Kuva. 36 Tuulivoimalan, huoltotien ja 110 kv:n johtoaukean mitoitusta.

5.5 MAISEMA JA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maisema on kokonaisuus, joka on jatkuvassa muutostilassa sekä luonnon että ihmisen vaikutuksesta. Maisemalla on ajallinen syvyys, jonka eri kerroksissa on nähtävissä sekä luonnon prosessien että ihmisen kulttuurivaikutuksen jäljet. Maankäytön nopeat ja suuret muutokset muuttavat maisemien ominaisluonteita. Tuulivoimalat ovat mittakaavaltaan suuria ja ulkomuodoltaan moderneja elementtejä, jotka erottuvat kauas maisemassa. Ne eivät useimmiten mittakaavaltaan vertaudu maiseman muihin elementteihin ja luovat teknistä maisemakuvaa. Tuulivoimalat ovat osa nykyaikaista kerrostumaa maisemassa ja niiden sijoittelussa tulee huomioida ja turvata luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet ja arvot. Tuulivoimarakentamisen laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat voimaloiden suuresta koosta johtuen maisemaan. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset voivat kohdistua maiseman luonteeseen, laatuun tai rakenteeseen. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset aiheutuvat tuulivoimaloista, sähkönsiirtoon tarvittavien rakenteista ja niiden tilantarpeesta sekä uusista ja parannettavista tieyhteyksistä. Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat hallitsevat muuta maisemaa ja muu maisema kutistuu tuulivoimaloihin vertautuessa. Tärkeätä on selvittää alueen maamerkit sekä muiden maisemaelementtien arvo ja asema maisemassa, jotta vältyttäisiin mittakaavallisilta kilpailutilanteilta sekä symbolimerkityksien katoamiselta. alueiden vaatiman infrastruktuurin vuoksi. Tuulivoima-alueen rakennusvaiheessa voimalaosien kuljettamisella hankealueelle on myös tilavaatimuksensa, josta saattaa aiheutua maisemavaikutuksia, muun muassa puuston poisto pystytysalueen lähiympäristössä (noin 1 ha) sekä huoltoteiden reuna-alueilta. Sähkönsiirron, huoltoteiden sekä muiden rakenteiden ja toimenpiteiden vaikutukset maisemakuvaan ja maisemarakenteeseen ovat useimmiten paikallisia. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset eivät ole vain visuaalisia. Äänimaiseman mahdollisen muuttumisen lisäksi, myös tietoisuus voimaloista saattaa vaikuttaa maisemakokemukseen. Maisemavaikutusten merkittävyys on sidoksissa tuulivoimalaitosten näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia pidetään harvoin myönteisinä. Tavoitteena on, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemakuvaan ovat neutraaleja tai kohtuullisia, jolloin voimala ja siihen liittyvät rakenteet jäävät maisemakuvassa taustalle, sulautuvat tai asettuvat osaksi maisemakuvaa. Rakennettu kulttuuriympäristö Alue kuuluu Ympäristöministeriön maisema-alueryhmän maisemamaakuntajaossa Lounaismaan maisemamaakuntaan. Sisämaa kuuluu Ala-Satakunnan viljelyseutuun, kun taas rannikko kuuluu Uudenkaupungin taajaman pohjoispuolelta Satakunnan rannikkoseutuun ja eteläpuolelta Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Alue on topografialtaan monimuotoinen ja vaihteleva, vaikka suhteelliset korkeuserot ovat pienet. Vakka-Suomen korkeuserot vaihtelevat rannikkoalueilla nollan ja 20 metrin välillä ja mantereen puolella 20 ja 60 metrin välillä. Uudenkaupungin edustan saaristo muodostaa kapean vyöhykkeen manteren ja avomeren välillä. Merialueet sijoittuvat Selkämeren saaristoon. Maisemarakenteeseen on voimakkaasti vaikuttanut viimeisen jääkauden jälkeiset vaiheet, kuten mannerjäätikön sulamisvaiheet, maankohoaminen, rantaviivan siirtyminen ja ilmastomuutokset. Saariston merestä nouseva maa on karua ja rantavoimien muovaamaa avokalliota ja kivistä moreenimaata. Kuva. 36 Tuulivoimalan, huoltotien ja 110 kv:n johtoaukean mitoitusta. Tuulivoimaloita on haasteellista sijoittaa pienpiirteiseen maisemaan, sillä tällainen maisema on visualisesti herkkää. Toisaalta pienipiirteisen maiseman korkeusvaihtelut saattavat luoda katvevaikutuksen, jolloin tuulivoimalan vaikutukset ulottuvat hyvin rajatulle alueelle. Suuripiirteinen maisema sietää paremmin tuulivoimaloiden kaltaisia suuria elementtejä, mutta voimalat myös näkyvät usein laajemmalle alueelle. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttaa maaston ja kasvillisuuden ohella, muun muassa sää- ja valo-olosuhteet. Visuaaliset vaikutukset ovat myös riippuvaisia voimaloiden muotoilusta, värityksestä, koosta, ryhmittelystä, valaistuksesta sekä hankkeen edellyttämästä infrastruktuurista. Tuulipuistojen alueilla voimaloiden havaittavuus, tai visuaalinen vaikutus, on suhteellisen vähäistä, johtuen puuston aiheuttamasta katvevaikutuksesta. Kaava-alueilla merkittävimpänä maisemavaikutuksena voidaan usein pitää alueen luonteen mahdollista muuttumista tuulivoima- 46 Maisemarakenne on vaikuttanut asutuksen sijaintiin. Uudenkaupungin maisemarakenteessa näkyvät kaakkois-luoteissuuntaiset entiset merenlahdet, nykyisin viljeltyinä peltoalueina. Pienipiirteinen saaristo muodostaa rannikkoa suojaavan vyöhykkeen. Keskusta on rakentunut suojaiselle niemelle, hyvien meriyhteyksien varaan. Sisämaassa sijaitsevan Laitilan taajaman keskeinen maisemallinen tekijä on metsäisten järviylänköjen ympäröimä peltoallas, jota läpäisee harjujakso. Kirkonkylä on rakentunut harjujakson päähän, korkeimmalle kohdalle peltoaltaan keskelle. Myös muut kyläkeskukset Laitilassa ovat rakentuneet harjuvyöhykkeille ja saarekkeille peltoaltaan reunoille. Pyhäranta sijoittuu rannikon kallioselännevyöhykkeelle, jolla on vain kapeita peltolaaksoja. Laajimmat sijaitsevat Ihodejoen ympäristössä. Kirkonkylä on rannikon suuntainen, pitkänomainen kylä, joka seuraa selänteiden ja laaksojen yli polveilevaa tietä. Laitilanharju alkaa Pyhärannasta. Vehmaan maisemaa luonnehtivat lukuisat kaakkois-luodesuuntaiset murroslaaksot (Vähäsalmi, Isosalmi, Puttanjoki). Väliin jää mosaiikkimaisia kallioselänteitä, mutta pohjoisessa on myös laajempia selännealueita. Uudenkaupungin ja naapurikuntien alueella on paljon merkkejä esihistoriallisesta ja historiallisen ajan asutuksesta. Varhaisimmat muinaisjäännöslöydöt Vakka-Suomesta ajoittuvat kivikauden alkupuolelle, noin 3500 e.kr.28 Laitilassa laajaa laaksoaukeaa halkova pitkittäisharjujakso on ollut Varsinais-Suomen maakunnan varhaisimpia asuinpaikkoja, jolla asutus on jatkunut 47

katkeamattomana kivikaudelta nykypäivään saakka. Rakentamisen ohella maisemakuvaa on eniten muokannut maatalous. Vertaamalla isojako-aikaisia karttoja peruskarttaan voi nähdä, että peltoala on vain hieman laajentunut sen jälkeen. Maakuntamuseon digitoimien, isojakoaikaisiin karttoihin perustuvia maisemahistoria-karttoja tarkastellessa voi nähdä, että kaava-alueet ovat pääasiassa olleet niin kutsuttuja takamaita ja kylien välisiä raja-alueita. Kaava-alueilla nykyään sijaitsevat pellot ovat pääasiassa olleet isojakoaikaisia niittyjä ja myös suoalueet on merkitty karttoihin. Korven, Muntilan, Pehdon ja Kylähiiden alueilla on sijainnut rajapyykkejä. Varhelan alueella on ollut järvi, joka kuivatettiin viljelyä varten 1800-luvulla. Aivan Varhelan alueen itärajalla on alue, joka on kartassa merkitty riitamaaksi. Suurimpia muutoksia ovat Uudenkaupungin ja lähikuntien järvienkuivatushankkeet, joiden avulla on saatu lisää peltoalaa. Alueen suurimpia, maisemaa muuttavia hankkeita oli Uudenkaupungin edustan makeanveden altaan perustaminen erottamalla Velhoveden ja Ruotsinveden merialueet Saaristomerestä 1960-luvulla. Käytännössä tämä tapahtui yhdistämällä edustan saaret toisiinsa penkerein. Alueella on paljon arvokasta talonpoikaista rakennuskantaa, muutamia keskiajalta periytyviä kartanoita ja kirkkoja. Vaurasta talonpoikaisrakentamista edustaa Koukkelan kylässä Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen keskiaikaisia kartanoita ovat Sundholman kartano, Vanhakartano ja Torlahden kartano. Sundholman kartano, Vanhakartano ja Torlahden kartano ovat historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vakka-Suomea on pidetty Suomen mantereen vanhimpana kristillisenä alueena, sillä jo 1000- luvulta eteenpäin hautauskäytäntö sai kristillisiä vaikutteita. Useat aikaisista kirkoista rakennettiin rautakauden pyhille paikoille. 40Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kalannin kirkko kuuluu maamme merkittävimpiin keskiaikaista kirkkotaidetta edustaviin kohteisiin. Kirkko on kirkkolailla suojeltu ja historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. 1700-luvulla rakennettu Lokalahden puukirkko on lounaissuomalainen torniton pitkäkirkko, joka on saanut ulkoasunsa 1800-luvun puolivälissä. Lokalahti mainitaan Vehmaan kappelina jo 1409 ja kirkko on järjestyksessä seurakunnan kolmas. Kirkosta erillään on myös vanhempi kellotapuli 1600-luvulta. Kirkkomaata ympäröi kivimuuri. Lokalahden kirkko on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja kirkkolailla suojeltu. Vanhaa teollista kulttuuriperintöä edustavat esimerkiksi ruukit sekä alueella yleinen kiviainesten otto. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Männäisten ruukinalue Sirppujoen varrella kuvastaa 1700- ja 1800-lukujen raudanjalostuksen historiaa. Alueella on 1800-luvun alun ilmeensä säilyttäneitä, osin harvinaisiakin, raudantuotantoon liittyviä rakennuksia. Kosken rannalle sijaitsevan ruukin toiminta aloitettiin 1740-luvulla, mutta varsinainen kukoistuskausia alkoi 1780-luvun lopulla. Vuonna 1815 ruukki myytiin ja siitä kehittyi merkittävä maatila, jossa edelleen hyödynnettiin kosken voimaa. Viljelykset ympäröivät aluetta ja suora Kirkkotie johtaa Kalannin keskiaikaiselle kirkolle. Männäisten ruukki on historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Kuva 38. Männäisten pienipiirteinen ja eheänä säilynyt ruukinmiljöö on erityisen herkkä maiseman muutoksille Marie Nyman Kuva 37. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristö ja rakennettu kulttuuriympäristö 1993. Ympäristökarttapalvelu Karpalo 19.9.2014 Alueen valtakunnallisesti merkittäviin vanhoihin tieyhteyksiin kuuluu muun muassa Suuri Postitie. Keskiajalta periytyvä Suuri Postitie avattiin Suomen ensimmäisen Tukholma Turku välisenä postitienä 1630-luvulla. Suomen puolella tie kulki Kustavin Etelä-Vartsalasta keskiaikaisten kirkkojen kautta Taivassaloon, Vehmaalle, Mynämäelle, Maskuun, Raisioon ja Turkuun. 48 49

Parhaiten säilyneet osat muun muassa Etelä-Vartsalassa, Taivassalossa sekä Vehmaan laukkapellossa ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Merenkulku ja siihen liittyvät rakenteet ovat merkittävä osa alueen kulttuuriperintöä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta edustaa 1800-luvun merenkulun rakennusperintöä. Kokonaisuuteen kuuluu toistakymmentä rakennusta, muun muassa vanha luotsitupa vuodelta 1857 ja uusi vuodelta 1965 sekä noin 50 metriä korkea majakka. Isokarin majakka rakennettiin 1831-1836, nykyinen asu on 1800-luvun lopulta. Majakan massiivinen hahmo on hallitseva maisemaelementti ja sen historiallinen tehtävä on ilmiselvä. Uudenkaupungin edustalla, Lyökinsalmen luotsipaikalla sijaitsee vuonna 1757 valmistunut pooki, joka on Suomen vanhin tunnusmajakka. Valottomat tunnusmajakat eli pookit ovat puisia tai kivisiä torneja, joiden tärkeimpinä tehtävinä oli toimia kaupunkiväylän alkua ja luotsiaseman paikkaa osoittavina tunnisteina. Löykin tunnusmajakka on 16,5 metriä korkea ja Suomen tärkeimpiä merenkulun rakennusperintökohteita. Sillä on myös huomattavaa symboliarvoa paikallisten merenkulkuperinteiden tunnuksena. Lyökin saaren itäpuolella kulkee vanha Turun Pohjanmaan saaristoreitti. Uudenkaupungin edustalla on paljon alusten hylkyjä, jotka ovat historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on löydetty myös niin kutsuttuja ryssänuuneja, esimerkiksi Puontin ja Luppavuoren ryssänuunit, jotka ovat venäläisen laivaston leivinuunirakennelmia ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Puolustushistoriaa kuvastaa myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Katanpään linnake, joka on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa. Katanpään linnoitustyöt alkoivat ensimmäisen maailmansodan aikaan 1914. Katanpään niemekkeellä sijaitsee muun muassa parikymmentä sotilasrakennusta, puinen vesitorni, kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen, kivivalleja ja kivetty tie. Turku-Uusikaupunki radan rakentamisesta päätettiin vuonna 1909, mutta rataa ryhdyttiin rakentamaan vasta kymmenen vuotta myöhemmin ja vihittiin käyttöön 1925. Rautatie hakeutuu Uudenkaupungin kaakkoispuolen peltoaukeita pitkin kuntarajan yli ja kohti Vehmaata. Lahden kylässä on asema. Uudenkaupungin rautatieaseman alueella on säilynyt monipuolista rakennuskantaa 1920-luvulta, muun muassa vesitorni, tavaravarastoja sekä asuinrakennuksia. Uudenkaupungin rautatieasema on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja rautatiesopimuskohde. Pitkä asutushistoria ja perinteinen maankäyttö ovat luoneet alueelle pienialaisia kulttuuriympäristöjä. Merkit esihistoriallisesta asutuksesta eivät useimmiten ole kovin näkyviä maisemakuvassa, mutta tietoisuus niistä lisää maiseman merkityssisältöä vaikuttaen näin kokemukseen maiseman luonteesta. Alueen rikasta kulttuuriperintöä edustavat muun muassa raitti- ja ryhmäkylät, kirkot, kartanot sekä meriväylien kulttuuriperintö. Merkkirakennusten, kuten kirkkojen ja kartanoiden, sijoittelussa voi huomata pyrkimyksen valita paikka, josta voi laajasti hallita maisemaa. Rikkonaisen maisemarakenteen takia näkymät ovat melko lyhyitä, lukuun ottamatta mereltä päin. Pienpiirteisiin ja saarekkeiden ja lohkareiden pirstomiin peltoihin vastakohdan muodostavat järvistä kuivatetut laajat ja laakeat pellot, joilla näkymät ovat pitkiä. Jokilaaksot eivät tasaisilla viljelysalueilla juurikaan erotu maisemassa. Maiseman pienipiirteisyyden takia alueella on vähän paikkoja, joissa voi hallita maisemaa laajasti. Merkittävät näköalapaikat ovat yleensä maaston korkeimmat kohdat, joilla metsä ei rajoita näkymiä. Alueella näköalapaikat ovat tärkeitä ulkoilu- ja virkistyspaikkoja. Tärkeitä näkymiä avautuu myös esimerkiksi Isokarin majakantornista, Katanpään tykkipatterilta sekä Uudenkaupungin keskusta-alueella vanhalta kirkolta uudelle kirkolle. Kylämiljöissä esiin nousevat maisemakuvan kannalta merkittävät raittinäkymät. Maamerkit ovat rakenteita tai luonnonmuodostumia, jotka näkyvät kauas maisemassa tai merkityssisältönsä takia ovat tärkeitä vertailupisteitä maisemassa. Maamerkit voivat olla esimerkiksi kirkontorneja, majakoita, pookeja tai linnavuoria. Maisemakuvallisesti maamerkeillä on tärkeä asema. Alueen merkittäviin maamerkkeihin lukeutuvat Uudenkaupungin kirkot, Latilan kirkko, Isokarin majakka, Lyökin pooki ja Santakarin pooki. Valtakunnallisesti arvokkaan Untamala-Kodjalan maisema-alueen, joka käsittää laajat peltoaukeat Laitilan puolella, osalta on ehdotettu laajennusta Uudenkaupungin puolelle. Nyt tutkittavana oleva laajennusosa koskisi Kalannin Hallun, Kallelan ja Varhelan kyliä. Tässä tapauksessa laajennusosa jäisi Kylähiiden, Korven ja Varhelan tuulivoima-alueiden ympäröimäksi. Maisemakuva Alueella on niin metsäisiä alueita, avoimia viljelysmaisemia kun myös saaristomaisemaa. Maisemalle on tyypillistä pienten selänteiden ja laaksojen mosaiikkimainen vuorottelu. Avoimet tilat ovat pienempiä ja rikkonaisempia, pienten kumpareiden ja selänteiden pirstomia, kuin muualla Varsinais-Suomessa. Tästä johtuen myös kylärakenne on hajanaisempi ja pienipiirteisempi. Selkämeren saaristossa saaristovyöhykkeet vaihettuvat nopeasti. Ulkosaaristossa meri on hallitsevana maisemassa. Kallioiset saaret ovat pieniä ja matalia. Ulkosaariston maisemassa on hyvin vähän vertikaaleja elementtejä, merenkulkua helpottavien rakenteiden lisäksi. Välisaaristo muodostaa hyvin kapean vyöhykkeen, jolta voi kokea avomeren läheisyyden. Sisäsaaristossa maa on merta laajempana ja merenlahdet kapeita ja suojaisia. Kallioperä ominaisuudet ja jääkauden aikaiset jäljet antavat oman leimansa maisemalle. Vakka-Suomen rannikkoalueen maisemakuvaa leimaa merellisyys. Kuva 39. Uudenkaupungin alueen arvokkaat maisema-alueet: valtakunnallisesti arvokas Untamala- Kodjalasekä ja maakunnallisesti arvokas Putsaari ympäristöineen. Lounaispaikka 28.9.2014. 50 51

Autotehtaan alue on osoitettu kohdemerkinnällä (en 009) Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa, joka hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 10.6.2013. Kaava odottaa ympäristöministeriön vahvistusta. Alueelle on maanomistajan toimesta tehty alustavia suunnitelmia 3-4 tuulivoimalan rakentamiselle. Autotehtaan alue sijoittuu teollisuus- ja metsäalueelle Uudenkaupungin keskustaajaman itäpuolelle. Mahdollinen tuulivoima-alue sijoittuisi autotehtaan itäpuolelle samalle matalalle, mäntyvaltaiselle selännealueelle. Alueella toimii myös Uudenkaupungin soijatehdas. Osa alueen puustosta on hakattu. Eteläpuolella kulkee suurjännitelinja, johon on matkaa noin 600 metriä kaava-alueen rajasta. Mahdollisen tuulivoima-alueen liittäminen kyseiseen suurjännitelinjaan teollisuus- ja metsäalueiden läpi ei aiheuttaisi merkittäviä maisemavaikutuksia. Kaava-alueella kulkee jo nykyään raskasta liikennettä kestävä tiestö. Etäisyys kaava-alueelta lähimpään taajamaan on noin kilometri ja Uudenkaupungin keskustaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Mahdolliset tuulivoimalat näkyisivät paikoin Uudenkaupungin keskustasta. Uudenkaupungin puutalokorttelit on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueelle tyypillisiä ovat leveät ja suorat kadut. Puurivien kehystämä katutila on matala ja leveä. Ruutukortteleiden tiet eivät kuitenkaan sijoitu kohti mahdollista tuulivoima-aluetta, joten tuulivoimalat ei asettuisi kaupunkikuvan kannalta tärkeiden suorien näkymälinjojen päätteeksi. Ruutukaava-alueella tuulivoimalat näkyisivät todennäköisesti esimerkiksi Myllynkulman puistoalueelta ja uuden kirkon mäeltä. Merkittävimpiä mahdollista tuulivoimaaluetta kohti avautuvia näkymiä on näkymä vanhalta kirkolta kohti uuden kirkon tornia. Muita keskusta-alueelta avautuvia näkymiä mahdollista tuulivoima-aluetta kohti ovat näkymät järvien yli, esimerkiksi Käätyjärven ja Ruokolanjärven alueilta sekä Kasarminlahden etelärannoilta. Kuva 40. Uudenkaupungin vanha kirkko ja taustalla uuden kirkon 56 metriä korkea torni. Kirkkojen välisellä näkymällä voi katsoa olevan symbolista arvoa. Marie Nyman suhteellisen eheänä ja alueella on myös arvokasta rakennuskantaa. Mahdollinen tuulivoima-alue näkyisi esimerkiksi Ruonanperäntietä pitkin Uusikaupunkia lähestyttäessä ja samalle näkymälinjalle osuu muun muassa Tyngin seudullisesti arvokas vanha kylätontti lähiympäristöineen. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi alueen eheään maaseutumaiseen luonteeseen, mutta samalla tulee pitää mielessä että kaava-alue sijoittuu keskustaajaman viereen. Muutos on maisemalle luontevaa ja samassa näkymäsuunnassa myös soijatehtaan rakennukset näkyvät metsänreunan yläpuolella. Saaristossa Autotehtaan alueen tuulivoimalat näkyisivät pääasiassa meriväyliltä sekä saarien itärannoilta, osittain myös koillis- ja kaakkoisrannoilta. Saarien sisäosista tai saariryhmien sisärannoilta tuulivoimaloita ei pääsääntöisesti katvevaikutuksen takia näkyisi. Selkämerellä sijaitsevalle Putsaaren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on etäisyyttä noin 15 kilometriä. Korven alue sijaitsee maa- ja metsätalouskäytössä olevalla selännealueella Peteksen, Lahden ja Velluan kylien pohjoispuolella. Kaava-alueella metsä on mäntyvaltaista ja alueella on muutama pieni pelto sekä ojitettuja soita. Maantienä toimiva Lahdentie kulkee alueen halki ja Lahdentieltä erkanee myös Kaitonkuja-niminen pieni metsätie. Koillispuolella kaava-alue rajautuu Lahdentien varrella sijaitsevaan Korven kylään, jonka vanha kylätontti on seudullisesti arvokas (srr 4430) ja jonka rinteessä sijaitsevilta rakennuksilta tärkein näkymäsuunta on peltoaukeiden yli pienelle Korvenjärvelle, poispäin tuulivoima-alueesta. Peteksen, Lahden ja Velluan kylät sijaitsevat luode-kaakkoissuuntaisella peltoaukealla, jolla kulkee rautatie noin kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Kylät arvotettuine rakennuksineen sijoittuvat pääasiassa mutkittelevan Peteksentien varteen, jolta päänäkymät ovat lounaispuolelle laakeaan peltomaisemaan, Korven alueesta poispäin. Peltoalueen länsireunalla kulkevalta Lokalahdentieltä avautuisi pitkä näkymä laakean Valkiamerstä kuivatetun pellon yli Korven alueen suuntaan. Metsäiset saarekkeet peittävät kuitenkin enimmäkseen näkymiä teiltä tuulivoima-alueelle. Kylien laidoilta tuulivoimalat näkyisivät, jolloin ne voimaloiden läheisyydestä johtuen olisivat hallitsevia maisemakuvassa. Eteläpuolen rautatien kulkee avoimessa peltomaisemassa, jossa tuulivoimalat näkyisivät. Läheisellä, metsäisellä alueella sijaitsee myös muutama järvi, Korvenjärvi ja Sautunjärvi, joiden rannoilla on loma-asutusta. Voimalat saattavat näkyä läheisten järvien rannoille, riippuen mahdollisten voimaloiden lopullisesta sijoittelusta. Katvevaikutus rajoittaa näkymiä kuitenkin tehokkaasti. Alueen itäpuolella, seudun korkeimpiin kallioihin kuuluva Kuuanvuori kohoaa noin 50 metriä merenpinnan yläpuolelle ja laelta avautuu laaja näköala metsien ja peltojen yli. Kuuanvuoren asemasta historiallisena näköalapaikkani kertovat kallioon hakatut kirjoitukset. Korven kaava-alue sijoittuu lähimmillään alle kilometrin etäisyydelle näköalapaikalta. Alueen kaikki tuulivoima-alueet näkyisivät hyvissä olosuhteissa Kuuanvuoren näköalapaikalta, muodostaen täysin uusia maamerkkejä maisemassa. Korven alueella voi kuitenkin katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia näköalapaikalta länsipuolelle, eli Uudenkaupungin keskustan suuntaan, avautuviin näkymiin. Tällä hetkellä Uudenkaupungin suunnassa laelta voi hahmottaa esimerkiksi kirkontornit, Yaran tehtaan piiput sekä Hangon saaren tuulivoimalat. Korven alueen tuulivoimalat sijoittuisivat niin lähelle, että ne muodostaisivat näköesteen Uudenkaupungin suuntaan ja ne vaikuttaisivat myös näköalapaikan äänimaisemaan. Matalan selännealueen pohjois- ja eteläpuolilla sijaitsevat lähialueen laajimmat peltolaaksot, joiden ympäristössä tuulivoima-alue näkyisi hyvin. Pohjoispuolella kulttuurimaisema on säilynyt 52 53

Valtakunnallisesti arvokkaalta Untamala-Kodjalan maisema-alueelta sekä ehdotetulta laajennusalueelta Hallun, Kallelan ja Varhelan kylistä tuulivoimalat näkyisivät myös. Untamala- Kodjalan maisema-alueen rajaan on etäisyyttä noin kuusi kilometriä ja ehdotettuun laajennusalueeseen noin kolme kilometriä. Korven alueen suuntaan avautuisi paikoin pitkiä näkymiä, kuten Koukkelanjärvestä aikoinaan kuivatetun peltoalueen yli Koverontieltä ja Turuntieltä, mutta etäisyys on jo yli 10 kilometriä, ja voimalat ovat mittakaavallisesti tasapainossa maiseman muiden elementtien kanssa. Ehdotetulla laajennusalueella, Hallun, Kallelan ja Varhelan kylissä, on poikkeuksellista historiallista kerroksellisuutta ja kuuluu Kalannin ydinalueeseen, jolla asutus on jatkunut rautakaudelta nykypäivään. Alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kallelan kylä, joka on 1800-luvun talonpoikaisrakentamista edustava raittikylä. Maisemallisesti merkittävä on eheänä säilynyt raittinäkymä. Korven kaava-alue ei asetu Kallelan kylän tärkeimpien näkymien taustalle. Kaavaalueen voimalat näkyisivät paikoin Hallun, Kallelan ja Varhelan länsipuolisten peltojen yli, mutta maisemavaikutuksen ei voi katsoa olevan merkittävä. Kuva 41. Kuvasovite Kuuanvuorelta Uudenkaupungin keskustan suuntaan. Kuuanvuori (noin 50 mpy) tarjoaa näkymiä kaikkiin ilmansuuntiin ja Uudenkaupungin tuulivoimakaavan kaikki kaava-alueet näkyisivät korkean mäen laelta. Kaavaalueista Korven alue on lähimpänä näköalapaikkaa. Taustalla Hangonsaaren voimalat ja Autotehtaan kaava-alueen voimalat asettuvat taajaman yhteyteen, jossa on jo ennestään näkyviä teollisia rakenteita. Korven alueen pohjois-luoteispuolella on toinen laaja peltoaukea, jonka läpi virtaa Sirppujoki ja sen sivu-uoma Niinioja. Peltoalueella sijaitsee muun muassa Kaivolan, Kaukolan, Haudonsaaren sekä Maurumaan kylät, joissa on paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Myös seudullisesti merkittävät Pettäisten vanha yksinäistalo (srr 4415), Alsilan yksinäistalo (srr 4419), Sannaisten vanha kylämiljöö (srr 4450), Maurumaan vanha kylämiljöö (srr 4436) sekä Tyngin vanha kylämiljöö (srr 4453) sijaitsevat peltoaukealla. Rakennukset sijaitsevat aukeaa reunustavilla selänteillä ja niiltä avautuu näkymiä kulttuurimaisemaan. Ruonanperäntieltä, Kaukolantieltä ja Jokisiivuntieltä avautuu muutama pitkä näkymä tuulivoima-aluetta kohti. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi alueen eheään maaseutumaiseen luonteeseen, mutta ei voi katsoa aiheuttavan merkittävää haittaa maisemalle. Peltoalue sijaitsee Uudenkaupungin taajamarakenteen kupeessa. Peltoalueella voi nähdä myös soijatehtaan rakennuksia metsänreunan yläpuolella. Kaava-alueella olisi maisemavaikutuksia Sundholman kartanolle, Männäisten ruukinalueelle sekä Untamala-Kodjalan maisema-alueeseen ja päivitysinventoinneissa ehdotettuun laajennusalueeseen. Keskiaikainen Sundholman kartanoalueelle voimalat eivät todennäköisesti näkyisi, mutta näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyisivät Sundholmantieltä. Eheän kulttuurimaiseman läpi kartanolle johtavaa hiekkatietä voi pitää tärkeänä osana arvokasta kulttuuriympäristöä. Kapean peltoaukean ja sitä seuraavan tien päätteenä sijaitsevat voimalat vaikuttaisivat maisemakuvaan kohtalaisesti, sillä ne muuttaisivat eheänä säilyneen kulttuurimaiseman piirteitä. Etäisyys Sundholman kartanon ja Korven kaava-alueen välillä on noin kuusi kilometriä. Männäisten ruukinalue muodostuu Sirppujoen varteen tiiviisti sijoittuvista 1700- ja 1800-luvun ruukkirakennuksista. Ruukkia ympäröi pienipiirteinen viljelysaukea, jota pitkin Korven tuulivoimalat näkyisivät. Näkymä ei ole merkittävin alueelta tai alueelle avautuva näkymä ja tuulivoimalat sijaitsisivat pellon yläpuolelle korotetun Kalannintien taustalla. Näkymä on muuttunut tien ja sähkölinjojen vuoksi, eikä Korven tuulivoima-alueella voi katsoa olevan merkittävä alueen arvoja heikentävä maisemavaikutus, vaikka ne olisivat maisemakuvassa hyvin näkyviä. Etäisyys olisi noin kaksi kilometriä. 54 Taipaleen alue oli mukana Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava selvityksissä Santtio-Kiimkallio nimisenä alueena, mutta alue pirstoutui alueelta löydetyn merikotkan pesän tarvitseman kahden kilometrin suojavyöhykkeen vuoksi. Alue sijoittuu Uudenkaupungin ja Vehmaan rajalle. Uudenkaupungin puolelle on suunnitteilla kuuden voimalan puisto ja Vehmaan puolella jäljelle jääneelle alueelle suunnitellaan kolmen voimalan puistoa. Hankesuunnittelijana on O2 Finland Oy. Kaava-alue on osa laajaa metsäselännettä, joka jatkuu Vehmaan puolelle. Kaava-alueella sijaitsee muutamia pieniä peltoja, vanhoja, umpeen kasvavia peltoja sekä talousmetsää. Taipaleen alueen ja Vehmaan puolella suunnitteilla olevan tuulivoima-alueen väliin jää noin 3,5 kilometriä pienten viljelysaukeiden pirstomaa metsäistä selännealuetta. Turku-Uusikaupunki rautatie kulkee alueiden välistä ja väliin jää myös Maarjärvi, jonka rannoilla on asutusta ja muinaisjäännöksiä. Mahdollisella tuulivoima-alueella kulkee kaksi tietä, Sääksjärvenpolku ja Ramanpolku. Molemmat ovat hyväpohjaisia metsäteitä, jotka kulkevat alueen sisällä. Molemmat tiet kulkevat kaavaalueesta alle kilometrin luoteeseen sijaitsevan Santtion kylän läpi. Santtion vanha kylätontti (srr 4451) on maakuntakaavassa merkitty seudullisesti merkittäväksi rakennetun ympäristön ryhmäkokonaisuudeksi. Sääksjärvenpolun varrella on muutama paikallisesti arvokas rakennus. Mahdollisen tuulivoima-alueen rakentamisen ja huollon vaatimalla infrastruktuurilla saattaa olla merkittäviä maisemavaikutuksia Santtion kylän seudullisesti merkittävään kokonaisuuteen. Tuulivoima-alue näkyisi luoteispuolen pienipiirteisissä kylämaisemissa, muun muassa Santtion, Kytämäen, Vahteruksen, Perkkoon ja Arvassalon kylissä. Santtion vanha kylätontti (srr 4451) on seudullisesti arvokas ja Santtion niin kuin myös Kytämäen ja Vahteruksen kylissä on paikallisesti ja maisemallisesti arvokasta rakennuskantaa sekä perinnemaisemia. Lokalahdentien lähistössä sijaitsee seudullisesti merkittävä Arvassalon koulu (sr 4578). Vaikka katvevaikutus paikoin peittää näkymiä voimaloille, ovat voimalat sinne minne ne näkyvät hallitsevia kylien maisemakuvassa voimaloiden läheisyydestä johtuen. Tuulivoimalat näkyisivät myös alueen järvien ympäristössä, muun muassa Taipaleenjärven etelärannalle ja Maarjärven itärannalle. Järvien rannoilla on lomaasutusta ja Taipaleenjärven etelärannalla on uimaranta. Maisemavaikutukset järvien ympäristössä olisivat kohtalaisia, mutta etenkin Maarjärvelle kohdistuisi yhteisvaikutuksia, alueen jäädessä Vehmaan ja Uudenkaupungin hanke-alueiden väliin. Taipaleen alueen luoteispuolella sijaitsee Velluanjoen ja kuivatun Valkiameren muodostama peltoallas. Pienten metsäsaarekkeiden pirstoman laakean peltoalueen ympäristössä sijaitsee 55

Halolan, Peteksen, Lahden ja Velluan kylät. Halolan vanha kylätontti (srr 4423) sekä Lahden rautatieasema (sr 4531) ovat tien varrella sijaitsevia seudullisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Halolan, Peteksen, Lahden, Velluan ja Puttan kylissä on lisäksi myös paikallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia. Velluan vanhalle kylätontille (srr 4459) tai Kuuantaan vanhalle kylätontille (srr 4431) tuulivoimalat eivät todennäköisesti näkyisi. Kyliä yhdistävältä Peteksentieltä avautuu pitkiä näkymiä tuulivoima-aluetta kohti. Voimalat näkyisivät tasaisen peltomaiseman rajaavien selänteiden yläpuolella. Metsäiset saarekkeet häivyttävät hieman näkymiä. Etäisyys Peteksentieltä kaava-alueelle vaihtelee noin 2-5 kilometrin välillä ja tuulivoimalat olisivat merkittäviä alueen maisemakuvassa. Peltoalueen ylittävältä rautatieltä avautuu myös näkymiä tuulivoima-aluetta kohti. Uudenkaupungin kaikkien kaava-alueiden tapaan, myös Taipaleen kaava-alue näkyisi läheiseltä Kuuanvuoren näköalapaikalta, muodostaen täysin uusia maamerkkejä maisemassa. Kaava-alueen eteläpuolella on kapeita peltoja, jotka aukeavat Vehmaan Himoisten kylän suuntaan. Himoisten kylän lähistössä, Laukkapellon alueelle kulkee osa Suurta Postitietä, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Suuri Postitie on Suomen ensimmäisenä postitienä avattu, Tukholmasta Turkuun johtava, historiallinen tieyhteys. Laukkapellossa hiekkapohjainen tie yhdistyy Y-tiehen ja tuulivoimalat näkyisivät etenkin tien länsiosissa peltojen yli. Etäisyys kaava-alueelle on noin 5 kilometriä. Maisema on pienipiirteisesti kumpuilevaa ja mosaiikkimaista, mikä lieventää maisemavaikutuksia. Maisemavaikutus on kohtalainen, sillä tieosuudelta avautuva maisema on muutoin säilynyt suhteellisin eheänä. Korkeat voimalat näkyisivät laajasti Selkämerellä ja saaristossa, jossa Taipaleen alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat Lautveden lahden vesialueille ja länsirannoille. Länsirannalla on vapaa-ajan asutusta, johon etäisyys on noin kuusi kilometriä. Lautveden rannat ovat monien pikkulahtien leimaamia ja niiden muodostama katvevaikutus estää näkymiä paikoin. Avomerellä sijaitsevat arvokohteille, kuten valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta (noin 27 kilometriä), Lyökin tunnusmajakka (noin 31 kilometriä) ja Katanpään linnakkeelta (noin 20 kilometriä), maisemavaikutukset olisivat jo etäisyyden kannalta vähäiset, vaikkakin voimaloiden tornit hyvissä sääolosuhteissa saattaisivat erottua. Lyökin luotsiasemalle voimalat eivät katvevaikutuksen vuoksi näkyisi. Putsaaren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on etäisyyttä noin 20 kilometriä ja vaikka voimalat näkyisivät saarten itärannoilta, maisemavaikutusta ei etäisyyden vuoksi voi pitää merkittävänä. Maakunnallisesti arvokkaalta Ströömin maisema-alueelta katvevaikutus estää tehokkaasti näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan. Taipaleen tuulivoima-alue näkyisi valtakunnallisesti arvokkaalta Untamala-Kodjalan maisemaalueelta sekä Varsinais-Suomen arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneissa 2012-2014 ehdotetulta laajennusalueelta, Hallun, Kallelan ja Varhelan kulttuurimaisemista. Untamala- Kodjalan maisema-alueen arvo perustuu muun muassa pitkään asutus- ja kulttuurihistoriaan ja tärkeä osa maisemaa ovat eheät, perinteistä talonpoikaiskulttuuria edustavat ryhmä- ja raittikylät. Loivasti kumpuilevaa peltoaukeaa monipuolistavat viehättävät laidunniityt ja perinnemaisemat. Kuva 42. Taipaleen kaava-alueen teoreettinen näkyvyys. Näkyvyyskartassa näkyy myös alueen arvokohteita, tiestö, meriväylät ja pellot. Näkyvyysanalyysi on tehty korkeusmallin perusteella metsäalueet huomioiden. Voimalat näkyvät hyvin merialueella, rannoilla ja pelloilla. Karttaa tulkitessa tulee huomioida paikkatietoaineiston rajallisuus. Analyysi ei huomio puuston tai rakennusten peittävää vaikutusta, mikä eteenkin taajamissa ja teollisuusalueilla on näkyvyyttä merkittävästi rajaava tekijä. Hallun, Kallelan ja Varhelan alue kuuluu tähän samaan Laitilan ja Kalannin ydinalueeseen, jolla on poikkeuksellista historiallista kerroksellisuutta. Kallelan kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kallelan kylän perinteinen talonpoikaisrakennuskantaa sijaitsee viehättävän kyläraitin varrella. Etäisyys Untamala-Kodjalan maisema-alueeseen on noin 11 kilometriä ja ehdotettuun laajennusalueeseen noin 7 kilometriä. Voimalat näkyisivät arvo-alueiden itä- ja koillisosissa, jolloin etäisyys on vielä pidempi. Kallelan kylässä ne asettuisivat lännessä levittäytyvien peltojen taustalle. Untamala-Kodjalan alueella kuivatetun Valkojärven laakea peltoaukea tarjoaa paikoin pitkiä näkymiä tuulivoima-aluetta kohti. Untamala-Kodjalan maisemaalueella sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Koukkelan Kauppilan umpipiha (noin 13 kilometriä) ja Untamalan raittikylä (noin 18 kilometriä), joille ei jo etäisyydenkään puolesta kohdistuisi merkittäviä maisemavaikutuksia. Tuulivoimalat eivät asettuisi merkittävimpien näkymien taustalle. Kumpuileva maisema ja pienet metsäsaarekkeet peittävät tehokkaasti näkymiä. 56 57

Tuulivoimalat eivät katvevaikutuksen vuoksi näkyisi valtakunnallisesti merkittäviltä rakennetuilta kulttuuriympäristöiltä Männäisten ruukinalueelta, Kalannin kirkolta, Lokalahden kirkolta, Vehmaan kirkolta ja pappilalta tai Sundholman kartanolta. Tuulivoimalat eivät todennäköisesti myöskään näkyisi Uudenkaupungin taajama-alueelta tai taajamassa sijaitsevilta arvokohteilta, valtakunnallisesti merkittäviltä rakennetuilta kulttuuriympäristöiltä Uudenkaupungin puutalokorttelialueelta tai Uudenkaupungin rautatieasemalta. Pehdon alue on lähes yhtenevä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa tutkittuun Vihtjärven energianhuollon kohdemerkintään (en 009) Vehmaan kunnan alueella. Varsinais- Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 9.9.2014. Kaava-alueella on pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa metsää ja alueen halki kulkee suurjännitelinja. Sähköverkkoon liittäminen ei aiheuttaisi merkittävää maiseman muutosta. Metsäalueen läpi kulkee useita teitä, jotka ovat paikoin melko leveitä ja hyväpohjaisia sekä joiden laidoilla on paljon hakkuualueita ja nuorta puustoa. Uudenkaupungin puolella Kaukkurinkuja kulkee alueen läpi ja Vehmaalta aluetta kohti kulkee Kaskimetsäntie. Sekä Kaukkurinkuja että Kaskimetsäntie soveltuisivat maisemallisesta näkökulmasta katsottuna mahdollisiksi tieyhteyksiksi. Kuva 43. Pehdon kaava-alueen läpi kulkee suurjännitelinja. Marie Nyman Sekä kaava-alueella että siihen rajatuvilla alueilla on tehty muinaisjäännöslöytöjä, joista yksi keskittymä sijaitsee kaava-alueen itäpuolella Laitilan Pehtsalon kylän ympäristössä. Kylän ympäristö on eheän maaseutumainen ja itäreunan metsä on huomattavasti luonnontilaisempi kuin kaava-alueen länsiosan. Pehdon alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat luoteis- ja eteläpuoleisiin pienpiirteisille peltoalueille ja niiden ympäristössä sijaitseviin pieniin kyliin, maisema-alueiden päivitysinventoinneissa ehdotettuun Untamala-Kodjalan laajennusalueeseen, eli Hallun, Kallelan ja Varhelan kulttuurimaisemiin sekä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kallelan kylään. Tuulivoimalat näkyisivät myös Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta. Ympäröivä maisema on pienipiirteisesti vaihtelevien peltojen ja metsien mosaiikkia. Alueen kylät sijaitsevat pääasiassa mutkittelevien teiden varrelle pienten peltoaukeiden ympäröiminä. Pehdonraitin varrella sijaitseva Pehdon Nuutila (sr 4614) on seudullisesti merkittävä, niin kuin myös Sairisten vanha kylätontti ympäristöineen (srr 4448). Maisemavaikutuksia kohdistuisi muun muassa Pehdon, Sairisten, Tammiston, Palsan ja Paulehden kyliin, joissa on myös paikallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia. Lähialueella on useita pieniä järviä, joiden rannoilla on loma-asutusta. Tuulivoima-alueelle avautuisi hyvin vaihtelevasti näkymiä, mutta katvevaikutuksen vuoksi pitkiä näkymiä tuulivoima-alueelle ei lähivaikutusalueella synny. Sieltä mistä tuulivoimalat näkyisivät, ne olisivat maisemakuvassa hallitsevia ja maisemavaikutuksen voi katsoa olevan merkittävä. Pehdon kaava-alue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä valtakunnallisesti arvokkaasta Untamala-Kodjalan maisema-alueen rajasta. Pitkä kulttuuri- ja asutushistoria näkyvät maisemassa ja laaja peltoaukea eroaa lähialueen muista pienimuotoisista pelloista. Maisemaalueen arvotekijöitä ovat eheää talonpoikaiskulttuuria edustavat pienet raitti- ja ryhmäkylät sekä arvokkaat perinnemaisemat. Päivitysinventoinneissa ehdotettuun laajennusalueeseen, Hallun, Kallelan ja Varhelan kulttuurimaisemiin on etäisyyttä noin neljä kilometriä. Pitkän kulttuurihistorian omaavalla alueella asutus on jatkunut yhtäjaksoisesti rautakaudelta saakka. Kallelan kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka ydin muodostuu pienen selänteen reunalla kulkevasta talonpoikaisrakennusten reunustamasta eheästä kyläraitista. Pehdon tuulivoimalat näkyisivät Kallelanraitilta avautuvien näkymien taustalla, millä voi katsoa olevan kohtalaisia vaikutuksia alueen maisemallisiin arvoihin. Kulttuurimaisema on säilynyt suhteellisen eheänä. Etäisyys Kallelanraitilta kaava-alueeseen olisi noin kuusi kilometriä. Pehdon alueen voimalat näkyisivät Untamala-Kodjalan maisema-alueella, esimerkiksi Valtatie 8:lla liikkuessa. Kuivatettu Valkojärvi tarjoaa pitkiä näkymiä, mutta muutoin pienet metsäsaarekkeet rajaavat näkymiä. Maisema-alueella sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävä Koukkelan Kauppilan umpipiha, jonne on etäisyyttä noin 9 kilometriä. Kauppilan umpipihan tiheästi sijoittuvat rakennukset rajaavat tehokkaasti näkymiä, mutta Koukkelan kylän laidalta avautuisi näkymä Pehdon alueen suuntaan. Untamala-Kodjalan maisema-alueeseen kohdistuvia maisemavaikutuksia voi pitää vähäisinä tai kohtalaisina. Tuulivoimalat näkyisivät paikoin Vehmaan taajamasta, jonne on etäisyyttä noin 6 kilometriä. Mynämäentieltä avautuu muutama pitkä näkymä kaava-alueen suuntaan, mutta pääasiassa pienet metsäsaarekkeet peittävät tehokkaasti näkymiä ja maisemavaikutukset olisivat vähäiset. Valtakunnallisesti merkittäville rakennetuille kulttuuriympäristöille Vehmaan kirkolle ja pappilalle tai Suuren Postitien osuudelle Vehmaalla ei kohdistu maisemavaikutuksia. Pehdon alueen tuulivoimalat näkyisivät kaukomaisemassa valtakunnallisesti arvokkaan Mynämäenlahden maisema-alueen kaakkoisreunalta katsottuna. Mynälahden kaakkoisrannalla sijaitsee virkistyksen kannalta merkittäviä näköalapaikkoja, esimerkiksi Sillankarin rantakalliot. Etäisyys tuulivoimaloihin on kuitenkin noin 15 kilometriä, ja maisemavaikutus jää vähäiseksi. Kalannin kirkon ympäristö on puustoinen ja taajamarakenne peittää näkymiä Pehdon alueen suuntaan, eikä myöskään Männäisten ruukinalueelta avaudu merkittäviä näkymiä Pehdon alueen suuntaan. Etäisyys Kalannin kirkolle on noin 10 kilometriä ja Männäisten ruukille noin 11 kilometriä. Vaikutukset ovat vähäiset, mikäli voimalat todellisuudessa edes näkyisivät kyseisille alueille. Nousiaisten-Hirvijoen sekä Naantalin aukon maisemaan kohdistuvat vaikutukset olisivat jo etäisyyden vuoksi hyvin vähäiset. 58 59

Varhelan alue sijaitsee Varhelan kylän etelä- ja kaakkoispuoliselle selännealueelle, joka on pienten peltoaukeiden pirstoma. Kaava-alueella Lukkionjoen sivujoki virtaa itä-länsisuunnassa Lukkionjärvi-nimisen- luhdan läpi. Lukkionjärveä on kuivatettu viljelykäyttöön 1800-luvulta alkaen. Alueella kulkee mutkittelevia metsä- ja peltoteitä, joiden varrelta löytyy muutama rakennus. Alueen luonne on maaseutumainen ja liittyy selkeästi lähialueen vanhojen kylien ympäristöön. Mahdollisen tuulivoima-alueen rakentaminen vaatisi merkittävää vanhan tiestön suoristamista ja leventämistä tai uusien tieyhteyksien rakentamista. Varhelan alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pohjois-, itä- ja eteläpuolella sijaitsevien kylien kulttuurimaisemiin, joista osa ovat valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja/tai sijaitsevat Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kallelan kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonne Varhelan alueesta on etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Kallelan kylän arvo rakentuu muun muassa perinteisenä säilyneeseen raittinäkymään. Kallelan kyläraitti kulkee selänteen eteläreunalla ja tieltä avautuisi näkymiä Varhelan mahdollista tuulivoima-aluetta kohti. Tie ja tieltä avautuvat näkymät on maisemallisesti alueen hienoimpia kohtia. Myös Varhelan kyläraitilta avautuisi näkymiä mahdolliselle tuulivoima-alueelle. Hallun Nohkolan (sr 4402) sekä Hallun vanhan kyläalueen (srr 4422) seudullisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä saattaa avautua näkymiä tuulivoima-alueelle. Ehdotetulle maisema-alueen laajennusalueelle sijoittuu seudullisesti arvokas Raula lähiympäristöineen (srr 4456), alle kilometrin päähän kaava-alueesta. Alueeseen kohdistuvia maisemavaikutuksia voi pitää vähintään kohtalaisina, ellei jopa merkittävinä. kohdistuisi mahdollisen tuulivoima-alueen koillispuolisille peltoalueille, Koveron, Haukan, Kodjalan, Vidilän, Koukkelan, Kiveisten ja Viikaisten kylien kulttuurimaisemaan. Laakean, Koukkelanjärvestä aikoinaan kuivatetun, peltoaukean yli avautuu pitkä näkymä mahdollista tuulivoima-aluetta kohti. Kulttuurimaisema on säilynyt suhteellisen eheänä muuhun Untamalan- Kodjalan maisema-alueeseen verrattuna. Maisemavaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina. Koukkelan kylässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kauppilan umpipiha. Kauppilan useat asuin- ja ulkorakennukset rajaavat tiiviisti umpipihaa ja vaurasta länsisuomalaista talonpoikaisrakentamista edustava kokonaisuus on yksi Varsinais-Suomen parhaiten säilyneitä umpipihoja. Rakennukset, maastonmuodot ja kasvillisuus rajaavat näkymiä ja umpipihalta ei synny merkittäviä näkymiä mahdollista tuulivoima-aluetta kohti. Koukkelan kylää, jonka laidalta tuulivoimalat näkyisivät laakeata peltoaluetta reunustavien metsäselänteiden yläpuolella, voi pitää maisemallisesti olennaisena osana Kauppilan umpipihan arvokasta kulttuuriympäristöä. Etäisyys Varhelan kaava-alueelle on noin kolme kilometriä, mutta voimalat jäävät suurimmilta osin metsäisen selänteen taakse ja maisemavaikutuksia voi pitää vähäisinä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Untamalan raittikylä sijaitsee noin 11 kilometrin päässä. Tuulivoimalat saattavat näkyä Untamontien pohjoisosista, mutta etäisyys sekä väliin sijoittuvat metsäiset saarekkeet lieventävät maisemavaikutuksia, ja maisemavaikutukset olisivat vähäiset. Itä- ja kaakkoispuoleisilla peltoaukioilla Varhelan kaava-alue näkyisi selkeästi. Itäpuolella sijaitsee Mudaisten kylä, jonka vanha kylätontti (srr 4102) on seudullisesti merkittävä. Mudaisissa on myös paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Etäisyys Varhelan kaava-alueeseen on alle kilometri. Seudullisesti arvokkaat Sairisten vanha kyläntontti lähiympäristöineen (srr 4448) sekä Pehdon kylän Nuutila (sr 4614) sijaitsevat itäpuolen peltoalueilla parin kilometrin päässä kaava-alueesta. Maisemavaikutuksia kohdistuisi muun muassa Pehdon, Sairisten, Tammiston, Palsan ja Paulehden kyliin, joissa on myös paikallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia. Kylät ovat pienipiirteisten peltojen ympäröimiä ja kaava-alue ei todennäköisesti näkyisi kokonaisuudessaan kylien maisemissa, mutta sieltä mistä ne näkyisivät, tuulivoimalat olisivat maisemakuvassa hallitsevia. Lounaassa sijaitsee Kaukjärvi, jonka rannoilla on loma-asutusta ja uimaranta. Tuulivoimalat saattavat näkyä paikoin järvenrannoilta, mutta näkyminen riippuu paljolti mahdollisten voimaloiden lopullisesta sijoittelusta, ja ne saattavat yhtä hyvin jäädä katvevaikutuksen vuoksi näkymättömiin. Tuulivoimalat näkyisivät myös Valkiameren ja Velluanjoen peltoalueella. Lokalahdentieltä avautuisi pitkä näkymä tuulivoima-aluetta kohti, mutta alueen kylien kannalta maisemavaikutukset olisivat vähäiset. Etäisyys Lokalahdentieltä kaava-alueelle on noin 13 kilometriä. Myös Vehmaalta Varhelan voimalat näkyisivät muutamaa pitkää näkymälinjaa pitkin. Kaikkien alueella mahdollisesti toteutettavien kaava-alueiden tapaan, myös Varhelan alue näkyisi Kuuanvuoren näköalapaikalta, tuulivoimaloiden muodostaessa uusi maamerkkejä maisemassa. Muiden kaava-alueiden tapaan myös Varhelan alue näkyisi laajasti merialueilla ja Uudenkaupungin saaristossa. Putsaaren maakunnalliselle maisema-alueelle on etäisyyttä noin 26 kilometriä ja Lyökin tunnusmajakalle on etäisyyttä lähes 33 kilometriä. Korkeintaan voimaloiden tornit olisivat hyvissä sää- ja valo-olosuhteissa havaittavissa saarien itärannoilta. Maisemavaikutukset olisivat hyvin vähäiset. Kuva 44. Kuvasovite Varhelan kaava-alueen suuntaan Kallelanraitilta. Etäisyys voimaloille on 3,2-3,6 kilometriä. Kallelan kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Mahdollinen tuulivoima-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Untamala-Kodjalan maisemaalueen luoteispuolella, alle kilometrin päässä maisema-alueen rajasta. Maisemavaikutuksia Kylähiiden alue sijaitsee Kalannin taajaman ja Kylähiiden kylän pohjoispuolella. Kallioinen metsäselänne on Uudenkaupungin olosuhteisiin nähden melko korkealla, Perävuoren alueella noin 40-45 meren pinnan yläpuolella. Alueella on laajoja avokallioita ja myös soisia alueita. Pohjoisessa Rahkajärven kaava-alueen ulkopuolelle rajautuva osa on luonnonsuojelualuetta. 60 61

Alueella sijaitsee ampumarata. Alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä on tehty muutama muinaisjäännöslöytöä hautaröykkiöiden muodossa. Maastokäynnillä alueella oli huomattavissa vanhoja kiviaineistenottopaikkoja sekä runsaasti siirtolohkareita. Perävuoren alueella saattaa olla virkistysarvoa, johon tuulivoimarakentamisen ei pitäisi kuitenkaan merkittävästi vaikuttaa. Alueen äänimaisemaan vaikuttaa muun muassa lähistöllä tapahtuva kiviaineisten otto. Alueelle kulkee muutama tie, joista Umprinkuja kulkee Kylähiiden suunnasta perinteisten pihapiirien ohi, Rohijärventieltä saapuu tie ampumaradalle ja Kalannintieltä saapuva Perävuorentie johtaa muutaman rakennuksen ja kiviaineisten ottopaikan ohi. Viimeksi mainittu, eli Perävuorentie, olisi maisemallisesta näkökulmasta katsottuna paras vaihtoehto mahdollisille rakentamisen ja huollon aikaisille tieyhteyksille. Umprinkuja kulkee seudullisesti arvokkaan Kylähiiden vanhan kyläntontin (srr 4482) kautta. Alueen läpi kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti suurjännitelinja, johon alue olisi liitettävissä sähköverkkoon suhteellisen vähin maisemavaikutuksin. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat valtakunnallisesti arvokkaaseen Untamala- Kodjalan maisema-alueeseen, päivitysinventoinneissa ehdotettuun laajennusalueeseen, eli Hallun, Kallelan ja Varhelan kylien kulttuurimaisemiin. Kuva 45. Kuvasovite Salontieltä, Untamala - Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta, Kylähiiden kaava-aluetta kohti. Etäisyys tuulivoimaloille on noin 5,3-6,1 kilometriä. Pellon halki kulkee suurjännitelinja. Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Untamala-Kodjalan maisema-alueen vieressä ja tuulivoimalat näkyisivät laajasti maisema-alueella. Lähimmillään kaava-alue on noin 1,5 kilometriä maisema-alueen rajasta. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Untamalan kylän länsija lounaispuolisille peltoalueille, joilla sijaitsee muun muassa Laessaaren ja Salon kylät (kuva 31). Esimerkiksi Salontieltä mahdollinen tuulivoima-alue näkyisi laajasti. Peltoalueella sijaitsee vain noin 3 kilometrin etäisyydessä seudullisesti merkittävät Laustin kylä (srr 4111) sekä Kotjalan kylä (srr 4110). Kotjalan Lukkala (sr 4120) ja Kotjalan Jussi (sr 4118) ovat seudullisesti merkittäviä. Peltoaukean ylittää suurjännitelinja. Seudullisesti merkittäviltä Kaukolan kylästä (srr 4109) ja Palttilan kartanoympäristöstä (srr 4437) avautuisi pitkiä näkymiä tuulivoima-aluetta kohti. Etäisyys on noin 6 8 kilometriä. Tuulivoima-alue näkyisi laajasti peltoalueilta ja teiltä, mutta todellista 62 näkyvyyttä useiden rakennusryhmien ja pienten selänteiden pirstomassa pienpiirteisessä maisemassa on vaikea arvioida ja riippuu paljon yksittäisten voimaloiden sijoittelusta. Untamala- Kodjalan maisema-alueeseen kohdistuvia maisemavaikutuksia voidaan pitää vähintään kohtalaisina. Maisema-alueiden päivitysinventoinneissa Untamala-Kodjalan maisema-alueen rajausta on ehdotettu laajennettavan Uudenkaupungin puolella, Hallun, Kallelan ja Varhelan kyliin. Alueen muinaisjäännökset kertovat merkittävästä historiallisesta kerroksellisuudesta ja talonpoikaiset kylät ovat hyvin säilyneitä. Tuulivoima-alue näkyisi myös ehdotetulta laajennusalueelta (kuva 32), ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Hallun kylään. Hallun Nohkola (sr 4402) sekä Hallun vanhan kylä-alueen (srr 4422) ovat seudullisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kallelan kylä edustaa eheää talonpoikaiskylää. Selänteen reunalla sijaitsevalta kylältä ja kyläraitilta avautuu näkymiä kulttuurimaisemaan. Myös Kallelantietä pitkin lähestyttäessä avautuu maisemallisesti merkittävä näkymä Kallelan kylää kohti. Kylähiiden mahdolliset voimalat sijoittuisivat tämän näkymän taustalle. Etäisyys voimaloille olisi noin 5 kilometriä. Kallelan kylään ja Untamala-Kodjalan laajennusehdotuksen alueelle kohdistuisi vähintään kohtalaisia maisemavaikutuksia. Kylähiiden alue näkyisi laajalti myös luoteispuolen peltoalueita pitkin. Peltoalueella sijaitsee muun muassa Kaivolan, Kaukolan, Haudonsaaren sekä Maurumaan kylät, joissa on paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kylien rakennukset sijaitsevat aukeaa reunustavilla selänteillä ja niiltä avautuu näkymiä kulttuurimaisemaan. Sirppujoen laaksoa pitkin avautuu pitkä näkymä, jonka kohdalle osuu myös seudullisesti merkittävä Sannaisten kylä (srr 4450). Muita seudullisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuksia ovat Tyngin vanha kylätontti (srr 4453), Katina (srr 4404), Alsilan yksinäistalo (srr 4419) sekä Pettäisten yksinäistalo (srr 4415), joilta saattaa myös avautua näkymiä kaava-alueen suuntaan. Luonnollisesti Uudenkaupungin kaikki tuulivoima-alueet näkyisivät hyvissä olosuhteissa Kuuanvuoren näköalapaikalta sekä mereltä päin, muodostaen täysin uusia maamerkkejä maisemassa. Nykyisellään Kuuanvuoren pohjoispuolelle, eli Kylähiiden alueen suuntaan avautuvia näkymiä peittää havupuusto, eikä tämä näin olleen ole kaikkein merkittävin laelta avautuva näkymäsuunta. Kylähiiden alue näkyisi muiden kaava-alueiden tapaan laajasti mereltä päin ja Uudenkaupungin saaristosta. Avomerellä sijaitseviin valtakunnallisesti merkittävillä rakennetuille kulttuuriympäristöille, Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnalle (noin 30 kilometriä) sekä Lyökin tunnusmajakalle (noin 25 kilometriä), voimaloiden tornit näkyisivät. Maakunnallisesti arvokkaalta Putsaaren maisema-alueen itärannoilta, noin 20 kilometrin päässä sijaitsevat voimalat näkyisivät myös. Ströömin maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen selkeä luoteiskaakkoissuuntainen maisemarakenne estää näkymiä Varhelan aluetta kohti, mutta pohjoispäässä sijaitsevalta valtakunnallisesti merkittävältä Katanpään linnakkeelta saattaa avautua näkymä kaava-alueen suuntaan. Etäisyys on kuitenkin yli 30 kilometriä. Etäisyys lieventää vaikutuksia arvokohteisiin, niin että maisemavaikutus olisi hyvin vähäinen. Kylähiiden kaava-alue asettuu maisemarakenteeseen niin, että tuulivoimalat sijoittuisivat Mannerveden lahtea pitkin avautuvan näkymän päätteeksi. Muntilan, Hangonsaaren ja Hyttyskarin maisemavaikutuksia on tarkasteltu yhteisvaikutusten arvioinnissa. 63

5.6 MUINAISJÄÄNNÖKSET Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavan mukaisista tuulivoima-alueista Kylähiiden alueelle sijoittuu muinaismuistoja. Kyseessä on Takametsän pronssikautiset hautaröykkiöt. Sen sijaan aivan tuulivoima-alueiden läheisyyteen sijoittuu useitakin muinaismuistoja. Hyttyskarin vieressä sijaitsevat kertoman mukaan Ostrobotnian ja Häpönniemen puualusten hylyt. Uudenkaupungin edustalla on paljon alusten hylkyjä, jotka ovat historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kylähiiden, Pehdon ja Varhelan alueiden ympäristössä esiintyy muinaismuistoja runsaasti. Koska ympäristössä on esiintymiä runsaasti, voidaan olettaa että muinaismuistoja löytyy näiltä vielä tutkimattomilta metsäalueiltakin. Muinaismuistojen inventointitarve on kuitenkin selvitettävä kaikkien alueiden osalta ja myös maakaapelien sijoittamisen sekä tienparantamisen ja tienrakentamisen yhteydessä. Kuva 46. Puualuksen hylyt Häpönniemi ja Ostrobotnia ovat vajonneet pohjamutaan. Kuva 48. Takametsän pronssikautinen hautaryhmä Isometsän alueella Sakari Hinneri Rahkajärven ja metsäautotien välisellä männikköisellä kalliokummulla on kolmen muinaishaudan ryhmä (25-30 m mpy), jotka ajoittuvat pronssikauteen. Ne ovat muinaismuistolajilla suojeltuja. Rohijärven ja Rahkajärven väliset kaksi muinaishautaa ovat juuri suunnittelualueen ulkopuolella. Kuva 49. Röykkiöt sijaitsevat Pihlavan talosta n. 800 m itään pienen Rahkajärven koillispuolella kalliolla. Kallion länsilaidalla on pitkänomainen, n. 9x4x0,5 m:n kokoinen kivikko. Edellisestä n. 100 m etelään on kallion laella pyöreä, halkaisijaltaan n. 6 m oleva röykkiö, jota on pengottu, vaikka siinä ei ole kuoppaa. Muinaisjäännösrekisteri 28.9.2014. Kuva 47. Muinaisjäännökset on osoitettu kartalla violetein ja sinisin (hylyt) pistein. Tuulivoima-alueet on osoitettu kartalla suurempina punaisina pisteinä. Ympäristökarttapalvelu Karpalo 19.9.2014 64 65

5.7 TUULISUUS JA JÄÄTÄMINEN Suomen tuuliatlas, tuulienergiakartasto, on tärkeä apuväline arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa tuulen avulla sähköä. Sen avulla voidaan vertailla tuuliolojen vuotuista ja kuukausittaista vaihtelua joko koko Suomessa tai tietyillä rajatuilla alueilla. Tuulivoimalan kannalta voidaan todeta, että Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina. Pehdon alueella tuulennopeus on vuositasolla keskimäärin 6,3 m/s, mutta kuukausittainen tuulennopeus vaihtelee välillä 5-8 m/s. Tieto on tuuliatlaksesta solukoolla 250 metriä ja 100 metrin korkeudella. Hangonsaaren alueen vastaavat tiedot ovat seuraavat: tuulennopeus keskimäärin vuositasolla on 8,1 m/s ja kuukausittainen vaihtelu on 6,5-10 m/s. Tuuliatlaksessa on arvioitu tuulivoimalan tuotantoa laskennallisesti. Tuulivoimalan tuotantokartat kuvaavat nimellisteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan energiantuotannon (MWh), joka on laskettu säämallilla eri korkeuksille tuotetun tuulen nopeuden (m/s) jakaumasta. Kartat esittävät tuulivoimalan kuukausittaista ja vuotuista keskimääräistä jakaumaa eri korkeuksilla. Tuulen nopeuden oletetaan vastaavan tuulta voimalan napakorkeudella, ja tuulen nopeus oletetaan vakioksi koko roottorin pyyhkäisypinta-alalla. Pehdon alueelle vuosituotto on tuuliatlaksen mukaan 6150 MWh ja Hangonsaaren alueen 10676 MWh. Tiedot on solukoolla 250 metriä ja 100 metrin korkeudelta. Suomessa lounaistuulet (tuulensuuntasektori etelä-länsi) ovat vallitsevia, toisin sanoen enemmistö tuulista tulee näiltä ilmansuunnilta. Suomen ilmastolle on tyypillistä ihmisen havaintokorkeudella, ja tavallisten sääasemien tuulimittarin sijoituskorkeudella, olevan tuulen nopeuden selvät vaihtelut vuodenajoittain merialueilla ja rannikolla. Kuva 51. Hangonsaaren tuulen nopeusprofiili vuositasolla, Tuuliatlas(250 solukoolla). Jäätäminen Ilmatieteenlaitoksen jäätämisatlaksen mukaan jäätämisellä tarkoitetaan tuuliturbiinin lapojen jäätymistä. Jäätämistä esiintyy olosuhteissa, joissa lämpötila (sekä ilma että turbiinin lapa) on pakkasen puolella ja ilmassa on havaittavissa nestemäisiä vesipisaroita. Kylmän pinnan kohdatessaan nämä nestemäiset pisarat jäätyvät. Suomen olosuhteissa jäätävää sadetta tai niin sanottua alijäähtynyttä vesisadetta esiintyy kohtalaisen vähän, mutta talvella matalalla leijailevat pilvipisarat tarttuvat nopeasti kylmiin pintoihin. Pilvipisaroiden pisarajakauma ja tuulen nopeus vaikuttavat jäänkertymiseen. Hyvin pienet/kevyet pisarat kiertävät esteen ilmavirtauksen mukana, mutta suuremmat partikkelit eivät ehdi muuttaa kulkusuuntaansa vaan törmäävät esteeseen. Mitä voimakkaampi tuuli sitä suurempi osa partikkeleista törmää esteeseen. Kuva 50. Tuuliruusut Pehdon ja Hangonsaaren alueilta, Tuuliatlas(2500 solukoolla). Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu muun muassa maaston korkeuseroista, maaston rosoisuudesta ja ilman termisestä tasapainotilasta. Kuva 52. Suhteelliset tehokäyrät jäättömälle ja jäätä keränneelle tuulivoimalalle. Jäätämisatlas. Passiivisella tai (kumulatiivisella) jäätämisellä tarkoitetaan niiden ajanhetkien määrää jolloin jäätä on kertyneenä rakenteisiin yli 10g/m. Passiivinen jäätäminen kestää niin kauan kunnes jää joko putoaa pois mekaanisen rasituksen johdosta tai sulaa. Laskennassa on sulamiselle asetettu lämpötila raja-arvo +0.5 C. Jos tämä lämpötila ylitetään kahden peräkkäisen ajanhetken aikana 66 67

(6h), jään oletetaan sulavan/putoavan pois. Jäätä ei välttämättä kerry lisää koko passiivisen ajanjakson aikana, mutta vanha jää ei myöskään poistu mikäli ilman lämpötila on alle +0.5 C. Passiivinen jäätäminen vuositasolla on Pehdon alueella 1930 tuntia, Hangonsaaren alueella 1760 tuntia ja Autotehtaan alueella 2100 tuntia. Tieto on saatu Ilmatieteenlaitoksen jäätämisatlaksesta solukoon ollessa 2500 metriä ja korkeuden 200 metriä. Jäätämistä aiheutuu marraskuusta huhtikuuhun välisenä aikana. Tuotantotappiot johtuvat tuulivoimalan roottorin lapoihin kertyvästä jäästä, mikä heikentää lapojen aerodynaamisia ominaisuuksia. Pyörivän tuulivoimalan lapoihin jää kertyy pääasiassa lapojen johtoreunalle ja jään vaikutus riippuu jään määrästä ja muodosta. Jäätämisatlaksen arvion mukaiset tuotantotappiot Hangonsaaren alueelle ovat 2,4 %, Pehdon alueelle 3,5 % ja Autotehtaan alueelle 3,2 %. Arvio on annettu 2500 metrin solukoolle ja 200 metrin korkeudessa. 5.8 MAANOMISTUS Kaavan mukaiset tuulivoimalle soveltuvat alueet ovat yksityisomistuksessa. Hyttyskarin alue sijaitsee pääasiassa kaupungin vesialueella ja Muntilan alueella on kaupungin omistamaa maata. 5.9 VIRKISTYSKÄYTTÖ Virkistyksen ja matkailun kannalta merkittävin alue on Uudenkaupungin edustan saaristo, josta osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Saaristossa liikutaan yleisimmin omalla veneellä tai, etenkin suojaisemmilla saaristoalueilla, meloen. Selkämeren kansallispuistoon kuuluvilla Isokarilla sekä Katanpäässä sijaitsee vieraslaituri ja retkisatama. Venesatamia on myös Pietarinkarilla, sekä Sorvakon, Suukarin sekä Pakkahuoneen venesatamat Uudessakaupungissa. Mannerveden vesialueella sijaitsee Telakanranta Pyhämaalla sekä Rohdaisten satama Pyhärannassa. Pietarkarilla on myös Pursiseuran paviljonkiravintola. Kesäisin Uudestakaupungista järjestetään retkiä Haiduksen saarelle, Isonkarin majakkasaarelle, Katanpään linnakesaarelle, Putsaarelle sekä Purjehdusseuran paviljongille. Uudenkaupungin edustan saarien välissä risteävät useat veneväylät. Velhoveden rengastie on pyöräilyreitti Uudenkaupungin saaristossa kiertää makeanvedenallasta Uudestakaupungista Pyhämaalle. Reitistön varrella on muun muassa saaristokyliä sekä maisema- ja uimapaikkoja. Uudenkaupungin alueen tärkeimpiin näköalapaikkoihin lukeutuvat Kuuanvuori, Pärkänvuori, Kettelin Seljänvuori, Kokonvuori ja Kirstan saari. Noin 50 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Kuuanvuori on seudun korkeimpia kallioita, jolta avautuu laajat näkymät ympäröivään maisemaan. Horisontissa hahmottaa muun muassa Uudenkaupungin vesitornit, kirkot ja Yaran tehtaat sekä Hankon saaren tuulivoimalat. Kerrotaan että huipulta voisi nähdä jopa 7 kirkontornia. Lokalahden Pärkänvuori suureen Morsiuskiven lohkareeseen sekä alueen luolamuodostumiin liittyy perimätietoa. Pärkänvuoren alue on kiipeilijöiden suosima. Kettelin Seljänvuori on Pyhämaan korkein kohta ja vuorelta avautuu kaunis merimaisema. Kokonvuori on saattaa olla vanha vartiovuori, jonka vierestä lienee kulkenut muinainen Kalanninväylä Lautveden kautta. Kirstan saari sijaitsee Uudenkaupungin edustalla ja saaren laelta on näkymä kaikkiin ilmansuuntiin. Uudenkaupungin alueella on kolme luontopolkua, Hiunjärven luontopolku lähellä Uudenkaupungin keskustaa, Lokalahden luontopolku Lokalahden keskustan lähellä sekä Pamprinniemen luontopolku Pyhämaalla. Kasarminlahden alueella kiertää ulkoilureittejä ja alueella sijaitsee laavu ja nuotiopaikka. Yleisiä uimarantoja ovat esimerkiksi Raulion uimaranta, Taipaleenjärven uimapaikka, Kaukjärven uimapaikka, Karparannan uimapaikka sekä Rohijärven uimapaikka. Uudenkaupungin keskusta-alueen museoiden, luotsimuseon, Wahlbergin talon 68 museon sekä Merimiehenkodinmuseon lisäksi Männäisten vanhalla markkinapaikalla toimii Kalannin kotiseutumuseo. Koukkelan kylässä Kauppilan umpipihalla toimii myös museo. Kaavassa tuulivoimaloille soveltuvat alueet ovat ympäristönsä asukkaiden virkistyskäytössä muun muassa marjastuksen ja sienestyksen sekä luonnossa liikkumisen osalta lukuun ottamatta Hangonsaaren ja autotehtaan alueita, jotka sijaitsevat teollisuusalueella tai sen välittömässä yhteydessä. Hyttyskarin ympäristö on virkistyskäytössä lähinnä veneilyyn ja kalastukseen mutta myös liikkumiseen liittyen. Suunnistuskäytössä on paikallisen suunnistusseuran (Vakka-Rasti ry) mukaan Kylähiiden alue. 6 TUULIVOIMA-ALUEEN TEKNINEN KUVAUS 6.1 TUULIVOIMA-ALUEET Tuulivoima-alueet muodostuvat tuulivoimaloista perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä ja tuulivoimaloiden välisistä maakaapeleista. Tuulivoima-alueita ei lähtökohtaisesti aidata, jolloin ne ovat käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimaloiden rakentamistakin. Tuulivoimalaitokset koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimaloiden perustamistapa valitaan jokaiselle voimalaitokselle erikseen paikan pohjaolosuhteiden mukaan. Lentoestevaloilla osoitetaan ilmatilassa olevien kiinteiden elementtien olemassaolo vaaratilanteiden välttämiseksi. 6.2 TIESTÖ JA SÄHKÖNSIIRTO Tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvitaan hyväkuntoinen tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle yli viisikymmentä metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Teitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit sekä pystytyskalusto. Rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin. Sähkönsiirto toteutetaan tuulivoima-alueilta ja niiden sisällä maakaapelein, jotka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan tienvarsille. 6.3 RAKENTAMINEN Tuulivoima-alueen rakentaminen aloitetaan teiden parantamisella sekä huoltoteiden ja pystytysalueiden rakentamisella. Tiestön rakentamisen jälkeen tehdään tuulivoimaloiden perustukset. Tuulivoimalat kootaan osista valmiiksi rakennuspaikalla. Tuulivoimaloiden rakentamisalueeksi tarvitaan noin 50 x 100 m alue, jolta raivataan kasvillisuus. Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle yleensä erikoiskuljetuksina maanteitse. Tyypillisesti torni tuodaan 3 4 osassa, 69

konehuone yhtenä kappaleena, sekä erikseen roottorin napa ja lavat, jotka liitetään toisiinsa nostureiden avulla. 6.4 KÄYTÖSTÄPOISTO Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on 20-30 vuotta. 7 TAVOITTEET Tuulivoimalan käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. 7.1 KANSALLINEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa(2013) esitetään keskeisimmät toimenpiteet, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena on 9 TWh vuoteen 2025 mennessä. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisena tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna 2020 (2009/28/EY). Uusiutuvan energian edistämisvelvoite on EU:n sisällä jaettu eri maiden kesken siten, että Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Vaikka alueidenkäyttöä koskeva päätöksenteko on täysin kansallista, vaikuttavat siihen kansallisen tavoitteenasettelun lisäksi kansainväliset sopimukset. Suomi on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joiden velvoitteiden toteuttaminen edellyttää myös alueidenkäytön keinojen käyttöä. 7.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät ja syventävät lain yleisiä tavoitteita. Suomen kaltaisessa maassa alue- ja yhdyskuntarakenteella on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hallinnassa. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla pyritään vaikuttamaan energian tehokkaaseen käyttöön, energian säästöön ja uusiutuvien energialähteiden lisääntyvään käyttöön, jotka omalta osaltaan hidastavat ilmastonmuutosta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavan koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö- ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. 70 Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009), Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983) Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) ja Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. 7.3 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET Varsinais-Suomen liitto on ilmastostrategiassaan Varsinais-Suomen ilmastostrategia 2020 - ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen) asettanut visiokseen, että vuonna 2020 Varsinais-Suomi on saavuttanut kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet ja on matkalla kohti hiilineutraaliutta, ja että toimintatavat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ovat muuttuneet tukemaan hiilineutraaliuden tavoitetta, ja tällä on myönteinen vaikutus maakunnan elinkeinoelämään. Ilmastostrategian kohdassa Yhdyskuntarakenne ja kaavoitus on toimenpiteeksi kirjattu, että varataan alueita uusiutuvan energian tuotantoon kaavoituksen eri tasoilla maakuntakaavasta lähtien. 7.4 YLEISET TAVOITTEET Uusikaupunki on Hinku-kuntana sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään. 71

Tuulivoimayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoiman rakentaminen suunnittelualueille ja estää hankkeiden käynnistyminen tuulivoimalle sopimattomilla alueilla. Kaavan tavoitteena on määrittää tuulivoimalle soveltuvat alueet koko kaupungin alueelta. Tuulivoimarakentamisen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen maisemalliset ja luontoon liittyvät arvot. Melu- ja välkevaikutusten välttämiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle asuin- ja lomarakennuksista. Kulttuuriympäristöön, asumiseen ja lomarakentamiseen mahdollisesti kohdistuvia maisemallisia häiriötekijöitä pyritään välttämään. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuden rajoittamiseen on päädytty, jotta voidaan vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin. Kaavassa osoitetut tuulivoima-alueet sijaitsevat pienipiirteisessä maisemassa, jolloin tuulivoimalan koko vaikuttaa olennaisesti aiheutuviin haittoihin. 7.5 TUULIVOIMATUOTANNON ASETTAMAT TAVOITTEET Tuulivoimalat tulisi sijoittaa tuulisuuden kannalta parhaille paikoille. Tuulisuuteen vaikuttavat paikan korkeus merenpinnasta ja lähialueilla mahdollisesti olevat avoimet alueet ja maastonmuodostumat. Sijoittelussa tulee huomioida myös vallitsevat tuulensuunnat. 8 SUUNNITTELUN VAIHEET 8.1 ALOITUSVAIHE Tuulivoimayleiskaavan vireilletulo kuulutettiin 19.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin samalla nähtäville ja siihen pyydettiin mielipiteitä 19.6. - 15.8.2014 välisenä aikana. Kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja kaavaa varten tehtyjä ja teetettäviä selvityksiä käsiteltiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, joka järjestettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa 9.5.2014. Viranomaisneuvottelussa olivat paikalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais- Suomen liiton, Turun museokeskuksen, Uudenkaupungin kaupungin ja konsultin edustajat. 8.2 KAAVALUONNOS Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville Uudenkaupungin kaupungintalolla Maankäyttöpalveluissa, Välskärintie 2 C, 3krs., Passarissa ja kaupungin nettisivuilla. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Turun museokeskukselta, Vehmaan kunnalta, Laitilan kaupungilta, Trafilta, Finavialta, Puolustusvoimilta, Digitalta, Aluepelastuslaitokselta, Suomen Riistakeskukselta, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ry:ltä, Fingridiltä, Vakka-Suomen Voima Oy:ltä, Caruna Oy:ltä ja Satavakka Oy:ltä. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on oikeus esittää mielipide kaavaluonnoksesta, joka tulee toimittaa Uudenkaupungin kaupunginhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. 8.3 KAAVAEHDOTUS Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu loppuvuodesta 2014. Kaupunginhallitus päättää ehdotusvaiheen nähtäville asettamisesta 30 päiväksi Maankäyttöpalveluiden esityksen mukaisesti. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus toimitetaan Uudenkaupungin kaupunginhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa lausunnot. 8.4 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tavoitteena on, että Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyy tuulivoimayleiskaavan kaupunginhallituksen antaman esityksen mukaisesti. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 8.5 TUULIVOIMAHANKKEEN ETENEMINEN Lainvoimaisen yleiskaavan mukaisille tuulivoimaloiden alueilla jatketaan suunnittelua yleiskaavan ratkaisujen mukaisesti, kun maanomistajien kanssa on päästy sopimukseen alueiden rakennuttamisesta. Tässä yhteydessä tuulivoima-alueen rakennuttaja teettää tarkemmat selvitykset mm. hankkeen melu- ja välkevaikutuksista ympäristöön. Tässä vaiheessa rakennuttaja selvittää tarkemmin myös hankkeen rakennettavuutta ja kannattavuutta mm. tuulisuusmittauksin. Tarvittaessa hankealueella on teetettävä myös arkeologiset tutkimukset muinaismuistojen selvittämiseksi sekä tarpeelliset luontoselvitykset. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä voimaloiden sijainti alueella, voimaloiden lukumäärä, liityntäratkaisu sähköverkkoon, alustavat tielinjaukset ja muut voimaloiden käyttöön rakennettavat alueet. Rakennuslupavaiheessa hankkeesta on esitettävä lopullinen voimalatyyppi, jolloin voimalan osalta varmistuu napakorkeus ja kokonaiskorkeus. Näin ollen myös meluvaikutusten arviointi tarkentuu. Hankealueesta esitetään asemapiirros, johon merkitään mm. voimaloiden sijainti, tielinjaukset, voimalan ympäristön rakentaminen ja sähkönsiirron ratkaisut. 8.6 YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelun ohjaukseen. Lisäksi kaavassa on huomioitu arvokkaat luontokohteet ja muinaismuistot. Tuulivoima-alueet on merkitty tv-alueiksi, jonne saa sijoittaa tuulivoimaloita sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueet. Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, eikä sitä siten voida käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. 8.6.1 ALUEVARAUSMERKINNÄT M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätalouskäyttöön. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Tuulivoima-alueet on merkitty tv-alueiksi, jonne saa sijoittaa tuulivoimaloita, sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueet. Tuulivoimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. 72 73

T TEOLLISUUS JA VARASTOALUE. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Tuulivoima-alueet on merkitty tv-alueiksi, jonne saa sijoittaa tuulivoimaloita, sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueet. W VESIALUE Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueelle sallitaan pengertien, laitureiden ja niihin tarvittavien rakennelmien rakentaminen. Kaikkiin alueelle sijoitettaviin rakennelmiin ja laitteisiin on haettava rakennuslupa, tai toimenpidelupa. Alueen rantaviivaa voidaan muuttaa täyttämällä, mutta toimenpiteelle on haettava erillinen lupa. 8.6.2 OSA-ALUEMERKINNÄT tv-1 TUULIVOIMALA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu alueet, joille on mahdollista sijoittaa enintään yhden tuulivoimalan. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. tv-2 tv-5 TUULIVOIMALA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu alueet, joille on mahdollista sijoittaa enintään kuusi tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. luo-1 Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. rakentamisrajoitus Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla kielletään rakentaminen siten, että sillä ei vaikeuteta yleiskaavan toteutumista MRL 43.2 :n nojalla. Kielto on voimassa 5 vuotta kaavan voimaantulosta. 8.6.3 KOHDE- JA VIIVAMERKINNÄT TUULIVOIMALA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu alueet, joille on mahdollista sijoittaa enintään kaksi tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Tuulivoimaloiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. tv-3 SUOJELU- TAI MUINAISMUISTOKOHDE VENESATAMA TUULIVOIMALA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu alueet, joille on mahdollista sijoittaa enintään kolme tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Tuulivoimaloidn on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. z SÄHKÖLINJA. tv-4 TUULIVOIMALA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu alueet, joille on mahdollista sijoittaa enintään neljä tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. MAAKAAPELI. OHJEELLINEN TIELINJAUS. 74 75

9 TUULIVOIMAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNAN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TUULIVOIMALAN SIJOITUSPAIKKA 8.6.4 YLEISET MÄÄRÄYKSET Kaava-alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita ainoastaan sille osoitetuille alueille. Tämä kaava ei koske pientuulivoimaloita. Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, eikä sitä siten voida käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.1 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimalaitosten sekä niihin liitettävien kaapeleiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana. Rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat pääosin tiestön sekä perustusten rakentamiseen liittyvistä maansiirtotöistä että kertaluontoisesta tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetuksista. Rakentamisvaiheessa mahdollisesti tarvittavat räjäytystyöt aiheuttavat melua. Melu on kuitenkin paikallista ja ajallisesti rajoittunutta. 9.2 TUULIVOIMALOIDEN TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET 9.2.1 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ASUTUKSEEN Kaavoitushanke tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Autotehtaan, Pehdon ja Hangonsaaren alueet ovat maakuntakaavan mukaisia tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Tuulivoimaloiden rakentaminen kaava-alueille ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Tuulivoima-alueiden ympärille muodostuva rakentamista rajoittava alue hidastaa tuulivoima-alueiden ympäristön kehittymistä, mutta alueet ovat maankäytöltään pääasiassa maaja metsätalousalueina, joilla rakentaminen on joka tapauksessa vähäistä. Poikkeuksena ovat Autotehtaan, Hangonsaaren ja Hyttyskarin alueet, jotka rajautuvat teollisuuskäytössä oleviin alueisiin. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei kuitenkaan näilläkään alueilla merkittävästi heikennä ympäröivien alueiden käytettävyyttä. Sähkönsiirto tuulivoima-alueilta lähimmälle suurjänniteverkon muuntamolle tulee toteuttaa maakaapelilla. Teiden, maakaapeleiden ja muiden rakennelmien suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä kulttuuriympäristön ja luonnon arvot. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Kaava sallii normaalin maa- ja metsätaloustoiminnan tuulivoima-alueilla. Asuin- ja lomarakentaminen ei ole sallittua tuulivoima-alueilla. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimalat on purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava erillisen suunnitelman mukaisesti. Kuva 53. Viistokuva Hangonsaarelle rakennetuista tuulivoimaloista. 76 77

Tuulivoima-alueet tukeutuvat osittain olemassa olevaan infrastruktuuriin. Alueilla jo nyt sijaitsevaa tiestöä voidaan hyödyntää alueiden rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Alueiden korkeusvaihtelut ja maasto eivät vaadi mittavia maastonmuokkaustöitä. Tuulivoima-alueilla ei ole vakituiseen tai loma-asumiseen käytettäviä rakennuksia. Alueiden lähiympäristössä sen sijaan on asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Ohjeellisella voimaloiden sijoittelulla on pyritty vaikuttamaan siihen, ettei asutukselle aiheutuisi meluvaikutuksia. Meluun liittyen asiaa käsitellään tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 9.2.5.1 Melu. 9.2.2 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Tuulivoimaloiden mittakaavan ja luonteen takia, ne sopivat hyvin teollisuus- ja tuotantolaitoksien lähettyville, sillä maisemavaikutuksien puolesta suuren kokoluokan voimalat voidaan osittain rinnastaa esimerkiksi tehdasrakennuksiin, piippuihin ja mastoihin. Toisaalta tuulivoiman tuottaminen on luonteeltaan puhdasta, jolloin tuulivoimalat eivät täysin ole verrattavissa päästöjä aiheuttavaan teollisuuteen ja sen aiheuttamiin maisemavaikutuksiin. Autotehtaan alue Maiseman luonne on ennestään teollinen ja mahdollisen tuulivoimalarakentamisen paikallinen vaikutus maiseman rakenteeseen, laatuun ja luonteeseen olisi vähäinen. Paikallista maisemavaikutusta voi pitää jopa myönteisenä, mikäli mahdolliset tuulivoimalat koetaan aluetta jäsentävinä elementteinä. Autotehtaan alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat Uudenkaupungin keskusta-alueelle, etenkin pienten järvien ympäristöön, sekä kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevaan Sirppujoen ja sen sivu-uoman Niiniojan avoimeen peltolaaksoon. Voimalat näkyisivät hyvin myös mereltä päin, Uudenkaupungin saaristosta. Maisemavaikutuksia Uudenkaupungin puukorttelialueelle voi lieventää kiinnittämällä huomiota siihen, että mahdolliset tuulivoimalat eivät asetu suoraan vanhan ja uuden kirkon väliselle näkymälinjalle. Etenkin kaava-alueen pohjoisosiin sijoitetut voimalat saattavat sijoittua suoraan tärkeälle näkymälinjalle. Tuulivoimalan sijoittaminen tämän näköyhteyden taustalle voidaan pitää merkittävänä maisemavaikutuksena, mutta hyvällä suunnittelulla tämän pitäisi olla ehkäistävissä. Itä läntinen sijoittelu, pohjois eteläsuuntaisen sijaan, saattaa tässä mielessä olla parempi sijoitusratkaisu. Jatkosuunnitteluun liittyvät maisemaselvitykset painottuvat maisemaselvitysten tarkennukseen paikallisella tasolla. Aikaisemmin tehtyjen selvitysten ja niiden huomioon ottamisen lisäksi on huomioitava paikallisesti merkittävät maiseman ja kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Tämän jälkeen jää hanketason suunnitteluun tutkittavaksi ja määriteltäväksi tuulivoimaloiden tarkat sijoituspaikat sekä voimaloiden keskinäiset etäisyydet. Näillä tekijöillä on merkitystä maisemavaikutusten kannalta. Korven alue Mikäli rakentamisvaihe ei vaatisi suurta ympäristön muokkaamista Korven kylässä tai Lahden kylässä, niin tieyhteyksien vaikutukset maisemaan ei voi katsoa olevan merkittäviä. Paikalliset maisemavaikutukset olisivat siten suhteellisen vähäiset. Korven kaava-alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat lounais-eteläpuolen Valkiameren peltomaisemaan ja sen ympäristössä sijaitseviin kyliin sekä läheiselle Kuuanvuoren näköalapaikalle. Maisemavaikutuksia kohdistuu myös muun muassa pohjois-luoteispuolen Sirppujoen_Niiniojan peltomaisemiin, Sundholman kartanon kulttuurimaisemiin, Männäisten 78 ruukinalueelle sekä valtakunnallisesti arvokkaan Untamala-Kodjalan maisema-alueen päivitysinventoinneissa ehdotetulle laajennusalueelle. Kaava-alueen eteläosaan sijoitetut voimalat olisivat Sundholman kartanolle aiheutuvan maisemavaikutuksen kannalta merkittävimpiä ja niiden sijoitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Mahdollisten tuulivoimaloiden sijoittelussa voisi huomioida suurmaiseman suuntautuneisuus. Tuulivoima-alue sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisella selännealueella, jonka eteläpuolella on samansuuntainen peltoaukea sekä Turku-Uusikaupunki-rautatie. Tuulivoimalat voisi esimerkiksi ryhmitellä selkeästi suuntaa-antavaan luode-kaakkoissuuntaiseen rivimuodostelmaan, jolloin ne hahmottuisivat selkeänä ryhmänä etelä- ja koillispuolisilta peltoaukeilta katsottuna. Taipaleen alue Paikallinen maisemavaikutus olisi kohtalainen, mikäli huollon ja rakentamisen aikaiset tieyhteydet eivät vaadi merkittävää ympäristön muokkausta Santtion kylässä tai vaikuta Sääksjärvenpolun varrella sijaitseviin paikallisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja niiden pihapiireihin. Taipaleen alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pohjois- ja luoteispuolen pienten kylien maisemaan sekä Valkiameren laakeaan peltomaisemaan ja sen ympäristössä sijaitseviin kyliin. Kohteella olisi myös maisemavaikutuksia Vehmaan puolelle, jossa kulkee pieni osuus Suuren Postitien valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Maisemavaikutukset Taipaleenjärven ja Maarjärven ympäristöissä olisivat kohtalaiset, mutta etenkin Maarjärvelle kohdistuisi yhteisvaikutuksia, alueen jäädessä Vehmaan ja Uudenkaupungin hankealueiden väliin. Maarjärven ympäristöön aiheutuvia vaikutuksia on tarkasteltava jatkosuunnittelun yhteydessä, kun Vehmaan hankealueen suunnittelu etenee. Pehdon alue Maisemalliset suositukset huomioiden, mahdollisella tuulivoima-alueella olisi suhteellisen vähäinen paikallinen maisemavaikutus. Pehdon alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat luoteis- ja eteläpuoleisiin pienpiirteisille peltoalueille ja niiden ympäristössä sijaitseviin pieniin kyliin, maisema-alueiden päivitysinventoinneissa ehdotettuun Untamala-Kodjalan laajennusalueeseen, eli Hallun, Kallelan ja Varhelan kulttuurimaisemiin sekä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kallelan kylään. Tuulivoimalat näkyisivät myös Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta. Sieltä mistä tuulivoimalat näkyisivät, ne olisivat maisemakuvassa hallitsevia ja maisemavaikutuksen voi katsoa olevan merkittävä. Sekä Kaukkurinkuja että Kaskimetsäntie soveltuisivat maisemallisesta näkökulmasta katsottuna mahdollisiksi tieyhteyksiksi. Kaukkurinkujan kohdalla olisi maisemallisesta näkökulmasta katsottuna suositeltavaa käyttää rakentamisen ja huollon aikaan pääasiassa suuntaa, joka ei kulje Pehdonraitin kautta, jolloin kyläraitin tielinjaus ja -ympäristö säilyisi. Eteläisemmän pään alkuosassa olisi syytä kiinnittää huomiota Paulehden kylän pientä peltoaukeaa rajaavan kapean reunapuuston eheyteen. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolaissa kielletty. Itäpuolen muinaisjäännöskeskittymään olisi kuitenkin, vaadittavan suojelualueen lisäksi, hyvä jättää etäisyyttä. Kaava-alueen itälaidalla hautaröykkiöt sijaitsevat suhteellisen luonnontilaisella 79

metsäalueella ja liittynevät muinaisjäännöskokonaisuuteen, Pehtsalon kylän ympäristössä. Niiden lähiympäristön olisi maisemallisesta näkökulmasta hyvä säilyä sellaisenaan. Varhelan alue Tuulivoimarakentaminen muuttaisi, etenkin tieyhteyksien suhteen, paikallismaisemaa huomattavasti ja maisemanvaikutusta voi maiseman luonteen ja yhtenäisyyden kannalta pitää vähintään kohtalaisena. Varhelan alueen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pohjois-, itä- ja eteläpuolella sijaitsevien kylien kulttuurimaisemiin, joista osa ovat valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja/tai sijaitsevat Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Sijoittamalla voimalat mahdollisen tuulivoima-alueen eteläosiin, kaava-alue muodostaisi keskitetyn kokonaisuuden Pehdon mahdollisen tuulivoima-alueen kanssa, niin Hallun, Kallelan ja Varhelan maisemakuvassa kuin myös Kuuanvuorelta katsottuna. Näin yhteisvaikutukset Pehdon alueen kanssa olisivat hieman lievemmät. Kylähiiden alue Paikallinen maisemavaikutus saattaa nämä asiat huomioon ottaen olla suhteellisen vähäinen. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat valtakunnallisesti arvokkaaseen Untamala- Kodjalan maisema-alueeseen, päivitysinventoinneissa ehdotettuun laajennusalueeseen, eli Hallun, Kallelan ja Varhelan kylien kulttuurimaisemiin, sekä Männäisten ruukinalueen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maisemavaikutusten arvioinnin perusteella suositellaan että tuulivoimaloita ei sijoitettaisi kaavaalueen läntiseen osaan, jolloin maisemavaikutuksia Männäisten ruukinalueelle olisivat lievemmät. Näin katvevaikutus saattaa kokonaan estää voimaloiden näkymisen ruukinalueelle, vaikka ne vielä näkyisivät pienpiirteisellä peltoalueella. Perävuoren avokallioiset alueet ovat maisemallisesti mielenkiintoisia ja alueella saattaa olla myös virkistyksellistä arvoa, mikä olisi hyvä huomioida mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Maisemalliset näkökohdat huomioiden Perävuorenkuja olisi paras tieyhteysvaihtoehto rakentamisen aikaan ja huoltotöissä. Muntilan, Hangonsaaren ja Hyttyskarin maisemavaikutuksia on tarkasteltu yhteisvaikutusten arvioinnissa. 9.2.3 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN Tuulivoima-alueista Kylähiiden alueelle sijoittuu muinaismuistoja. Kylähiiden alueella voimaloiden sijoittelulla on pyritty vähentämään aiheutuvaa haittavaikutusta. Alueen jatkosuunnittelussa on selvitettävä inventointitarve ja teetettävä alueella tarpeelliset muinaismuistojen inventoinnit. Hyttyskarin alueen lähistöllä on vesialueella muinaismuistorekisterin mukaan hylkyjä. Alueen jatkosuunnittelussa on selvitettävä tuulivoimahankkeen vaikutukset hylkyihin. Kaikkien alueiden osalta on jatkosuunnittelun yhteydessä selvitettävä muinaismuistojen inventointitarve alueilla. Inventointitarve on selvitettävä myös maakaapelien sijoittamisen sekä tienparantamisen ja tienrakentamisen yhteydessä. 80 9.2.4 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN Autotehtaan alue Karulla, vivahteettomalla ja niukkalajisella alueella ei ole suojeltavia luontotyyppejä, eikä muita merkittäviä luonnonarvoja. Alueen pesimälinnusto on niukkaa, eikä edellytyksiä liito-oravan esiintymiselle tai merkittävälle lepakoiden esiintymiselle käytännössä ole. Kun alue lisäksi sijaitsee teollisuusalueen takapihalla, voidaan sen katsoa soveltuvan hyvin tuulivoimakäyttöön. Jatkoselvityksien suhteen ehkä merkittävin huomio on, että petolinnuston muutosta alueen yli olisi hyvä saada tarkempi kuva, sillä muuttoreitillä tehty havainnointi perustuu käytännössä vain hyvin satunnaiseen havainnointiin. Kylähiiden alue Tehdyn alustavan selvityksen mukaan Kylähiisin alue sopii luontoarvojensa puolesta melko hyvin tuulivoimarakentamiseen. Merkittäviä lintujen levähdysalueita ei sijaitse selvitysalueen välittömässä tuntumassa, eikä selkeästi lintujen muuttoa ohjaavaa johtolinjaa kulje alueen ylitse. Pesimälinnustossa alueen arvokkaimmat lajit, eivät kuulu tuulivoiman suhteen erityisen haastavaan lajistoon. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida muinaismuistoalue suojelualueineen, metsälain mukainen vähätuottoinen avokallio -luontotyyppi alueen koilliskulmassa (Perävuori), alueen kaksi pientä järveä, sekä riittävä puskurietäisyys näihin kohteisiin. Umpurinjärven osalta puskurista pitänee huolen jo asutuksen läheisyyskin. Korven alue Alueella ei nykyisellään ole luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia, luonnonarvoiltaan merkittäviä elinympäristöjä. Pesimälinnuston suhteen alue on suhteellisen vaatimatonta ja tiheydet pieniä, vaikka muutama huomion arvoinen laji esiintyykin (hiirihaukka, kurki, teeri). Kaikkiaan alue sopii muuten hyvin tuulivoimarakentamiseen luontoarvojensa puolesta, mutta on huomattava, että se sijaitsee melko merkittävän lintujen muuttoväylän varressa. Tuulivoiman mahdollista vaikutusta muuttavaan linnustoon voidaan vähentää suunnittelemalla voimaloiden sijainnit enemmän muuttosuunnan mukaisiksi (lounas koillinen) tai ainakin välttää laajaa poikittaista sijoittelua. Tämä koskee varsinkin suurempia tuulipuistoja. Sen sijaan vain muutaman voimalan sijoitukselle muuttavan linnuston asettamat reunaehdot ovat selvästi enemmän teoreettisia, varsinkin jos lähialueelle ei ole tulossa muita tuulipuistoja, jolloin yhteisvaikutus tulisi punnittavaksi. Kartoitetulta alueelta löytyi vain vähän liito-oravalle mahdollista elinpiiriä, eikä havaintoja lajin oleskelusta tehty, mutta koska lajin tiedetään esiintyneen saman yhtenäisen metsäalueen toisella laidalla, on lajin esiintyminen mahdollista ja siksi huomioitava tavanomaista tarkemmin mahdollisissa jatkoselvityksissä. Lepakoiden esiintymisen suhteen alue ei liene alustavan arvion perusteella erityisen merkittävä, mahdollisesti lukuun ottamatta joitakin peltoalueiden reunavyöhykkeitä kulttuuriympäristöjen tuntumassa, lähempänä asutusta. ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan alueella ei esiinny uhanalisia lintulajeja tai liito-oravaa. Lähin merikotkan pesä on Taipaleen alueen vieressä, jolta matkaa Korven suunnittelualueelle on lähimmillään reilut 5 km. Näin yleisesti käytetty 2 km suoja-alueen suositus merikotkan pesältä toteutuu hyvin. 81

Pehdon alue Valtion ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan alueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelulaissa määriteltyjä suojeltavia luontotyyppejä. Metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä voi suunnittelualueelta löytyä lähinnä korkeiden kallioselänteiden lakiosista, joissa pohjakerros on poronjäkäläinen, paljasta kalliopintaa on näkyvissä ja harva männikkö on vanhaa ja luonnontilaista. Suurjännitelinjan itäpuolelle sijoittuva pieni, lähdevaikutteinen lampi lähiympäristöineen kuuluu metsälain tarkoittamiin arvokkaisiin elinympäristöihin. Erityisesti vesistöjen puuttumisen vuoksi tuo pieni yksinäinen lampi tällä seudulla harvinaisine kalliojyrkänteineen tuo monimuotoisuutta muuten suhteellisen yksitotiseen maisemaan. Alueella sijaitsee suojeltu kelo, joka on huomioitava mahdollisen tuulivoimarakentamisen valmistelun yhteydessä. Kuva 54. Metsä-, meri- ja tundrahanhia laskeutumassa Kalannin Kallelan tulvapelloille Pekka Alho Varhelan alue Valtion ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan alueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. Alueelta tai sen välittömästä tuntumasta ei tunneta petolintujen pesiä, eikä liito-oravaesiintymiä. Habitaattina Kahloisten suunnittelualue poikkesi hieman muista kohteista, ollen laajemmin peltolaikkujen rikkomaa kokonaisuutta ja pitäen sisällään pienimuotoisia vesistöjä. Tämä osaltaan monipuolistaa alueen pesimälinnustoa. Alue sopii hyvin mm. hiirihaukan elinpiiriksi, mutta mm. osin sateinen kartoitussää ei ollut omiaan parhaan kuvan saamiseksi. Tavatussa lajistossa on joitain kansallisen uhanalaisluokituksen suojaamia lajeja, kuten teeri, kivitasku ja punavarpunen, sekä useita EU:n lintudirektiivin suojaamia lajeja, kuten laulujoutsen, kurki, pyy ja pikkulepinkäinen. Minkään näiden lajien osalta Kahloisten alue ei kuitenkaan ole strategisesti erityisen tärkeä. Näiden suhteen asia riippuu paljolti mahdollisten turbiinien sijoituksesta, määrästä jne. Myös viitasammakon esiintyminen Vähäjärven tyyppisessä vesistössä on mahdollista, joskaan lajin olemassaolon vaikutus tuulivoimaan ei käytännössä nouse ongelmaksi. Lähinnä tarvittavien tie- ja voimalinjayhteyksien rakentaminen voisi jossain tapauksessa vaikuttaa myös viitasammakoiden elinolosuhteisiin. Niin ikään kasvillisuuden suhteen alueen rikkonaisuus voi periaatteessa mahdollistaa esim. kasviesiintymiä, jotka yhden syksyisen yleiskartoituksen yhteydessä eivät välttämättä kävisi ilmi. Peltosaarekkeiden tuntumasta saattaa löytyä pienialaisia kallioketoja, joilla voi olla paikallisesti merkittävää tai mielenkiintoista lajistoa. Syksyllä tehty yleisluontoinen kasvillisuuskartoitus ei ollut ajankohdaltaan paras tähän tarkoitukseen. Kokonaiskuva Kahloisten suunnittelualueesta jäi mm. edellä mainituista syistä hieman muita alueita ohuemmaksi ja vaatii siten vielä tarkennuksia. Jatkosuunnittelua tuulivoimakäyttöön se ei kuitenkaan saatujen tulosten valossa estä, mikäli tuulivoima muiden reunaehtojen suhteen näyttää mahdolliselta. Mustamäen alueen osalta on jatkosuunnittelun yhteydessä tehtävä linnustoselvitys. 82 Myös linnuston osalta alue näyttäisi mahdollistavan tuulivoimarakentamisen, joskin linnusto tulee selvittää valmistelussa tarkemmin ja tiettyjä alustavassakin selvityksessä tavattuja lajeja silmällä pitäen. Eteläisessä Suomessa harvinaiseksi käyneen metson ja osin teerenkin osalta linjanvedon tulisi olla paitsi yksittäisiä suunnittelukohteita koskevaa, myös kokonaisvaltaisemmin koko tuulivoimarakentamista koskevaa. Alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoväylällä, eikä sillä ole merkitys muutonaikaisena levähdysalueena (vertaa raportin osa Tärkeät lintualueet ja muuttoreitit Uudessakaupungissa ). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietokannan mukaan alueella tai sen välittömässä tuntumassa ei ole merikotkan tai kalasääsken tunnettuja asuttuja pesiä. Aikoinaan kalasääski on pesinyt mm. länsipuolella sijaitsevan Akkusjärven tuntumassa, sekä Vehmaan puolella sijaitsevalla kohteella. Suunnittelualueelta ei tunneta liito-oravareviirejä (ELY-keskuksen aineisto), ja habitaatti onkin yleisesti ottaen lajille melko heikkolaatuista. Sama koskee alustavasti arvioiden lepakoita. Mäyränaaras jota saman vuoden poikanen seuraa on rauhoitettu ajalla 1.5. 31.7., joten pesäkolon välitön ympäristö on hyvä rauhoittaa pesimäaikana. Taipaleen alue Taipaleen alueen etäisyys linnuston kannalta merkittävistä Lautveden ja Ahmasveden alueista on sen verran suuri, etteivät suunnitellut voimalat häiritse vesi- ja kahlaajalintujen pesintää. Törmäysvaikutusten puolesta suurimman riskin kokevat alueella pesivät suuret petolinnut. Voimaloiden sijoituksessa on sovellettu ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisia 2 km turvaetäisyyttä merikotkan pesälle ja 600 m turvaetäisyyttä kalasääsken pesälle. Kalasääsken saalistuslentojen suuntautuessa pääasiassa länteen tai lounaaseen ne ohittavat suunnitellut voimalat niiden eteläpuolelta. Alueen itäpuolella pesivä merikotkan saalistuslento suuntautuu todennäköisesti länteen, ja suunniteltu tuulivoima-alue voi aiheuttaa törmäysriskin tai estevaikutusta pesivälle merikotkalle. Merikotka pyrkii kuitenkin saalistuslennoillaan kiertämään tuulivoima-alueen ja koska tuulivoima-alue on pienikokoinen, voidaan estevaikutuksen katsoa olevan kohtuullinen. Tuulivoimaloiden alueelta on tehty havaintoja lepakoista. Voimaloiden sijoittelusuunnitelma on muuttunut kartoituksentekohetkestä ja voimaloiden sijoitusalueiden merkitys lepakoiden suojelulle tulee varmistaa maastokäynnillä. 83

Hangonsaaren ja Hyttyskarin alueet Selvityksen perusteella Hangon saaren teollisuusalueelle suunniteltu vanhan voimalan korvaaminen uudemmalla, ei luontoarvojen näkökulmasta aiheuta mainittavaa haittaa tai muutosta olemassa olevaan tilanteeseen. Hyttyskari on linnustollisesti arvokas paikka, jonka läheisyyteen on kuitenkin näitä luontoarvoja vaarantamatta mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Hangonsaareen ja Hyttyskariin suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisella ei ole välitöntä vaikutusta alueen lepakoiden hyvinvointiin. Alueella tavatut lepakkolajit, eivät saalistaessaan lennä suunniteltujen tuulivoimaloiden turbiinien korkeudella. Alueilla ei ole tehty lepakoiden muuttoselvitystä, mikä olisi toivottavaa. Lepakot lentävät huomattavasti korkeammalla muuton aikana, jolloin ne ovat vaarassa osua mm. tuulivoimaloiden turbiineihin. Muntila Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan käytönaikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Rakentamisen aikana on huomioitava kasvillisuudelle ja luontokohteisiin aiheutuvia haitallisia vaikutuksia rajaamalla rakentamistoimet mahdollisimman pienelle alueelle. Muntilan tuulivoimahankkeen vaikutus linnustoon jää arvioilta vähäiseksi. Muntilan tuulivoimahankeen mahdolliset vaikutukset merikotkien reviireille on hyvin vähäinen Näin ollen, Muntilan tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei tule näillä näkymin heikentämään merikotkan lisääntymispaikkoja hankealueen lähialueilla. Kuva 55. Kartalla on osoitettu etäisyydet Hangonsaaren ja Hyttyskarin alueitten ohjeellisista tuulivoimalanpaikoista (punaiset pisteet) 650 metrin (tumma keltainen alue) ja 1000 metrin (vaaleankeltainen alue) päähän. Hangonsaaren ja Hyttyskarin alueet jäävät Yaran tehdasalueen sekä Uudenkaupungin sataman ja sen teollisuusalueiden väliin. Rakentamisen alle ei jää uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymiä eikä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymiä, joita ei hankealueelta ole tiedossa. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei heikennä alueen nisäkäslajiston elinmahdollisuuksia eikä vaikeuta lajien liikkumista alueella. 9.2.5 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA TERVEYTEEN 9.2.5.1 MELU Kaava-alueilla on pyritty estämään meluvaikutuksia sijoittamalla tuulivoimalat mahdollisimman etäälle asutuksesta. Kaavassa on osoitettu rakentamisrajoitusalueena ne alueet, joille meluhaittaa saattaa syntyä. Alueet on määritelty rajaamalla etäisyys kaavassa osoitetuista mahdollisista voimalanpaikoista 650 metrin päähän. Mahdollista meluhaittaa on myös pyritty vähentämään huomioimalla voimaloiden sijoittelussa karttatarkastelulla ja maastossa todennetut maaston ominaisuudet sekä vallitsevat tuulensuunnat. Kuva 56. Kartalla on osoitettu etäisyydet Korven alueen ohjeellisista tuulivoimalanpaikoista (punaiset pisteet) 650 metrin (tumma keltainen alue) ja 1000 metrin (vaaleankeltainen alue) päähän. Korven alueen pohjoispuolella sijaitsee maa-ainestenottoalue, joka osaltaan vaikuttaa alueen äänimaisemaan. 84 85