TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Eeva Väyrynen TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTON TILOJEN KEHITTÄMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Tampere 2000 (muokattu 4.5.2001)
Eeva Väyrynen 8.8.2000, muokattu 13.9.2000; 4.5.2001 TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTON TILOJEN KEHITTÄMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 1. Tavoitteet 2. Oppimiskeskusmalleja Suomessa 2.1. Kuopion yliopiston oppimiskeskus 2.2. Vaasan oppimiskeskus 2.3. Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjastojen kehittäminen 3. Tampereen yliopiston kirjaston tilojen kehittämissuunnitelma 2001-2002 3.1. Nykytilan kartoitus 3.2. Oppimisympäristön kehittäminen Hämeenlinnan osastokirjastossa 3.3. Oppimisympäristön kehittäminen lääketieteellisessä osastokirjastossa 3.4. Oppimisympäristön kehittäminen pääkirjastoon Attilassa 3.5. Oppimiskeskus yliopiston IV rakennusvaiheeseen 4. Johtopäätökset ja toimenpide-esitysten yhteenveto 4.1. Nykytila ja oppimiskeskusidea 4.2. Tilojen kunnostaminen 4.3. Tilojen varustaminen Lähteitä Liitteet
1. Tavoitteet Yliopiston toimintasuunnitelmassa vuosille 2001-2004 tähdennetään tietohallinnon sekä kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämistä suunnittelukaudella. Opettajille ja tutkijoille on tarjottava käyttöön tehtäviinsä tarkoituksenmukaisimmat työvälineet. Opiskelijoille yliopiston on tarjottava työvälineet opintojen tehokkaan sujumisen turvaamiseksi. Yliopiston tavoitteena onkin suunnittelukaudella huolehtia erityisesti opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemien informaatiopalvelujen kattavuudesta ja sujuvuudesta. http://www.uta.fi/tts/kehit.html#ttkehit Tietoaineistojen digitalisoinnin ja opetuksen ja opiskelun verkkokäytön myötä on kirjastojen ulkoinen olemus muuttumassa. Kirjaston strategiassa visioidaan, että 2000-luvun alun kirjasto on muuttunut oppimiskeskukseksi, jossa perinteinen painettu tietoaineisto ja digitaalinen aineisto on integroitu helposti löytyväksi ja helppokäyttöiseksi Kirjasto tarjoaa käyttäjilleen myös fyysisen oppimisympäristön laitteineen ja opiskelutiloineen, jossa motivoitunut ja osaava henkilökunta ohjaa ja neuvoo käyttäjiä tiedonhankinnassa ja tietoaineiston käytössä. Kirjaston Oppimiskeskushanke-esityksessä 15.2.2000 (Liite 1) todetaan, että Tampereen yliopiston kirjaston toimiessa useassa yksikössä etäällä toisistaan, ei keskitetyn oppimiskeskuksen malli voi palvella koko käyttäjäkuntaa. Hämeenlinnan osasto ja Lääketieteellinen osasto eivät voi tukeutua yliopiston pääkampuksella oleviin palveluihin. Pääkirjasto Attilassa on lähellä keskustakampusta, jonne v. 2003 yliopiston IV rakennusvaiheen tiloihin on suunnitteilla oppimiskeskus. Tämä ei kooltaan riittäne palvelemaan edes kaikkia lähellä olevien laitosten opiskelijoiden tarpeita, joten Attilan kirjastotilojen kehittäminen on välttämätöntä. Hankeesityksen aikataulu kattaa vuodet 2001-2003. Tähän raporttiin sisältyy fyysisen oppimisympäristön nykytilan kuvaus ja kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma pohjautuu huhtikuussa 2000 tehtyihin selvityksiin opiskeluympäristön kehittämismahdollisuuksista kirjaston yksiköissä. Seuraavassa vaiheessa on tehtävä hankkeeseen sisältyvä verkkoaineiston hankintasuunnitelma sekä käyttöliittymän ja opetuspakettien suunnittelutyö. 2. Oppimiskeskusmalleja Suomessa 2.1. Kuopion yliopiston oppimiskeskus Kuopion yliopiston oppimiskeskus syntyi kirjaston v. 1994 tekemän aloitteen pohjalta lakkautetun hammasklinikan tiloihin yliopiston päärakennuksen Canthian 2. kerrokseen opiskelijakirjaston yhteyteen. Oppimiskeskus avattiin käyttöön 13.9.1999. Suunnitteluprosessissa olivat mukana kaikki opetukseen ja oppimiseen liittyvät osapuolet Kuopion yliopistossa. Rehtorin perustaman opetusteknologiatyöryhmän tekemien selvitysten pohjalta laadittiin hanke-esitys, johon opetusministeriö myönsi rahoitusta v. 1998. Oppimiskeskuksessa on yhteensä 940 m2:n tilat: - akvaario eli itseopiskeluhalli (30 työasemaa, joista 3 kieliopintoja varten) - 3 itseopiskelusalia/mikroluokkaa (kussakin 16 työpistettä) - 2 opettajajohtoisen työskentelyn luokkaa (molemmissa 18 työasemaa) - Saastamoisen sali, jossa 26 kahden opiskelijan työpistettä ja etäopetuslaitteisto - 5 ryhmätyöhuonetta. Yhteensä oppimiskeskuksessa on 146 tietokonetta.
Laitteet ja kalusteet ovat kaikki uusia ja ergonomisesti suunniteltuja. Oppimiskeskuksen lähellä on kioski/paperikauppa ja kahvio. Oppimiskeskuksessa on turvaportti, joten sinne voi tuoda aineistoa alhaalta kirjastosta. Tulostaminen on toistaiseksi ilmaista. Oppimiskeskuksen henkilökunnan muodostavat johtaja, 2 atk-suunnittelijaa, yliopistopedagogiikan suunnittelija, informaatikko, 2 opintoneuvojaa ja mikrotukihenkilö/harjoittelija. Toiminnan tavoitteena on - tarjota opiskelijoille ja opettajille ajanmukainen avoin oppimis- ja opetusympäristö - antaa teknistä, pedagogista, tiedonhankinnan ja opintojen suunnittelun tukea - parantaa opettajien opettamisen ja ohjaamisen valmiuksia - lisätä opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia - kehittää opetusta Oppimiskeskus on avoinna arkisin klo 19 ja lauantaisin klo 10 14. Atk-neuvoja päivystää koko ajan; informaatikko klo 11-15 ja opintoneuvojat pari kertaa viikossa 2.2. Vaasan oppimiskeskus Vaasaan valmistuu vuonna 2001 Vaasan yliopiston, Svenska handelshögskolanin ja Åbo Akademin Österbottens högskolan yhteinen tiedekirjasto oppimiskeskus. Uudisrakennuksen pinta-ala on 5500 m2 neljässä kerroksessa. Koko kirjasto tulee toimimaan tavallaan oppimiskeskuksena, sillä eri kerroksissa on runsaasti työasemia ja ryhmätyötiloja. Toisaalta tietyt 3. kerroksen tilat muodostavat yhtenäisen oppimiskeskuksen. Asiakasmikrojen määrä tulee olemaan n. 220 kpl, joista mikroluokan tyyppisissä tiloissa on 30 kpl. Kaikki lukupaikat varustetaan atk-liittymin verkkokaton kautta. Oppimiskeskukseen liittyy kaksi multimediahuonetta, joissa voi tuottaa multimedia-aineistoa. Tilaratkaisuissa on otettu huomioon se, että oppimiskeskus voi olla auki pidempään kuin kirjasto. Kirjastorakennukseen tulee kahvila ja kirjakauppa. Myös Vaasan mallissa oppimiskeskukseen integroidaan opetuksen pedagoginen ja tekninen tuki. Opetusaineiston tuotanto verkkoon, verkkokurssien suunnittelutuki sekä verkkopedagoginen koulutus sisältyvät myös Vaasan oppimiskeskusmalliin. Oppimiskeskuksen suunnitteluun tuo oman lisänsä kolmen korkeakoulun yhteistyö. Oppimiskeskuksen palvelut opiskelijoille ovat: - tiedonhaun ja tietoverkkotaitojen koulutus - taidot opiskella virtuaalisissa oppimisympäristöissä - tilat, laitteet, elektroniset tiedonlähteet - opintoneuvontaa esim. virtuaaliyliopistosta Atk-keskus on mukana suunnittelussa, mutta vielä ei ole tietoa sen antamista palveluista. 2.3. Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjastojen kehittäminen Helsingin yliopiston keskustakampuksella toimii viisi tiedekuntaa, joilla on yhteensä 25 kirjastoyksikköä. Suuri osa niistä sijaitsee jo nyt fyysisesti hyvin lähellä toisiaan, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman yhteistyön. Kirjastotoiminnan yhteistyöelimenä toimii kampuksen kirjastotoimikunta, jonka huolehtii opiskeluympäristöjen ja niihin liittyvien palvelujen kehittämisestä. Tavoitteena on keskittää opiskelijoiden peruspalveluja, jotta voitaisiin kohtuullisin kustannuksin tarjota hyvät ylläpito- ja neuvontapalvelut, asianmukaiset ja muunneltavat tilat sekä pitkät aukioloajat. Fabianinkatu 28:n tiloista tehtiin syksyllä 1999 suunnitelma oppimiskeskukselle.
Hanke on jouduttu siirtämään usealla vuodella, koska tilat tarvittiin yllättäen väliaikaisesti muihin tarkoituksiin. Kirjastonjohtaja Kaisa Sinikaran mukaan itse ajatusta ei ole hylätty. Oppimiskeskuksesta on olemassa konkreettiset suunnitelmat, joiden mukaan sinne tulee atktyöskentelytilaa, ryhmätyö- ja opetushuoneita, opetusteknologiakeskus ja keskustakampuksen atk-keskus. Koko ajan kasvava työskentelypisteiden tarve edellyttää, että niitä on saatava tieteenaloittain eriytyvän opetuksen tueksi myös tiedekuntien tiloihin, laitoksille ja kirjastoihin. 3. Tampereen yliopiston kirjaston tilojen kehittämissuunnitelma 2001-2002 3.1. Nykytilan kartoitus Oppimiskeskushankkeen suunnittelun lähtökohdaksi kartoitettiin maaliskuussa 2000 tila-, laite-, ohjelmisto- ja kalusteresurssit pääkirjastossa ja osastokirjastoissa.. Kirjaston paikalliseen asiakaskuntaan kuuluu noin 20 000 opiskelijaa, opettajaa, tutkijaa ja muuta käyttäjää. Kirjastokäyntejä v. 1999 tilastoitiin 689 140 kpl. Tilat ja laitteet ja ohjelmistot Oheisesta taulukosta käy ilmi asiakkaiden käyttöön varattujen mikrotietokoneiden määrä ja niiden sijoittelu kirjaston eri yksiköissä. Pääkirjasto - 2 toimipaikkaa - 8 työasemaa opetusluokassa - 10 työasemaa eri puolilla kirjastoa - 4 kpl lähellä neuvontaa - Ei ryhmätyötilaa Hämeenlinnan osasto - 4 työasemaa erillisessä pienessä huoneessa etäällä neuvonnasta - 1 työasema lähellä neuvontaa - Ei ryhmätyötiloja Lääketieteellinen osasto - 2 toimipaikkaa - 6 työasemaa opetusluokassa - 3 työasemaa muissa tiloissa lähellä neuvontaa - Ei ryhmätyötiloja Kasvatus- ja kielitieteiden osasto - 6 työasemaa käsikirjasto-opetusluokassa, etäällä neuvonnasta - 1 työasema lainaussalissa lähellä neuvontaa - Ei ryhmätyötiloja Asiakastyöasemia yht. 43 kpl Tekstinkäsittelyohjelmat vain 9 laitteella pääkirjasto 7 + lääketieteellinen osasto 2 laitetta); muilla voi sähköpostin lisäksi tehdä tiedonhakuja kirjastotietokannoista, CD-ROMtietokannoista ja käyttää Internet-verkosta löytyvää tietoaineistoa. 1 Paperitulosteista peritään maksu. Tiedonhaun tulosten käsittely on periaatteessa tehtävä mikroluokkien koneilla tai kotikoneella. Kirjastossa ei ole lainkaan multimedian käyttöön soveltuvia laitteita. Kirjastossa ei ole yhtään skanneria asiakkaiden käytössä. Oppimiskeskusideaan kuuluu ryhmätyöskentely opiskelijoiden kesken tai opettajan johdolla. Ryhmätyötilassa tarvitaan myös verkkoyhteydet ja -palvelut. 1 Kaikki asiakastyöasemat uusittiin heinäkuussa 2000 ja varustettiin MSOffice-ohjelmilla.
Kirjaston yhdessäkään yksikössä ei ole tällä hetkellä varsinaisia ryhmätyöskentelytiloja, ja ryhmätyötä tekevät joutuvat häiritsemään usein muita kirjastonkäyttäjiä. Tietoaineistot Kirjasto osallistuu Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib ohjelmaan, mutta taloudellisista syistä ei ole voinut täysipainoisesti hankkia käyttöön kaikkea yliopiston opetuksen kannalta tärkeää aineistoa. Tampereen yliopiston virtuaalikirjasto on Virtuaalikirjastoon kuuluva tietokanta, johon on kuvailtu Internet -resursseja kirjasto- ja tietopalvelualalta, informaatiotutkimuksesta, sosiaalitieteistä sekä viestinnästä ja journalismista. Osastokirjastot ylläpitävät omilta tieteenaloiltaan Verkkokäsikirjastoa, jonka hyllyille valitaan Internetistä löytyviä hakuteoksia ja kokotekstiaineistoja. (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pyynikki/kasikirj/index.html Kirjaston TAMCAT -kokoelmatietokantaan on toistaiseksi vain Telnet-yhteys. WWW-käyttö tulee mahdolliseksi vuonna 2001, kun kirjasto siirtyy Voyager kirjastojärjestelmään. Tällöin on mahdollista yhdistää tiedonhaku painetusta ja elektronisesta aineistosta samaan käyttöliittymään. Tiedonhankintataitojen koulutus ja neuvonta Tiedonhankintataitojen opetuksessa verkkoa on hyödynnetty parin kolmen viime vuoden aikana. Verkko-oppimateriaalia on laadittu ensimmäisenä kasvatustieteiden tiedonhankinnan kursseille (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pyynikki/kasv/ktkoti.html & http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/hlinna/opas.html). Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valinnaisiin opintoihin kuuluva Kirjaston käytön ja tiedonhankinnan perusteet -kurssin opetusmateriaali tuotettiin verkkoon yliopiston opetuksen ja oppimisen kehittämismäärärahojen tuella v. 2000 alussa (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/opetus/kirjastokurssi/). Kirjasto kuuluu yliopiston opetuksen ja oppimisen kehityspalvelujen yhteistyöverkostoon, OK verkostoon. Verkkotietopalvelua ryhdytään kehittämään v. 2000 kirjaston strategian mukaisesti. Elektroninen julkaiseminen Uudessa opimisympäristössä kirjasto on paitsi tietoaineiston välittäjä myös sen tuottaja, ja tässä suhteessa Tampereen yliopiston kirjasto on ollut aktiivinen. Kirjasto toimii kustantajana ja ylläpitää virtuaalista kirjakauppaa Granumia. 1990-luvun lopulla perustettuihin väitöskirja- ja tutkielmatietokantoihin pyritään saamaan opinnäytteet kokoteksteinä. Kirjastossa on hyvät valmiudet tukea digitaalisten oppimateriaalien julkaisua ja välitystä
3.2. Oppimisympäristön kehittäminen Hämeenlinnan osastokirjastossa Nykytilanne Hämeenlinnan osastokirjastossa Laitekanta : 1 työasema lainaussalissa 4 työasemaa kirjaston opetusluokassa 2. kerroksessa - Atk-laitteita on riittämättömästi. - Ei ryhmätyötiloja. - Laitoksen 2 mikroluokkaa etäällä kirjastosta; ei neuvontapalvelua Oppimisympäristön kehittäminen Oppimiskeskustyyppistä ratkaisua monipuolisine palveluineen ei osastokirjaston nykyisiin tiloihin voida järjestää. Opiskeluympäristöä voidaan kehittää lisäämällä atk-laitteita asiakkaiden käyttöön, jotta monipuolinen työskentely kirjaston tiloissa on mahdollista. Ryhmätyötilaa on myös järjestettävissä. 1. kerros (Liite 2) - asiakaspalvelupisteen lähelle neuvontaa (urkujen eteen) lisätään 4 työasemaa opiskelutarkoituksiin toisen lehtienlukupöydän paikalle - seinustalla olevan 1 työaseman vieressä on paikka skannerille 2. kerros (Liite 3) - opetusluokkaan mahtuu vielä 3 työasemaa, jolloin siellä olisi yhteensä 7 laitetta (näistä yksi toimii opettajan koneena opetustilanteissa) - tilaan tarvitaan kiinteästi asennettu video/dataprojektori - 2. kerrokseen saadaan ryhmätyöhuone ottamalla suurin (N:o 2) kerroksen viidestä tutkijainhuoneesta ryhmäkäyttöön (5 6 h) - ryhmätyöhuoneeseen sijoitetaan myös multimedialaitteisto - käsikirjaston yhteydessä on 1 näyttöluettelopääte - 2. kerroksen asiakastyöasemat eivät ole lähellä neuvontaa, mutta tilojen hyödynnettävyys on hyvä, sillä tämä kerros on käytettävissä laitoksen aukioloaikoina, vaikka kirjasto on kiinni. Viikonloppuisin tutkijainhuoneiden haltijoilla on laitteiden käyttömahdollisuus. Tilojen muutostarpeet - Tilat on verkotettava - Opetusluokan ilmanvaihtoa parannettava Laite- ja kalustetarpeet - 8 kpl työasemia laitepöytineen ja tuoleineen; yhdessä multimediavarustus - skanneri - video/dataprojektori - ryhmätyöhuoneen kalustaminen - tehokkaampi verkkotulostin
3.3. Oppimisympäristön kehittäminen lääketieteellisessä osastokirjastossa Nykytilanne lääketieteellisessä osastokirjastossa Laitekanta kirjaston 2 toimipaikassa: 6 työasemaa opetusluokassa B-rakennuksen kirjastossa 4 työasemaa kirjaston muissa tiloissa näistä 3 kpl lähellä neuvontaa ( 2 kpl K-rakennuksen kirjastossa 1 kpl B-rakennuksessa) - Atk-laitteita on riittämättömästi. - Tekstinkäsittelyhjelmisto (MS-Office) vain 2 koneessa. - Ei ryhmätyötiloja. - Tietokonekeskuksen mikroluokka sijaitsee B-rakennuksessa ; ei neuvontapalvelua Oppimisympäristön kehittäminen Tiloja ja teknologiaa on kehitettävä kirjaston molemmissa toimipaikoissa. Oppimiskeskustyyppistä ratkaisua monipuolisine palveluineen ja ryhmätyötiloineen ei osastokirjaston nykyisiin tiloihin voida järjestää. Työasemia on lisättävä, sillä verkkoaineistoa on hyvin saatavissa, mutta mm. kurssi- ja käsikirjojen käyttölisenssejä ei voida hankkia ennen kuin käyttöedellytykset kirjastossa ovat olemassa. B-rakennuksen kirjasto (Liite 4) - 1. kerroksen kirjastosaliin lähelle neuvontaa ei voi lisätä työasemia opiskelutarkoituksiin; tälle alueelle sijoitettu ensisijaisesti näyttöluettelon käyttöön tarkoitettuja mikroja - 2. kerroksen kirjastosalin (228 m2) ikkunaseinällä on kookkaita lukupöytiä, joista osan opetusluokan vieressä olevista voi korvata työasemilla. Työasemia voi sijoittaa myös nurkkauksessa olevan pyöreän pöydän ja nojatuolien paikalle. Yhteensä tilaan mahtuu 20 työasemaa, jos käytetään esim. Btj:n Artica monitoimipöytää. - Lukupaikkoja tarvitaan edelleen, mutta nykyiset lukupöydät pitää vaihtaa pienempiin, käytännöllisempiin ja tilaa säästävämpiin. - 2. kerroksessa on periaatteessa 2 ryhmätyöhuonetta, mutta huonon äänieristyksen vuoksi niitä ei ole voitu käyttää tähän tarkoitukseen. Tilojen äänieristyksen tehostaminen on välttämätöntä, jotta kirjasto voi tarjota ongelmalähtöisen oppimismenetelmän edellyttämiä ryhmätyötiloja. Molempiin ryhmätyöhuoneisiin tarvitaan 1 työasema ja toiseen skanneri. Ainakin toiseen ryhmätyöhuoneeseen voidaan sijoittaa multimedialaitteisto. K-rakennuksen kirjasto (Liite 5) - Kirjakokoelmia voidaan karsia huomattavasti, jolloin aikakauslehdet ja elektroniset aineistot muodostavat kirjaston ydinkokoelman. - Kirjahyllyistä vapautuvaan tilaan voidaan muodostaa avoin työskentelyalue, johon mahtuu 12 työasemaa tarvittavine ohjelmistoineen lähelle neuvontaa. - K-rakennuksen kirjastosta muodostuisi näin avoin oppimisympäristö, joka voi olla opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä myös silloin, kun päivystäjä ei ole paikalla. Työasemien käyttöoikeus rajataan yliopiston väkeen. Tilojen muutostarpeet - B - rakennuksen kirjaston 2. kerroksessa olevat kaksi huonetta tulee korjata äänieristykseltään käyttökelpoisiksi ja kalustettava ryhmätyötiloiksi.
- K rakennuksen kirjaston lattia uusittava ja ilmastointia parannettava. - Lukupaikkojen ja kirjahyllykköjen uudelleenjärjestelyjä Laite- ja kalustetarpeet - 34 kpl työasemia laitepöytineen ja tuoleineen; yhdessä multimediavarustus - skanneri - video/dataprojektori - ryhmätyöhuoneiden kalustaminen 3.4. Oppimisympäristön kehittäminen pääkirjastossa Attilassa Nykytilanne Attilassa Laitekanta: 8 työasemaa opetusluokassa (ei vapaassa käytössä) 10 työasemaa eri puolilla kirjastoa 2 kpl lähellä käsikirjaston neuvontaa (2. krs) - Tekstinkäsittelyhjelmia vain muutamassa koneessa - Ei ryhmätyötiloja - Tietokonekeskuksen mikroluokka kaukana rakennuksen toisessa päässä; ei neuvontapalvelua Oppimiskeskuksen muodostaminen käsikirjaston yhteyteen Todettiin, oppimisympäristöä on tarkoituksenmukaisinta kehittää käsikirjaston neuvontapisteen yhteyteen 2. kerrokseen. Yksittäisiä työasemia voidaan sijoittaa muihin kerroksiin. Tilat ja työasemat: - työasemat sijoitetaan ikkunaseinille yhteensä 37 kpl - 2. kerroksen mikroluokka on osa oppimisympäristöä ( 8 työasemaa + opettajan kone; skanneri, video/dataprojektori) - 3 kpl ryhmätyöhuoneita muodostettavissa nykyisten työhuoneiden paikalle; jokaiseen ryhmätyöhuoneeseen 1 työasema, joista yhdessä multimedian käyttömahdollisuus Oppimiskeskuksen palvelut - palvelu ja neuvonta järjestyy ainoastaan kirjaston puolesta - kirjaston mikrotuki osallistuu asiakkaille annettavaan neuvontaan - oppimiskeskuksen käytettävyys on hyvä, sillä pääkirjaston aukioloajat ovat pitkät ja laitteille pääsee työskentelemään aamuisin jo klo 8 alkaen
Tilojen muutostarpeet (Liite 6) - päivystyspisteen siirtäminen nk. lasikoppiin ; oven/seinien muutostöitä - äänieristystä parannettava ; esim. äänieristetty lasiseinä (liukuovi?) erottamaan oppimiskeskuspäädyn kerroksen muusta tilasta - kirjahyllykköjen uudelleenjärjestelyjä - lukupaikkojen sijoittelu EU-kokoelmien yhteyteen ja 5. kerrokseen - nykyisistä työhuoneista ainakin 3 kpl siirtyy 3. ja 4. kerrrokseen; mahdollista jo v. 2001 yhden huoneen osalta; loput viimeistään v. 2003, kun IV rakennusvaihe valmistuu ja osa 4. kerroksen tiloista tyhjenee Laite- ja kalustetarpeet - 40 kpl työasemia laitepöytineen ja tuoleineen; yhdessä multimediavarustus - skanneri - video/dataprojektori - ryhmätyöhuoneiden varustaminen ja kalustaminen 3.5. Oppimiskeskus yliopiston IV rakennusvaiheeseen Kirjasto on yhdessä tietokonekeskuksen kanssa päätynyt tilaratkaisuun, jossa muodostetaan tilat oppimiskeskukselle uudisrakennuksen tietotalon 3. kerrokseen. Tietokonekeskus sijoittaa siihen neuvonta- ja asiakaspalvelupisteensä (päivystys klo 10-20 arkisin) ja 135 m2 avointa tilaa työasemia varten, yhteensä kaikkiaan 170 m2. Kirjasto sijoittaa oppimiskeskukseen 2 kpl mikroluokkia yht. 100 m2 ja 8 kpl ryhmätyöhuoneita yht. 120 m2 eli kirjaston osuus on yhteensä 220 m2. Oppimiskeskukselle tulee alustavan suunnitelman mukaan tilaa yhteensä n. 390 m2. Tässä vaiheessa ei ole vielä arvioitu työasemien ym. varusteiden lukumäärää. Kirjasto vastaa oppimiskeskuksessa tiedonhaun ja tiedonlähteiden käytön neuvonnasta. Opintopalvelujen mahdollisesta osallistumisesta oppimiskeskuksen neuvontaan tullaan vielä neuvottelemaan. 4. Johtopäätökset ja toimenpide-esitysten yhteenveto 4.1. Nykytila ja oppimiskeskusidea Opiskelijoilla on tällä hetkellä käytettävissä kirjaston yksiköissä riittämättömästi atk-laitteita ja työskentelytiloja. Nykytilanteessa verkko-opetuksen lisäämisen edellytykset ovat heikot jo pelkästään opiskelijalaitteiden vähäisyyden vuoksi. Kirjastoyksiköissä ei ole lainkaan ryhmätyötiloja. Kirjasto pystyy tarjoamaan tässä vaiheessa vain lukemiseen painottuvaa opiskelumallia. Kirjaston asiakastyöasemissa ei ole ollut vakiovarusteena tekstinkäsittelyohjelmia, joten käyttäjät eivät ole voineet joustavasti työskennellä kirjaston tiloissa, vaan tarvittava materiaali kopioitava ellei sitä voi lainata. Tietokonekeskuksen mikroluokat ovat etäällä kirjastosta, joten yhteistä neuvontapalvelua on hankala järjestää nykyoloissa. Selvityksessä kuitenkin käy ilmi, että nykyisiä tiloja on mahdollista kehittää paremmiksi opiskeluympäristöiksi. Tiloihin voidaan lisätä runsaasti atk-työpisteitä ilman, että joudutaan tekemään suuria rakenteellisia muutoksia. Myös ryhmätyötilaa voidaan järjestää nykyisiin tiloihin vähäisin kustannuksin.
4.2. Tilojen kunnostaminen Hämeenlinnan osasto - Tilat on verkotettava - Opetusluokan ilmanvaihtoa parannettava Lääketieteellinen osasto - B - rakennuksen kirjaston 2. kerroksessa olevat kaksi huonetta tulee korjata äänieristykseltään käyttökelpoisiksi ja kalustettava ryhmätyötiloiksi. - K rakennuksen kirjaston lattia uusittava ja ilmastointia parannettava. - lukupaikkojen ja kirjahyllykköjen uudelleenjärjestelyjä Pääkirjasto - 2. kerroksen päivystyspisteen siirtäminen nk. lasikoppiin ; oven/seinien muutostöitä - äänieristyksen parantaminen; esim. äänieristetty lasiseinä (liukuovi) erottamaan oppimiskeskuspäädyn kerroksen muusta tilasta - kirjahyllykköjen uudelleenjärjestelyjä - lukupaikkojen sijoittelu EU-kokoelmien yhteyteen ja 5. kerrokseen - nykyisten työhuoneiden muuttaminen ryhmätyöhuoneiksi 4.3. Tilojen varustaminen Varustamisen kokonaiskustannukset ovat karkean arvion mukaan yhteensä 720 000,- josta kalusteet n. 170 000,- laitteet n. 550 000,- Yhteenveto: - 82 kpl työasemia ohjelmistoineen, laitepöytineen ja tuoleineen; kolmessa (3) multimediavarustus - 3 skanneria - 3 video/dataprojektoria - 6 ryhmätyöhuoneen kalustaminen - 1 verkkotulostin Tilojen varustamisen kokonaiskustannukset muodostuvat hanke-esityksen arviota lähes kaksi kertaa kalliimmiksi. Varustamista voidaan jakaa useammalle vuodelle, ja mikäli oppimisympäristön ajanmukaistaminen katsotaan prioriteetiksi, voitaisiin hanke-esityksen osa-alueiden määrärahaosuuksia muuttaa. Lähteitä Tampereen yliopiston kirjaston strategia 2000-2004 http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/strategia.html Tampereen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2001-2004 http://www.uta.fi/tts/kehit.html#ttkehit Kuopion yliopiston oppimiskeskus http://www.uku.fi/opk/ Vaasan yliopiston kirjasto. Oppimiskeskuksen suunnittelu http://www.uwasa.fi/kirjasto/oppimis/ Palonen Vuokko: Britannian yliopistojen kirjastot oppimiskeskuksina ja rakennuksina http://www.uwasa.fi/kirjasto/ov/vuokko.html Tarvonen Sari: Oppimiskeskussuunnittelu http://www.uwasa.fi/kirjasto/ov/sari.html Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto: Keskustakampuksen kirjastojen kehittämissuunnitelma 1999-2005. Liite 5: Oppimiskeskus http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/yleinen/index.htm
Liitteet Liite 1 Hanke-esitys 15.2.2000 Liite 2-3 Hämeenlinnan osaston pohjapiirrokset, 1. ja 2. krs (puuttuu) Liite 4-5 Lääketieteellisen osaston pohjapiirrokset, B- ja K-rak. (puuttuu) Liite 6 Pääkirjaston pohjapiirros, Attila 2. krs(puuttuu)
Liite 1 OPPIMISKESKUS UUSI OPPIMISYMPÄRISTÖ Nykytilan kartoitus Oppimiskeskushankkeen suunnittelun lähtökohdaksi on tähän liitteeseen kerätty tietoja Tampeeen yliopiston kirjaston tilasta oppimis- ja opiskeluympäristönä 2000-luvun alussa. Kirjaston paikalliseen asiakaskuntaan kuuluu n. 20 000 opiskelijaa, opettajaa, tutkijaa ja muuta käyttäjää. Kirjastokäyntejä v. 1999 tilastoitiin 689 140 kpl. Tieto- ja viestintätekniikan käytön laajetessa yliopisto-opetuksessa tulee kirjaston tarjota opiskelijoille ja opettajille riittävät ja ajanmukaiset työskentelytilat tarvittavine laitteineen ja ohjelmistoineen, tiedonhaun ja opiskelun ohjausta ja neuvontaa sekä tieto- ja opintomateriaalia verkossa. Tilat ja laitteet ja ohjelmistot Kirjasto toimii useassa yksikössä, ja asiakastyöasemia on pystytty hankkimaan niihin niin vähän, että käyttöä on ollut pakko rajoittaa. Oheisesta taulukosta käy ilmi asiakkaiden käyttöön varattujen mikrotietokoneiden määrä ja niiden sijoittelu. Pääkirjasto - 2 toimipaikkaa 8 työasemaa opetusluokassa 10 työasemaa eri puolilla kirjastoa 4 kpl lähellä neuvontaa Ei ryhmätyötilaa Hämeenlinnan osasto 4 työasemaa erillisessä pienessä huoneessa etäällä neuvonnasta 1 työasema lähellä neuvontaa Ei ryhmätyötiloja Lääketieteellinen osasto - 2 toimipaikkaa 6 työasemaa opetusluokassa 3 työasemaa muissa tiloissa lähellä neuvontaa Ei ryhmätyötiloja Kasvatus- ja kielitieteiden osasto 6 työasemaa käsikirjasto-opetusluokassa, etäällä neuvonnasta 1 työasema lainaussalissa lähellä neuvontaa Ei ryhmätyötiloja Asiakastyöasemia yht. 43 kpl Tekstinkäsittelyohjelmat vain 9 laitteella (pääkirjasto 7 + lääketieteellinen osasto 2 laitetta); muilla voi sähköpostin lisäksi tehdä tiedonhakuja kirjastotietokannoista, CD-ROMtietokannoista ja käyttää Internet-verkosta löytyvää tietoaineistoa. Paperitulosteista peritään maksu. Tiedonhaun tulosten käsittely on periaatteessa tehtävä mikroluokkien koneilla tai kotikoneella. Kirjastossa ei ole lainkaan multimedian käyttöön soveltuvia laitteita. Kirjastossa ei ole yhtään skanneria asiakkaiden käytössä. Oppimiskeskusideaan kuuluu ryhmätyöskentely opiskelijoiden kesken tai opettajan johdolla. Ryhmätyötilassa tarvitaan myös verkkoyhteydet ja -palvelut. Kirjaston yhdessäkään yksikössä ei ole tällä hetkellä varsinaisia ryhmätyöskentelytiloja, ja ryhmätyötä tekevät joutuvat häiritsemään usein muita kirjastonkäyttäjiä.
Tietoaineistot Kirjasto osallistuu Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib ohjelmaan, mutta taloudellisista syistä ei ole voinut täysipainoisesti hankkia käyttöön kaikkea yliopiston opetuksen kannalta tärkeää aineistoa. Tampereen yliopiston virtuaalikirjasto on Virtuaalikirjastoon kuuluva tietokanta, johon on kuvailtu Internet -resursseja kirjasto- ja tietopalvelualalta, informaatiotutkimuksesta, sosiaalitieteistä sekä viestinnästä ja journalismista. Osastokirjastot ylläpitävät omilta tieteenaloiltaan Verkkokäsikirjastoa (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pyynikki/kasikirj/index.html), jonka hyllyille valitaan Internetistä löytyviä hakuteoksia ja kokotekstiaineistoja. Kirjaston TAMCAT -kokoelmatietokantaan on toistaiseksi vain Telnet-yhteys. WWW-käyttö tulee mahdolliseksi v. 2001 alusta, kun kirjasto siirtyy Voyager kirjastojärjestelmään. Tällöin on mahdollista yhdistää tiedonhaku painetusta ja elektronisesta aineistosta samaan käyttöliittymään. Tiedonhankintataitojen koulutus ja neuvonta Tiedonhankintataitojen opetuksessa verkkoa on hyödynnetty parin kolmen viime vuoden aikana. Verkko-oppimateriaalia on laadittu ensimmäisenä kasvatustieteen tiedonhankinnan kursseille (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/pyynikki/kasv/ktkoti.html & http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/hlinna/opas.html). Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valinnaisiin opintoihin kuuluva Kirjaston käytön ja tiedonhankinnan perusteet -kurssin opetusmateriaali (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/opetus/kirjastokurssi/) tuotettiin verkkoon yliopiston opetuksen ja oppimisen kehittämismäärärahojen tuella v. 2000 alussa. Kirjasto kuuluu yliopiston opetuksen ja oppimisen kehityspalvelujen yhteistyöverkostoon, OK verkostoon. Verkkotietopalvelua ryhdytään kehittämään v. 2000 kirjaston strategian mukaisesti. Elektroninen julkaiseminen Uudessa opimisympäristössä kirjasto on paitsi tietoaineiston välittäjä myös sen tuottaja, ja tässä suhteessa Tampereen yliopiston kirjasto on ollut aktiivinen. Kirjasto toimii kustantajana ja ylläpitää virtuaalista kirjakauppaa Granumia. 1990-luvun lopulla perustettuihin väitöskirja- ja tutkielmatietokantoihin pyritään saamaan opinnäytteet kokoteksteinä. Kirjastossa on hyvät valmiudet tukea digitaalisten oppimateriaalien julkaisua ja välitystä.