Tässä lehdessä mm. Hannu Latva-Pietilä: TES-odotukset Pasi Karttunen, työpaikkana Kone Cranes Fiskars tillverkar yxor och trädgårdstillbehör dygnet runt / Fiskarsilla tehdään kirveitä ja puutarhavälineitä vuorokauden ympäri Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys 90 vuotta Jyri Vankka aluetoimistolle siv. 3 etusivu metallityö Kentän ääni siv. 4-5 Fiskars siv. 6-7 jklslk Minna Saarinen: Liittovaltuuston jäsen esittäytyy 1
PÄÄKIRJOITUS: TES-odotukset Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus ovat solmineet työehtosopimuksen ajalle 1.10.2009-30.9.2012. Työehtosopimuksen voimassaolon edellytys on kuitenkin vuosittain erikseen sovittavat palkankorotukset. Syksyn 2010 palkankorotuksista on sovittava toukokuun loppuun mennessä. Odotukset palkankorotuksen suuruudesta ovat korkealla. Moni muu sopimusala on saanut EK:n markkinoimaa 0,5%:n palkka-ankkuria suurempia palkankorotuksia ja Teknologiateollisuuden pitäisi tietysti merkittävänä vientiteollisuuden sopimusalana pysyä mukana yleisessä palkkakehityksessä. Syksyyn mennessä myös työllisyystilanne yrityksissä on sen verran kohentunut, että palkankorotuksia on myös varaa maksaa. Palkankorotuksissa puhuttaa myös korotusmallin valinta. Paikallisesti sovittava palkankorotuserä näyttää tulleen jäädäkseen. Palkankorotusten tulee kuitenkin sisältää myös yleiskorotusosa, jolla turvataan jokaiselle jonkin suuruinen korotus henkilökohtaiseen palkkaan. Mielestäni painopiste tulisi olla yleiskorotuksen puolella. Voimassa oleva työehtosopimus sisältää myös määräaikaisia parannuksia työttömyysturvaan, toivottavasti parannukset saadaan voimaan pysyvästi. Vuokratyövoiman käyttöön ja vuokratyöläisten edunvalvontaan olisi vielä saatava tarkempia pelisääntöjä, mieluummin hyvissä ajoin ennen sopimuskauden loppua. Tsemppiä neuvottelijoille! Hannu Latva-Pietilä Pasi Karttunen- Mukana monessa Ammattiosaston rooli edunvalvonnassa kasvaa Hyvinkään metallityöväen ammattiosasto n:o 58 r.y. vietti 10. huhtikuuta 90-vuotisjuhliaan. Hyvinkäällä ravintola Harlekiinissa oli paikalla yli sata ammattiosaston jäsentä ja kutsuvierasta. Juhlapuhujana oli Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Hyvinkään ammattiosasto 58:n alueella suurimpia työpaikkoja ovat Konecranes, Kone, Reka ja Ruukki. Ammattiosastossa on noin 1600 jäsentä ja kaikkiaan nelisenkymmentä työpaikkaa. Juhlien alla, pääsiäisen jälkeisenä tiistai-aamuna ammattiosaston puheenjohtaja Pasi Karttunen istuu rauhallisesti työpaikallaan omassa pääluottamusmiehen kopissaan metallityö extra Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten sos. dem. yhdistys ry ja Metallityöväen Uudenmaan sd. ay-jaosto Päätoimittaja: Hannu Latva-Pietilä Hyvinkään Konecranesin tehtaalla ja pohtii ammattiosaston roolia edunvalvonnassa. - Ammattiosaston rooli varmasti kasvaa entisestään tulevaisuudessa esimerkiksi työpaikkojen pirstaloituessa pienempiin yksiköihin. Karttunen nostaakin esimerkiksi nyt tekeillä olevan työpaikkakartoituksen hoitamista ammattiosastossa ensiarvoisen tärkeänä, jotta jäsenistön työpaikat kartoitetaan mahdollisimman kattavasti ja yhteydet työpaikoille hoidetaan kuntoon. Tämän jälkeen siitä saa hyvän työkalun ammattiosaston arkeen ja käyttöön jäsenten edunvalvontaa hoidettaessa. Puhuttaessa ammattiosaston roolista, Karttunen sanoo, että luottamusmiesten tukeminen ja heidän keskinäisen verkoston rakentamisessa on iso rooli ammattiosastossa. - Muutenkin luottamusmiesten ajankäyttöä pitää seuraavassa työehtosopimusneuvottelussa lisätä. Paikallisen sopimisen ja haasteiden lisääntyessä työpaikoilla vaatimukset luottamusmiehen osaamisesta monipuolistuvat ja kasvavat. Monesti vastapuolella on esimerkiksi vastaneuvottelijoina lakimiehiä ja luottamusmiehen tiedonhankinta ja edunvalvonnan osaaminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Varsinkin pienillä työpaikoilla luottamusmiehen rooli 2
korostuu entisestään, sanoo Karttunen. Hyvinkään metallityöväen ammattiosaston onkin tehnyt Metalliliiton valtuustolle aloitteen luottamusmiesten ajankäytön lisäämisestä. Työpaikalla edunvalvojana Pasi Karttunen toimii nyt kolmatta kautta pääluottamusmiehenä Konecranesilla Hyvinkäällä. Karttunen mainitsee neuvotteluvälejä työnantajan kanssa kohtuullisen hyviksi. Suurempia riitoja ei ole ollut ja asioista on pystytty aina neuvottelemaan. Monista asioista on kyetty paikallisesti sopimaan alan työehtosopimusta paremmin. Konecranesin Hyvinkään tehtaalla valmistetaan nostimia muun muassa koneenrakennus- ja prosessiteollisuuteen, satamiin, telakoille ja ydinvoimaloihin. Vahvana investointiteollisuuden firmana ei siten Konecranesin Hyvinkään tehtaallakaan ole vältytty lomautuksilta maailman talouden notkahtaessa. - Tälle alalle notkahdus tulee hiukan jälkijättöisesti, pitkien toimitusaikojen johdosta. Samoin sitten nousu lamasta tapahtuu myöhemmin kun asiakkaat ovat investoineet ennen notkahdusta silloiselle tuotantonsa tasolle ja nyt odotetaan, että he saavat tuotantonsa taas kunnolla käyntiin laman jäljiltä, toteaa Karttunen. Tämän vuoden alusta on osa työtekijöistä ollut Konecranesilla lomautettuna noin viikon kuukaudessa. Karttunen epäilee, että heidän firmassa tämä vuosi saattaa vielä olla aika hankala, mutta on tyytyväinen tietoihin, että laman niska alkaa olla taittunut ja työllisyys alkaa maailmalla ja Suomessa parantua. Se näkyy sitten aikanaan myös Hyvinkään Konecranesilla. Konecranesilla Hyvinkäällä työskentelee tällä hetkellä kaikkiaan noin tuhat henkeä, joista tuotannossa noin 400. Koko konsernissa on maailmanlaajuisesti melkein 10 000 työntekijää. Konecranesin pääkonttori sijaitsee kuitenkin pysyvästi Hyvinkäällä ja yrityksen suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa pääkonttorin laajentaminen ja pitäminen juuri Hyvinkäällä. Kaupungillekin pääkonttorin säilyminen Hyvinkäällä on iso asia niin suurena työllistäjänä, kuin myös verotulojen tuojana. Pasi Karttunen toimii myös Hyvinkään kaupunginvaltuutettuna ensimmäistä kautta. Työnantajaa hän kiitteleekin --------------------------------------------- Jyri Vankka aloittaa aluetoimistolla suhtautumisesta kunnallisten luottamustoimien ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Eri luottamustoimien viedessä suurimman osan vapaa-ajasta, ei 40-vuotias Karttunen ehdi harrastaa kuin salilla käyntiä muutaman kerran viikossa ja kesäisin matoongintaa. Ehdokkaaksi eduskuntaan Tulevaisuudessa sekin aika voi olla entisestään kortilla, kun Uudenmaan sosialidemokraatit ovat asettaneet hänet vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi ainoana Metalliliiton jäsenenä Uudenmaan vaalipiirissä. Pasilla on todellista kokemusta tämän päivän työelämästä ja edunvalvonnasta, joten hän on tervetullut ehdokas monen tavallisen ihmisen arjesta vieraantuneiden ehdokkaiden joukkoon. ------------------- kuvassa Jyri Vankka: Ota yhteyttä, puh. 040 739 8980 Aloitin työt Metallityöväen Liiton koulutusyksikössä elokuussa 2006. Tehtäväni on ollut paikallisen koulutuksen tukeminen. Olen nauttinut työstä ammattiosastojen ja seuturyhmien koulutuksen parissa, - opintosihteerit ympäri maata ovat tulleet hyvin tutuiksi. Aiemmalla työurallani olen ollut töissä mm. Kultakeskus Oy:ssä Hämeenlinnassa, jossa olin mukana tekemässä hopeisia ruokailuvälineitä. Toimin työpaikalla luottamusmiehenä sekä kuusi vuotta Hämeenlinnan Jalometallin ammattiosaston puheenjohtajana. Samoin olin silloin mukana Jalometallialan johtoryhmässä ja Metallin valtakunnallisessa nuorisotoimikunnassa. Työssäni koulutussihteerinä olen ollut paljon tekemisissä myös Helsingin ja Uudenmaan alueen toimijoiden, aktiivien ja jäsenten kanssa. Odotankin nyt mielenkiinnolla uutta määräaikaista tehtävääni aluetoimitsijana. Asun tällä hetkellä Kalliossa, voisi sanoa, että olen 40-vuotias hämäläinen Helsingissä. Pidän Kalliota sijainniltaan ja palveluiltaan hyvänä paikkana asua. Työmatkaani kuluu kävellen vain noin viitisen minuuttia. Se mitä työltäni jää harrastuksille aikaa vietän mielelläni penkkiurheilun ja lukemisen parissa. Suomalaiset ja ruotsalaiset dekkarit kuuluvat yöpöydälleni, kirjailijoista voisi mainita, Reijo Mäen, Lisa Marklundin sekä kirjailijapariskunta Sjöwall&Wahlöön, heidän kaikkien tuotanto on tullut läpikoluttua. Penkkiurheilleissa eniten seuraan pesäpalloa, jääkiekkoa ja etenkin jalkapalloa. Suosikkijoukkueeni ovat jääkiekossa Turun Palloseura ja jalkapallossa englantilainen Liverpool Fc. Kesäisin minut tapaa monesti Hyvinkään Pihkalassa seuraamassa paikallisen Tahkon edesottamuksia. Yhtenä ajatuksenani on myös sosiaalisen median hyödyntäminen niin työssä kuin harrastuksissani. Uskon, että esimerkiksi meillä ayliikkeessä voisi tulevaisuudessa olla paljon uusia mahdollisuuksia parantaa muun muassa tiedottamista, yhteenkuuluvuutta ja jäsenten edunvalvonnan tukemista sähköisillä medioilla. Toki, vaikka kuinka tulevaisuus olisikin verkossa, ayliikkeen voima tulee varmasti olemaan edelleen joukkovoimassa ja ihmisten kohtaamisessa arjessa. 3
Kentän ääni Kysymykset: 1. Millä tavalla eläkkeelle siirtymisikää nostetaan ja työuria pidennetään? 2. Millainen on työpaikkasi työllisyystilanne, millaiset odotukset tulevaisuudesta? 3. Mitä tiedät työttömyysturvan muutoksista 2010? 4. Pitäisikö avainryhmien lakko-oikeutta rajoittaa, miksi? 5. Miten kommentoit Suomen menestystä 2010 talviolympialaisissa? Kirsi Nylund Työsuojeluvaltuutettu Ovako Wire Oy Ab Koverhar 1. Työolosuhteita parantamalla, ikääntymisen huomioiminen työssä, tukemalla henkilöiden työkyvyn säilymistä. Erilaisia työaikamalleja työkyvyn mukaan. 2. Yt-neuvottelujen tuloksena vähennetään 18 työntekijää. Vähennykset toteutetaan kesän jälkeen vuoden aikana ja pääosin eläkejärjestelyin. Kesätöihin on tulossa noin 90 kesätyöntekijää. Tulevaisuus näyttää paremmalta kuin vuosi sitten, mutta laman vaikutus ei ole vielä ohi. 3. En tiedä mitä muutoksia on tullut tänä vuonna. 4. Ei missään tapauksessa. 5. En seurannut talviolympialaisia, vähän tuli mitaleita. Jarmo Kiema Liittotoimikunnan jäsen ABB Oy Sähkökoneet 1. Nykyinen järjestelmä 63-68 vuotiaana eläkkeelle on hyvä malli. Osa-aikaeläke on säilytettävä, jotta tulee pehmo lasku kun jää eläkkeelle. 2. Tilaukset vähentyneet vuodessa 30 %. Pientä kysynnän vilkastumista on havaittavissa. Lisäksi tiettyjä konekokoja tullaan tekemään tulevaisuudessa Virossa ja Kiinassa. 3. Hallitus uhkaili heikennyksillä, lisäpäivät, työttömyysputki nousi 57 v- 59 vuoteen. Ei parannuksia. Porvarit pitivät valitettavasti asiasta huolen. 4. Ei pidä rajoittaa. EK yrittää poistaa lakko-oikeuden tällaisilla puheilla. 5. Todella heikko lopputulos. Pirkko Bremer Ammattiosasto 77 sihteeri Strömfors Electric Oy 1. Kuntoremontteihin pitää päästä nuorempana, eikä vasta sitten kun ollaan jo sairaseläkekunnossa. Ikäohjelmat Abloyn malliin työpaikoille. 2. Toimintaa siirretään Viroon, Latviaan, Saksaan, Ranskaan ja Ruotsinpyhtäälle. Konalan tehdas lopetetaan kokonaan. Oma työsuhteeni loppuu kesäkuun lopussa. Kyllä pääkaupunki-seudulta töitä löytyy, jos on valmis vaihtamaan alaa. 3. Opiskelu vähentää 500:aa päivää. Olen ollut kurssilla, mutten ajatellut tarvitsevani tietoja, joten muita muutoksia en muista. Netistä löytyy tarvittaessa tietoa. 4. Ei pitäisi, mutta lakkolaisten pitäisi miettiä mitä vaikutuksia lakko aiheuttaa muiden liittojen jäseniin. Ahtaajien lakossa myös Metallilaisilta loppuu työt. Onneksi pääsivät sopimukseen. 5. Ihan hyvä, meillä vain tahtoo olla isot odotukset. Olemme kuitenkin niin pieni maa, ettei täällä joka lajiin voittajaa löydy. 4
Toni Blomster Luottamusmies, nuorisovastaava Metso Automation Oy 1. Osa-aikaeläkkeellä, etenkin työhyvinvointiin panostamisella ja kannustetaan paremmalla eläkkeellä olemaan pidempään töissä. 2. Suhteellisen hyvä. Uskon parempaan tulevaisuuteen. 3. Ansiosidonnaiseen vaadittava työssäoloajan ehto lyheni. 4. Ei pitäisi rajoittaa. Neuvotteluja voisi käydä useammin ja paremmassa yhteishengessä. Duunarin etu on myös työnantajan etu 5. Jos ryyppääminen olisi olympialaji, niin Suomi alkaisi ryyppäämään. Tuomas Jakovesi Varatyösuojeluvaltuutettu K. Hartwall Oy 1. Työhyvinvointia parantamalla ja työtä keventämällä ikääntyessä. 2. Työtilanne on kohtalainen. Parannusta näköpiirissä. 3. Karenssia ei tule jos osallistuu koulutukseen ja koulutus on lomautuksen alussa. Eläkeputkeen pääsee vanhempana kuin ennen. 4. Ei todellakaan! 5. Surkea. Stefan Lindholm Varapääluottamusmies ja ammattiosaston 177 puheenjohtaja Holming Works Loviisa 1. Työhyvinvointia parantamalla. 2. Tällä hetkellä heikolta. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toivottavasti työllisyys paranee syksyä kohden. 3. Parani niiden kannalta, jotka ovat osan viikosta lomautettuina. Myös muutosturva parani. 4. Lakko-oikeutta ei pidä rajoittaa. 5. Kohtalainen. Liittovaltuuston jäsen esittäytyy Olen Minna Saarinen, 32-vuotias Järvenpäässä avoliitossa asuva kolmen lapsen äiti. Pääasiallinen harrastukseni on järjestötoiminta eri muodoissa. Liittovaltuuston jäsenenä olen ensimmäistä kautta. Olen ammattiosasto 90:sen puheenjohtaja toista kautta. Kaikkiaan osaston toiminnassa olen ollut mukana 10 vuotta. Jäseniä Järvenpään metallityöväen ammattiosasto ry:ssä on noin 750. Työpaikkani on Tietosähkö Oy, jossa syksyllä tulee täyteen 15 vuotta. Pääluottamusmiehenä olen ollut noin 10 vuotta. Edustan noin 20 työntekijää. Työpaikalla asiat ovat suhteellisen hyvin. Keskusteluvälit työnantajan kanssa ovat hyvät. Mielestäni Metalliliiton toimintaa pitäisi muuttaa jäsenläheisemmäksi. Monesti ihmisten kanssa keskustellessa kuulee usein kommentin: siellä ne taas jossain päättää asioista. Päätöksenteko pitäisi tuoda jäsentä lähemmäs. Valtuustotyöskentelyssä olen päässyt vaikuttamaan asioihin, mutta sielläkin tulevat monet asiat eteen valmisteltuina ja melkeinpä päätettyinä. Joskus pitäisi olla enemmän aikaa käsitellä asioita, jotta niihin voisi syventyä paremmin. Työpaikkakartoitusta varten perustimme ammattiosastossa alkuvuonna 6 hengen työryhmän. Työpaikkoja kartoitettaessa huomasimme, että kyseessä on ihan aiheellinen tehtävä. Löysimme puutteita listoista. Kun isot työpaikat on käyty läpi, siirrymme pienempiin. Nuorten toiminta ei ole kovin virkeää ammattiosastossamme Järvenpäässä. Tarkoituksena on aktivoida toimintaa. Järjestämme toukokuun 22. päivä nuorisotapaamisen, johon toivotaan runsasta osanottoa. Lopuksi haluaisin sanoa nuorille, tulkaa mukaan ay-toimintaan, se on hauskaa, haastavaa ja mielenkiintoista! 5
Fiskarsilla tehdään kirveitä ja puutarhavälineitä vuorokauden ympäri Kuvassa, i bilden, Reija Mettovaara, Jarmo Partanen ja Päivi Tuupanen Raaseporin kaupungissa Pohjan alueella sijaitsevalla Fiskars Brands Finland Oy Ab:llä on puutarhasesonki parhaimmillaan. Töitä painetaan 5-vuorossa. Yritys on toiminut jo vuodesta 1649 alkaen. Omia työntekijöitä on tällä hetkellä noin 290, vuokratyöntekijöitä noin130 ja alihankkijalla noin 50 henkilöä. Omista työntekijöistä ruotsia äidinkielenään puhuu n. 35 %. Naisia työntekijöistä on hieman enemmän kuin miehiä. Pääasiallinen työntekemismuoto on urakkatyö, mutta paljon töitä tehdään myös aikapalkalla. Tehtaanpäällikkö Jan Silén kertoo, että tulevaisuudessakin Fiskarssilla on täydet edellytykset pärjätä kilpailussa. Tukijalkoina on innovatiivinen tuotekehitys, jota tukee saman katon alla toimiva tuotanto. Pitää pystyä tekemään jatkuvasti laadukkaita tuotteita. Lisäksi varaston määrä pitää olla mahdollisimman pieni huolimatta sesonkiluonteisuudesta. Joustavuus ja pieni varaston määrä ovat kilpailuvaltti taistellessa Kiinan kanssa markkinoista. Pääluottamusmies Jarmo Partanen muistuttaa, että myös työkalun valmistus saman katon alla on kilpailuvaltti. Osaavan henkilöstön pitää olla myös yrityksen pääomaa. Nykyisin runsaasti käytettävä vuokratyövoima aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Näillä pätkätyöläisillä ei ole mahdollisuutta rakentaa tulevaisuutta pidemmälle kuin kulloiseenkin pätkään. Varamiehillä on harvemmin luottamushenkilöitä valittuna, jotka neuvoisivat ja puolustaisivat työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Lisäksi työn tekeminen tilaajayrityksessä vaatii opastusta ja osaamista. Työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara muistuttaa, että vuokratyöntekijä on myös alttiimpi tapaturmille, kuin vakituinen työntekijä. Reijaa työllistääkin omien työntekijöiden lisäksi vuokratyöntekijöiden runsas joukko. Reijan mielestä työpaikan sisäistä tiedotusta tulisi parantaa. Varsinkin nyt, kun on kiireinen aika, pitäisi järjestää säännöllisiä alueinfoja. Näin saataisiin katkaistua turhat huhut työyhteisöstä. Päivi Tuupanen on henkilöstön varaedustaja johtoryhmässä. Lisäksi hän toimii tiiminvetäjänä noin 30 hengen saksitiimissä. Päivin mukaan Lean-työskentelyyn siirtyminen aluksi aiheutti vastarintaa, mutta urakkatyön pois jääminen varsinkin ryhmäurakassa on poistanut selvästi työntekijöiden stressiä. Kalevi Köynnös (kuvassa toisella sivulla) on työkalunasettaja ja Länsitehtaan työsuojeluvaltuutettu. Kalevin mukaan Länsitehtaalla on työsuojelussa vielä parannettavaa. Länsitehtaalla tehdään raskaita töitä, kuten taontaa. Kiire on lisääntynyt, koska töitä on jaettu henkilövähennysten myötä enemmän jäljelle jääneille. Annelin muistoa kunnioittaen Järjestelijä Anneli Ruokolainen (kuvassa toisella sivulla) työskente- 6
li Fiskarssilla pari vuosikymmentä putkeen. Niin äkkiä lähdit luotamme pois, on niin kuin unta se vieläkin ois. Ei läheinen arvaa, ei silmä nää, miten lähellä onkaan määränpää. Joka päivä voi olla viimeinen, joka hyvästijättö ikuinen. Enkelit valkoiset taivaalta tuolta, pitäkää Annelista hyvää huolta. Fiskars tillverkar yxor och trädgårdstillbehör dygnet runt I Brands Finland Oy Ab i Pojo distrikt, i Raseborg, pågår trädgårdssäsongen som bäst. Folk arbetar i fem skift. Företaget finns sedan 1649. Det finns ca 290 egen personal, ca 130 arbetstagare från bemanningsfirmor, och en underleverantör sysselsätter 50 personer. Ca 35 % av firmans egen personal är svenskspråkiga. Det finns litet mera kvinnor än män. Den huvudsakliga arbetsformen är ackord men det finns också många som har timlön. Fabrikschefen Jan Silén berättar att Fiskars också i framtiden kommer att ha fulla förutsättningar att klara sig i konkurrensen. Stöttepelare är innovativ produktutveckling som stärks av produktionen under samma tak. Man måste hela tiden kunna leverera produkter med hög kvalitet. Därutöver skall lagret vara så litet som möjligt trots produktionens säsongkaraktär. Flexibilitet och små lager är en konkurrensfaktor i kampen om marknader med China. Huvudförtroendemannan Jarmo Partanen påminner att också verktygstillverkningen i samma hus är en trumf i konkurrenskampen. Uthyrd arbetskraft som är vanligt i dag framställer många problem. Dessa snuttarbetare har inga möjligheter att planera sin framtid längre än till det nästa arbetskontraktet. Reservarbetare har sällan valt förtroendemän som kunde ge råd och försvara dem i arbetslivet. Arbetet i kundfirmor kräver alltid handledning och kunnande. Arbetarskyddsfullmäktige Reija Mettovaara påminner att uthyrd arbetskraft också är lättare utsatt för olyckor än heltidspersonalen. Reija är också sysselsatt inte bara av egna arbetstagare utan också av den stora skaran av uthyrda arbetare. Hon tycker att den inre kommunikationen på arbetsplatsen måste förbättras. Speciellt nu när det är högsäsong skulle det vara påkallat att hålla regelbundna regionala informationstillställningar. Det skulle klippa vingarna av rykten kring arbetsgemenskapen. Päivi Tuupainen är personalens ställföreträdande representant i ledningsgruppen. Päivi är teamledare för saxteamet av ca 30 personer. Enligt henne förorsakade Lean-arbetet motstånd i början men när man gav upp ackordarbetet och speciellt teamackordet, minskades stressen tydligt för de anställda. I bilden: Kalevi Köynnös, verktygsmontör, Västfabrikens arbetarskyddsfullmäktige. Enligt Kalevi har Västfabriken mycket att förbättra i arbetarskyddet. Där utförs tunga arbeten, till exempel i smidet. Brådskan har ökat eftersom arbetet har fördelats efter personalreduceringar och de som är kvar måste göra mera. I äran av Annelis minne I bilden: Arrangör Anneli Ruokolainen. Anneli arbetade hos Fiskars ett par årtionden i rad. Så oförväntat skedde det Att du gick bort från oss. Som en dröm är det ännu. Något som den näste inte anar, ögat inte ser. Varje dag kan vara den sista Varje farväl för evighet. Vita änglar i himmelen högt, Håll henne tryggt, för oss. Ta Anneli i era mjuka armar. 7
HELSINGIN METALLI- TYÖLÄISTEN SOS. DEM. YHDISTYS 90-VUOTTA Maanantaina 15.3. kuluvaa vuotta, vietettiin lämminhenkistä syntymäpäiväjuhlaa Metallityöväen liiton liittotoimikunnan kokoushuoneessa. Metallityöläisten oma sos.dem. yhdistys täytti kunnioitettavat 90 vuotta. Tilaisuuden avasi yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Petri Ijäs. Puheessaan Petri kertoi yhdistyksen alkutaipaleesta; miten jo1920, kaksi vuotta ennen yhdistyksen varsinaista perustamista, pääkaupunkiseudun metallityöläiset (myös sähkömiehet) olivat olleet vilkkaassa yhteistoiminnassa ja järjestäneet yhteisiä kokouksia, jossa oli käsitelty ammattikuntaansa koskevia yhteisiä ongelmia. Tuolloin oli myös tehty päätös perustaa oma puolueosasto, jonka välityksellä pidettäisiin läheistä yhteistoimintaa puolue- ja kunnallisissa asioissa liittomme täkäläisten jäsenten kanssa. Osaston perustavaa kokousta ja sääntöjä valmistelivat mm. Hjalmar Blomqvist (metallin liittovaltuuston pj) ja Mikko Ampuja (puoluetoimikunnan jäsen ja kansanedustaja). Muita perustaja jäseniä olivat mm. V.V.Salovaara (metalliliiton sihteeri, kansanedustaja, ministeri ja puolueen varapuheenjohtaja). Löytyi perustajajäsenistä toki perinteisempiäkin ammatinharjoittajia, kuten viilaaja, valaja, seppä ja sähkötyöläinen. kuvassa kukitetut puheenjohtajat Riku Aalto, Matti Huttunen, Kari Luukkonen, Pekka Porvali, Oiva Pennanen, Arno Stam ja Petri Ijäs Yhdistyksen toiminta oli alkuaikoina vilkasta, otettiin kantaan muun muassa Helsingin kaupungin maankäyttöön ja siihen, ettei valtiovalta tukenut Venäläisten laivatilauksia. 1940-luvulta lähtien toiminta hiipui, kunnes helmikuun 25 päivänä 1969, HTY:n talolla kokoontui 27 toveria jotka käynnistivät yhdistyksen toiminnan uudestaan. Maaliskuussa Sulo Maanonen haki yhdistyksen lipun ja rahavarat sos.dem.piiritoimistosta ja siitä lähti jäsenmäärän kasvu, parhaimmillaan jäseniä oli lähes 200, (tosin alkuvuosien, 1929 jäsenmäärää joka oli 321, ei vielä ole saavutettu). Tilaisuuden juhlapuheen piti Metalliliiton puheenjohtaja, Riku Aalto. Hän muistutti puheessaan, että vaikka paljon on yhdistyksen perustamisen ajoista muuttunut, yksi tärkeä asia on ja pysyy; ammattiyhdistystoiminnan perusluonne. Näinä päivinä tehdään pohjimmiltaan sitä samaa työtä, jota jo viime vuosisadan alussa ja sitä aiemminkin tehtiin. Paljon on saatu aikaan nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen tinkimättömällä työllä, sen työn tärkeydestä saadaan näinäkin aikoina päivittäin hyviä esimerkkejä; viimeksi Fujitsu Siemensin Kilon tehtaan irtisanomista koskevassa asiassa. Vaikka käsittely kesti eri oikeusasteissa lähes vuosikymmenen, ammattiliittoihin kuuluville saatiin kahden ja puolen miljoonan euron suuruiset yt-lain mukaiset hyvitykset korkoineen. Tämä päätös oli suuri voitto ammattiyhdistysliikkeelle! Riku Aalto otti puheessaan kantaa vielä paljon puhuttuun työurien jatkamiseen. Keskusteluissa on pääasiassa keskitytty työurien loppupäähän, kun yhtä lailla pitäisi kantaa huolta työurien alkupäästä, nuorista työntekijöistä. Etelärannasta puhaltavat talviset tuulet, toivotaan kuitenkin, että järki voittaa. Me haluamme rakentaa tätä maata yhteistoiminnalla ja sopimalla! Kun kuohujuomat oli juotu ja juhlapuheet pidetty, kaikki paikalla olevat yhdistyksen entiset puheenjohtajat kukitettiin ja yhteiskuvan jälkeen juotiin vielä kakkukahvit. Yhdistyksen puheenjohtajan puheessaan siteeraamat sanat kokouspöytäkirjasta 1926, ovat taas aivan ajankohtaiset; sosiaalidemokraattisen puolueen, on näissä oloissa, päättäväisesti hyökättävä porvariston taantumuksellista politiikkaa vastaan, sekä kohdistettava koko toimintavoimansa työväenluokan kokoamiseen sosialidemokraattien perinteiden mukaan luokkataisteluun ja siten pyrittävä vaikuttamaan voimasuhteiden muuttamiseen eduskunnassa työväenluokalle edullisemmaksi. Ajankohtaista edelleen Teksti ja kuvat Taina Karrikka kuvassa juhlapuhetta pitämässä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto 8