Ympäristöterveyslautakunta 8 03.04.2014 Teijo Makkosen ympäristölupapäätös kallion louhintaa ja murskausta, asfalttiasemaa sekä kierrätysasfaltin, purkubetonin ja purkutiilen varastointia ja käsittelyä varten, Pyhäntä Ympteltk Valmistelu: ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233 Antopäivä: HAKIJA, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Luvan hakija Teijo Makkonen Kirkkotie 8 92930 PYHÄNTÄ Laitos Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee kalliokiven ottamisalueella Pyhännän kunnan Kamulan kylässä Seututie nro 599 (Pyhäntä Kiuruvesi) länsipuolella. Kysymyksessä on kallion louhintaa ja louheen murskausta, asfalttiasematoimintaa sekä kierrätysasfaltin, purkubetonin ja -tiilen varastointia ja käsittelyä koskeva ympäristölupahakemus. Luvan kohde on kalliokiven louhosalue Pyhännän kunnassa tilalla Lehtola (630-402-4-45/1). Luvan hakijalla on Lehtola-tilan maanomistajan kanssa maanvuokrasopimus 15.4.2033 saakka Lehtola-tilan käytöstä hakemuksen mukaiseen toimintaan. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi yhteensä 260 000 tonnin (100 000 m3ktr) kiviaineksen kokonaisottomäärälle ja enintään 10 000 tonnin vuotuiselle jäteasfaltin, -betonin ja -tiilen vastaanotolle hyödyntämistä ja käsittelyä varten. Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 mom. ja 2 mom. 4) alakohdan mukaan. Toiminta on ympäristölupavelvollista myös ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin kohtien 7c, 7e ja 7f sekä kohdan 13f perusteella. Asfalttiasema edellyttää ympäristöluvan ympäristönsuojelulain (86/2000) 30 :n 4 momentin kohdan 4) perusteella silloin, kun se on osa luvanvaraista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Hakemuksen mukaisella kivenlouhimolla ja murskaamolla sekä asfalttiasematoiminnalla voidaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n 4 momentin mukaisesti katsoa olevan keskenään toiminnallinen yhteys, koska toimintojen päästöjä, kuten liikenne-, melu- ja pölyvaikutukset, tai jätehuoltoa ei voida yksiselitteisesti erottaa toisistaan
Lupaviranomaisen toimivalta Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohtien 7a, 7b ja 7c ja 13c perusteella. SIJAINTI, LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee noin 3,3 km Pyhännän keskustaajamasta etelään päin Kamulan kylässä ja tarkemmin Seututien nro 599 Pyhäntä-Kiuruvesi länsipuolella. Luvan kohde on kalliokiven ottamisalue Pyhännän kunnassa tilalla Lehtola (630-402-4-45/1). Suunnitelma-alueen lähialue on harvaan asuttua haja-asutusaluetta ja lähin asuinkiinteistö sijaitsee alueelta noin 700 metriä pohjoisen suuntaan. Myös muut lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat alueelta 800-1 000 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Suunnitelma-alueen ympäristö on metsätalouskäytössä ja alueen itäpuolella, lähimmillään noin 50 m:n päässä kiinteistön rajasta kulkee seututie nro 599 (Pyhäntä-Kiuruvesi). Kysymyksessä on uusi toiminta, jolle ei ole aiempaa ympäristölupaa. Teijo Makkosella on Lehtola-tilalla Pyhännän kunnan Teknisen lautakunnan myöntämä maa-aineslain mukainen kiviaineksen ottolupa (14.3.2013, 10) 10 vuodeksi yhteensä 100 000 m3:n kokonaisottomäärälle. Alueella ei ole ollut aiemmin kiviainesten ottoa. Hakemuksen mukaisella alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa eikä aluetta ole luokiteltu pohjavesi- eikä suojelualueeksi. Lähin pohjavesialue, Siitankaarto, joka ei kuitenkaan ole I-luokan eikä II-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 4,5 kilometriä suunnitelma-alueesta itään. Lähin vesistö, Pyhännänjärvi, sijaitsee 2,6 km pohjoiseen ja Iso Lamujärvi 3,2 km lounaaseen päin. Maakuntavaltuuston 2.12.2013 hyväksymässä 1. vaihemaakuntakaavassa suunnitelma-alueen kohdalla seututie nro 599 itäpuolella oleva suoalue on merkitty luo 1 -merkinnällä, jonka mukaan suoalue on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminta on kallion louhintaa ja kivilouheen murskausta, kiviainestuotteiden varastointia ja kuljetusta sekä siirrettävän asfalttiaseman toimintaa sisältäen erilaisten asfalttimassojen valmistamista. Lisäksi hakemuksen mukaiseen toimintaan kuuluu kierrätysasfaltin vastaanottoa sekä rakennusten purkamisessa syntyvän uusiokäyttöön soveltuvan betonin ja tiilen vastaanottoa, murskausta ja välivarastointia. Ottamisalueen pinta-ala on 2,23 ha, josta ottamatonta
louhinta-aluetta on 1,25 ha. Ottamisalueen pinta-alaan sisältyvät lisäksi murskaustuotteiden ja lajitteiden, pintamaiden sekä vastaanotettavien jätemateriaalien varastoalueet. Ottamisalueen eteläosaan sijoittuu noin 0,98 ha:n sora- ja murskepintainen varastoalue, jossa varastoidaan kiviaineksia ja alueelle tuotuja purkutuotteita. Varastoalueelle rakennetaan myös nesteitä läpäisemätön noin 200 m2:n tukitoimintoalue. Murskauslaitos sijoitetaan ottotoiminnan etenemisen mukaisesti käytännöllisimmälle paikalle. Louhinta-alue sijoittuu korkeustasojen +138.20-140.80 (N2000) väliselle alueelle ja matalimmat kohdat lähialueella ovat tasolla noin +138.00 (N2000). Ottamissyvyys vaihtelee 9-10 metrin välillä ja on keskimäärin 9,5 metriä. Pohjaveden arvioidaan olevan 2,5-3,5 metriä syvyydellä maanpinnasta, noin +135.00-136.00 (N2000). Louhinta ulotetaan enintään tasoon +130.00, joten louhinta tapahtuu 5-6 m pohjaveden pinnan alapuolella. Ainekset, niiden käyttömäärät ja varastointi Ainesten vuotuiset käyttömäärät, tonnia tai m3: Raaka-aine Keskimäär.käyttö Maksimikäyttö kiviaines, kivilouhe 15 000 tn 30 000 tn muualta tuotava kiviaines 5 000 tn 10 000 tn kevyt polttoöljy 20 m3 20 m3 raskas polttoöljy/asfalttiin 50 m3 70 m3 muut öljyt ja voiteluaineet 0,2 m3 0,2 m3 täytejauhe/asfalttiin 45 tn 100 tn bitumi/asfalttiin 40 tn 80 tn kierrätysasfaltti 4 000 tn 4 000 tn betoni- ja tiilijäte, romuteräs 6 000 tn 6 000 tn Kiviainesta käytetään vuodessa 15 000 tonnia ja muualta tuotuja kiviaineksia keskimäärin 5 000 tonnia. Arvioitu 10 vuoden ottamistoiminnan kokonaisottomäärä on 260 000 tonnia kiviainesta. Jätteeksi luokiteltua kierrätysasfalttia (jäteluokka 17 03 02), purkubetonia ja tiiltä (jäteluokat 17 01 01 ja 17 01 02) sekä betonin mukana tullutta betoniterästä otetaan vastaan ja käsitellään vuosittain yhteensä enintään 10 000 tonnia. Varastointi: Kiviaineksia ja louhetta varastoidaan alueen varastoalueella ja louhoksessa. Vastaanotettavaa kierrätysasfalttia ja betoni- ja tiilijätettä varastoidaan varastoalueen länsipäädyssä. Urakoitsijat tuovat tarvittavat poltto- ja voiteluaineet sekä muut louhinnassa tarvittavat aineet erillisessä huoltoperävaunussa ja ne säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Voiteluaineet ja
mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet säilytetään tiivispohjaisissa lukittavissa teräskonteissa. Alueella säilytetään luvan hakijan kuormauskalustoa. Alueella mahdollisesti säilytettävät polttoaineet, öljyt ja voiteluaineet sekä polttoaineiden jakelupaikka ja kuljetus- ja maansiirtokalusto sijoitetaan varastoalueella olevalle tukitoimintoalueelle. Tukitoimintoalue rakennetaan nesteitä läpäisemättömäksi ja reunoiltaan korotetuksi kaivamalla noin 300 mm:n syvyinen kaivanto vaakatasoon. Tasoitetun kantavan pohjamaan päälle asennetaan HDPE-muovikalvo, joka taivutetaan kaukaloksi kaivannon reunoille ja kalvon päälle asennetaan noin 300 mm paksu kerros kantavaa kivetöntä maata muovin rikkoutumisen estämiseksi. Alueella varastoidaan polttoaineita kerrallaan yhteensä 4 m3 kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Mahdollinen alueelle sijoitettava tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä. Raskasta polttoöljyä varastoidaan alueella enintään 50 m3 kaksoisvaipallisessa säiliössä. Alueella ei varastoida räjähdysaineita. Toiminta-aika Hakemuksen mukaista toimintaa on tarkoitus tehdä lupakautena 12 kk vuodessa tarpeen mukaan. Louhintaa ja murskausta tehdään noin 2 kertaa vuodessa ja louhintajakso kestää enintään 4 viikkoa. Räjäytyskertoja on 2 kertaa vuodessa. Toiminta-ajat ovat seuraavat: -murskaaminen: ma-pe klo 6-22, ei lauantaisin, juhlapyhinä eikä aattoina -poraaminen: ma-pe klo 6-22, ei lauantaisin, juhlapyhinä eikä aattoina -rikotus: ma-pe klo 6-22, ei lauantaisin, juhlapyhinä eikä aattoina -asfaltin valmistus: 400-600 tuntia/vuosi, kesäaikana ma-pe klo 6-22, ei lauantaisin, juhlapyhinä eikä aattoina -räjäyttäminen: ma-pe klo 8-18, ei juhlapyhinä eikä aattoina -kuormaaminen ja kuljetus: ma-su 24 h/vrk Satunnaisesti murskausta voidaan tehdä myös lauantaina klo 7-18. Tuotteet, määrät, tuotantoprosessit sekä koneet ja laitteet Hakemuksen mukainen arvioitu vuosituotanto, tonnia Tuote Keskiarvotuotanto Maksimituotanto kiviainekset ja -murskeet 20 000-30 000 tn 40 000 tn asfalttimassat 10 000 tn 15 000 tn kierrätysasfaltti 4 000 tn 4 000 tn betoni- ja tiilimurske, romuteräs 6 000 tn 6 000 tn
Louhinta koostuu porauksesta, räjäytyksestä ja kiven rikotuksesta murskaukseen sopivaksi. Porauskalustona käytetään poravaunua ja ylisuurten lohkareiden rikotusta tehdään kaivinkoneeseen kiinnitetyllä hydraulisella iskuvasaralla. Murskaus tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella, joka koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Tarvittava kalusto tuodaan jokaista louhinta- ja murskauskertaa varten paikalle ja viedään työn päätyttyä pois. Murskeen siirtoon ja kuormaukseen käytetään pyöräkuormaajaa. Valmis murske kuljetetaan asiakkaille kuorma-autoilla. Louhinnassa käytettävä räjähdysaine tuodaan paikalle ennen räjäytystä ja räjäytystyön suunnittelee ja toteuttaa siihen erikoistunut ja asianmukaisen pätevyyden omaava aliurakoitsija. Murskaamo sijoitetaan jokaisella murskauskerralla mahdollisimman lähelle kallioseinämää ja mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden. Betonin ja tiilen murskaus tehdään samalla laitteistolla ja samalla periaatteella kuin kivilouheen murskaus. Betoni- ja tiilimurskan luvanhakija käyttää omissa maarakennuskohteissaan. Asfalttiasemat ovat ulkopuolisten urakoitsijoiden siirrettäviä laitteistoja ja laitteistojen kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan. Siirrettävä asfalttiasema koostuu kiviaineksen syöttöyksiköstä, sekoitinyksiköstä, pölynsuodattimesta, asfalttisiiloista sekä kaksoisvaipallisista säiliöistä, joissa säilytetään tuotannossa tarvittavia polttoaineita, bitumia ja täytejauhetta. Kiviaines kuumennetaan raskaalla polttoöljyllä ja työkoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä. Asfalttiaseman käyttöenergia on sähkö, joka tuotetaan aggregaatilla kevyellä polttoöljyllä. Asfalttimassaa kuljetetaan sen valmistuksen aikana kuorma-autoilla päällystyskohteisiin. Veden käyttö Asfalttiurakoitsija tuo asfaltin valmistuksessa tarvittavan veden paikan päälle vesisäiliöissään. Muussa toiminnassa ei käytetä ulkopuolelta tuotua vettä. Poikkeustilanteisiin varautuminen Varastoalueelle rakennetaan nesteitä läpäisemätön tukitoimintoalue, jolle sijoittuvat alueella mahdollisesti varastoitavat polttoaine-, öljy- ja voiteluainesäiliöt sekä tankkausasema. Varastosäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja ylitäytönestimillä varustettuja. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä ja lukituksella luvattoman käytön estämiseksi. Työkoneita valvotaan säännöllisesti, ettei niistä pääse vuotamaan poltto- tai voiteluaineita. Tukitoimintoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävästi.
Liikenne Liikennöinti suunitelma-alueelle tapahtuu seututieltä nro 599 (Pyhäntä-Kiuruvesi) rakennettua murskepintaista yksityistietä pitkin. Kiviainestuotteiden ja muiden materiaalien raskaan liikenteen kuljetuksia on enintään 50 ajoneuvokäyntiä viikossa. Kuljetusten määrä vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta Hakemuksen mukaan päästöjä ilmaan syntyy kuljetuskalustosta, työkoneista, aggregaatista sekä murskauksesta, porauksesta ja ajoittain asfalttiasemasta syntyvästä pölystä. Päästöjä vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakemuksessa ei ole esitetty ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Energia tuotetaan aggregaatilla käyttäen kevyttä polttoöljyä. TOIMINNAN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan suunnitelluilla toiminnoilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Toiminnoilla ei myöskään ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Päästöt ilmaan ja pölyäminen Hakemuksen mukaisesta toiminnasta arvioidut savukaasupäästöt: Päästö Murskaus, tn/vuosi Asfalttiasema, tn/vuosi hiukkaset (sis.pöly) 0,45-1,44 0,1-0,15 typen oksidit (NOx) 3,9-12,34 0,6-1,0 rikkidioksidi (SO2) 0,09-0,28 1,0-1,7 hiilidioksidi (CO2) 257-386 192-320 Pölyä syntyy porauksessa, murskauksessa, kuormauksessa sekä asfalttiasematoiminnassa. Louhosalueen ympärillä on metsämaata, johon hakemuksen mukaan pölyllä ei ole haitallista vaikutusta. Pölyäminen ei myöskään muodosta terveyshaittaa, koska asuinkiinteistöt ovat lyhimmillään noin 700 metrin päässä. Hakemuksen mukaan suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 um hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Yleensä yli 500 metrin päässä murskausalueesta olevissa kohteissa murskauksen pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja. Porauskalusto on varustettu
pölynkeräyslaitteistolla. Murskauksessa pölyä torjutaan kuljettimien koteloinneilla ja kastelulla silloin, kun lämpötila on nollan yläpuolella. Tarvittaessa pölyävät kohteet, kuormat, varastokasat ja tiestö kastellaan vedellä pölyämisen vähentämiseksi. Melu ja tärinä Melua ja tärinää syntyy liikenteestä, räjäytyksistä, murskauksesta ja lastauksesta. Asutus sijaitsee lyhimmillään noin 700 metrin päässä ja melun etenemistä ehkäistään toimintojen oikealla sijoittamisella. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman alhaiselle tasolle maastoon nähden ja tuotevarastokasat sijoitetaan meluesteiksi häiriintyviin kohteisiin nähden. Pintamaakasat sijoitetaan ottamisalueen reunoille, jotka myös ehkäisevät melun kulkeutumista. Päästöt vesiin, pohjaveteen ja maaperään Louhosalueen vedet pumpataan alueen länsipuolella olevaan avo-ojaan. Varastoalue on sora- ja murskepintainen, josta pääosa sade- ja sulamisvesistä imeytyy maaperään. Alueelta on noin 3 km pitkä suoalueilla oleva ojasto, ennen kuin vedet laskevat Pyhännänjärveen. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa vesistöjen tilaan. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön arvioidaan vähäisiksi eikä sitä voida erottaa vesialueeseen kohdistuvasta muusta kuormituksesta. Polttoaine- ja öljypäästöt torjutaan sijoittamalla varastosäiliöt ja tankkauskalusto nesteitä läpäisemättömäksi rakennettavalle tukitoimintoalueelle. Toiminnassa ei synny talousjätevesiä. Jätteet ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnassa ei synny jätteitä. Urakoitsijat tekevät koneidensa öljynvaihdot omissa toimipisteissään, josta ne toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vaarallisen jätteen vastaanottoon. Kierrätysasfaltin, jätebetonin ja -tiilen mukana mahdollisesti tulleet jätteet erotellaan ja toimitetaan soveltuvaan vastaanotto- tai kierrätyspisteeseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on päivätty 18.2.2013. Sen mukaan kaivannaisjätteeksi luokitellaan tuotantoalueen pintamaiden (8 000 m3-ktr) lisäksi kannot ja hakkuutähteet (80 m3-ktr), kivipöly tai kivituhka (2 000 m3-ktr) ja sivukivi (1 000 m3-ktr). Pintamaa käytetään alueen viimeistelytöissä pintamateriaalina. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan biopolttoaineeksi, kivipöly ja kivituhka käytetään sepelin sidonta-aineena ja pintarakenteessa ja sivukivi murskataan kiviainestuotteeksi myyntiin. TARKKAILU Käyttötarkkailu Toiminnan käyttötarkkailuna tehdään silmämääräistä havainnointia
polttoaine- tai öljypäästöistä. Päästö- ja vaikutustarkkailu sekä raportointi ja tarkkailuohjelmat Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireilletulo ja tiedottaminen Hakemus on saapunut Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunnalle 13.12.2013 ja sitä on täydennetty 23.3.2014 ja 25.3.2014. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu ja kuulutus on pidetty julkisesti nähtävänä Pyhännän kunnan virallisella ilmoitustaululla 27.1.-28.2.2014. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille on lähetetty 16.1.2014 kirjallisesti tieto hakemuksen nähtävillä olosta. Lausunnot Lausuntoja ei ole pyydetty. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Tarkastukset Tarkastus on tehty 25.3.2014 ja siitä on laadittu tarkastuskertomus. ASIAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Valmistelija esittää, että Teijo Makkoselle myönnetään ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen toimintaan koskien kallion louhintaa, kivilouheen murskausta, kiviainestuotteiden varastointia ja kuljetusta ja siirrettävän asfalttiaseman toimintaa sekä jätteen varastointia ja käsittelyä seuraavin lupaehdoin Pyhännällä Kamulan kylässä Lehtola-kiinteistöllä (kiinteistötunnus 630-402-4-45). Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. 1. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) sekä valtioneuvoston asetusta asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta ilmene. 2. Alueella saa vastaanottaa ja varastoida -kierrätysasfalttia (jäteluokka 17 03 02) enintään 4 000 tn/vuosi edelleen toimittamista varten -purkubetonia ja -tiiltä (jäteluokat 17 01 01 ja 17 01 02) yhteensä
enintään 6 000 tn/vuosi ja murskata niitä maanrakennuskohteissa hyödyntämistä varten. Yllä mainittujen jätteiden yhteenlaskettu vuosittainen määrä saa olla enintään 10 000 tonnia. Muiden jätteiden kuin hakemuksessa esitettyjen kierrätysasfaltin, purkubetonin ja -tiilen ja niiden mukana tulevan teräksen vastaanotto ja tuominen alueelle ei ole sallittua. Alueelle tuodut asfalttijäte sekä betoni- ja tiilijäte tulee hyödyntää tai esikäsitellä viimeistään kolmen (3) vuoden kuluessa niiden alueelle tuomisesta. 3. Kiviaineksen, asfalttijätteen ja betoni- ja tiilijätteen murskausta, asfalttiasematoimintaa sekä poraamis- ja rikotustoimintaa saa tehdä arkipäivisin klo 06-22 pois lukien arkipyhäpäivät ja aatot. Räjäytyksiä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8-18. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa kovalla merkkiäänellä. Satunnaisesti murskausta voi tehdä myös muuna aikana, josta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle etukäteen erikseen. Kuormausta ja kuljetusta voi tehdä ma-su 24 h/vrk. 4. Alueen toiminta kokonaisuudessaan tulee järjestää sellaiseksi, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, haju-, melutai pölyhaittaa, roskaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Alue on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja sen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. 5. Meluntorjunta tulee ottaa huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa sekä melulähteiden sijoittelussa. Melua on lisäksi torjuttava koteloinnein, melua aiheuttavien laitteiden ja koneiden värähteleviä pintoja vaimentamalla taikka käyttämällä muutoin meluntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu kohtuutonta meluhaittaa tai muutoin on syytä olettaa, että valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetyt ulkomelun ohjearvot ylittyvät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, luvan haltijan tulee ryhtyä selvittämään melutilanne ja poistamaan meluhaitta. 6. Toiminta tulee toteuttaa siten, että pölyä leviää mahdollisimman vähän ympäristöön. Pölyämistä tulee ensisijaisesti ehkäistä rakenteellisin keinoin. Pölyämistä tulee torjua tarvittaessa myös kastelemalla käsiteltävää kiviainesta, kulkuväyliä ja teitä vedellä. Mikäli pölyämisestä aiheutuu haittoja lähiasutukselle, tulee toiminnanharjoittajan selvittää pölypäästöt ja ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin pölyämisen haittojen poistamiseksi. 7. Asfalttiaseman pölynerottimen kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla toiminta-aikana päivittäin. Pölynerottimen rikkoontuessa tai muun
päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa päästöjä aiheuttava toiminta on välittömästi keskeytettävä, kunnes häiriö on korjattu. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava asfalttiaseman ja murskauslaitoksen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveyshaittojen riski lisääntyy. 8. Jätteenkuljetusten suorittajien tulee olla hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. 9. Toiminnassa käytettävät polttoaineet, bitumi ja muut kemikaalit tulee varastoida siten, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavedelle. Polttoaine- ja bitumisäiliöiden tulee olla rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Siirreltävien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöiden tulee olla suljettuja ja ne on varustettava ylitäytönestimilä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. 10. Ottamistoiminnassa louhokseen kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa ottamissuunnitelman mukaisesti suunnitelma-alueen länsipuolella olevaan metsäojitukseen. Mikäli ilmenee tarvetta kiintoaineen poistamiseen ojiin johdettavasta vedestä, valvontaviranomainen voi velvoittaa luvan haltijan rakentamaan lasketusaltaan ennen veden johtamista ojastoon. Ottoalueen vesien johtumista tulee tarkkailla silmämääräisesti säännöllisesti. Mikäli vedessä havaitaan jotakin poikkeuksellista, kuten öljyä tms., tulee vedestä ottaa välittömästi tarkkailunäyte. Tarkkailunäyte tulee toimittaa analysoitavaksi ulkopuoliseen, hyväksyttyyn laboratorioon ja analyysitulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. 11. Luvan saajan tulee tarkkailla vähintään silmämääräisesti poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöön. Veden poisjohtamisella ei saa aiheuttaa toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tulee etukäteen sopia maanomistajan kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee asia siirtää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. 12. Kierrätysasfaltin ja purkubetonin ja -tiilen mukana alueelle mahdollisesti kulkeutuvat jätteet tai muut alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaaviin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) tulee
säännöllisesti toimittaa toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Jätehuolto tulee hoitaa Pyhännän kunnan voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata maahan. 13. Toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: -asfalttiaseman, louhinnan ja murskausaseman toiminta ja tuotantomäärät -alueelle tuodun kierrätysasfaltin määrä (tn) alkuperä, käsittelytapa sekä tieto, mihin ja milloin kierrätysasfaltti on toimitettu pois alueelta -alueelle tuodun purkubetonin ja -tiilen määrä (tn), alkuperä, käsittelytapa sekä tieto, mihin ja milloin purkubetoni ja -tiili on toimitettu pois alueelta -tehdyt tarkkailut -arvio syntyneistä päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön ja olennaiset häiriöt -syntyneiden jätteiden määrät sekä tieto jätteiden käsittelystä ja edelleen toimittamisesta Vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta tulee toimittaa Ympäristöpalvelut Helmeen kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 14. Toiminnassa on noudatettava hakemuksen liitteenä olevaa kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa, joka on arvioitava ja tarkastettava 5 vuoden välein ja siitä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Seuraavan kerran kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarkastettava vuonna 2018. 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteista, joista on aiheutunut tai voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle, tulee välittömästi ilmoittaa palo- ja pelastuslaitokselle sekä valvontaviranomaiselle. 16. Luvan saajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava käyttöönottamaan soveltuva ympäristön kannalta paras käytännön periaate. 17. Luvan saajan tulee nimetä vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. alueen käytöstä, valvonnasta ja lupamääräysten noudattamisesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot ja mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 18. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeytyksestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
19. Toiminnan päätyttyä ottoalue tulee saattaa sellaiseen kuntoon, että se toiminnan päättymisenkään jälkeen ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja, jätteitä eikä tarpeettomia rakenteita. Toiminnan päättymisestä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten. Ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun lopputarkastuksessa velvoitteet on todettu hoidetuiksi. Vakuus 20. Toiminnanharjoittajan on asetettava 3 000 euron vakuus Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunnalle jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Pankkitalletuksesta tulee toimittaa ympäristöterveyslautakunnalle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ympäristöterveyslautakunnan hvyäksi. Vakuuden tulee olla voimassa joko yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta viranomaiselle. Vakuus on toimitettava ympäristöterveyslautakunnalle yhden (1) kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman, ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. PERUSTELUT Yleiset perustelut: Harjoitettaessa lupahakemuksessa tarkoitettua toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annetujen asetusten ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain vaatimukset. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaisella sijoituspaikalla luvan myöntämisen esteenä olevaa ympäristönsuojelulain 42 :n tarkoittamaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista tai kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöissä. Toiminnalla ei ole kaavallisia esteitä. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Luvan hakijalla on toiminnan edellyttämä asiantuntemus ja edellytykset hankkia tarvittaessa lisäasiantuntemusta toimintansa tueksi. Toimintaa varten on velvoitettu asettamaan ympäristönsuojelulain 43 a :n mukainen vakuus. Lupamääräyskohtaiset perustelut ovat seuraavat, lupamääräys suluissa
Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (846/2012) on säädetty asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. (1) Alueella vastaanotettujen ja hyödynnettävien jätteiden lajit ja määrät ovat hakemuksen mukaiset. Ympäristöterveyslautakunta on toimivaltainen viranomainen, kun kyseessä on jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä alle 10 000 tonnia vuodessa. Asfalttijätteen sekä betoni- ja tiilijätteen varastointiaikaa on rajoitettu, jotta varastointimäärät pysyvät tämän päätöksen mukaisina ja varmistetaan niiden riittävä kierto. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (VNp 861/1997, muutos VNp 1049/1999) 2 :n mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. (2) Toiminta-aika on määrätty hakemuksen mukaiseksi, koska lähellä ei ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita, joiden vuoksi toiminta-aikaa olisi syytä rajoittaa. Satunnaisista, poikkeavista toiminta-ajoista valvontaviranomaisella tulee olla tieto. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkee seututie nro 599. (3) Määräyksellä ohjataan ympäristönsuojelulain ja jätelain yleisiin periaatteisiin ja velvollisuuksiin terveydellisen haitan ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (4) Toiminnan melupäästöjen rajoittaminen perustuu toimintojen sijoittelun, toiminnan vuorokautisen ajoituksen ja teknisten ratkaisujen lisäksi hyviin käytäntöihin ja toimintatapoihin. Melutason rajoittaminen valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista mukaiselle tasolle ehkäisee toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulain periaatteena on haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ennakolta ja käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (5) Lupamääräyksillä toiminnanharjoittajalta edellytetään pölyhaittojen tehokasta torjumista jo ennakolta ja parhaan mahdollisen tekniikan käyttöä laitteistoissa ja toimintatavoissa, mikä on ympäristönsuojelulain periaate haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemisessä. Mikäli rakenteelliset ja tekniset keinot eivät riitä pölyn leviämisen estämisessä, on syytä turvautua ainesten, teiden ja kulkuväylien kasteluun. (6-7) Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi jätteen kuljetuksissa tulee käyttää jätteen ammattimaisia kuljettajia, jotka on hyväksytty jätelain 96 :n mukaisesti ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin. (8) Määräyksien tarkoituksena on ohjata toimintaa niin, että maaperän, vesistöjen ja pohjaveden pilaantuminen ehkäistään ja polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi toteutetaan niin, että siitä ei aiheudu maaperän, vesistöjen ja pohjaveden saastumisriskiä. (9-11)
Määräykset alueelle kulkeutuvien jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan on annettu maiseman rumentumiseen, epäsiisteyteen ja roskaamiseen sekä ympäristön pilaantumiseen liittyvien haittojen vähentämiseksi. Jätelailla määrätään mm. yleisistä huolehtimisvelvoitteista. (12) Kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys on annettu toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella valvontaviranomainen voi seurata luvassa annettujen määräysten noudattamista. (13) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen keskeiset tavoitteet ovat jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy. (14) Määräyksellä pyritään ehkäisemään ympäristön pilaantumista onnettomuus- ja häiriötilanteissa ja sillä varmistetaan riittävä tiedonkulku valvontaviranomaiselle. (15) Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista. Luvan voimassaoloaikana tekniikka voi kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen ottamaan lupamääräyksistä huolimatta käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (16) Määräykset on annettu toiminnan valvonnan ja seurannan kannalta. (17-18) Määräys on annettu varmistamaan, että alue saatetaan toiminnan päätyttyä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (19) Ympäristönsuojelulain 43 a-c :ien mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruudessa on huomioitu toiminnan laajuus, luonne ja lupamääräykset. (20) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4-8, 12, 16, 21-23, 28, 30-31, 35-38, 41-43, 43a, b ja c, 45-46, 52-56, 62, 75-76, 81, 83, 90, 96-97, 100, 103a ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7-12, 16-19, 19a, 23, 30 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920 ja muutos 90/2000) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Jätelaki (646/2011) 2, 5, 8, 12-15, 20-21, 24, 29, 31, 72-73, 91, 94-96, 118-120, 122 ja 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 1-2, 13, 22 ja 25 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997, muutos VNp 1049/1999) Pyhännän kunnan jätehuoltomääräykset, Pyhännän kunnan tekninen lautakunta 2.4.2009 26 Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeun viranomaispalveluista perittävien maksujen taksa, ympäristöterveyslautakunta 21.1.2010, 11 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Ympäristölupa kierrätysasfaltin sekä purkubetonin ja -tiilen varastoinnin ja käsittelyn sekä louheen murskauksen osalta on voimassa enintään maanvuokrasopimuksen päättymiseen eli 15.4.2033 saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan oltava lupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.3.2024 mennessä. Ympäristölupa kallion louhintaan on voimassa 14.3.2023 saakka eli niin kauan kuin alueella on voimassa maa-aineslupa. Toiminnan olennaiseen laajentamisen tai muuttamiseen on ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan oltava lupa. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksestä tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Pyhännän kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös: Teijo Makkonen Jäljennös päätöksestä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pyhännän kunta Ilmoitus päätöksestä: hakemuksesta tiedon saaneet PÄÄTÖKSEN YLEINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. PÄÄTÖKSESTÄ PERITTÄVÄ MAKSU Tästä päätöksestä perittävä maksu on 1 015. Maksu on Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunnan 21.1.2010 hyväksymän ympäristönsuojelun viranomaispalveluista perittävien maksujen taksan mukainen ja se määräytyy taksapäätöksen maksutaulukon kohdan "Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto" ja "Jäte- ja vesihuolto" mukaan.
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta antopäivää lukuun ottamatta. Valituskirjelmä liitteineen tulee toimittaa Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta myöntää Teijo Makkoselle ympäristöluvan kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle, kiviainestuotteiden varastoinnille ja kuljetukselle, siirrettävän asfalttiaseman toiminnalle sekä jätteen varastoinnille ja käsittelylle tilalla Lehtola, kiinteistötunnus 630-402-4-45. Jätteiden varastoinnin ja käsittelyn sekä louheen murskauksen osalta lupapäätös on voimassa maanvuokrasopimuksen päättymiseen eli 15.4.2033 saakka. Toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2024 mennessä. Kallion louhinnan osalta lupapäätös on voimassa 14.3.2023 saakka eli niin kauan kuin alueella on voimassa maa-aineslupa. Lupamaksun suuruus on 1 015 ja jätteenkäsittelytoimintaa koskevan vakuuden suuruus 3 000. Päätös: Ehdotuksen mukainen.