietoisuuden lisääminen ajatteluprosesseissa. Harjoittelussa huomioidaan ajattelun taitoja vahvistavat elementit; harjoittelun mielekkyys, merkityksellisyys, vuorovaikutus ja mahdollisuus soveltaa aiemmin opittua uusissa tilanteissa. Harjoittelu suunnataan tiettyihin toimintoihin kerrallaan, (Ahaa! tehtävät teemoitettu valmiiksi isompien kokonaisuuksien alle). Kun tehtävät suunnataan yhteen tai muutamaan asiaan kerrallaan, on myös harjoitteiden yhtymäkohdat arjen elämään helpompi todentaa. Harjoittelussa on hyvä huomioida myös harjoittelun monikanavaisuus eli antaa eri aisteille töitä ja tätä kautta aktivoida aivojen eri osa-alueita ja saada huomio kiinnittymään siihen kuinka asiat havaitaan eri aistikanavien kautta. Aivojen aktivoinnin rinnalle on tärkeää muistaa myös rentoutuminen ja lepo aivoille. Aivot tarvitsevat molempia sopivassa suhteessa. Aivojen harjoittamisessa pätee samat siis säännöt kuin lihasten harjoittamisessa; monipuolista treeniä, paljon toistoja, tarpeeksi painoja eli haastetta ja sopivasti palautumisaikaa sekä lempeää huoltoa ja venyttelyä. Se mikä palauttavaa ja lempeää on yksilöllistä, se voi tarkoittaa päiväunia, luonnossa oleskelua, rentoutus- tai hengitysharjoituksia tai vaikkapa musiikin kuuntelua. Jotain jolla saa aivot rauhoittumaan ja olon rennoksi. Aivojumpasta tulee usein ensimmäisenä mieleen erilaiset tehtävät, joita ratkaistakseen aivot joutuvat ponnistelemaan. Onnistuminen mitataan useimmiten sillä tuleeko tehtävä ratkaistuksi ja kuinka helposti tai nopeasti se onnistuu. Aivotreenit hankkeessa aivojen harjoittaminen nähdään hieman eri näkökulmasta. Tehtävän oikea vastaus tai ratkaisunopeus ei ole keskiössä vaan tärkeämpää on keskittyä pohtimaan mitä teki että onnistui tai mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Jo tehtävää aloittaessa on hyvä jättää aikaa pohtimiseen, että mikä olisi paras strategia edetä, mitkä asiat auttavat tehtävän ratkaisussa ja mikä yleensäkin on olennaista ja tärkeää tehtävässä. Harjoittelun lomassa tai päätteeksi pysähdytään vielä pohtimaan miten harjoiteltava asia liittyy arjen elämään ja mitä taitoja tehtävässä oikein tarvittiinkaan. Harjoittelu toteutetaan ohjatusti, joten tehtävän edetessä saa tarvittaessa vinkkejä ja ohjausta ja näin harjoittelu säilyy mielekkäänä ja tehokkaana. Ryhmässä tehdessä on hyvä myös jakaa kokemuksia, jotta saadaan eri näkökulmia harjoitteluun ja huomataan, että asioita voi ajatella usealla tapaa. Ryhmäharjoittelu tuo myös yleensä luonnostaan harjoitteluun rentoutta, kun huomataan, että muutkin joutuvat ponnistelemaan ja tekevät virheitä. Ohjaajan on hyvä panostaa rentoon ilmapiirin ja tuoda esiin se, että harjoittelun ei ole syytä olla vakavamielistä eikä harjoitteilla testata tai arvioida kenenkään kykyjä. 2.2 Miksi ja miten huoltaa aivoja? Aivoterveys on Aivotreenit hankkeen taustalla kulkeva punainen lanka. Kaikenlainen kognitiivinen harjoittelu ja -kuntoutus, aivojen treenaaminen ja aktivointi on tärkeä osa aivoterveyttä ja aivojen kokonaisvaltaista huoltoa. Aivoterveydestä huolehtimien kuuluu kaikenikäisille ja jokaisen tulisi pitää huolta aivoterveydestään läpi elämän. Hyvä aivoterveys on edellytys muun muassa muistamiselle, oppimisille ja työkyvylle. Se vaikuttaa sydämeen ja verisuoniin ja sitä kautta myös aivojen toimintaan. Aivoista huolehtiminen ja hyvä aivoterveys voi myös pienentää tai siirtää muistisairauksiin sairastumisen riskiä. Tietoiset valinnat kohti aivoterveellistä

4 elämäntapaa vaalivat ja huoltavat aivojasi ja jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa aivojen hyvinvointiin. Aivoterveyden "peruskiviä" ovat mm. riittävä uni ja lepo, terveellinen ja monipuolinen ravinto, aktiivinen aivojen käyttö, sosiaalisuus ja osallistuminen sekä liikunta. Aivoterveyttä taas ei edistä esimerkiksi tupakointi ja päihteet, hoitamattomat sairaudet (mm. diabetes, korkea kolesteroli, korkea verenpaine, masennus), merkittävä ylipaino, yksinäisyys, liikkumattomuus, stressi, univelka yms. ja ne ovatkin siis osaltaan riskitekijöitä mm. etenevälle muistisairaudelle ja muille muistiongelmille. Aivotreenit hanke oli mukana Muistiliiton aivoterveystyöryhmässä ja koulutti vapaaehtoistoimijoita Muistiliiton Yhdessä kohti aivoterveyttä mallin mukaisesti. Aivoterveys aihe on helposti yhdistettävissä Ahaa! ryhmätoimintaan ja yhdessä kohti aivotervettä ryhmän teemoja voi ottaa mukaan Ahaa! harjoitteluun. Hankkeen Ahaa! www-sivuille tehtiin mukaan aivoterveysosio, johon koottiin aivoterveyteen liittyviä materiaaleja, linkkejä ja ideoita ryhmissä hyödynnettäviksi. Hanke tuotti sivustolle aivoterveyteen liittyviä aivojumppatehtäviä, jotka teemoitettiin Ahaa! teemojen mukaisesti (www.ahaaaivotreenit.fi/aivoterveys ). Lisää aivoterveystietoa luettavissa mm. muistiliiton (www.muistiliitto.fi/fi/aivotja-muisti/aivoterveys) ja aivoliiton sivuilta (www.aivoliitto.fi/aivoterveys/).

5 3. MITÄ ON AHAA! Ahaa! on sarja kognitiivisen harjoittelun tehtäviä ja toimintamalli, jossa ohjataan aivotreeni-ryhmiä keskittyen oivalluttavaan ohjaamiseen ja harjoittelun siirtämiseen arkeen (siltaaminen). Ahaa! aivotreeniä yhdessä -kokonaisuuteen sisältyy myös strukturoidut koulutusmallit vapaaehtoisten ja ohjaajakouluttajien kouluttamiseen. Ahaa!:n teoreettinen pohja on Instrumental Enrichment menetelmässä. Ahaa! tehtävät on suunniteltu tehtäväksi ohjatusti ja harjoittelu on tarkoitus sillata arkeen, eli tehtäviä suositellaan vain Ahaa! -koulutuksen käyneiden käyttöön. Ahaa! -koulutuksessa saa ohjeet ja vinkit tehtävien ratkaisuun, ohjaukseen ja siltaukseen. Ahaa! on rekisteröity tavaramerkki ja sen käyttö edellyttää koulutuksen käymistä. Ahaa! -ryhmää voi siis ohjata vain Ahaa -koulutuksen käynyt ohjaaja. 3.1 Ahaa! tehtävät Ahaa! tehtävät on rakennettu viiden teeman alle: KESKITTYMINEN, MUISTI, HAHMOTTAMINEN, PÄÄTTELY JA KIELI. Tehtävät on kehitetty ja testattu Aivotreenit hankkeessa. Ahaa! -materiaalin kehittämistyöryhmään kuuluivat hanketyöntekijöiden lisäksi Päivi Nilivaara (kouluttaja, kognitiivisen harjoittelun asiantuntija, Innoline Oy), Laura Mellanen (Visuaalinen suunnittelija) ja Hanna Metsänheimo (projektityöntekijä, PääOma -hanke). Tehtävien kehitystyössä on ollut mukana hankkeen kolme pitkään toiminnassa ollutta aivotreeniryhmää, joten kohderyhmältä saatiin välitön palaute tehtävistä ja toimintamallista. Tehtävät nojaavat aiemmassa PääOma- hankkeessa kerättyyn kokemukseen ja materiaalin pohjana on tutkimustieto kognitiivisen rakenteen muovautuvuudesta sekä ohjatusta oppimiskokemuksesta. Ahaa! tehtäviä on testattu hankkeen ryhmissä ja tehtäviä on muokattu ja rakennettu palautteen mukaan. Tehtävät ovat tavoitteelliseen harjoitteluun sopivia ja ne harjoittavat monipuolisesti kognitiivisia taitoja. Tehtävät ovat pääasiassa kynä-paperitehtäviä, joita tehdään ohjatusti. Harjoitukset sopivat laajalle kohderyhmälle; sairastuneille, vammautuneille tai aivojen huoltamisesta / aktivoinnista kiinnostuneille. Tehtäviä on pyritty luomaan monen tasoisiksi, joissa haaste lisääntyy tehtävien edetessä. Ohjauksella tehtävien haastavuustasoa voidaan laskea ja nostaa. Tehtävien kynä-paperi luonne asettavat kuitenkin jonkinlaisen rajan kohderyhmälle; mm. motoriset taidot, näkökyky yms. on oltava riittävät. Harjoituksissa olennaista on, että tehtäviä ei tehdä vain tehtävien vuoksi. Aivojen aktivoinnin lisäksi tehtävien teossa on olennaista ajattelumallien muokkaaminen, ratkaisumallien pohtiminen ja harjoitettujen taitojen vieminen arjen elämään. Ohjaajalla on tärkeä rooli; ohjata keskustelemaan ja pohtimaan, haastaa, auttaa sekä varmistaa onnistumisen kokemukset. Tästä syystä tehtäviä ei anneta kotiin vaan ne on tarkoitus tehdä aina ohjatusti. Samasta syystä harjoitusten ohjaaminen edellyttää koulutukseen osallistumista; koulutuksessa perehdytään ohjauksen kannalta tärkeisiin ja olennaisiin asioihin, saadaan omakohtaisia kokemuksia harjoituksista ja ohjauksesta sekä avataan tehtävien taustalla olevia teorioita ja käsitteitä. Ahaa! koulutuksen tehtävät kehitettiin ensimmäisenä hankevuonna ja pieniä korjauksia sekä muutoksia lukuun ottamatta tehtävät säilyivät toimintamallissa muuttumattomina ensimmäisestä koulutuksesta lähtien. Alla on esitelty Ahaa!-koulutuksen tehtäväpatteristo. Koulutuksen tehtävien lisäksi malliin kuuluu lisätehtäviä ja esimerkkitehtävät.

6 Ahaa! - koulutuksen tehtävät: Ahaa! -lisätehtävät: Keskittymisen lisätehtävät: mallinmukaiset Muistin lisätehtävät: piilota ja piirrä + muistaakseni Hahmottamisen lisätehtävät: peilauksia + pinopalat 2 (piirrä päälle) Päättelyn lisätehtävät: yhteensopivat Kielen lisätehtävät: kielipulmat Ahaa! -lisätehtävät on kehitetty pidempään ryhmiä ohjaavia vapaaehtoisia varten. 10 kerran ryhmätoiminnan mallin tehtävät riittävät noin 10-20 ryhmäkertaan ja tehtäviin voi palata, mutta uudet tehtävät on tarpeen kun ryhmä on luonteeltaan ns. jatkuva ryhmä. Lisätehtävät tuovat myös mahdollisuuden vaihtaa koulutusmallin tehtävän tilalle toinen, jos 10-kerran kokonaisuuteen suunniteltu tehtävä ei palvele oman kohderyhmän tarpeita. Lisätehtävät esiteltiin verkostotapaamisissa ja ne kehitettiin hankkeen edetessä toiveiden ja esiin tulleiden tarpeiden pohjalta. Ahaa! -esimerkkitehtävät: Keskittyminen: Hermoverkko Muisti: Reseptirimpsu Hahmottaminen: Palakuvat Päättely: Riviin järjesty! Kieli: Ylimääräiset sanat Ahaa! -esimerkkitehtävät on kehitetty Ahaa!:n markkinointia varten. Ne toimivat esimerkkeinä Ahaa! - toimintamallista ja -tehtävistä. Niiden avulla voi markkinoida ryhmiä ja koulutuksia, niitä voi hyödyntää ryhmätoiminnassa (muissakin kuin Ahaa!) ja käyttää yksittäisissä tapahtumissa (aivoterveys-, muisti-, aivotreenityöpajat yms. tempaukset) tai tehdä omaksi iloksi kotona. Tehtävät löytyvät Ahaa! -sivuilta Ahaa! maistiaiset nimellä.

7 Lisäksi hankkeessa on tehty aivoterveysaiheisia yksittäisiä aivojumppatehtäviä, jotka on teemoitettu Ahaa! mallin mukaisesti ja niitä voidaan hyödyntää Ahaa! -ryhmissä. Aivoterveystehtävät on tarkoitettu kaikkien käyttöön ja sopivat myös omatoimiseen harjoitteluun kuin ohjatusti ryhmässä tehtäviksi. Ahaa!:n wwwsivuille Aivoterveys -osioon on koottu myös muuta aivoterveyteen liittyvää materiaalia, jota voi esim. hyödyntää Ahaa! -ryhmässä, Yhdessä kohti aivoterveyttä ryhmissä tai muussa ryhmätoiminnassa ja aivojen huollossa. 3.2 Ahaa! kohderyhmä: Ahaa! -ryhmätoiminnan kohderyhmään kuluu henkilöt, joiden kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet (mm. muistisairauteen sairastuneet, AVH:n sairastaneet ja muut sairaus/vammaryhmät) ja aivojensa huoltamisesta kiinnostuneet henkilöt (ennaltaehkäisy). Ahaa! ryhmät sopivat myös ajattelutaitojen kehittämisestä kiinnostuneille. Aivotreenit hankkeen omiin ryhmiin osallistujilla valtaosalla on etenevä muistisairaus tai ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Mukana on myös aivovamman saaneita henkilöitä tai henkilöitä joiden kognitiiviset taidot ovat heikentyneet muusta syystä (päihteet, mielenterveysongelmat tms.). Hankkeen edetessä tehtäviä ja mallia testattiin myös senioriryhmissä ja pitkäaikaistyöttömillä. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja ammattilaisten ohjaamien Ahaa! ryhmien kohderyhmä on laajentunut entisestään ja voidaankin todeta että Ahaa! toimii niin kouluikäisten kuin ikäihmistenkin parissa ja monilla kohderyhmillä. Ahaa!ta on siis käytetty niin ennaltaehkäisevässä toiminnassa kuin eri tavoin sairastuneiden ja vammautuneiden kuntoutukseen. Lisäksi sitä on käytetty mm. kouluissa, nuorten työpajoissa ja mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien, työttömien ja vankien parissa. Ryhmät voivat olla myös ns. sekaryhmiä (osallistujat esim. muistisairauteen sairastuneita ja heidän omaisiaan). Aivotreenit hankkeessa on ollut periaatteena, että vapaaehtoistoimija voi itse valita kohderyhmänsä, eikä hanke pyri ohjaamaan pelkästään muistipuolelle, vaikka Muistiyhdistyksen vapaaehtoiseksi liittymistä on tarjottukin vaihtoehdoksi. Hankkeessa v. 2019 toteutetun palaute- ja arviointikyselyn mukaan vapaaehtoisten ohjaamista ryhmistä reilu puolet on suunnattu eri tavoin sairastuneille (muistisairaus, aivoverenkiertohäiriö, mielenterveydenhäiriöt tai joku muu kognitiivisiin taitoihin vaikuttava sairaus tai vamma), vajaa toinen puolikas taas koostuu pääasiassa ikäihmisten ennaltaehkäisevistä ryhmistä (eläkejärjestöjen, omaisjärjestöjen, seurakuntien, taloyhtiöiden, palvelutalojen, kansalaisopistojen yms. ryhmät). Valtaosalla ennaltaehkäiseviin ryhmiin osallistujista on jonkinasteista huolta omasta muistista ja kognitiivisista taidoista. Aivotreenit hankkeessa on ryhmätoiminnan kohderyhmän lisäksi ollut kaksi muuta kohderyhmää; vapaaehtoistyöntekijät (kouluttaminen, koordinointi) ja ammattilaiset, jotka työskentelevät henkilöiden kanssa, joiden kognitiiviset taidot ovat heikentyneet (kouluttaminen, tiedonlevitys). 3.3 Ahaa! ryhmätoiminta Ahaa! aivotreeniryhmien tarkoituksena on harjoittaa osallistujien kognitiivisia taitoja. Ohjatut ajattelu- ja oppimistaitoja kehittävät harjoitteet aktivoivat ja huoltavat aivoja. Harjoitteiden tuottamien ajattelumallien siirtämisellä osaksi arkea voidaan vahvistaa ja tukea henkilön kognitiivisia taitoja sekä elämänlaatua ja arjen sujumista. Tavoitteellinen aivotreeni tukee aivoterveyttä. Ahaa! lähtee ajattelusta, että oivaltava ajattelun ja ongelmien ratkaisun harjoittaminen auttaa arjessa. Kun arjessa tulee pulmatilanne eteen voidaan käyttää samoja ratkaisumalleja ja strategioita, joita käytetään myös ryhmässä tehtävien ratkaisussa. Tämän takia Ahaa! ryhmät eivät koskaan ole vain tehtävien ratkaisua, vaan huomio kiinnitetään ohjauksella ratkaisustrategioiden pohtimiseen ja siihen kuinka tehtävässä harjoitettu taito liittyy arjen elämään ja missä kaikkialla voimme arjessamme törmätä vastaaviin

8 ongelmiin ja kuinka voidaan opittua/harjoitettua taitoa hyödyntää arjen pulmatilanteissa. Tämä oivaltava ajattelu ja arkeen siltaaminen on se mikä tekee Ahaa! mallista erityisen ja missä se poikkeaa muista aivojumpparyhmistä, joissa huomio kiinnittyy tehtävästä suoriutumiseen. Ahaa!ssa ei koskaan ole olennaista itse tehtävä tai sen ratkaisu vaan tärkeämpää on ohjaajan avustuksella pohtia mitä tein että onnistuin tai kuinka voisin edetä, jotta pääsen eteenpäin. Oivaltavan ajattelun harjoittaminen on sitä, mikä saa aikaan muutoksia myös arjessa ja kasvattaa uskoa omiin taitoihin ja kykyihin, että arjenkin pulmatilanteista voi selvitä ja että aivot muokkautuvat ja kehittyvät vaikka olisikin jo vauriota tai rappeumaa. Aivojen harjoittaminen ennaltaehkäisevänä toimintana taas kasvattaa kapasiteettia vanhenemisen ja mahdollisten sairauden mukanaan tuomien muutosten kompensointiin. Ahaa! koulutuksessa esitellään valmis 10-15 kerran ryhmätoiminnan malli, joka toimii ehdotuksena ryhmäkokonaisuuden rakenteeksi valmiine tehtävä- ja ryhmäkerran sisältösuosituksineen. Mallia voi helposti muokata omiin tarpeisiin (esim. pienentää 5 kerran kokonaisuudeksi tai kasvattaa 20 ryhmäkertaan) tai mallista voi lähteä liikkeelle ja jatkaa ryhmää mallia mukaillen toistaiseksi jatkuvana ryhmänä. Ryhmäkokonaisuuden tehtävät ovat ehdotuksia, ja niitä voi tarvittaessa korvata tai lisätä Ahaa! lisätehtävillä tai tarvittaessa käyttää muita aivotreenitehtäviä. Olennaista on, että tehtäviä ei tehdä vain tehtävien vuoksi, vaan Ahaa! ryhmässä käytetään aikaa myös ryhmäkerran teeman pohtimiseen, omien kokemusten ja ratkaisumallien jakamiseen ja tehtävien arkeen siltaamiseen. Ahaa! tehtävät toimivat toki perinteisenä aivojumppanakin ja niitä voi hyödyntää muussa ryhmätoiminnassa välijumppana, mutta suositus on, että niitä hyödynnetään pitkäkestoisemmin tarkoituksen mukaisesti ajattelutaitojen kehittämiseen ja tehdään ohjatusti. ryhmätoiminnan malli;

9 3.4 Ahaa! koulutusmallit Ahaa! koulutuksessa osallistuja saa käyttöönsä laajan ohjaajankansion, jossa on Ahaa! tehtävien lisäksi yksityiskohtainen tehtävien ohjeistus, taustatietoa teemoista, koulutuksen diasetit tulostettuna, 10 kerran ryhmätoiminnan sisällön kuvaus ja vinkit ryhmätoimintaan sekä ohjaukseen. Lisäksi ohjaaja saa käyttöönsä tilasto- ja palautelomakkeet sekä markkinointimateriaalia. Valmiita vastauksia ohjaajankansio ei sisällä vaan koulutuksen tehtävät tehdään koulutuksen aikana ohjatusti sekä itsenäisesti. Ohjaajan kansio on siis henkilökohtainen ja toimii jatkossa ohjaajan apuvälineenä ryhmän ohjaamisessa. Koulutuksen jälkeen ohjaajat liitetään Ahaa! rekisteriin ja Ahaa! materiaalipankkiin, josta voi tulostaa ryhmäläisen tehtävät. Aivotreeniohjaaja koulutus vapaaehtoisille kesto 4 päivää, maksuton sisältää ohjaajan kansion ja Ahaa! tehtävät antaa oikeuden ja valmiudet ohjata Ahaa! ryhmää koulutuksessa käydään läpi Ahaa! tehtävät ja toimintamallin taustateorioiden ja ryhmänohjaamisen perusteet (kognitiiviset toiminnot, oivalluttava ohjaus, arkeen siltaaminen). toivotaan sitoutumista n. 10-15 kerran ryhmäkokonaisuuden ohjaamiseen koulutetut ohjaajat voivat rekisteröityä materiaalipankkiin osallistujalta toivotaan sitoutumista vähintään yhden 10 kerran ryhmäkokonaisuuden ohjaamiseen vapaaehtoistyönä osallistuja valitsee itse taustajärjestön/yhdistyksen ja kohderyhmän jossa ohjaa ryhmää (ellei kyseessä ole kohdennettu koulutus tietylle kohderyhmälle) kouluttajana Ahaa! ohjaajakouluttajat (Aivotreenit-hanketyöntekijät tai - hankkeessa koulutetut ohjaajakouluttajat) Ohjaajakouluttajakoulutus: kesto 2-4 pv (taustalla ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutus; IE tai Ahaa!) sisältää kouluttajanoppaan ja Ahaa! kansion yhdistystoimijoille, joille Ahaa! malli on tuttu ja joilla vankka kokemus kognitiivisesta harjoittelusta antaa oikeuden kouluttaa vapaaehtoistoimijoita Ahaa! mallin mukaisesti ohjaajakouluttajat rekisteröidään ohjaajakouluttajien materiaalipankkiin, josta saatavilla kaikki koulutuksessa tarvittava materiaali (mm. diasarjat, ohjaajanoppaat, tehtävät, markkinointimateriaali) järjestäjänä Aivotreenit hanke, kouluttajana kognitiivisen kuntoutuksen asiantuntija Päivi Nilivaara ja hanketyöntekijät Ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutus: kesto 3-4 pv sisältää ohjaajan kansion ja Ahaa! tehtävät koulutus antaa valmiuksia kognitiiviseen kuntoutukseen ja kognitiivisten taitojen harjoitteluryhmien ohjaamiseen. Koulutuksessa käsitellään kognitiivisen harjoittelun perusteet ja teoreettinen tausta sekä ohjatun oppimiskokemuksen kriteerit. Lisäksi käydään läpi Ahaa! aivotreeniohjelman rakenne ja tehtävämateriaalit (tehtävät samat kuin vapaaehtoisten koulutuksessa). koulutetut voivat rekisteröityä ammattilaisten materiaalipankkiin kouluttajana kognitiivisen harjoittelun asiantuntija (Päivi Nilivaara, Innoline Oy)

10 4 TAVOITTEET JA TOIMINTA VUOSITASOLLA Hankkeen päämääränä oli levittää tietoa kognitiivisesta harjoittelusta ja lisätä kognitiivisen harjoittelun ryhmätoimintaa Suomessa. Tavoitteena oli luoda tavoitteelliseen harjoitteluun soveltuva kognitiivisen harjoittelun tehtävämateriaali ja koulutusmalli sekä lisätä aivotreenit ryhmätoimintaa kouluttamalla vapaaehtoisia aivotreeniohjaajia. 4.1 Tavoitteet: 1. Kehittää IE-menetelmän pohjalta vapaaehtoistoimijoille soveltuva Aivotreeniohjaajakoulutusrunko ja tehtävämateriaali. 2. Lisätä kognitiiviseen harjoitteluun perustuvaa ryhmätoimintaa Suomeen kouluttamalla vapaaehtoisia ryhmänohjaajiksi 3. Lisätä kognitiivisen harjoittelun leviämistä Suomessa järjestämällä ammattilaisten koulutusta 4. Lisätä tietoisuutta kognitiivisen kuntoutuksen ja harjoittelun hyödyistä Suomessa 4.2 Toiminta vuositasolla v. 2016 - pääpaino kehittämisessä - Kehitystyö: o Ahaa! tehtävien, koulutus- ja ryhmämateriaalin sekä ryhmätoiminnan- ja koulutusmallin kehittäminen ja testaaminen o Kehittämistyössä mukana kolme hankkeen omaa ryhmää (ryhmät kokoontuivat jo edellisen hankkeen ajalla). - Koulutukset ja verkostotapaamiset: o Ensimmäinen vapaaehtoisten Ahaa! koulutus loppuvuodesta Lahdessa (13 osallistujaa). Koulutus toimi kokeilukoulutuksena, jonka pohjilta koulutusmallia ja tehtäviä muokattiin nykyiseen muotoonsa. o Yhdessä Kohti Aivoterveyttä koulutus (Muistiliitto kouluttajana). Osallistujia 16. o ammattilaisten verkostopäivä (IE) yhteistyössä PääOma hankkeen kanssa - Toiminnan ja koulutusten markkinointi, ja markkinointimateriaalin valmistus + yhteistyöverkostojen luominen o hankkeen ja Ahaa!:n markkinointiin esiteen ja posterin o koulutuksen markkinointimateriaali ja esite ryhmäläisille o toiminnan markkinointi Päijät-Hämeen vapaaehtoisten verkostoissa, muistihoitajaverkostossa, tapahtumissa, omissa tiedotuskanavissa (jäsenlehti, yhdistyksen www- ja facebook sivut), Muistiliiton Muistikonferenssi (posterinäyttely ja tietoisku) sekä luennot (eläkkeensaajat, AVH-kerho). Lisäksi toimintamalli kuvattiin Muistiliiton extranettiin ja Innokylään. - Ryhmätoiminta o omat 3 ryhmää. Kokoontumiset 2 vk:n välein, osallistujia 19. o Edellisen hankkeen aikana koulutettujen vapaehtoisten (5 hlöä) ohjaamia ryhmiä 5 kpl, osalllistujia 41. - Yhteistyökumppanit: o Muistiliitto (Yhdessä kohti aivoterveyttä koulutus ja Muistiliiton Aivoterveystyöryhmä), o LAMK:in Memory Bites hanke (pelin kehittely/testiryhmä) o Aivoliitto ja Jyväskylän ja Oulun muistiyhdistykset (Ahaa! koulutusyhteistyön suunnittelu) o vapaaehtoiset päihde- ja mielenterveystyöntukena hanke (yhteistyöpohdinnat kognitiivisen harjoittelun hyödyntämisestä päihde- ja mielenterveystyössä).

11 - Lisäksi: o asiakkaiden ja vapaaehtoisten virkistys- ja koulutustapahtumat (7 kpl) o vapaaehtoisten koordinointi o koulutus- ja ryhmäpalautteen sekä tilastojen keruu ja koonnit o työntekijöiden koulutukset ja verkostotapaamiset (työikäisverkosto, ensi-apu koulutus, muistikonferenssi) o yhdistyksen toimintoihin osallistuminen (jäsentapaamiset, retket, jäsenlehti) o raportointi (vuosiselvitys, toimintasuunnitelma ja kertomus), haku (toiminta-avustus v. 2017) - Budjetti v. 2016; 160 000, toteutunut; 134 128 v. 2017 - pääpaino koulutuksissa - Kehitystyö: o www-sivujen ja materiaalipankin ja kehittäminen (toteutus Lahden Mediapaja). Sivuilla tietoa mm. hankkeesta, Ahaa! -mallista ja -tehtävistä ja tulevista koulutuksista sekä vinkkejä muista aiheeseen sopivasta materiaalista ja sivustoista. o Ahaa! maistiaisten ja lisätehtävien kehittäminen ja testaaminen o ahaa kouluttajakoulutusmallin kehittäminen, kouluttajanopas ja kokeilukoulutus - Koulutukset ja verkostopäivät: o Ahaa! koulutukset; Etelä- ja Keski-Suomi (Lahti 2 kpl, Helsinki 1 kpl (Aivoliiton kohdennettu koulutus), Jyväskylä 1 kpl). Osallistujia: 63 hlöä. o Ahaa! ohjaajakouluttaja-koulutus Lahdessa. Osallistujia: 9 hlöä o 2 kpl Ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutus Ahaa!-materiaaliin perustuen (koulutuksen suunnittelu ja toteutus Innoline Oy/Päivi Nilivaara, Aivotreenit hanke mukana kokemusasiantuntijoina). Osallistujia 44 hlöä. o Yhdessä kohti aivoterveyttä koulutus. Osallistujia 13hlöä. o Vapaaehtoisten Ahaa! perehdytyspäivä: Osallistujia 5 hlöä. o Vapaaehtoisten verkostopäivä: Osallistujia 9 hlöä o Ammattilaisten verkostopäivä: Osallistujia 27 hlöä. o Lisäksi hankkeen kouluttamien ohjaajakouluttajien vapaaehtoisten Ahaa! koulutuksia 5 kpl (osallistujia 32) ja kesäyliopistojen järjestämiä ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutuksia (Ahaa!) 2 kpl (osallistujia 33 hlöä). - Toiminnan ja koulutusten markkinointi ja markkinointimateriaalin valmistus o koulutusmainokset ja roll up- mainokset o koulutusten markkinointi hankkeen www-sivuilla (myös muiden ohjaajakouluttajien koulutusten markkinointi) ja yhdistyksen jäsenlehdessä (omat koulutukset). Lisäksi markkinointia myös Muistiliiton uutiskirjeessä ja toimintaterapeuttien verkostoviestissä. o toiminnan markkinointi Päijät-Hämeen vapaaehtoisten verkostoissa, muistihoitajaverkostossa, tapahtumissa (aivotreenipajat x 2), omissa tiedotuskanavissa (jäsenlehti, yhdistyksen www- ja facebook sivut), Muistiliiton Muistikonferenssissa (posterinäyttely) sekä luennot (yleisöluento Lahdessa, puheenvuoro Aivoliiton järjestöpäivillä, luento Pirkanmaan vapaaehtoisten koulutuspäivässä, toiminnan esittely Muistiliiton työikäisverkostossa). Hankkeen toiminta kuvattiin Innokylään. Lisäksi oppilaitosyhteistyötä (opiskelijoita mukana koulutuksissa ja ryhmiä ohjaamassa, joilta tieto siirtyy muille opiskelijoille) ja hankkeen esittelyä yhteistyötapaamisissa. o mediaosumat 11 kpl

12 - Ryhmätoiminta o omat 4 ryhmää. Kokoontumiset 1-2 vk:n välein, osallistujia 29 hlöä. o Hankkeen vapaaehtoisten ohjaamat Ahaa! ryhmät Päijät-Hämeen alueella: 14 ryhmää, 173 osallistujaa, 110 kokoontumiskertaa o muiden koulutettujen vapaaehtoisten Ahaa! ryhmät muualla Suomessa; 20 ryhmää, 176 osallistujaa, 202 ryhmäkertaa - vapaaehtoistyön ja verkostojen koordinointi o verkostokirjeet vapaaehtoisten ja ammattilaisten Ahaa! verkostolle (ajankohtaiset asiat) o ohjaus ja neuvonta puhelimitse / sähköpostitse o koulutus- ja ryhmäpalautteen sekä tilastojen keruu ja koonnit o hankkeen vapaaehtoisille: tuki ryhmänaloittamisessa ja ryhmänohjauksen aikana materiaalien tulostus hlökohtaiset tapaamiset tarvittaessa vapaaehtoisten tapaamiset 2x vuodessa Muistiluotsin vapaaehtoisten kanssa - Yhteistyökumppanit: o Muistiliitto (Muistiliiton Aivoterveystyöryhmä) o Miina Sillanpää Säätiön Muistipuisto hanke, Avainsäätiön Verkkokahvila-hanke, Kuopion kansalaisopiston Virtuaalimuistikoulu -hanke (yhteistyö tehtävien kehittelyn ja Ahaa! tehtävien hyödyntämisen tiimoilta) o Aivoliitto ja Jyväskylän, Oulun sekä K-S Muistiyhdistykset, Kosken Yhdessä ei olla yksin hanke (Ahaa! koulutukset ja koulutusyhteistyösuunnittelut) - Lisäksi: o asiakkaiden virkistys- ja koulutustapahtumat (6 kpl) o työntekijöiden koulutukset ja verkostotapaamiset (työikäisverkosto x2, osallisuus-koulutus, muistikonferenssi, STEA Haku päällä) o yhdistyksen toimintoihin osallistuminen (jäsentapaamiset, retket, jäsenlehti) o raportoinnit (vuosiselvitys, väliraportti, toimintasuunnitelma ja -kertomus) ja haku (toiminta-avustus v. 2018) - Budjetti v. 2017; 178 000, toteutunut; 167 575 v. 2018 - pääpaino koulutuksissa ja Ahaa! toiminnan levittämisessä - Kehitystyö: o www-sivujen aivoterveysosio, tehtävien värikorjaukset ja virhekorjaukset, lisätehtävät o aivoterveystehtävät (5 kpl) o kouluttajanoppaan korjaukset - Koulutukset ja verkostopäivät: o Ahaa! koulutukset; Etelä- ja Pohjois-Suomi (Lahti 2 kpl, Oulu 1 kpl, Rovaniemi 1 kpl). Osallistujia: 57 hlöä. o Ahaa! ohjaajakouluttaja-koulutus Lahdessa. Osallistujia: 8 hlöä o Ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutus Ahaa!-materiaaliin perustuen (koulutuksen suunnittelu ja toteutus Innoline Oy/Päivi Nilivaara, Aivotreenit hanke mukana kokemusasiantuntijoina). Osallistujia 20 hlöä. o Yhdessä kohti aivoterveyttä koulutus. Osallistujia 12 hlöä. o Vapaaehtoisten verkostopäivä: Osallistujia 23 hlöä o Ammattilaisten verkostopäivä: Osallistujia 31 hlöä. o ammattilaisten Ahaa! perehdytyspäivä: Osallistujia 5 hlöä.

13 o Lisäksi hankkeen kouluttamien ohjaajakouluttajien vapaaehtoisten Ahaa! koulutuksia 6 kpl (osallistujia 56) ja kesäyliopiston ja Aivoliiton järjestämät ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutukset (Ahaa!) 2 kpl (osallistujia 35 hlöä). - Toiminnan ja koulutusten markkinointi ja markkinointimateriaalin valmistus o aivoterveys-kirjanmerkki ja juliste o koulutusten markkinointi hankkeen www-sivuilla (myös muiden ohjaajakouluttajien koulutusten markkinointi) ja yhdistyksen jäsenlehdessä (omat koulutukset). Lisäksi markkinointia toimintaterapeuttien verkostoviestissä. o toiminnan markkinointi Päijät-Hämeen vapaaehtoisten verkostoissa, tapahtumissa (Harrasta hyvää messut, Aivoviikon Aivoauto-kiertue), omissa tiedotuskanavissa (jäsenlehti, yhdistyksen www- ja facebook sivut) sekä luennot (yleisöluento Lahdessa, puheenvuoro K-S Muistiyhdistyksen Ystävänpäivä-koulutuksessa, työyhteisöluento kognitiivisesta ergonomiasta ja Aivojen toiminta ja muistiluento x 3 nuorille ja työttömille). Lisäksi oppilaitosyhteistyötä Ahaa! koulutuksissa ja hankkeen esittelyä yhteistyötapaamisissa. o mediaosumat 4 kpl - Ryhmätoiminta o omat 3 ryhmää. Kokoontumiset 2 vk:n välein, osallistujia 22 hlöä. o Hankkeen vapaaehtoisten ohjaamat Ahaa! ryhmät Päijät-Hämeen alueella: 13 ryhmää, 91 osallistujaa, 93 kokoontumiskertaa o muiden koulutettujen vapaaehtoisten Ahaa! ryhmät muualla Suomessa; 63 ryhmää, 510 osallistujaa, 599 ryhmäkertaa - vapaaehtoistyön ja verkostojen koordinointi o verkostokirjeet vapaaehtoisten ja ammattilaisten Ahaa! verkostolle (ajankohtaiset asiat) o ohjaus ja neuvonta puhelimitse / sähköpostitse o koulutus- ja ryhmäpalautteen sekä tilastojen keruu ja koonnit o hankkeen vapaaehtoisille: tuki ryhmänaloittamisessa ja ryhmänohjauksen aikana materiaalien tulostus hlökohtaiset tapaamiset tarvittaessa vapaaehtoisten tapaamiset 2x vuodessa Muistiluotsin vapaaehtoisten kanssa - Yhteistyökumppanit: o Wellamo opisto (Muistipilotti-ryhmä), Kuopion kansalaisopiston Virtuaalimuistikoulu - hanke (yhteistyö tehtävien kehittelyn ja Ahaa! tehtävien hyödyntämisen tiimoilta) o Oulun ja Lapin Muistiyhdistykset (Ahaa! koulutukset) - Lisäksi: o asiakkaiden virkistys- ja koulutustapahtumat (6 kpl) o työntekijöiden koulutukset ja verkostotapaamiset (työikäisverkosto x2, joogaohjauksen peruskurssi- ja ensiapukoulutus, muistikonferenssi, STEA:n haku päällä koulutus. ) o yhdistyksen toimintoihin osallistuminen (jäsentapaamiset, 30- v. juhlat, retket, jäsenlehti) o YAMK opinnäytetyön suunnittelu ja toteutus (Ahaa! harjoittelu mielenterveyskuntoutujan kanssa) o raportoinnit (vuosiselvitys, toimintasuunnitelma ja -kertomus) ja haku (AK-avustus Aivotreenit-toiminnalle v. 2019-2021) - Budjetti v. 2018; 173 000, toteutunut; 148 293

14 v. 2019 (tammi-syyskuu) - pääpaino raportoinnissa, yhteenvedoissa, arvioinnissa ja hankkeen loppuun saattamisessa. Maalissyyskuussa hankkeessa vain yksi työntekijä. - Kehitystyö: o www-sivujen viimeistelyt, tehtävien viimeiset korjaukset, lisätehtävät (2 kpl) o aivoterveyssivun päivitys ja aivoterveystehtävät (5 kpl) - Koulutukset ja verkostopäivät: o Ei omia Ahaa! koulutuksia o Hankkeen vapaaehtoisten tapaaminen Lahdessa (siirto Muistiluotsin toiminnan alle). Osallistujia 7 hlöä. o Hankkeen kouluttamien ohjaajakouluttajien järjestämiä vapaaehtoisten Ahaa! koulutuksia muualla Suomessa 3 kpl (osallistujia 35 hlöä) ja ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutus (Ahaa!) Kotokartanosäätiöllä Riihimäellä (osallistujia 10 hlöä). - toiminnan ja koulutusten markkinointi / tiedottaminen o koulutusten markkinointi hankkeen www-sivuilla (muiden ohjaajakouluttajien koulutusten markkinointi) ja toiminnasta tiedottaminen yhdistyksen jäsenlehdessä o toiminnasta tiedottaminen tapahtumissa (Harrasta hyvää messut, Aivoviikon hyvän mielen katutempaus, avoimet ovet), omissa tiedotuskanavissa (jäsenlehti, yhdistyksen www- ja facebook sivut). o mediaosumat 4 kpl - Ryhmätoiminta (kevätkausi) o omat 3 ryhmää. Kokoontumiset 2 vk:n välein, osallistujia 21 hlöä. o Hankkeen vapaaehtoisten ohjaamat Ahaa! ryhmät Päijät-Hämeen alueella: 6 ryhmää, 93, osallistujaa, 47 kokoontumiskertaa o muiden koulutettujen vapaaehtoisten Ahaa! ryhmät muualla Suomessa; 13 ryhmää, 98 osallistujaa, 119 ryhmäkertaa - vapaaehtoistyön ja verkostojen koordinointi o verkostokirjeet vapaaehtoisten ja ammattilaisten Ahaa! verkostolle (ajankohtaiset asiat) o ohjaus ja neuvonta puhelimitse / sähköpostitse o arviointi ja palautekysely miten onnistuimme vapaaehtoisille, ammattilaisille ja ohjaajakouluttajille o ryhmäpalautteen ja -tilastojen keruu ja koonnit o hankkeen vapaaehtoisille: tuki ryhmänaloittamisessa ja ryhmänohjauksen aikana materiaalien tulostus hlökohtaiset tapaamiset tarvittaessa vapaaehtoisten tapaaminen Muistiluotsin vapaaehtoisten kanssa - Lisäksi: o päättäjäistapahtuma vapaaehtoisille ja ryhmäläisille o työntekijöiden koulutukset ja verkostotapaamiset (työikäisverkosto, muistimatto-koulutus ja STEA:n haku päällä koulutus. ) o yhdistyksen toimintoihin osallistuminen (jäsentapaamiset, retket, jäsenlehti) o raportoinnit (vuosiselvitys, toimintakertomus) ja haku (AK-avustus Aivotreenit-toiminnalle v. 2020-2022) - Budjetti v. 2019; 61 003 (aiemmilta vuosilta siirtyneet avustukset)

15 5 TULOKSET JA VAIKUTUKSET 5.1 Palautteen keruu ja toiminnan arviointi: Hankkeessa on kerätty palautetta ja arvioitu toimintaa mm. ryhmätoiminnan palautelomakkeiden, koulutuspalautteiden ja Ahaa! ohjaajien kyselyjen kautta. Ahaa! ohjaajien kysely tehtiin hankkeen lopussa, koulutusten palautteet koulutusten päätteeksi ja ryhmätoiminnan palautteet vuosittain. Hankkeen omista ryhmistä on kerätty palautetta vuosittain yksinkertaisilla palautelomakkeilla (16-20 vastaajaa/v.). Niiden mukaan ryhmätoiminta sai kokonaisarvosan 4,7 (asteikko 1-5, 1 huonoin, 5 paras. Lisäksi palautteessa kysyttiin 4 kyllä/ei -kysymystä.) Palautteen mukaan 100% ryhmäläisistä koki, että aivotreeniryhmään osallistuminen on edistänyt omaa hyvinvointia ja että tehtävät antoivat sopivasti haastetta ja että ohjaajat kannustivat aivojen treenaamiseen. Kaikki olivat myös sitä mieltä että ryhmään osallistuminen innosti aktivoimaan aivoja monipuolisesti myös arjessa. Hankkeen lopussa tehtiin kaikille Ahaa! ohjaajille arviointi- ja tarvekartoituskyselyt Surveypal kyselynä. (4/2019). Kyselyssä kartoitettiin Ahaa! materiaalin käyttöä, kohderyhmiä ja taustaorganisaatiota sekä kartoitettiin kuinka hankkeen eri toiminnot on palvelleet käyttäjää/miten tärkeiksi ne koetaan oman toiminnan kannalta. Kyselyt tehtiin koulutetuille Ahaa! vapaaehtoisille (vastaajia 103, vastausprosentti 61%) ja ammattilaisille (vastaajia 86, vastausprosentti 43%) sekä ohjaajakouluttajille (vastaajia 16, vastausprosentti 89% ). Aivotreenit hankkeen toiminta on koettu yleisesti ottaen kyselyiden perusteella tärkeäksi ja hyväksi ja Ahaa! tehtävät ja koulutukset toimiviksi. Alla kyselyjen vastausten keskiarvoista (asteikolla 1-5; 1 huono, 2 välttävä, 3 ok, 4 hyvä, 5 erinomainen). Hanke sai yleisarvosanan: - vapaaehtoisten kyselyssä 4,72/5 - ammattilaisten kyselyssä 4,86/5 - ohjaajakouluttajien kyselyssä 4,87/5 Ahaa! tehtävät sai yleisarvosanan: - vapaaehtoisten kyselyssä: 4,59/5 - ammattilaisten kyselyssä 4,83/5 - ohjaajakouluttajien kyselyssä: 4,88/5 www-sivut sai yleisarvosanan: - vapaaehtoisten kyselyssä: 4,33/5 - ammattilaisten kyselyssä: 4,6/5 - ohjaajakouluttajien kyselyssä:4,81/5 Koulutukset sai yleisarvosanan: - vapaaehtoisten koulutus: 4,72/5 - ammattilaisten koulutus: 4,83/5 - ohjaajakouluttajien koulutus: 4,71/5 Kaikista Aivotreenit hankkeen Ahaa! -koulutuksista kerättiin koulutuspalaute, jossa pyydettiin palautetta koulutuksen tehtävistä, koulutuksen pituudesta, kouluttajista, koulutuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelyistä. Palautteista tehtiin koulutus- ja vuosikohtaiset palautekoonnit ja niitä hyödynnettiin

16 koulutuksen kehittämisessä. Palaute oli pääasiassa erittäin positiivista. Hankkeen keräämät palautekoonnit luettavissa Ahaa! www-sivuilla. 5.2 Hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuotokset: - Ahaa! -aivotreeniä yhdessä tehtävät ja ryhmätoiminnan materiaali (esite- ja lomakemallit) ja ryhmätoiminnan malli, joka sopii tavoitteelliseen kognitiiviseen harjoitteluun laajalle kohderyhmälle. - Ahaa! lisätehtävät ryhmien ohjaamista jatkaville ohjaajille (1-2 kpl/teema) ja näytetehtävät Ahaa! - materiaaliin tutustumista varten. - Ahaa! www-sivusto, jossa tietoa hankkeesta, Ahaa! -mallista ja koulutuksista sekä aivoterveystietoa ja -tehtäviä ja muuta ryhmätoiminnan materiaalia. Sivulla myös Ahaa! näytetehtävät ja koulutuksen tehtävät ja ohjaajien materiaalipankissa muu Ahaa! ryhmässä tarvittava materiaali. Lisäksi sivustolta löytyy karttanäkymä, josta voi seurata Ahaa!: levinneisyyttä ja julkaisuluvan antaneiden koulutettujen ohjaajien ja ohjaajakouluttajien tiedot. - Vapaaehtoistoimijoiden koulutusmalli (4 pv) - Ahaa! ohjaajakouluttajien koulutusmalli (2-4 pv) ja kouluttajanopas sekä koulutuksen järjestämiseen tarvittava materiaali (diat, tehtävät, lomake- ja mainosmallit). - Hankkeen aikana Ahaa! -tehtävät otettiin osaksi myös ammattilaisten kognitiivisen harjoittelun koulutusten tehtävämateriaalia. - Ahaa! materiaalin hyödyntämisestä valmistui myös tapaustutkimus YAMK opinnäytetyönä; "Mielenterveyskuntoutujan kokemuksia Ahaa! kognitiivisesta harjoittelumenetelmästä. Tekijä; Toimintaterapeutti Jatta Lappi, JAMK 2019. Koulutusten tuloksena v. 2016-2018: - Hankkeessa järjestettiin 19 kpl vapaaehtoistoimijoiden Ahaa! koulutusta, joista 9 hankkeen omia koulutuksia ja 10 hankkeessa koulutettujen ohjaajakouluttajien koulutuksia. - Ohjaajakouluttajien koulutuksia järjestettiin 2 kpl, joiden tuloksena Suomessa on 18 Ahaa! ohjaajakouluttajaa, jotka voivat järjestää Ahaa! mallin mukaisia vapaaehtoisten koulutuksia. - Koulutusten tuloksena Suomessa on 226 koulutettua vapaaehtoista Ahaa! ohjaajaa, joista 134 ohjaajaa on hankkeen kouluttamia ja 92 ohjaajaa hankkeessa koulutettujen ohjaajakouluttajien kouluttamia. - Koulutetuista Ahaa! vapaaehtoisista ohjaajista 118 ohjasi Ahaa! ryhmää (huomioitu vain tilastot toimittaneet). - Vuosien 2016-18 vapaaehtoisten ohjaamat Ahaa! ryhmät ja osallistujat o v. 2016: kokoontui 8 Ahaa! ryhmää, joissa 41 osallistujaa. Ryhmien kokoontumiskertoja yhteensä 31 kpl o v. 2017: kokoontui 34 Ahaa! ryhmää, joissa 349 osallistujaa. Ryhmien kokoontumiskertoja yhteensä 312 kpl o v. 2018: kokoontui 77 Ahaa! ryhmää, joissa 615 osallistujaa. Ryhmien kokoontumiskertoja yhteensä 702 kpl - Hanke järjesti Lahdessa myös 3 ammattilaisille suunnattua kognitiivisen harjoittelun koulutusta (koulutus; Innoline Oy), joissa käytettiin Ahaa! tehtävämateriaalia. Vastaavia koulutuksia järjestettiin hankkeen aikana 4 muualla Suomessa. Näiden koulutusten tuloksena Suomessa on 165 kognitiivisen harjoittelun ammattilaista, jotka voivat hyödyntää Ahaa! materiaalia osana kognitiivista kuntoutusta tai harjoittelua eri asiakas- ja kohderyhmillä.

17 Vaikutukset: - Ahaa! ryhmiin osallistuminen auttaa kehittämään keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Ryhmissä pohditaan ratkaisustrategioita ja vaihdetaan kokemuksia ja viedään keskusteluilla harjoitteet arkeen. Kokemusten jakaminen ja pohtiminen auttaa tiedostamaan omia toimintatapoja ja mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien ja ajattelutapojen havaitsemisen ja käyttöönoton. Oivalluttavan ohjaamisen kautta on tarkoitus tuottaa ryhmäläisille onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa kyvykkyyden tunnetta. - Ahaa! ryhmien perusta eli aivojen treenaaminen on tärkeä osa kokonaisvaltaista aivojen huoltoa. Ahaa! koulutukset ja Yhdessä kohti aivoterveyttä koulutukset levittävät tietoa aivoterveydestä ja aivojenhuoltamisesta vapaaehtoistoimijoille ja sitä kautta tieto siirtyy ryhmiin osallistujille. Tieto aivojen huoltamisen tärkeydestä ja keinoista kannustaa tekemään pieniä muutoksia elämäntavoissa ja arjessa kohti aivoterveellisempää elämää. Hyvä aivoterveys auttaa kognitiivisten taitojen ylläpidossa ja kehittämisessä sekä huoltaa sydäntä ja verisuonia. Aivoterveelliset valinnat voivat myös pienentää tai siirtää muistisairauksiin sairastumisen riskiä. - Palautteen mukaan ryhmissä saadut onnistumisen kokemukset ja aivojen harjoittaminen tuottavat parhaimmillaan voimaantumista arjessa ja tukevat selviytymistä arjen ongelmatilanteissa. Ryhmät aktivoivat ajattelemaan aivojen toimintaa ja aivojen huoltamista monipuolisesti ja tukevat sitä kautta aivoterveyttä. Ryhmät sopivat niin sairastuneen aivoterveyden ja toimintakyvyn tukemiseen kuin ennaltaehkäisevänä toimintana edistämään aivoterveyttä ja ehkäisemään muistisairauksia. - Hanke oli mukana 28 seminaarissa/tapahtumassa esittelemässä Ahaa!-mallia ja kognitiivista harjoittelua (tavoite 3 seminaaria). Näistä 4 oli puheenvuoroja, 9 luentoa, 6 toiminnan esittelyä näytteilleasettajapöydän kautta ja 9 toiminnan esittely ja markkinointia muissa tapaamisissa ja tapahtumissa. Yhteensä tietoa kognitiivisen harjoittelun hyödyistä saatiin näiden kautta levitettyä 999 ammattilaiselle ja 356 avoimiin tapahtumiin osallistujille. 5.3 Tavoitteiden toteutuminen Hankkeen tuloksena Suomeen on levinnyt uusi kognitiiviseen harjoitteluun perustuva ryhmätoiminnan malli ja saatavilla on tavoitteelliseen aivojentreenaamiseen soveltuva tehtävämateriaali. Palautteiden perusteella ryhmätoiminta on innostavaa ja toiminta vaikuttavaa ja laadukasta. Tilastojen ja koulutuslukujen pohjalta voidaan todeta, että hankkeen toiminnan tavoitteet ovat täyttyneet ja Ahaa! toimintamalli on lunastanut paikkansa kognitiivisen harjoittelun ja kuntoutuksen kentällä. 1. Kehittää IE-menetelmän pohjalta vapaaehtoistoimijoille soveltuva Aivotreeniohjaajakoulutusrunko ja tehtävämateriaali. 2. Lisätä kognitiiviseen harjoitteluun perustuvaa ryhmätoimintaa Suomeen kouluttamalla vapaaehtoisia ryhmänohjaajiksi 3. Lisätä kognitiivisen harjoittelun leviämistä Suomessa järjestämällä ammattilaisten koulutusta 4. Lisätä tietoisuutta kognitiivisen kuntoutuksen ja harjoittelun hyödyistä Suomessa Ahaa! toimintamalli on levinnyt ja juurtunut osaksi muisti- ja AVH-kenttää koulutettujen vapaaehtoisten ja ohjaajakouluttajien kautta. Lisäksi Ahaa! toimintaa toimii pienemmässä mittakaavassa muun järjestökentän ja vapaaehtoistoiminnan organisaatioiden alla. Koulutetut vapaaehtoiset voivat jatkaa Ahaa! ryhmien

18 ohjaamista ja ohjaajakouluttajat Ahaa! koulutusten järjestämistä. Myös ammattilaisten koulutuksia on mahdollista tilata ainakin Innoline Oy:lta. Aivotreenit toiminnalle haetaan edelleen jatkoa ja toiminnalle on tarvetta. Valtakunnallista koordinaatiota tarvitaan kokonaisuuden käsissä pitämiseen, mallin yhtenäisyyden säilyttämiseen, valtakunnallisen samanarvoisuuden lisäämiseen, www-sivujen, materialipankin ja Ahaa! rekisterin ja verkostojen ylläpitämiseen. Lisäksi lisämateriaalin ja tehtävien kehittäminen sekä asiantuntijuus on vahvasti Aivotreenit -hankkeen alla. Koulutuksia ja uusia Ahaa! vapaaehtoisia tarvitaan lisää sekä toistaiseksi jatkuvia ryhmiä ohjaaville vapaaehtoisille tarvitaan lisämateriaalia ja -koulutusta sekä tukea. Ahaa! kokonaisuus on laaja ja monia tahoja hyödyntävä ja toiminnan laadun säilyttämiseksi ja jatkon turvaamiseksi Ahaa!lle ja Aivotreenit- toiminnalle haetaan AK-rahoitusta STEAlta vuosille 2019-21. Aivotreenit hanke loppuu kesällä 2019. Hankkeen ensimmäinen AK-hakemus ei tuottanut toivottua tulosta ja hankkeen toiminta jää vähintäänkin tauolle syksyllä 2019. Ahaa! -koordinaation ja kehittämistyön jatko punnitaan uudestaan 2019 joulukuussa STEAn julkaistua avustusehdotuksensa.

19 6 TAUSTAKIRJALLISUUS Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami, A. & Vainikainen M-P. 2016. Ajattelun taidot ja oppiminen. PS-Kustannus. Jyväskylä. Huotilainen, M, 2019. Näin Aivot oppivat. PS-Kustannus. Jyväskylä Huotilainen, M. & Peltonen, L. 2017. Tunne aivosi. Otava. Helsinki. Huttu, T. & Wasenius, R. 2016. Personal Brainer. WSOY. Helsinki. Isomäki H., Uusitalo N. 2017. Aivotaidot. Gummerus. Helsinki.