Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS



Samankaltaiset tiedostot
Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen. Työehtosopimus

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

Teknologiateollisuuden työehtosopimus PALKKARAKENNE 2010 KOULUTUSAINEISTO

Teknologiateollisuuden työehtosopimus PALKKARAKENNEOPAS

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta

PALKKARATKAISU Syksy 2012

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

A L K U L A U S E. Helsingissä, marraskuussa uudistettu painos ISBN

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016

Palkkaratkaisu syksy Info syksy

Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU

KR/MN 1

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä

Jalometallialan palkkausjärjestelmän ylläpito-ohjeet

Palkantarkistukset syksy Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Läsnä Teknologiateollisuus ry Sähköalojen ammattiliitto ry

MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU

Antti-Ville Marttala TEHOKAS JA TOIMIVA PALKKARAKENNE

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINAN TYÖEHTOSOPIMUK- SEN 3. VUODEN PALKANTARKISTUKSIA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9.

Palkkojen tarkistaminen syksy 2010

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen , V-S Teknologiateollisuus ry

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

TOIMIHENKILÖN PALKAN RAKENNE. henkilökohtainen palkanosuus. tehtäväkohtainen palkanosuus

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle

Puolustusministeriön ja Metallityöväen Liitto r.y:n välinen

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN NEUVOTTELUTULOS

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen. Työehtosopimus

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät

Allekirjoituspöytäkirja TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY. TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS ISBN

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET ALKAEN

Puolustusministeriön ja Metallityöväen Liitto r.y:n välinen T Y Ö E H T O S O P I M U S

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N välinen MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET ALKAEN

Työntekijöitä koskevat työehtosopimukset vuosille

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE

Toimipaikkojen lukumäärä Toimihenkilöiden lukumäärä Mettova toimenvaativuusmittari Muu palkkarakenne Yhteensä

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen.

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU

METSÄALAN PALKKAUS KOULUTUSAINEISTO

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N välinen MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

TES: PL: 01 Liite 1

Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus

TUOTANNOLLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Sopimusta sovelletaan aluehallintovirastojen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin.

Työn vaativuuden arviointiprosessi

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:n TYÖNANTAJAT ry:n. METALLITYÖVÄEN LIITTO ry:n. välinen PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Rakennustuoteteollisuuden palkkausjärjestelmä

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 2009

Kääntäjät Vähimmäispalkkasuositus

Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. Suunnitteluala / THa (9) LUOTTAMUSMIEHEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET SEKÄ TIEDOTUS JA TIEDONSAANTI

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS

EDUINFO Pietarsaari

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/ Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

Palkkojen tarkistaminen syksy

1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

Transkriptio:

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS 2010

Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry Puh. (09) 19 231 Puh. 020 77 4001 www.teknologiateollisuus.fi www.metalliliitto.fi 3. painos ISBN 978-952-238-035-7 Esaprint Oy, Tampere, 2010

SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 4 Sivu 1 TÖIDEN VAATIVUUDEN MÄÄRITYS KARKEARYHMITTELYN AVULLA... 5 2 TYÖNTEKIJÄN PERUSPALKKA 2.1 Työkohtainen palkan osuus... 8 2.2 Henkilökohtainen palkan osuus... 8 3 PALKKAUSTAVAT 3.1 Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka... 10 3.2 Suorituspalkat... 11 4 TULOSPALKKIOLISÄT... 11 5 YLLÄPITO... 11 KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 3

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 YLEISTÄ Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkamääräysten pohjalta liitot ovat yhdessä laatineet tämän karkearyhmittelyn palkkarakenneoppaan ennen kaikkea pienten työpaikkojen käyttöön. Alan työehtosopimuksen mukainen palkkarakenne on laadittu vastaamaan työpaikkojen tarpeita, arvostuksia ja käsityksiä. Sen avulla toteutetaan oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkojen porrastusta työpaikoilla. Oikeudenmukainen palkkaus edellyttää työntekijöiden palkkojen porrastamista töiden vaativuudet ja työntekijöiden pätevyys huomioon ottaen. Samapalkkaisuusperiaatteen mukaan samasta työstä ja samasta pätevyydestä tulee eri henkilöille maksaa sama palkka. Samapalkkaisuusperiaatteen mukaan myös vaativammasta työstä ja paremmasta pätevyydestä tulee maksaa parempi palkka. Työntekijän palkka muodostuu alan työehtosopimuksen mukaan hänen tekemiensä töiden vaativuuden ja hänen pätevyytensä perusteella. Tässä oppaassa työpaikkoja opastetaan työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen määritykseen karkearyhmittelyä käyttäen seuraavasti: 1) Töiden vaativuuksien määritys karkearyhmittelyä käyttäen... 2) Työntekijän peruspalkan määritys: työkohtaisen ja henkilökohtaisen palkan osuuden määritys 3) Palkkaustapojen valinta: työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ja suorituspalkat... Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 7, 8 ja 9 :stä löytyvät palkkauksen perusteet. Lisäksi liittojen yhteisestä palkkarakenteen koulutusaineistosta löytyy tarvittaessa täydentävää tietoa alan palkkarakenteesta ja sen käytöstä. 4 KARKEARYHMITTELYOPAS 2010

1 TÖIDEN VAATIVUUDEN MÄÄRITYS KARKEARYHMITTELYN AVULLA Töiden vaativuuksien määrityksessä edetään seuraavasti: 1) Sovitaan karkearyhmittelyn käytöstä luottamusmiehen kanssa. Jos työ - paikalla ei ole luottamusmiestä, asiasta sovitaan työntekijöiden kanssa. 2) Laaditaan työpaikan tavanomaisten töiden ja/tai työtehtävien luettelo. Jos halutaan selvittää yksityiskohtaisemmin töiden ja työtehtävien rajausta ja sisältöä, voidaan näistä tehdä työnkuvauksia ja määrittää vaativuudet kuvausten perusteella. TYÖ/TEHTÄVÄLUETTELO Työ/tehtävä Vaativuusryhmä Huomautuksia 3) Määritetään luetteloon merkittyjen töiden ja/tai työtehtävien vaa tivuus - ryhmät karkearyhmittelyssä olevien määritelmien perusteella. Vaativuuden määritys tehdään yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 5

Työnvaativuusryhmä I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työtiloissa. Työnvaativuusryhmä II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta työn sujumisesta sekä vaikeissa olosuhteissa tehtävät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt. Työnvaativuusryhmä III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolosuhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuhteissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt. Oppimisaika Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika. Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika. Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella. Lyhyehkön käytännön kokemuksen edellyttämillä töillä tarkoitetaan töitä, joita osataan tehdä enintään yhden (1) vuoden pituisen kokemuksen ja/tai koulutuksen jälkeen. Normaalin ammattitaidon edellyttämillä töillä tarkoitetaan töitä, joita osataan tehdä enintään kahden (2) vuoden kokemuksen ja/tai koulutuksen jälkeen. Hyvän ammattitaidon edellyttämillä töillä tarkoitetaan töitä, joita osataan tehdä enintään neljän (4) vuoden kokemuksen ja/tai koulutuksen jälkeen. Monipuolisen ja hyvän ammattitaidon edellyttämillä töillä tarkoitetaan töitä, joita osataan tehdä yli neljän (4) vuoden kokemuksen ja/tai koulutuksen jälkeen. Vastuu Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineestä. Työn edellyttämä vastuu on kokonaisvastuun perusteella jaettu kolmeen portaaseen. Normaali vastuu edellyttää normaalia huolellisuutta ja tarkkuutta. Melkoinen vastuu edellyttää melkoista huolellisuutta ja tarkkuutta. Suuri vastuu edellyttää suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Työlle on ominaista itsenäisten ratkaisujen teko. 6 KARKEARYHMITTELYOPAS 2010

Työolosuhteet Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista. Vaativuusportaan määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella. Tavanmukaisilla työolosuhteilla tarkoitetaan työolosuhteita, joissa ei esiinny mainittavia olosuhdehaittoja, ei ainakaan häiritsevässä määrin. Vaikeahkoilla työolosuhteilla tarkoitetaan työolosuhteita, joissa tehtävät työt ovat melko raskaita ja/tai työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja häiritsevässä määrin. Vaikeilla työolosuhteilla tarkoitetaan työolosuhteita, joissa tehtävät työt ovat joko raskaita tai erittäin raskaita ja/tai työpaikalla esiintyy työntekoa haittaavia tai voimakkaasti haittaavia olosuhteita. 4) Töille ja/tai työtehtäville määritetyn työnvaativuusryhmän mukaiset työkohtaiset palkat löytyvät työehtosopimuksen 7 :n 3 momentista. Työpaikalla voidaan sopia myös korkeampien työkohtaisten palkkojen käytöstä TES:n sallimissa rajoissa. Karkearyhmittely Työkohtaisen tuntipalkan suhteellinen suuruus % 134,0 115,8 100,0 I II III Työnvaativuusryhmä Kuva 1. Karkearyhmittely 5) Uusien töiden vaativuuksien määritys. Uusien töiden vaativuudet määritetään vertaamalla niitä kohdan 2) töiden vaativuuksiin. KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 7

2 TYÖNTEKIJÄN PERUSPALKKA Peruspalkka on määriteltävä jokaiselle työntekijälle. Peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus. Työntekijän peruspalkan rakenne hko henkilökohtainen palkanosuus tko työkohtainen palkanosuus pp peruspalkka Kuva 2. Työntekijän peruspalkan rakenne 2.1 TYÖKOHTAINEN PALKAN OSUUS Työntekijän työkohtainen palkan osuus määräytyy työntekijän pääsääntöisesti tekemien töiden perusteella. Työkohtaisen palkan osuuden suuruus on sen työnvaativuusryhmän mukainen työkohtainen tuntipalkka, jota työtä työntekijä pääsääntöisesti tekee. Työ/tehtäväluettelosta valitaan henkilön työkohtaiseksi osuudeksi se työ/tehtävä, jota henkilö pääsääntöisesti tekee. 2.2 HENKILÖKOHTAINEN PALKAN OSUUS Työntekijän henkilökohtainen palkan osuus määräytyy työntekijän pätevyyden arvioinnin perusteella. Pätevyyden arviointia varten tulee työnantajan laatia yrityskohtainen pätevyyden arviointijärjestelmä, missä arvioitavina tekijöinä käytetään ammatinhallintaa, monitaitoisuutta, työtulosta ja huolellisuutta. Esimerkki yrityskohtaisesta pätevyyden arviointijärjestelmästä Jokaisesta pätevyystekijästä ympyröidään se pistemäärä, joka vastaa työntekijän tasoa kyseessä olevan tekijän kohdalla. 8 KARKEARYHMITTELYOPAS 2010

PÄTEVYYDEN ARVIOINTI Arvioitavan nimi Arvioitsija Pvm. Pätevyystekijä Alle keskitason Keskitasoa Yli keskitason Ammatinhallinta 4 8 12 Monitaitoisuus 4 8 12 Työtulos 10 20 30 Huolellisuus 3 6 9 Summapistemäärä pistettä Painoarvoja voidaan muuttaa yritystarpeiden mukaan. Pätevyyden arviointi ja henkilökohtaisen osuuden määrittely tehdään säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kerran vuodessa. Summapisteiden perustella työntekijät jaetaan kolmelle eri portaalle saamiensa summapisteiden perusteella oheisen taulukon avulla. Työntekijöiden henkilökohtaisen palkanosuuksien jakautuminen eri portaille (3-portainen taulukko) Nimi Alle keskitason osuus ~25% Keskitasoa osuus ~50% Yli keskitason osuus ~25% Summapisteet Henkilökohtainen osuus 3 % 14 % 25 % % Työntekijän henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkan osuudesta. Työpaikkakohtaisesti työntekijöille prosentteina määritettyjen henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvo on 11 17 prosentin välillä. Henkilökohtaisen palkan osuuden euromääräinen suuruus lasketaan työntekijän työkohtaisesta palkan osuudesta. KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 9

Esimerkki peruspalkan määrityksestä karkearyhmittelyllä (II pkl)... Pääsääntöisesti tekemiensä töiden perusteella työntekijä sijoittuu työnvaativuusryhmään kaksi (II). Työkohtaisen osuuden suuruus löytyy TES 7 :n 3 momentista. Hänen pätevyyteensä perustuva henkilökohtainen osuus on 14 %. Työkohtaiseksi osuudeksi tulee Henkilökohtaiseksi osuudeksi tulee Peruspalkka *TES 2009 2012. 9,24 /t* 1,29 /t 10,53 /t 3 PALKKAUSTAVAT Työntekijän kokonaispalkka määräytyy työpaikalla valitun tai valittujen palkkaustapojen perusteella. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa määritellyt palkkaustavat ovat aikapalkka ja erilaiset suorituspalkat. 3.1 TYÖNTEKIJÄN HENKILÖKOHTAINEN AIKAPALKKA Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalkkaosuudesta. Henkilökohtaisen aikapalkan on oltava vähintään peruspalkan suuruinen. Yrityksen palkkapolitiikka määrittelee aikapalkkaosuuden suuruuden. Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkan osuuden periaatteiden mukaisesti. Aikapalkan rakenne Palkka apo aikapalkkaosuus hko henkilökohtainen palkan osuus tko työkohtainen palkan osuus pp peruspalkka ap aikapalkka Pätevyys Kuva 3. Aikapalkan rakenne 10 KARKEARYHMITTELYOPAS 2010

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä tai ellei työntekijän kanssa toisin sovita. 3.1 SUORITUSPALKAT Työehtosopimuksen 9 :n 3 momentissa on määritelty erilaisten suorituspalkkojen rakenteet ja hinnoitteluperusteet. 4 TULOSPALKKIOLISÄT... Työehtosopimuksen 9 :n mukaan määriteltyjä palkkaustapoja voidaan täydentää käyttämällä tulospalkkiolisää ja sopimalla sen käyttämisestä työpaikalla, katso TES:n 10 6 mom., kohta E. 5 YLLÄPITO Yrityksessä tehtävien töiden vaativuudet ja työntekijöiden pätevyyteen perustuvat henkilökohtaiset osuudet on pidettävä ajan tasalla säännöllisin väliajoin (esimerkiksi kerran vuodessa) tapahtuvin määrityksin. Keskeistä on, että työntekijä tietää, miten hänen palkkansa muodostuu ja miten hänen tekemänsä työ ja pätevyys vaikuttavat palkan suuruuteen. KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 11