Kiteen asumisen työryhmä YKT Konsultointi Heino Hiltunen KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 215 JA OHJELMA 26-28 5.7.26 5 2 5 4 8 4 6 Kitee, vakinaisesti asutut asunnot ja asuntovarauma 1996-24 ja asuntotarvelaskelmat 21B ja 215B 341 364 42 472 469 461 498 53 554 426 341 4 4 4 2 4 511 4 522 4 496 4 521 4 54 4 546 4 551 4 545 4 534 4 588 4 528 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 21/B 215/B KITEEN KAUPUNKI KITEE 26
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. KEHITYS NYKYTILANTEESEEN JA NYKYTILA 2.1 Väestömäärän ja rakenteen kehitys 2.1.1 Väestö v. 1995 24 2.1.2 Ikärakenne, väestöllinen -, vanhus- ja taloudellinen huoltosuhde 2.2 Työllisyys ja taloudellinen asema 2.2.1 Työllisyys 2.2.2 Väestön talouden asema 2.2.3 Kaupungin talouden kehitys, vertailuja 2.3 Asuminen 1995 24 2.3.1 Asuntokunnat 2.3.2 Asuntokanta 2.3.3 Asuntotuotanto 2.3.4 Asumisväljyys 2.3.5 Asuntojen varustetaso 2.3.6 Hallintaperusteet 2.4 Asuntokannan vajaakäyttöaste, asumisen talous ja asuntomarkkinat 2.4.1 Asuntokannan vajaakäyttöaste 2.4.2 Asumisen talous 2.5 Väestön ja asumisen täsmennetty nykytila 3. KEHITYSSUUNTIA, ONGELMAT, PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3.1 Asumisen kehityssuuntia ja kehittämisongelmia 3.1.1 Kehityssuuntia 3.1.2 Ongelmia 3.2 Asumisen päämäärät ja tavoitteita 28 ja 215 4. ASUNTOJEN SEKÄ ASUMISPALVELUJEN TARVE V. 24 215, SKENAARIOT A, B JA C 4.1 Väestöön ja rakennuskantaan pohjautuvat asuntojen tarvelaskelmat kuntatasolla, 3 skenaariota 4.2 Väestön ikärakenteen muutokset 24 215 4.3 Palveluasuminen ja palveluasumisen tarve v. 215 4.4 Muutostarpeet asuntokannassa 24 215 5. ASUMISEN STRATEGIA 215 5.1 Väestöskenaariot 215 5.2 Asuntojen tarvelaskelmat 215 5.3 Asumisen strategia, visio, strateginen tehtävä, toimintalinjat ja toimenpiteet 6. ASUMISEN TYÖRYHMÄN ESITYS TOIMENPITEIKSI v. 26-28 ja 215 Liite 1: KITEE, kaupunkikonsernin asuinkiinteistöt 26 Liite 2: KITEE, muut asuinkiinteistöt/ kaupungin vastuut Liite 3: Kaupunkien vertailutietoja Liite 4: Taloustietoja (Kitee, koko maa, Pohjois-Karjala ja Keski-Karjala) Liite 5: Käsitteet ja määritteet 2
ESIPUHE Aravarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto käynnistyi Kiteellä voimaperäisesti -7 luvun alkupuolella. Sysäyksen tälle tarpeelle antoi -6 luvun lopulla kunnanisien tekemä päätös, lähteä luomaan edellytyksiä teollisuuden sijoittumiseksi Kiteelle. Näkemys siitä, että ainoastaan aktiivinen teollistamispolitiikka ja sen myötä pysyvät työpaikat voisivat pysäyttää työelämään tulevien ns. suurten ikäluokkien poismuuton. Tuolloin selkeä tosiasia oli se, että ellei elinkeinorakennetta pystytä monipuolistamaan niin 12 asukkaan kunta näivettyy muutamassa vuosikymmenessä 8 asukkaan takapajulaksi. Tilanne oli kestämätön muuttotappion ollessa 2-3 henkilöä vuodessa. Onnistunut teollistamispolitiikka (1 vuodessa 1 teollista työpaikkaa) loi tarpeen myös asuntotuotannolle. Meille rakennettiin -7 ja -8 luvuilla aravarahoitteisia asuntoja n. 5 kpl. Kun lukuun lisätään myöhemmin valmistuneet vanhusten vuokra-asunnot (29 kpl), muiden omistamat arava-asunnot (18 kpl), kaupungin omistamat muut asunnot (51 kpl), sekä muiden tahojen omistamat vuokra-asunnot (346 kpl), tästä tulee yhteensä 161 vuokra-asuntoa. Nyt olemme tilanteessa, että asukasluku on tippunut alle 1 henkilön, ikärakenne muuttuu koko ajan vanhusvoittoisemmaksi, vuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt, joka on johtanut tyhjien asuntojen lisääntymiseen ja tämä osaltaan rasittaa taloyhtiöiden taloutta. Meidän vuokrakerrostaloalueet ovat Rantala, Kuikantie, Peltola, Harjula ja Puhos. Rantalan ja Kuikantien alueen talot ovat selkeimmin ns. aravavuokra-asuntoja. Projektin alkukartoituksessa kävi selville se, että meillä on yhden kerrostalon verran tyhjiä asuntoja (n. 28-3 huoneistoa). Tuo luku ei sinänsä ole kovin korkea, kun se suhteutetaan meidän koko asuntovaraumaan. Projektin keskeinen tarkoitus on ennakoida tulevaisuutta, nähdä asuntotarpeemme 1-15 vuoden sihdillä ja päättää toimenpiteistä nyt, eikä vasta sitten kun ongelmat kaatuvat päälle. Kuten totesin, meillä on kolmisenkymmentä huoneistoa pysyvästi tyhjillään. Kun tämä tilanne oli tiedostettu, meillä ei jääty aikailemaan, eikä ns. tuleen makaamaan vaan kaupunginhallitus nimesi työryhmän valmistelemaan yhden kerrostalon käyttötarkoituksen muutosta vanhusten palveluasunnoiksi. Valmistelutyö on edennyt rivakasti niin, että näillä näkymin remontointi pääsee käynnistymään vuoden lopulla. Vuoden alussa tehdyllä fuusiolla tehostetaan asuntokantamme käyttöastetta. Useasta erillisestä taloyhtiöstä muodostettiin fuusion kautta yksi yhteinen Kiteen Kotitalot Oy. Isännöinti ja asukasvalinta siirtyivät Kaupungin toiminnaksi. Alku on osoittanut, että fuusio oli tarpeen. Asuntojen tyhjänä olo aika on lyhentynyt. Jatkotoimenpiteinä asuinalueiden imagoa pyritään kohentamaan mm. kiinnittämällä huomiota ulkoalueisiin sekä laatimalla pidemmän aikavälin talokohtainen kunnostussuunnitelma. Käsillä oleva raportti antaa erinomaisen kuvauksen ja kattavan tiedon meidän asuntovaraumasta, ikärakenteesta, varallisuustasosta ja raottaa monipuolisesti tulevaisuuden verhoa. Näin osaltaan helpotetaan ja autetaan päätöksentekoa asuntopolitiikan suunnittelussa. Riittävän varhaisella ennakoinnilla, hyvällä suunnittelulla ja ennakkoluulottomilla päätöksillä voimme pehmentää asuntokantaamme kohdistuvia pulmia ja lievittää asumiseen liittyviä kipupisteitä. Kiitän projektin asiantuntijoita ja kaikkia toimijoita. Erityisesti kiitän konsultti Heino Hiltusta hänen asiantuntemuksestaan. Kaupungin eri viranhaltijat ovat kiitettävästi osallistuneet raportin sisällön työstämiseen. Kiteellä 27.6.26 Esko Olkkonen työryhmän puheenjohtaja 3
1. JOHDANTO Kiteen kaupunki on tilannut asumisen strategian YKT - Konsultointi Heino Hiltuselta. Tämän hankkeen tavoitteiksi on kirjattu projektiohjelmassa mm. kaupungin asuntokannan ja asuntovarauman käytön lisääminen, kotitalouksien asuntovarallisuuden turvaaminen sekä asuntokantaan sijoitetun pääoman käytön ja tuoton parantaminen sekä tuottaa kaupungin konsernijohdolle ehdotukset kaupunkiomisteisen asuntokannan omistajapolitiikaksi. Asumisen strategian valmistelua varten on kaupunginhallitus nimennyt työryhmän. Työryhmän jäsenet: Puheenjohtaja Esko Olkkonen, Marja-Riitta Väistö, Risto Naumanen, Vesa Parviainen, Pirjo Partanen, Jaakko Turunen (varahenkilö) ja sihteeri Kyllikki Mononen-Hirvonen. Työryhmä on kokoontunut 3 kertaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja valtion asuntorahasto ovat toimittaneet osan työssä käytetyistä tilastotiedoista. Pääosa tilastotiedoista on peräisin tilastokeskuksen raporteista Rakennukset, asunnot ja asuinolot. Työssä on pidetty lähtökohtina ja malleina mm. Pohjois-Savon neljän kunnan (Kangaslampi, Kaavi, Leppävirta ja Nilsiä) ja Pohjois-Karjalan kahden kaupungin (Lieksa ja Nurmes) asumisen strategioita ja toimenpideohjelmia (http://pohjois-savo.ip-finland.com/assets/pdf/kklnprojekti.pdf ). Suomen Kuntaliiton asumispoliittiset toimintalinjat taustamuistio Asuminen osana muuttuvaa yhdyskuntaa ja Kuntaliiton hallituksen 3.6.23 hyväksymät asumispoliittiset toimintalinjat ovat asumisen suunnitteluun liittyviä tausta-aineistoja. http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;356;29138;46956&field=fileattachment&version=1 http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;356;29138;46955&field=fileattachment&version=1 Alueilla, joilla asuntojen ja muun infrastruktuurin kysyntä vähenee tai saattaa vähentyä, on strategisen suunnittelun lisäksi syytä valottaa mennyttä ja tulevaa kehitystä perinteisen ongelmalähtöisen suunnittelun menetelmin. Näin menetellen tulevat tarkasteluun ei toivotut ikävätkin tosiasiat riittävällä painolla. Käsillä olevassa asumisen strategiassa on sovellettu eo. näkökulmaa. Mikään strategia tai ohjelma ei saa olla kiveen hakattu. Strategioita pitää päivittää olosuhteiden muuttuessa - ellei näin tehdä, strategiatyö menettää merkityksensä. 4
1698 1545 1412 132 2. KEHITYS NYKYTILANTEESEEN JA NYKYTILA 2.1 Väestömäärän ja rakenteen kehitys 2.1.1 Väestö v. 1994 24 ja ennusteet 215 Väestön vähentyminen on ollut keskimäärin 13 asukasta/ - 1,16 % (Kaavio 1) vuodessa vuosina 1994-24. Väestöennusteen 215A mukaan 1 väestömäärä olisi 9 63 asukasta (Taulukko 2, s. 15), väestöennusteen 215B 2 mukaan 8 761 asukasta ja v. 1995-24 mukaisen väestökehityksen pohjalta tehdyn lineaarisen trendilaskelman mukaan 8 435 asukasta v. 215. Kitee on ollut viime vuosikymmenellä väestökehitykseltään luokassa nopea vähentyminen 3. Tilastokeskuksen omavaraisennusteen 215A mukaan Kitee olisi väestönkehitykseltään luokassa hidas vähentyminen, -,2,6 %/ v. (väestö vähenee 22 asukasta/,23 %/ vuodessa) ja tilastokeskuksen trendiennusteen 215B mukaan Kitee olisi väestökehitykseltään luokassa nopea vähentyminen, yli,6 %/ v. (väestö vähenee 1 asukasta vuodessa, (- 1,3 %/ v.) vuosina 1994 215. Kitee, väestökehitys 1994-24, - 1,16 %/ v. 115 11 11168 1158 1963 184 y = -13,24x + 11332 15 1172 124 9 877 1 95 9 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 1 12 1 8 6 4 2 Kitee, väestön lineaarinen trendilaskelma 24-215 1158 1963 184 1698 1545 1412 132 1172 124 9 877 y = -132,5x + 11218 1995 1997 1999 21 23 Kaavio 2 1 Lähde: Tilastokeskus, omavaraisennuste 2 Lähde: Tilastokeskus, trendiennuste 3 Lähde: Ympäristöministeriön moniste 74, sivut 8 ja 44, väestön nopea vähentyminen (yli,6 %/ v.).http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4257&lan=fi 5
2.1.2 Ikärakenne, väestöllinen -, vanhus- ja taloudellinen huoltosuhde 8 7 6 5 4 3 2 1 Kitee, työikäiset ja väestöllinen huoltosuhde 1995-24 7226 7144 788 726 6912 685 6739 665 649 6431 53, 53,5 53,7 52,3 52,6 53, 52,9 54, 54,5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 6, 58, 56, 53,6 54, 52, 5, Kaavio 3 Työikäisten määrä on vähentynyt 72 tasosta 64 tasoon 1995 24. Väestöllinen huoltosuhde 4 on kasvanut ikärakenteen muuttuessa vanhempien ikäluokkien suuntaan. Lasten ja eläke-ikäisten määrä on noussut 47:stä 5:een 1995-24 sataa työikäistä kohti. Vanhushuoltosuhde 5 on kasvanut. Eläkeikäisiä oli 25 sataa työikäistä kohti 1994 ja 31 vuonna 24 (maassa keskimäärin 15 v. 22). Kitee, eläkeikäiset ja vanhushuoltosuhde 1995-24 195 175 155 135 1785 182 1828 1816 1833 186 1881 1915 1947 1968 45, 4, 35, 24,7 25,2 25,8 25,8 26,5 27,3 27,9 29, 3, 3,63, 25, 2, 15, 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 4 Kitee, työllinen työvoima ja taloudellinen huoltosuhde 45 4 35 3 25 2 3942 3781 39 3982 2,1 3912 3952 3859 3849 3754 3773 2, 1,9 1,9 1,81 1,78 1,8 1,69 1,7 1,7 1,67 1,63 1,64 1,67 1,621,6 1,5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 5 4 Väestöllinen huoltosuhde, lasten (-14 v) ja eläkeikäisten (yli 65 v) määrä (1) työikäistä (15-65 v) kohti 5 Vanhushuoltosuhde, eläkeikäisiä (1) työikäistä kohti 6
Työllinen työvoima (työpaikat) on vähentynyt 4,3 % 1995-24. Taloudellinen huoltosuhde 6 on työttömyyden laskusta johtuen parantunut laman pohjalta v. 1996 lähtien vuoteen 24 asti. Työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevia henkilöitä oli 1,62 yhtä työssä käyvää työntekijää kohti v. 24. 2.2 Työllisyys ja taloudellinen asema 2.2.1 Työllisyys Kitee, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste % 14 12 1 8 6 4 2 118 156 966 934 23,1 21, 3 837 819 768 754 787 8 25 19,4 2 18,8 17, 16,9 16, 16,1 17, 17,7 15 1 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Kaavio 6 Työttömien työntekijöiden ja lomautettujen määrä on vähentynyt vuoden 1996 luvuista 38 työntekijällä. Työttömyysaste on laskenut 23,1 %:sta 17,7 %:iin 1996-25. Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli 17,4 % ja koko maan työttömyysaste 8,4 % vuonna 25. 2.2.2 Väestön talouden asema Kitee, veronalaiset tulot v. 1995-23 (1 ) 146 126 16 86 66 46 26 11877 113794 11672 12641 123331 1317 132183 13521 139195 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Kaavio 7 6 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevien suhde työllisiin 7
Kitee, tulonsaajat ja tulot/ tulonsaaja (1 ) 94 92 9 88 86 84 18, 922 9116 971 944 16, 16, 95 896714,7 14,9 15,4 888 14, 8778 12, 12,5 12,8 13,3 13,7 8688 12, 1, 8, 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 Kaavio 8 Veronalaiset tulot ovat lisääntyneet 11 887 eurosta 139 195 euroon 95 3/ 25,5 %. Tulot ovat lisääntyneet tulonsaajaa kohti 12 eurosta 16 euroon v. 1995 23. Lisäys on 4 euroa ja 33,3 %. Tulonsaajien määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla 922 8688 tulons./5,8%. 2.2.3 Kaupungin talouden kehitys, vertailuja Kitee, tulot /asukas ja verotulot /asukas 5 4 3 2 1 4 357 4 42 5 4 32 3 54 3 615 3 628 3 831 4 3 1 885 1 997 2 46 2 328 2 112 2 154 2 1712 1 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 9 Koko maa, tulot /asukas ja verotulot /asukas 6 5 4 3 2 1 3 818 3 99 4 143 4 483 4 575 4 646 4 83 6 5 4 2 265 2 325 2 481 2 79 2 74 2 587 3 2 612 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 1 8
5 4 Pohjois-Karjala, tulot /asukas ja verotulot /asukas 4 22 4 371 4 428 4 6 3 72 3 74 3 778 5 4 3 2 1 3 1 941 1 944 1 962 2 139 2 168 2 63 2 1362 1 5 4 3 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 11 Keski-Karjala, tulot /asukas ja verotulot /asukas 4 621 4 735 4 319 4 291 3 89 3 855 3 914 5 4 3 2 1 1 855 1 865 1 865 2 67 1 977 1 952 2 322 1 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 12 Kiteen kaupungin tulot ( /asukas) olivat 8, % pienemmät kuin tulot koko maassa keskimäärin, 3,9 % pienemmät kuin tulot Pohjois-Karjalassa keskimäärin ja 6,7 % pienemmät kuin tulot Keski- Karjalassa keskimäärin v. 24. Kiteen verotulot ( /asukas) olivat 16,6 % pienemmät kuin verotulot koko maassa keskimäärin, 1,6 % suuremmat kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin ja 6,8 % suuremmat kuin Keski-Karjalassa keskimäärin. 2.3 Asuminen v. 1995-24 2.3.1 Asuntokunnat Kitee, asuntokunnat 1995-24 4 6 4 5 4 499 4 511 4 522 4 496 4 521 4 54 4 546 4 551 4 545 4 534 4 4 4 3 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 13 9
2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2, 1,9 Kitee, asuntokuntien keskikoko 1995-24 2,43 2,39 2,36 2,33 2,29 2,25 2,22 2,19 2,17 2,14 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 14 Asuntokunnat ovat lisääntyneet 35 asuntokuntaa/ +,8% ja väestö on vähentynyt samana aikana 1 181 asukasta/ -1,8 % (11 58 asukasta 9 887 asukasta). Asuntokuntien koon nopea pieneneminen on pitänyt vielä väestön nopean vähenemisen olosuhteissa asuntokuntien määrän lähes ennallaan. Asuntokuntien keskikoko oli Kiteellä 2,14 henkilöä, Keski-Karjalan seutukunnassa 2,14 henkilöä, Pohjois-Karjalassa 2,12 henkilöä ja koko maassa 2,14 henkilöä vuonna 24. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 2, henkilöä ja maaseutumaisissa kunnissa 2,3 henkilöä 24. Yhden henkilön asuntokuntia oli koko maassa 39 prosenttia, kaupungeissa 42 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 35 prosenttia 24. 2.3.2 Asuntokanta Kitee, asuntokanta 1995-24 5 2 5 1 5 4 9 4 848 4 852 4 883 4 914 4 988 5 9 5 7 5 49 5 48 5 88 4 8 4 7 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 15 Asuntokanta on lisääntynyt 24 asuntoa (5, %) 1995 24. 1
2.3.3 Asuntotuotanto v. 1994 24 5 4 3 2 1 Kitee, asuntotuotanto asuntoja 1994-24 46 4 42 31 34 24 16 19 13 16 13 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 16 Kiteellä on tuotettu viimeisten 11 vuoden aikana 13 46 asuntoa vuodessa. Keskimääräinen tuotanto on ollut 27 asuntoa. Asuntotuotannon vuosittainen määrä on vaihdellut tavanomaiseen suomalaiseen tapaan merkittävästi. 2.3.4 Asumisväljyys Kitee, asumisväljyys, pinta-ala/ henkilö 4 38 36 34 32 3 28 38,8 38, 35,4 36, 36,6 37,2 34,7 34, 32,7 33,3 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 17 Kiteen asumisväljyys oli 38,8 m 2 / henkilö ja koko maan keskimääräinen asumisväljyys 37, m 2 / henkilö v. 24. Vuonna 1995 oli maan keskimääräinen asumisväljyys 33,4 m 2 / henkilö ja Kiteellä 32,7 m 2 / henkilö. Kitee, ahtaasti asuvat asuntokunnat ja osuus asuntokunnista % 1 5 783 733 28, 674 636 619 581 558 516 24, 2, 17,3 16,3 14,9 16, 14, 13,6 12,8 12,3 11,4 12, 8, 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 18 11
Kiteellä oli ahtaasti asuvia asuntokuntia 7 516/ 11,4 % ja 1,4 % koko maassa vuonna 24. 2.3.5 Asuntojen varustetaso Kitee, puutteellisesti tai eritt. puutt. asuvat asuntokunnat ja osuus asuntokunnista % 1 8 6 4 2 889 874 854 849 821 86 776 35, 734 3, 25, 19,7 19,4 18,9 18,7 2, 18,1 17,7 17,1 16,2 15, 1, 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 19 Puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa 8 asuvia asuntokuntia oli Kiteellä 734/ 16,2 % asuntokunnista ja maassa keskimäärin 1,5 % v. 24. 2.3.6 Hallintaperusteet Kitee, omistus- ja vuokra-asunnot 1997-24 3 8 3 2 2 6 2 1 4 8 3 273 3 293 3 273 3 275 3 286 3 25 3 253 3 27 3 8 3 2 2 6 2 1 4 1 145 1 11 1 142 1 126 1 118 1 184 1 186 1 167 8 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 2 Kitee, omistus- ja vuokra-asuntojen osuus % asuntokannasta 74, 73, 72, 71, 7, 73,2 27, 72,4 72,4 72,1 72,3 26, 26,1 72,125,7 26, 25,3 25,3 71,4 71,6 24,5 24,8 25, 24,6 24, 23, 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kaavio 21 7 Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 8 Puutteellisesti varustettu asunto: Asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Erittäin puutteellisesti varustettu asunto: Asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai WC. 12
Omistusasuntojen osuus on ollut Kiteellä 71,4-73,2 % ja koko maassa 66, % ja 63,1 % asuntokannasta 1997-24. Vuokra-asuntojen osuus on Kiteellä 24,5-26,1 %. Koko maassa vastaavat luvut olivat 3,6 % ja 33,4 %. Kiteellä oli vuonna 24 vuokra-asuntojen osuus 7,7 % pienempi kuin maassa keskimäärin. 2.4 Asuntokannan vajaakäyttöaste, asumisen talous ja asuntomarkkinat 2.4.1 Asuntokannan vajaakäyttöaste Kitee, asuntovarauma asuntoja ja osuus % 1995-24 6 5 4 3 2 1 472 469 42 461 498 53 349 341 364 9,5 9,4 8,5 9,2 9,9 1, 7,2 7, 7,5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 554 15, 12,5 1,9 1, 7,5 5, Kaavio 22 Vuoden 24 lopussa oli asuntoja vailla vakinaisia asukkaita koko maassa 8,8 % asuntokannasta, Pohjois-Karjalassa 1,4 %, Keski-Karjalan seutukunnassa 12,6 % ja Kiteellä 1,9 %. Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta asuntovarauman 9 / asuntokannan vajaakäyttöasteen kasvua tulisi välttää 1. 2.4.2 Asumisen talous Kiteen asumisen perustiedot, asuntojen hintavertailu 2-24 Vapaarahoitteiset/ vanhat 2) Kerrostalot Rivi- ja pientalot Yhteensä Kaikki yhteensä 1) 2 Vuosi Euroa/m Koko maan Koko maan Koko maan Koko maan hinnasta % Euroa/m 2 hinnasta % Euroa/m 2 hinnasta % Euroa/m 2 hinnasta % 2 799 6 771 69 785 62 892 71 21 83 62 82 71 825 65 835 65 22 871 61 85 66 836 61 836 61 23 886 58 816 63 848 58 848 59 Kitee 24 99 56 916 65 913 59 913 59 2 1327 1124 1258 1256 21 1333 1149 127 1293 22 1434 1215 1361 138 Koko 23 1525 1296 1452 1438 maa 24 1631 141 1559 1542 Taulukko 1 9 Asuntovarauma = asunnot vailla vakinaisia asukkaita/ tilapäisesti asutut asunnot + tyhjät asunnot 1 Asuntotuotannon mitoitus Kouvolan seudulla, Kouvolan seudun kuntayhtymä/ suunnittelujohtaja Hannu Koverola v. 1997 13
Vapaarahoitteisten kerrostalojen asunto-osake-huoneistojen hinnat % koko maan hinnoista 2-24 8 6 4 2 6 62 61 58 56 y = -1,3124x + 63,347 2 21 22 23 24 Kaavio 23 Vapaarahoitteisten rivi- ja pientalojen osakehuoneistojen hinnat % koko maan hinnoista 8 6 4 2 69 71 66 63 65 2 21 22 23 24 Kaavio 24 y = -1,5663x + 71,528 Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat (kaikki asunnot) % koko maan hinnoista 8 6 4 2 71 65 61 59 59 y = -2,9228x + 71,64 2 21 22 23 24 Kaavio 25 Vapaarahoitteisten kerrostalojen asunto-osakehuoneistojen kauppahinnat ovat olleet vuosina 2-24 Kiteellä 56-62 % (799-99 /m 2 ) maan keskimääräisestä hintatasosta. Vapaarahoitteisten rivi- ja pientalojen asunto-osakehuoneistojen kauppahinnat ovat olleet vuosina 2-24 Kiteellä 63-71 % (771-916 /m 2 ) maan keskimääräisestä hintatasosta. Hintatason muutokset ovat olleet Kiteellä maan hintatason muutoksiin nähden alenevia. Vapaarahoitteisten asuntojen kauppahinnat (kaikki asunnot) ovat olleet 59 71 % (835-913 /m 2 ) koko maan hinnoista ja ne ovat laskeneet 2,9 %/v koko maan hintatasoon nähden. Koko maan osakeasuntojen hintaindeksi (v. 2 = 1) on ollut 99,5 v. 21, 16,8 v. 22 ja 113,6 v. 23. Koko maan kerrostalohuoneistojen hintaindeksi (v. 2 = 1) on ollut 99,1 v. 21, 17, v. 22 ja 113,5 v. 23. Koko maan rivitalohuoneistojen hintaindeksi (v. 2 = 1) on ollut 1,1 v. 21, 16,5 v. 22 ja 113,9 v. 23. 14
On huomattava, että koko maan hinnoissa ovat mukana kaikki kasvukeskukset ja se vääristää helposti kuvaa hintakehityksestä Kiteellä ja vastaavien olosuhteiden kunnissa. Kiteen asuntojen hintakehitys on ollut kaiken kaikkiaan lievästi nouseva. 2.5 Väestön ja asumisen täsmennetty nykytila KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 215 JA OHJELMA VUOSILLE 26-28 NYKYTILANNE: 31.12.24 Väestö: 9 877 asukasta Asuntoväestö 98,2 % väestöstä: 9 699 asukasta Asuntokunnat/ vakinaisesti asutut asunnot: 4 534 kpl Asuntokuntien keskikoko: 2,14 asukasta/ asuntokunta Asuntovarauma: 554 asuntoa, 1,9 % asuntokannasta Asuntokanta: 5 88 asuntoa Omistusasunnot: 3 27 asuntoa /72,1 % Vuokra-asunnot: 1 167 asuntoa/25,7 % Vapaarahoitteisten asuntojen kauppahintakehitys on ollut - 2,9 %/v. koko maan kauppahintoihin verrattuna Kaupunkikonsernin asuntokanta 59 asuntoa/ 11,6 % kaupungin asuntokannasta Asumisen strategian ja ohjelman laatimiselle on täsmennetty yllä olevan kaavion mukaiset lähtökohdat v. 24 lopussa. Väestön määrä on tilastokeskuksen vahvistama tieto 31.12.24 ja asuntoväestön osuus on saatu viimeisimmästä tilastokeskuksen julkaisusta Asuminen 25:13 11 3. KEHITYSSUUNNAT, ONGELMAT, PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3.1. Asumisen kehityssuuntia ja kehittämisongelmia 3.1.1 Kehityssuuntia Kotitalouksien asuntovarallisuuden väheneminen vähenevän kysynnän alueilla Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on 25,7 % Asuntojen ylitarjontatilanteessa valitaan asunto kysynnän pohjalta. Tällöin kerrostaloasumisen osuus supistuu ja pientaloasumisen osuus lisääntyy valtakunnan tasoinen asumisen ohjailu käy vaikeammaksi ja sen merkitys vähenee Kysynnän vähetessä säilyttävät rivi- ja pientaloasunnot arvoaan paremmin kerrostalojen asuntoihin nähden 11 Asuminen 25:13, Rakennukset, asunnot ja asuinolot 24 15
Arava-asuntokannan kilpailukyky uhkaa heikentyä edelleen vapaarahoitteiseen asuntokantaan nähden Väestön itsenäinen asumisura alkaa nuorempana, sen alkupäässä valitaan useammin suurempi omistusasunto, jopa omakotitalo perijäsukupolvet, matala korkotaso Väestö ikääntyy ja palveluasumisen osuus lisääntyy Suurten ikäluokkien siirtyminen työelämän ulkopuolelle toisaalta hidastaa taajamoitumista väliaikaisesti ja aiheuttanee seuraavan suurehkon murroksen asumisessa paluumuutto lisää asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ja lisää kysyntää kasvukeskusten ulkopuolella, kysyntää kakkosasunnoissa. Toisaalta maaseudun suuret ikäluokat pyrkivät osittain lastensa ja lastenlapsiensa läheisyyteen kasvukeskuksiin ja parempien terveys- ym. palvelujen piiriin. Asuntokuntien koko pienenee edelleen, perusteita asuntojen koon kasvattamiselle on entistä vähemmän vaikkakin asuntojen koko on Suomessa merkittävästi pienempi kuin muissa pohjoismaissa Asumisen laatu ja asuntojen varustetason merkitys korostuvat Kakkosasuntojen osuus ja määrä lisääntyvät Loma-asuntoja siirtyy vakinaisesti asutuiksi asunnoiksi Loma-asuntojen siirtyessä vakinaisesti asutuiksi asunnoiksi syntyy kysyntää palvelujen läheisyydessä olevista kakkosasunnoista Palvelujen saatavuus vähenee reuna-alueilla ja lisääntyy taajamissa Tuetun asumisen tarvetta on muillakin eritysryhmillä kuin vanhuksilla Maaseutumaisessa kaupungissa asuminen omistusasuntopainotteista Puhoksen kerrostalot tarjoavat asuntoja opiskelijoille 3.1.2 Ongelmia Asuntovarauman kasvu, josta seurauksena on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ja edelleen kotitalouksien asuntovarallisuuden väheneminen vähenevän kysynnän alueilla Asuntojen kysynnän väheneminen kaupungin reuna-alueilla Kerrostalojen hissittömyys lisää ikäihmisten muuttotarvetta Kaupunkialueen ja piha-alueiden esteettömyyden huomioiminen on jäänyt toteutumatta monin paikoin Puhoksen kerrostalojen kiinteistöjen kunto- ja laatutason säilyminen Planikan asuntojen myyntiin vaikuttaa Kuikantien asuinalueen maine Asunnottomien päihteiden ongelmakäyttäjien asuttaminen Asumisen suunnitteluun liittyvä ongelma on tarvittavien tilastojen heikko laatu 3.2 Asumisen päämäärät ja tavoitteita 26-28 ja 215 Päämäärät: (Konsernitaso) Kaupunkikonserni toimii osaltaan siten, että omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoilla ovat kysyntä ja tarjonta riittävässä tasapainossa kuntalaisten asuntovarallisuuden turvaamiseksi ja kannattavan kiinteistönpidon ylläpitämiseksi. (mm. kurjistumisilmiön ehkäisy) Asuntovaraumaa vähennetään päämääränä 3-5 %:n taso Kaupunkikonserni asettaa vuokrataloyhtiöille kokonaistuottovaatimukseksi - tuloksen. 16
Kaupunkikonsernin vuokrataloyhtiöt ovat kilpailukykyisiä toimijoita kunnan vuokraasuntomarkkinoilla ja vuokrataso vastaa markkinavuokraa. Tavoitteet ja toimenpiteitä v. 27-29: Kaupunkikonsernin asuinkiinteistöjen kysyntää lisätään Asuntovaraumaa, joka oli tilastojen mukaan kaupungissa 554 asuntoa/ 1,9 % v. 24, pyritään vähentämään 8,5 %:n tasolle v. 21 ja 7 %:n tasolle v. 215 mennessä. Osallistutaan ympäristöministeriön Asuntovaraumatietojen parantamishankkeeseen. Yksi vuokrakerrostalo muutetaan vanhusten palveluasunnoiksi vuonna 27 Hissien rakentamista kerrostaloihin edistetään, esim. neuvontaa antamalla ja kaupungin avustuksilla v. 27 alkaen Kaupunkikonsernin kiinteistöjen piha-alueita parannetaan esteettömyys huomioiden Esteettömyys huomioidaan myös kaupunkisuunnittelussa: lausunnot esteettömyysyhdistykseltä ja vammaisneuvostolta As. Oy Heinoniemen Kylätalosta luovutaan Vuokratalojen pitkäntähtäyksen korjaussuunnitelmien laatiminen Asukastoiminnan tukeminen vuokrataloissa sosiaalitalkkareiden tai vastaavien palkkaaminen vuokrataloyhtiöihin Pihatyövälineiden hankinta asukasyhdistysten käyttöön Vuokratalojen asuntokysynnän tasapuolinen kohdistuminen eri asuntoalueille Selvitetään Kimppakyydin saaminen kokeiluksi ilmaisesta joukkoliikenteestä 17
4. ASUNTOJEN SEKÄ ASUMISPALVELUJEN TARVE V. 26 215, SKENAARIOT A, B JA C 4.1 Väestöön ja rakennuskantaan pohjautuvat asuntojen tarvelaskelmat kuntatasolla, 3 skenaariota Vuosi Väestö Asuntoväestön osuus % Asuntoväestö Kitee, tilastoja ja asuntotarvelaskelmat Asuntokuntien keskikoko Asuntokuntia/ vakin. as. asunnot Asuntokunnat/ muutos Asuntokanta Asuntovarauma asuntoja Asuntovarauma % Asuntokanta/ muutos as./ v. Asuntokanta/ muutos v. 24-21 ja 215 As. poistuma as./ v. Asuntotuotanto ja tuotantotarve as./ v. 1994 11168 98,8 11 29 2,46 4 492 4 848 356 7,3 24 1995 1158 98,9 1 94 2,43 4 499 7 4 848 349 7,2 16 1996 1963 98,4 1 789 2,39 4 511 2 4 852 341 7, 4 19 1997 184 98,3 1 659 2,36 4 522 11 4 883 364 7,5 31 31 1998 1698 98,1 1 493 2,33 4 496-26 4 914 42 8,5 31 34 1999 1545 98,1 1 347 2,29 4 521 25 4 988 472 9,5 74 46 2 1412 98,1 1 215 2,25 4 54 19 5 9 469 9,4 21 4 21 132 98,2 1 112 2,22 4 546 6 5 7 461 9,2-2 13 22 1172 98,1 9 981 2,19 4 551 5 5 49 498 9,9 42 16 23 124 98,2 9 847 2,17 4 545-6 5 48 53 1, -1 13 24 9 877 98,2 9 699 2,14 4 534-11 5 88 554 1,9 4 Lähteet: Tilastokeskus/ Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1994-23 ja ALTIKA tietokanta Tilastoihin pohjautuvat laskelmat 21/B 9 25 98,2 9 39 1,97 4 588 54 5 14 426 8,5 12 74 13 25 215A 9 63 98,2 9 457 1,9 4 977 443 5 352 375 7, 24 264 13 37 215/B 8 761 98,2 8 63 1,9 4 528-6 4 869 341 7, -2-219 13 (-7) 215/C 8 435 98,2 8 283 1,9 4 359-175 4 687 328 7, -36-41 13 (-23) Taulukko 2 Vuoden 215 asuntoväestö on laskettu väestöennusteen väestömäärästä olettamalla asuntoväestön osuudeksi 98,2 %. Asuntokuntien keskikoon pienenemiskehityksen on oletettu hidastuvan edellisen vuosikymmenen kehitykseen nähden. Vuoden 215 asuntokuntakooksi on otettu 1,9 asukasta/ asuntokunta. Lukujen perusteella on laskettu v. 215 asuntokuntien määrä väestöennusteiden 215A ja 215B sekä väestön trendilaskelman 215C mukaisille väestömäärille. Asuntovarauman on oletettu supistuvan/ voitavan supistaa asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi 1,9 %:sta 7, %:iin asuntokannasta v. 215 mennessä. Asuntojen poistuma on ollut 54 asuntoa v. 1994-24 (5 asuntoa/ v. ja,1 %/ v.). Poistumaksi on oletettu 13 asuntoa vuodessa (,25 %/ v). Poistuman on arvioitu olevan koko maassa.18 -,19 % vuodessa asuntokannasta v. 26-21 ja 211-215 12. Väestöennusteen 215A mukainen asuntotuotannon määrällinen tarve olisi em. olettamusten mukaan laskien noin 4 asuntoa vuodessa. Väestön trendiennusteen 215B ja trendilaskelman 215C mukaan laskien asuntotuotannon määrällistä tarvetta ei olisi. Väestöennusteen 215A mukaan laskettu asuntokanta olisi 5 352 asuntoa v. 215. Kysyntä/ väestön ostovoiman kehitys ja asumiseen kohdistettavat tavoitteet ja tarjonta osoittavat tulevan asuntotuotannon määrän lopullisesti. Poistuma 1994-4= 4848+294-588=54 asuntoa, 5 asuntoa/v. 42 12 Lähde: Asuinrakennukset vuoteen 225, VTT Tampere 25, http://www.vtt.fi/rte/dms/pdf/25/asuinrakennukset%2vuoteen%2225.pdf http://www.vtt.fi/rte/dms/pdf/25/asuinrakennukset%2225_liiterap.pdf 18
Kitee, asuntokanta 1996-24, asuntotarvelaskelmat 21/B, 215/A, 215/B ja 215/C 5 6 5 4 5 2 5 4 8 4 6 4 4 4 2 5 352 4 988 5 9 5 7 5 49 5 48 5 88 5 14 4 852 4 883 4 914 4 869 4 687 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 21/B 215A 215/B 215/C Kaavio 26 Kitee, vakinaisesti asutut asunnot ja asuntovarauma 1996-24, asuntotarvelaskelmat 21B ja 215B 5 2 5 341 364 42 472 469 461 498 53 554 426 341 4 8 4 6 4 4 4 2 4 511 4 522 4 496 4 521 4 54 4 546 4 551 4 545 4 534 4 588 4 528 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 21/B 215/B Kaavio 27 Kaaviossa 23 on esitetty asuntokuntien ja asuntovarauman kehitys 1996-24 ja laskelmat vuosille 21B sekä 215B. Vakinaisesti asuttujen asuntojen määrä pysyisi laskelmien mukaan lähes entisellään (-6 asuntoa) 24 215B ja varauma vähenisi 213 asuntoa (varaumatavoite 7, % v. 215). 4.2 Väestön ikärakenteen muutokset v. 24-215 Stakesin suosituksen mukaan kunnissa tulisi olla palveluasuntoja noin viidelle prosentille yli 75- vuotiaista kuntalaisista. Suurin osa asunnoista olisi tavallisia palveluasuntoja ja loput tehostetun palveluasumisen paikkoja. Kiteellä oli v. 25 yli 75-vuotiaita vanhuksia 915( 9,3 % väestöstä). 4.3 Palveluasuminen ja palveluasumisen tarve v. 215 Valtakunnalliset stakesin suositukset palveluasuntojen mitoituksesta ovat ohjeellisia keskimääräisiä lukuja ja palveluasumisen tarve on arvioitava paikallisten todellisten tarpeiden pohjalta. Stakes suosittelee palveluasuntoja varattavaksi 5%:lle yli 75-vuotiaiden määrästä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kiteellä asuisi v. 215 yli 75-vuotiaita vanhuksia 149 13. 13 Toimenpide-esitykset Kiteen vanhustenhuollon toiminnallisista muutoksista 21.4.25, s. 17 19
4.4 Muutostarpeet asuntokannassa v. 24-215 Tilastokeskuksen omavaraislaskelman A mukaisen väestökehityksen toteutuessa lisääntyisi asuntojen tarve 5 88 asunnosta (v. 24) 5 352 asuntoon 14 (lisäys 264 asuntoa), tilastokeskuksen trendi-ennusteen B mukaisen väestökehityksen toteutuessa asuntojen tarve vähenisi 219 asuntoa ja trendilaskelman C toteutuessa 4 687 asuntoon (asunto-kannan supistuminen 41 asuntoa). Ero suurimman ja pienimmän asuntojen tarvelaskelman välillä on 665 asuntoa vuonna 215. 5. ASUMISEN STRATEGIA 5.1 Asumisen strategia, visio, strateginen tehtävä ja toimintalinjat Asumisen strategia vuosille 26 215 Visio Kitee on viihtyisä ja turvallinen kaupunki, jossa kaikilla asukkailla ja sinne muuttavilla on mahdollisuus saada laadukas, kohtuuhintainen ja elämän tilanteeseensa sopiva asunto. Strateginen tehtävä Kaupunkilaisten asuntovarallisuudesta huolehditaan pitämällä yllä kysyntää vastaavat toimivat, monipuoliset ja kohtuuhintaiset asuntomarkkinat yhteistyössä asuntosektorin eri toimijoiden kanssa. Kaikilta toimijoilta edellytetään taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta asumista ja yhdyskuntia kehitettäessä. Toimintalinja 1: Varautuminen sekä väestön määrän myönteiseen kehitykseen että väestön vähenemiseen Kaupunkia kehitetään päämääränä työpaikkojen lisääminen sekä väestön määrän ja rakenteen myönteinen kehitys. Kaupungissa varaudutaan toisistaan poikkeavien väestöennusteiden toteutumiseen. Väestömäärän ja rakenteen muutoksiin varaudutaan jatkuvalla asunto- ja palveluasuntotarpeen seurannalla ja huolehtimalla asuntokannan kunnosta ja muutostarpeista Asumisen strategian toimenpideosa tarkistetaan vuosittain Toimintalinja 2: Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen kysyntää vastaavasti ja asuntojen ylitarjonnan ehkäiseminen Toimintalinja 3: Erityisryhmien ja väestön ikärakenteen muutoksen huomioiminen asunto- ja palveluasuntotarjonnassa Pienasuntojen osuus asuntokannasta pidetään riittävänä. Erityisryhmille tarjotaan palveluiden läheisyydessä olevia asuntoja. 14 Taulukko 2, sivu 15 2
Erityisryhmien selviytymistä omassa asunnossa tuetaan mahdollisimman pitkään. Kaupunki edistää hissien rakentamista kysynnän piirissä pysyviin peruskorjattaviin rakennuksiin. Esteettömään liikkumiseen kiinnitetään erityistä huomiota sekä asunnoissa että ympäristössä. Toimintalinja 4: Asuinalueiden viihtyisyydestä huolehtiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tuetaan asuinympäristöjen kehittämishankkeita ja palvelujen säilymistä asuinalueilla. Syrjäytymistä ja eriarvoistumista aiheuttaviin syihin puututaan riittävän ajoissa ja asukasvalinnoilla tuetaan sosiaalisesti kestävää kehitystä. Kaavoitus ja asuntotuotanto suunnataan pääosin jo rakennettujen asuinalueiden yhteyteen. Tuetaan asukkaiden ja asukasyhdistysten omaehtoista toimintaa ja työtä asuinympäristönsä kehittämisessä. Toimintalinja 5: Asumisen jatkuva suunnittelu ja asuntotoimen organisointi Kaupunki osallistuu aktiivisesti asumisen kehittämistoimintaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi laaditaan valtuustokausittain asumisen strategia osana kaupungin palvelustrategiaa. Laadittu vuokrataloyhtiöiden toimenpideohjelma päivitetään vuosittain. Asuntojen isännöinti ja asukasvalinnat on keskitetty yhdelle toimijalle Toimintalinja 6: Asumisen kehittäminen osana kaupungin elinkeinopolitiikkaa Kaupungin elinkeinopolitiikkaa tuetaan huolehtimalla laadukkaiden asuntojen ja vaihtoehtoisten asumismuotojen tarjonnasta. Asumispalveluita ja kustannuksiltaan kohtuuhintaisia asuntoja käytetään vetovoimatekijänä houkuteltaessa uusia yrityksiä ja työntekijöitä kuntaan 6. ASUMISEN TYÖRYHMÄN ESITYS V. 26 28 ja 215 TOIMENPITEIKSI Suunnittelu: Asumisen strategian toimenpideosa tarkistetaan palvelustrategian yhteydessä / vastuuhenkilö: asuntosihteeri Asumisen strategia tarkistetaan kuntastrategian tarkistamisen yhteydessä valtuustokausittain / vastuuhenkilö: asuntosihteeri Nimetään asumisen suunnittelun työryhmä valtuustokausittain Kiinteistöt: Kaupunki tuottaa tarvittavat kiinteistökohtaiset tiedot kiinteistöjen elinkaarisuunnittelun pohjaksi (kuntoarviot, kuntotutkimukset, kiinteistökohtaiset toimenpidesuositukset, korjaussuunnitelmat)/ vastuuhenkilöt: isännöitsijä ja kaupungininsinööri 21
Asuinkiinteistöjen kysynnän lisääminen: Lisätään toimenpiteitä vajaakäytössä olevien vuokra-asuntojen ja kiinteistöjen käyttöasteen nostamiseksi ja/ tai myymiseksi omistusasunnoiksi/ vastuu: isännöintiyksikkö Kiinteistöjen käytön seuranta: Asuntovarauman kehitystutkimukseen osallistutaan / vastuuhenkilö: asuntosihteeri Kiinteistöjen asukastilastot ja käyttöasteet kirjataan ja raportoidaan vuokrataloyhtiöiden tilinpäätöksiin/ vastuuhenkilöinä: Kaupungin ja vuokrataloyhtiöiden tilinpäätösten laadinnasta vastaavat henkilöt Vaille käyttöä jääville vuokra-asunnoille/ -taloille etsitään uusia käyttömuotoja ja tehdään tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksia/ vastuuhenkilöt: asuntosihteeri ja isännöitsijä. Asumisen erityistyhmät: Palveluasuntojen tarveselvitykset tulevat sosiaalitoimen erityisryhmien toimenpideohjelmista. Suunnitelmissa huomioidaan hissien rakentamisen - ja esteettömään liikkumiseen tähtäävien toimenpiteiden tarve Kiinteistö- ja asuntotoimen organisointi: Asukasvalinnat kaikkiin kaupungin ja vuokratalojen asuntoihin tapahtuvat asukasvalintatyöryhmän valmistelun kautta Asumisen suunnittelun johtamisesta ja suunnittelussa tarvittavien tietojen hankkijoista ja vastuuhenkilöistä päätetään kaupunginhallituksessa Selvitetään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja kaupungin työnjako asumisen suunnittelussa ja tarvittavien tilastojen ja grafiikan toimittamisesta asumisen suunnitteluun. Vuokratalon muutos erityisryhmän asunnoiksi suunnitteluvaiheessa, toteutus v. 27 Asumisympäristön laatutason kohottaminen Pitkäntähtäyksen korjaussuunnitelmien laatiminen vuokrataloihin Yhteistyö Puhoksen ja Planikan kerrostalojen, Koulutie 1:n kiinteistön sekä muiden vajaakäytössä olevan asuntokannan omistajien kanssa: mm. asuntojen asuttuna pitäminen, asukasvalinnoissa avustaminen, esim. myyntipalveluna. Muut mahdolliset yhteistyömuodot: korjaustoiminta, vuokravalvonta, sopimusten tekeminen Yhteistyö P-K:n Sairaskotiyhdistyksen Veteraanitalon asukasvalinnoissa Eritysryhmien asuntotarpeiden kartoitus jatkossa yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa 22
Liite 1: KITEE, kaupunkikonsernin asuinkiinteistöt 26 KNIMI KITEEN KAUPUNKIKONSERNIN ASUINKIINTEISTÖT 26 KNRO VALM. VUOSI/ TALO- TYYPPI PE- RUSK. VUO- SI ASUIN- HUON. ALA m 2 ASUN- NOT KPL VUOK- RA -6 /m 2 /kk HOI- TOV. -6 /m 2 /kk Kiteen Kotitalot Oy Rantalantie 11 1 1975-79/k 418, 72 5,81 3,97 Kuikantie 1 11 198/k 1312, 23 5,89 4,65 Kuikantie 3 12 1977/k 2656, 48 6,16 5,15 Kuikantie 5 13 1978-79/k 2168, 39 6,17 5,15 Kellonsoittajantie 8 14 1981-83/k 241, 34 6,55 3,66 Kellonsoittajantie 12 15 1984-85/k 153,5 32 7,11 3,28 Kaprakantie 4 16 1986-87/k 1434, 3 7,22 3,36 Tapulintie 3 17 1989/k 145,5 21 7,3 3,42 Urkutie 2 18 1991/k 882, 18 7,18 7,29 Hakatie 4 19 1971-73/k 4963, 8 4,19 3,58 Harjuntie 5 2 1974/k 345, 65 4,88 2,96 Urkutie 5 21 1988/k 1114,5 18 6,59 2,75 Kalattomantie 4 22 1992/r 42, 7 7,19 3,9 Kalattomantie 6 23 1993/r 42, 7 7,1 2,62 Asunto Oy Heinoniemen Kylätalo Heinoniementie 41 24 1984/r 194, 4 6,98 3,8 Harjula I ja Harjula II Ilmolantie 2 3 1968/r 1993 564, 16 7,48 Ilmolantie 4 31 1974/r 361, 12 7,63 5,7 Tikanpuisto Arppentie 6 C 32 1988/r 548, 17 6,88 4,18 Arppenpiha Arppentie 6 B 33 1979/r 27,3 14 1,58 Kaupungin yksittäiset asunnot Arppentie 9 1969/r 153,5 2 5,54 Harjuntie 8 1973/r 33, 1 6,46 Harjuntie 1 1973/r 194, 2 5, Hutsintie 4 1987/ok 75, 1 5,35 Juurikkajärventie 3 1956 5, 1 4,1 Kalapolku 3 ja 5 1952/ok 47, 4 3,69 Kalapolku 6 1977/r 91, 1 5,4 Kappelintie 3 1976/k 71,5 1 5,58 Kiteentie 53 1965/ok 116, 2 4,73 Koulutie 3 1967 5, 1 4,63 Leipurintie 3 194 84, 1 3,56 Hovinsalontie 7 1936 4, 1 3,92 Mäyräntie 2 ja 4 1975-76/r 149, 2 5,11 Palomäentie 1 1977/r 52,5 1 5,45 Kartanontie 5 1957/pk 25, 4 4,82 Rauhankuja 2 1973/r 35,5 1 6,46 Rohtotie 2 1989/k 33, 1 8,76 Savikontie 8 1958 179, 3 5,7 Lepikontie 13C 192 46, 1 3,49 Honkakummuntie 2 1936/ok 1993 87,5 1 4,49 Ukonvaarantie 7 1957/ok 11, 1 4,65 31717,3 59 23
Liite2: KITEE, muut asuinkiinteistöt/ kaupungin vastuut KITEEN KAUPUNGIN TAKAUSVASTUUT MUISSA ASUINKIINT.YHTIÖISSÄ 26 KNIMI KNRO VALM. VUOSI/ TALO- TYYPPI PE- RUSK. VUO- SI ASUIN- HUON. ALA m 2 ASUN- NOT KPL VUOK- RA -6 /m 2 /kk HOITOV. -6 /m 2 /kk Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistys ry Harjula III: 86, 26 7,7 4,54 Rauhankuja 1 1974/r 1998 Rauhankuja 3 1974/r 1998, - 6 Peltola: Kellonsoittajantie 1 198-82/l 24-5 1442, 48 7,78 3,6 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry Veteraanitalo Laatokantie 3 1992/k 1572,5 35 7,65 3,22 Liite 3: Kaupunkien vertailutietoja 3874,5 19 Kitee, asumisen strategia 215 Kaupunkien vertailutietoja KUNTA VÄESTÖ TYÖVOIMATIETOJA 23* Asukasluku 31.12.4 (henk.) Väestöennuste 22 (henk.) Asukasluvun vuosimuutos(%) Työvoima (henk.) Työlliset (henk.) Työttömät (henk.) Työttöm. aste (%) Työpaikkaomavaraisuus (%) Taloudellinen huoltosuhde Huoltosuhteesta työv. ulkop. Nimi No Forssa 61 1876 17482 -,2 125,4 96 788 1198 13,3 1,32 1,17 Heinola 111 291 19921,1 97,9 1171 8624 1547 15,2 1,42 1,24 Imatra 153 29728 27612 -,8 11,3 1415 1167 248 17,2 1,58 1,37 Kajaani 25 35675 3327 -,1 12,6 1769 14163 296 17, 1,52 1,32 Kitee 26 9877 841-1,5 17,5 4598 3822 776 16,9 1,62 1,42 Kouvola 286 31177 31294 -,5 117,7 1546 13117 2289 14,9 1,39 1,21 Lieksa 422 148 1125-2,2 96,3 6227 477 1457 23,4 2,2 1,71 Mikkeli 491 46531 45162, 12,6 22731 19584 3147 13,8 1,37 1,21 Nurmes 541 9193 7255-1,1 1,3 3898 3149 749 19,2 1,95 1,72 Pori 69 76152 7618, 11,4 36948 329 6658 18, 1,52 1,3 Raahe 678 22527 21187 -,3 115,5 198 977 193 17,3 1,49 1,28 Rovaniemi 698 575 5677 1, 1,3 27253 2285 443 16,2 1,49 1,3 Savonlinna 74 27463 2551 -,3 13,3 1275 1497 228 17,4 1,62 1,41 Tornio 851 2224 2862, 99,9 1319 8744 1575 15,3 1,54 1,36 Koko maa 5236611 5411566,3 1, 2566895 2263141 33754 11,8 1,31 1,17 Lähde: Kuntaliitto, tilastot 24
LIITE 4: Taloustietoja (Kitee, koko maa, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala ja kuntakokoluokka) LÄHDE: Sisäasiainministeriön kuntaosasto Kuntien tulot tilinpäätösten 1998-24 mukaan / asukas Verotulot yhteensä Valtionosuudet Toimintatuotot Muut tulot 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 Kitee KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus MM / 2.8.25 Kuntien verotulot tilinpäätösten 1998-24 mukaan / asukas Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 Kitee KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus MM / 2.8.25 25
Kuntien lainakanta, vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit tilinpäätösten 1998-24 mukaan / asukas Lainakanta Vuosikate KO-poistot Nettoinvestoinnit 14 12 1 8 6 4 2-2 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 Kitee KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus MM / 2.8.25 Tulovertailu tilinpäätösten 1998-24 mukaan 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 / asukas Verotulot yhteensä Valtionosuudet Toimintatuotot Muut tulot 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 Kitee Keski-Karjalan Pohjois-Karjala 6-1 as SEUTUKUNTA MAAKUNTA KUNTAKOKOLUOKKA Lähde: Tilastokeskus MM / 2.8.25 26
Verotulovertailu tilinpäätösten 1998-24 mukaan / asukas Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2 5 2 1 5 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 Kitee Keski-Karjalan Pohjois-Karjala 6-1 as SEUTUKUNTA MAAKUNTA KUNTAKOKOLUOKKA Lähde: Tilastokeskus MM / 2.8.25 Lainakanta, vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit - vertailu tilinpäätösten 1998-24 mukaan / asukas Lainakanta Vuosikate KO-poistot Nettoinvestoinnit 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 1998 1999 2 21 22 23 24 Kitee Keski-Karjalan Pohjois-Karjala 6-1 as SEUTUKUNTA MAAKUNTA KUNTAKOKOLUOKKA Lähde: Tilastokeskus MM / 2.8.25 27
LIITE 5 LÄHDE: Tilastokeskus Käsitteet ja määritelmät Ahtaasti asuminen Asumistaso Asumistiheys Asumisväljyys -> Asumistaso Asuntojen keskikoko Asunnon käytössäolotilanne Asunto Asuntokunta Asuntola Asuntoväestö Elinvaihe Hallintaperuste Huone ja huoneluku Huoneistotyyppi -> huone, keittiö Keittiö Keittiötyyppi Kerrosala Kerrosluku Kulutusyksikkö Kunta Lämmitysaine/lämmönlähde Lämmitystapa Lääni Maakunta Omistajalaji Perhe Perhetyyppi Pinta-ala Pääkaupunkiseutu Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennus Rakennusaine Rakennusvuosi Seutukunta Talotyyppi Tilastollinen kuntaryhmitys Tulot ->Valtionveronalaiset tulot Valtionveronalaiset tulot Vanhusasuntokunta Varusteet Varustetaso ->Asumistaso Verkostoliittymät Viitehenkilö 28
Ahtaasti asuminen Ahtaasti asumisen normit ovat seuraavat: normi 1: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun. normi 2: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun. normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa vuosina 197 ja 1975. Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta 198. Normi 4 oli ensimmäisen kerran mukana vuoden 199 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuodesta 1989 lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistaso Asumistasoluokituksessa asuntokunnat luokitellaan ensiksi asumisväljyyden mukaan kolmeen luokkaan asuntokunnan henkilöluvun ja asunnon huoneluvun perusteella. Luokitus on esitetty kuviossa. Vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei enää ole luettu mukaan huonelukuun. Kuvio. Asumisväljyysluokitus Asunto- Huoneluku ilman keittiötä kunnan 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 + Hen 1 o o o o o o o T - kilö- 2 x o o o o o o i luku 3 x x o o o o o l 4 x x x o o o o a 5 x x x x o o o v 6 x x x x x a 7+ x x x x x x Ahdas Normaali x = ahdas asunto, o = tilava asunto Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Asumistiheys Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntojen keskikoko Asuntojen keskikoko saadaan jakamalla asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala niiden lukumäärällä. 29
Asunnon käytössäolotilanne Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilöistä vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 198 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 198 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa. Asuntola Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esim. yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on - huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi, - vähintään keittiö tai keittokomero, - WC ja - suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. 3
Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tieto on saatu väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Perheiden perusväestö poikkeaa asuntoväestöstä siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi myös asuntoloissa asuvat. Elinvaihe Elinvaiheluokituksella erotellaan asuntokuntien elämänvaiheet, jotka yleensä eroavat tuloiltaan ja kulutukseltaan. Elinvaiheluokitus muodostetaan asuntokuntatyypin, viitehenkilön iän ja lasten iän perusteella. Asuntokunnan elinvaihetta kuvataan viitehenkilön iällä siinä tapauksessa, että asuntokunnassa ei ole perhettä (yhden henkilön taloudet, perheettömät vähintään kahden henkilön taloudet). Samalla tavoin menetellään myös lapsettomien avio- ja avoparien kohdalla. Lapsiperheiden elinvaihetta sen sijaan kuvataan asuntokuntaan kuuluvien lasten iän avulla. Vuodesta 1993 lähtien avopari ja lapsia perheet ja aviopari ja lapsia -perheet on luokiteltu erikseen. Liite 2. Hallintaperuste Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokistusta, jossa vuokra-asunnot jaetaan aravavuokra-asuntoihin, korkotukivuokra-asuntoihin ja muihin (vapaarahoitteisiin) vuokraasuntoihin. Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste/tuntematon - esim. syytinki, sukulaisuus Asuntokannassa hallintaperuste on myös ei vakinaisessa asuinkäytössä olevalla asunnolla, silloin kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokratalossa tai asumisoikeustalossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Tietoja on saatu aravavuokratalojen lisäksi myös asumisoikeustaloista ja korkotukivuokrataloista. Vertailtaessa hallintaperustetietoja vuoden 1997 tilaston tietoihin, tulee ottaa huomioon, että aikaisemmin asuntokantatilastossa ei ollut tietoja vuoden 1993 jälkeen valmistuneista aravavuokra-asunnoista, vaan ne olivat pääosin luokassa muut vuokra-asunnot. 31