ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 114/08/2 Dnro Psy-2007-y-118 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 114/08/2 Dnro Psy-2007-y-118 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Päällysnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sievi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 5 Varastointi ja jätteet... 7 Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja ympäristön maankäyttö...7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö ja vedenlaatu... 8 Vaikutukset vedenlaatuun ja veden käyttökelpoisuuteen... 9 Kalasto ja kalastus... 9 Ympäristöriskit... 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 10 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset... 10 Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 11 Hakemuksen täydennykset... 11 Hakemuksesta tiedottaminen... 11 Lausunnot... 11 Muistutus... 14 Hakijan vastineet... 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 KÄSITTELYRATKAISU... 14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 14 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 15 Lupamääräykset... 15 Päästöt vesiin... 15 Päästöt ilmaan ja melu... 16 Varastointi ja jätteet... 16 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 16 Tarkkailut... 17 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito...17 Korvaukset... 18 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 18 Luvan voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen...18 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Käsittelyratkaisun perustelut... 18 Luvan myöntämisen edellytykset... 19 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 19 Lupamääräysten perustelut... 19 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 21 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 21 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET...21 KÄSITTELYMAKSU... 21 Ratkaisu... 21 Perustelut... 21 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on 10.8.2007 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Päällysnevan 40,6 ha:n suuruiselle turvetuotannolle. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Sievin kunnan Kiiskilän kylässä noin 21 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa. Lisäksi hakija on tehnyt ojasopimukset kolmen tilan kanssa. Sievin kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Päällysnevan alueella ei ole kaavamerkintöjä. Päällysnevan itä- ja kaakkoispuolella on moottorikelkkareitti. Suon koillispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitsee Pesänevan luonnonsuojelualue (SL). Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Päällysnevan turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 38,2 ha, sekä kahdesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 2,4 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Turvetuotanto päättyy suunnilleen vuonna 2035. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään,

asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunumenetelmällä. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 20 000 m 3 päätuotteena jyrsinpolttoturve. Alueella olevan turpeen energiasisältö on noin 460 000 MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen käyttöpaikkoina ovat Haapavedellä, Kokkolassa ja Pietarsaaressa sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Päällysnevan puhdistetut vedet johdetaan laskuojan kautta alapuoliseen vesistöön reittiä Joutsenoja Pahaoja Syväoja Vääräjoki. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Laskeutusaltaan valuma-alue on 50 ha, mitoitusvirtaama 150 l/s, leveys 15 m ja pituus 71 m. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,8 ha ja valuma-alue 45 ha. Kentän pintaala on 3,8 % valuma-alueestaan. Kenttä on osittain metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Päällysnevan alue on sarkaojitettu 1980-luvulla. Nykytilanteessa hankealueen päästöjä vesistöön voidaan arvioida metsäojitettujen suoalueiden vedenlaatutietojen perusteella. Etelä-Suomessa metsätalouskäytössä ole-

vien valuma-alueiden vedenlaatu (mediaanipitoisuudet) on Saukkosen ja Kortelaisen (1995) tutkimuksen mukaan seuraava: kiintoaine 3,9 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l (Metsäntutkimuslaitos 2002). Mainitun vedenlaadun perusteella keskimääräisen valunnan 1 mm/vrk (valuma noin 12 l/s km 2 ) mukaan laskien Päällysnevan hankealueelta (40,6 ha) huuhtoutuu nykytilanteessa noin 1,5 kg/vrk kiintoainetta, 11 kg/vrk orgaanista ainetta (COD Mn ), 0,3 kg/vrk typpeä ja 0,01 kg/vrk fosforia. Kuntoonpanovaiheessa suurin osa vesistöpäästöistä aiheutuu suon peruskuivatuksesta. Päällysnevan hankealue on sarkaojitettu jo aiemmin, joten varsinaista suon kuivatusojitusta kuntoonpanovaiheeseen ei sisälly. Kuntoonpano koostuu lähinnä sarkaojien perkauksesta, pintakasvillisuuden poistosta ja vesiensuojelurakenteiden rakentamisesta. Hankealueen kuntoonpanovaiheen vesistöpäästöjä ei siten ole erikseen tarkasteltu. Päällysnevan tuotantovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen soiden vuosien 2000 2006 tarkkailuaineiston perusteella. Päällysnevan (40,6 ha) tuotantovaiheen bruttopäästöt (sisältää luonnonhuuhtouman) ovat 3 400 kg/v COD Mn, 700 kg/v kiintoainetta, 6 kg/v fosforia ja 180 kg/v typpeä. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat noin 390 kg/v kiintoainetta, 3 kg/v fosforia ja 90 kg/v typpeä. Syväjoen valuma-alueelle ei tule muuta pistekuormitusta. Muu kuormitus on maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitusta. 5 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus

ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (20 000 m 3 ) vastaa noin 165 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa Pesänevan yksityistietä pitkin seututielle nro 760 (Reisjärvi Sievi) ja edelleen valtatietä nro 28 Haapaveden tai Kokkolan ja Pietarsaaren suuntaan. Valtatieltä nro 28 on seututieyhteys nro 793 Haapavedelle. Työmaa- ja metsäautotien varteen ei sijoitu asutusta. Pesänevantien alkupäässä on pysyvää asutusta. 6

Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittuja siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 18 300 litraa. Samanaikaisesti tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 122 litraa sekä muita voiteluaineita noin 26 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1 000 kg. Toiminnasta syntyy vuosittain jäteöljyjä 122 litraa, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 6 kg, aumamuovia 1 000 kg, rautaromua 80 kg ja sekajätettä 1 000 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojastoista kunnossapitotarkoituksessa nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila Nykytilassa hankealue on kokonaan sarkaojitettua. Päällysnevan ojitustyöt turvetuotantoa varten aloitettiin jo vuonna 1981, jolloin ojitettu kokonaispinta-ala oli 40,8 ha. Alue oli metsäojitettua suota jo ennen turvetuotantoa varten tehtyä sarkaojitusta. Nykytilassa hankealue on etupäässä mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa. Asutus ja ympäristön maankäyttö Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Lähimmät kaksi vakituista asuntoa sijaitsevat noin 1 500 1 800 metrin etäisyydellä alueen lounaispuolella. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Pellot sijoittuvat etäälle talouskeskusten lähiympäristöön. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa.

Päällysnevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on melko vähäinen. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista ja sallittua. 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Päällysnevan lähiympäristössä ei sijaitse suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia luokiteltuja alueita. Päällysnevan koillispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitsee Pesänevan Natura 2000 -alue (FI1002013), joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Lisäksi noin 2,3 km:n etäisyydellä tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsee Isokankaan (HSO110121) harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Pitkien etäisyyksien vuoksi Päällysnevan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Päällysnevan läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia lampia. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei myöskään sijaitse vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue tuotantoalueen länsipuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä. Isokankaan 8,1 km 2 :n suuruinen pohjavesialue (1174651) kuuluu luokkaan I. Toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Vesistö ja vedenlaatu Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Päällysneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen (53) Vääräjoen valuma-alueella (53.09) ja siellä tarkemmin Syväjoen valuma-alueella (53.097). Hankealueen vedet johdetaan laskuojasta Joutsenojaa pitkin Pahaojaan ja siitä edelleen Syväojaa Vääräjokeen, joka sijaitsee noin 11 km:n päässä tuotantoalueesta. Syväojasta käytetään myös nimeä Syväjoki. Vääräjoen valuma-alueen pinta-ala on 931 km 2 ja järvisyys 1,7 %. Syväjoen valuma-alueen pinta-ala on 115,5 km 2 ja järvisyys 1,6 %. Pahaojan valuma-alue on noin 4,5 km 2, josta hankealue muodostaa noin 9 %. Hankealueen osuus koko Syväjoen valuma-alueesta on 0,35 %. Pahaojan vuotuiseksi keskivirtaamaksi on arvioitu 36 l/s ja Syväjoen keskivirtaamaksi 929 l/s. Kesä syyskuussa Pahaojan keskivirtaamaksi on arvioitu 10 l/s, keskialivirtaamaksi 1,1 l/s ja keskiylivirtaamaksi 234 l/s sekä Syväjoen keskivirtaamaksi 461 l/s, keskialivirtaamaksi 29 l/s ja keskiylivirtaamaksi noin 6 m 3 /s. Syväjoen valuma-alueen maankäyttö on metsätalouspainotteista. Vesistökuormitus on pääosin maa- ja metsätalouden hajakuormitusta. Syväjoen valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. Vääräjoen valuma-alueella sijaitsevat Vapo Oy:n Rautamullansuon toiminnassa oleva turvetuotantoalue Reisjärven kunnan puolella ja Tuppuranevan toiminnassa oleva turvetuotantoalue Sievissä. Lisäksi Vääräjoen valuma-alueella sijaitsevat Niittylammennevan (Tokonsalo) ja Tuppuranevan (Maatalousyhtymä Valtonen) turvetuotantoalueet. Vapo Oy:n Osmalamminnevan tuotantoalueelle on 16.6.2008 myönnetty ympäristölupa. Päällysnevan purkureitin vedenlaatua hakija on tarkkaillut vuosina 1993 1994 Joutsenojassa, Pahaojassa ja Syväojassa. Vedenlaatu oli tuolloin keskimäärin humus-, ravinne- ja rautapitoista. Korkeimmat kokonaistyppi-

ja rautapitoisuudet havaittiin kesällä 1994. Korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet puolestaan havaittiin kevään kierroksella. Keväällä 1994 korkein fosforipitoisuus (40 µg/l) havaittiin Pahaojan havaintopisteessä. Syväojassa pitoisuus (19 µg/l) oli kuitenkin huomattavasti pienempi. Pahaojan ja Syväojan kiintoainepitoisuudet olivat selvästi koholla kevään ja kesän näytekierroksilla, mutta Joutsenojan kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin melko pieniä. Vesi oli selvästi hapanta, alhaisin ph-arvo (4,4) havaittiin Syväojassa talvella 1993. Ympäristöhallinnon vuosien 2000 2003 käyttökelpoisuusluokituksessa Vääräjoki kuuluu luokkaan välttävä. Isosuon havaintopiste sijaitsee noin 11 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta ja Jokikylän piste noin 19 km:n etäisyydellä. Vuosina 1982 1984 Vääräjoen happipitoisuus oli keskimäärin hyvä. Vesi oli hapanta, lievästi sameaa ja humuspitoista. Keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat korkeita ja kesäajan pitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Myös rautapitoisuudet olivat korkeita. 9 Vaikutukset vedenlaatuun ja veden käyttökelpoisuuteen Päällysnevan päästöjen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Pahaojassa ja Syväjoessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Päällysnevan turvetuotantoalueen vesien johtamisen suurimmat vaikutukset ilmenevät Joutsenojassa ja Pahaojassa. Pahaojan suulla turvetuotannon päästöt kohottavat vuositasolla veden kokonaisfosforipitoisuutta noin 3 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta noin 80 µg/l ja veden kiintoainepitoisuutta noin 0,3 mg/l. Kesän tuotantokaudella turvetuotanto kohottaa fosforipitoisuutta noin 5 µg/l, typpipitoisuutta 120 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,6 mg/l. Päällysnevan turvetuotanto kohottaa ravinnepitoisuuksia noin 9 %. Turvetuotannon vaikutukset purkuvesistön kiintoainepitoisuuteen ovat vähäiset. Syväjoen suulla Päällysnevan turvetuotanto kohottaa kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla noin 0,1 µg/l ja typpipitoisuutta noin 3 µg/l. Kesällä pitoisuuslisäykset ovat noin 0,2 µg/l fosforia ja 5 µg/l typpeä. Kiintoaineen pitoisuusvaikutukset ovat vähäiset (<0,02 mg/l). Päällysnevan vesistöpäästöt eivät vaikuta Syväjoen vedenlaatuun ja tilaan merkittävästi. Päällysnevan lähiympäristössä ei ole asutusta, joten turvetuotantotoiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Päällysnevan turvetuotannon vaikutukset alapuoliseen vesistöön eivät ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesisidonnaiseen käyttöön. Hankealueen vesien vaikutukset ojien tai joen vedenlaatuun ovat vähäiset. Rantakiinteistöjen käytölle ei ole arvioitu aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Kalasto ja kalastus Päällysneva sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä Vääräjoesta ja suon kalataloudelliset vaikutukset rajoittuvat sen alapuolisiin ojiin. Joutsen- ja Pahaoja ovat pieniä ojia, joilla ei ole erityisempää kalataloudellista merkitystä. Syväojan kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauesta, ahvenesta, lahnasta ja särjestä, joiden kantoihin kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Sy-

väojassa voi esiintyä myös harjusta ja rapua, mutta niiden esiintymisestä ei ole varmuutta. Päällysnevan kuormituksella ei hakemuksen mukaan ole havaittavaa vaikutusta Syväojan kalastukseen tai kalojen käyttökelpoisuuteen. Päällysnevan kuormitus, suon sijainti ja purkuvesistön luonne huomioon ottaen kuormituksen kala- ja raputaloudelliset vaikutukset eivät hakemuksen mukaan edellytä korvaus- tai kompensaatiotoimia. 10 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan kohdistuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Päällysnevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Hakijan ilmoituksen mukaan Päällysnevan olosuhteissa kalataloudelliselle vaikutustarkkailulle ja pöly- ja melutarkkailulle ei ole tarvetta. Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset Päällysnevan turvetuotannosta ei tule hakijan mukaan aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen (HE 84/1999) mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan

on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakija on todennut olevan tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hankealueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on hakijan mukaan perusteltu syy. Hakija on esittänyt vakuudeksi 5 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 5.9.2007 täydentänyt hakemusta pintavalutuskenttää koskevilla suunnitelmapiirustuksilla. Hakija on 7.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on 27.8.2008 toimittanut kartan virtaamansäätöpatojen paikoista, mikäli padot määrättäisiin lupapäätöksessä tehtäviksi. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sievin kunnassa 6.9. 8.10.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 6.9.2007 paikallislehti Sieviläisessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sievin kunnalta sekä Sievin kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää. Tuotannon suuntaaminen aikaisemmin ojitetulle alueelle on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 -ohjelman mukaista. Vesiensuojelumenetelmäksi on suunniteltu ojitetulle alueelle perustettava kenttä. Suunnitelmassa ei ole lisäselvityksestä huolimatta tarkempaa kuvausta, montako ja miten syviä ojia pintavalutuskentällä on ja miten ja millä ne aiotaan tukkia. Varmaa etukäteistietoa ei ole, saadaanko kentästä toimivaa. Vääräjoen valuma-alueella on muitakin turvetuotantoalueita, Vapo Oy:n Rautamullansuo ja Tuppuraneva sekä yksityisten Tuppuraneva ja Niittylammenneva. Alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Päällysneva kuuluu valmisteilla olevaan Maasydämen ja Syyryn osayleiskaavan

alueeseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä. Kaavan valmisteluaineistossa hakemuksen mukainen turvetuotantoalue on osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi EO. Alueella ei ole kulttuuriympäristökohteita. Osayleiskaavan selvityksessä aluetta ei pidetty maisemallisesti merkittävänä. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole, että suunnitellulla turvetuotantoalueella olisi arvokkaita tai uhanalaisia lajeja. Suojeluohjelmien kohteet ovat kohtuullisen etäällä Päällysnevasta, joten ottotoiminnasta ei aiheudu Pesänevan Natura 2000 -alueelle sen valintaperusteena olleiden luontotyyppien ja lajiston heikentymistä. Hakemussuunnitelmaan olisi tullut sisältyä selvitys suunnittelualueen luonnonoloista ja minkälaiseen selvitykseen havainnot perustuvat. Pintavalutuskenttä pumppaamoineen on tehtävä valmiiksi siten, että vedet voidaan johtaa ja pumpata kentälle jo kunnostusvaiheessa. Kentällä olevien ojien tukkiminen on syytä tehdä joka tapauksessa mahdollisimman pian eroosioriskin pienentämiseksi. Tukkiminen on tehtävä niin, ettei ojittamaton alue vaurioidu eikä painu. Kentän tehoa on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitetyin tavoin. Laskeutusallas on mitoitettu oikein, ja on hyvä, että alueelle on suunniteltu sekä laskeutusallas että erillinen pumppausallas. Toimintaan tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjaan on tehtävä asianmukaiset merkinnät toiminnasta ja vuosittain on tehtävä päiväkirjamerkinnöistä koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Lupamääräysten tarkistaminen voidaan tehdä esimerkiksi vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin myös Tuppuranevojen tarkistamishakemukset jätetään. Kuntoonpanotöihin ryhtymisestä on ilmoitettava ympäristökeskukselle ennakkoon. Lupahakemuksen tarkkailuohjelmasta ei käy ilmi, toteutetaanko vesistötarkkailua vuosittain vai vain määrävuosina. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että alapuolisen vesistön vedenlaatua tarkkaillaan suon kuntoonpanovaiheessa sekä tuotantovaiheessa samoina vuosina kuin Päällysnevalla on päästötarkkailua. Vesistötarkkailun havaintopaikan näytteenottokertoja tulee lisätä yksi kesä heinäkuulle niin, että näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelmassa ei ole mainittu, missä joessa havaintopaikka sijaitsee. Vesistötarkkailuun valitun havaintopaikan nimi, Päällysneva 2, on muutettava niin, että nimestä käy ilmi, missä joessa havaintopaikka sijaitsee, esim. Pahaoja, Päällysnevan ap. Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että toiminnan vaikutukset vesienjohtamisreitillä ovat havaittavissa lähinnä yläosan ojissa, joiden kalastuksellinen merkitys on pieni. Kuormitus on ennalta arvioiden myös vedenlaatuun nähden siinä määrin vähäistä, ettei kalataloudellinen kompensaatio ole yleisen kalatalousedun näkökulmasta tarpeen. 12

Jatkuva kalataloustarkkailu ei ole tarpeen. Kalaston koostumus ja ravun esiintyminen Vääräjoen yläpuolisella purkureitillä on kuitenkin selvitettävä ennen kunnostuksen aloittamista esimerkiksi koekalastuksin ja -ravustuksin. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. 13 3. Sievin kunnan ympäristölautakunta ja 4. Sievin kunnanhallitus Lausunnon antajat ovat todenneet, ettei luvan myöntämiselle ole estettä, kun lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavaa: Tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet tulee rakentaa ja huoltaa siten, että kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen tuotantoalueelta Syväojaan ja Vääräjokeen voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti. Luvassa tulee antaa tarpeelliset määräykset tuotantoalueiden vesien aiheuttaman vesistökuormituksen tarkkailusta siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa reagoida käytettävien vesiensuojelutoimenpiteiden riittämättömyyteen. Tarkkailutulokset tulee lähettää tiedoksi myös Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa esitetty tuotantoalue sisältyy Sievin kunnassa vireillä olevaan Maasydämen ja Syyryn yleiskaava-alueeseen. Kaavaluonnoksessa tuotantoalue on merkinnällä EO, maa-ainesten ottoalue. Näin ollen lupahakemuksen toiminta on kaavaluonnoksen mukaista. Kaavaluonnoksessa tuotantoalueen eteläpuolella, noin 450 metrin etäisyydellä tuotantoalueen rajasta on sm-merkinnällä osoitettu muinaismuistolain mukaisesti rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, jonka aluetta koskevasta maankäyttösuunnitelmasta tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Suunnitelman mukaisesta turpeen tuotannosta ei kuitenkaan ennalta arvioiden voida katsoa aiheutuvan vaaraa kyseiselle alueelle. Muutoin tuotantoaluetta ympäröivät alueet ovat kaavaluonnoksessa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Toiminnanharjoittajan tulee osaltaan huolehtia turpeen kuljetukseen käytettävän metsäautotien kunnossapidosta. Tarvittaessa tietä pitää kastella siten, ettei kuljetuksesta aiheudu pölyhaittaa tien varressa sijaitsevalle asutukselle. Pohjavesialueella pölyn sitominen suolaamalla on kielletty. Mikäli toiminnasta kuitenkin ympäristönsuojelutoimenpiteistä huolimatta aiheutuu vaaraa tai haittaa alapuolisten vesistöjen kalastukselle tai muulle vesistön käytölle, tulee luvassa antaa tarpeelliset määräykset haitan korvaamisesta. 5. Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä Terveydenhuoltokuntayhtymän terveysvalvonta on todennut, että Päällysnevan ja asutuksen välinen etäisyys on 1 500 1 800 metriä ja välissä on melu- ja pölyhaittaa estävää kasvillisuutta. Terveydensuojelulain nojalla julkaistun Asumisterveysohjeen (STM 1:2003) mukaan päiväaikaisen (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvo asuinhuoneistossa on 35 db ja yöaikaisen (klo 22 7) 30 db. Toimintaan liittyvä liikenne ei saa aiheuttaa kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle.

14 Muistutus 6. Sievin osakaskunta Osakaskunta on edellyttänyt, että ympäristölupaa myönnettäessä kaikki ympäristövaikutukset otetaan huomioon, etenkin vaikutukset Vääräjoen kala- ja raputaloudelle, koska Vääräjoki on merkittävä virkistyskalastus- ja ravustuskohde Sievissä. Vesistön tarkkailussa tulee kiinnittää huomiota kalataloudellisiin vaikutuksiin. Osakaskunnalle on toimitettava tulokset veden tarkkailusta. Osakaskunnalla on vireillä ympäristökeskuksen kanssa Vääräjoen kunnostushanke. Turvetuotannon voimakas lisääminen saattaa mitätöidä kunnostustoimenpiteiden hyödyt. Osakaskunta on esittänyt kalatalousmaksun määräämistä hakijan maksettavaksi. Hakijan vastineet Hakija on ympäristölupavirastoon 23.10.2007 toimittamassaan vastineessa esittänyt, että hankealue on ensin metsäojitettu ja sitten turvetuotantoa varten sarkaojitettu. Hakijan mielestä selvitykset lupaharkinnalle ovat riittävät. Lausunnoissa ja muistutuksissa ei ole vastustettu luvan myöntämistä. Yleinen kalatalousetu ei vaadi kalatalousmaksua. Hoitovelvoitteelle ja rahakorvaukselle ei ole perusteita. Hakija on ympäristölupavirastoon 27.8.2008 toimittamassaan vastineessa katsonut, että hankkeen pienen koon vuoksi erillisiä virtaamansäätöpatoja ei ole tarpeen rakentaa alueelle. Altaan rakenteissa on jo virtaamaa säätävät rakenteet (settipato), ja lisäksi virtaamaa säätävät tehokkaasti päisteputket ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen vesien käsittely hoidetaan pintavalutuskentällä. Tuotantoalueen pituuskaltevuus on suurehko ja alue on valmiiksi ojitettu, joten tehokasta lietteenlaskeutumisalaa on mahdoton järjestää virtaamansäätöpadoilla. Mikäli hakijan ensisijaista esitystä ei hyväksytä, alueelle asennetaan kaksi Klöven-mitoituksen mukaista virtaamansäätöpatoa. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Sievin ympäristölautakunnan vaatimus hakijan velvoittamisesta huolehtimaan osaltaan turvekuljetuksiin käytettävän metsäautotien kunnossapidosta jätetään tutkimatta. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Päällysnevan turvetuotantoon Sievin kunnassa Vääräjoen vesistöalueella hakemukseen

liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalue ilmenee päätöksen karttaliitteestä (liite 3). Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 40,6 ha. 15 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava lupamääräyksessä 2 mainitun piirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Joutsenojaan, joka laskee Pahaojan ja Syväojan kautta Vääräjokeen. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:6 000 ja sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan, pumppausaltaan ja ympärivuotisesti käytössä olevan, pinta-alaltaan vähintään 1,8 ha:n suuruisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän alapuoliseen laskuojaan on asennettava mittapato. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava 27.8.2008 ympäristölupavirastoon toimitetun tuotantoalueen muutospiirustuksen mukaisesti virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava sekä tehtävä virtausohjaimia. 4. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 5. Laskeutusallas ja pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on läjitettävä siten, ettei se pääse vesistöön. Altaan ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. 16 Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Sievin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 17 Tarkkailut 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Toiminnan vaikutusta vesistössä on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu on aloitettava olemassa olevan tilanteen kartoituksella ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Vesistötarkkailun havaintopaikan näytteenottoon on lisättävä yksi kerta kesä heinäkuulle hakemussuunnitelmassa esitetyn lisäksi. Ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista on selvitettävä kalaston koostumus ja ravun mahdollinen esiintyminen turvetuotantoalueen ja Vääräjoen välisellä alueella Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja kalataloudellisen selvityksen osalta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotantotoiminta päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.3.2018 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys Päällysnevan turvetuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon, rapukantaan ja virkistyskäyttöön. Hakemukseen on sisällytettävä vesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma kustannusarvioineen, mikäli tarkkailun perusteella tehdyissä tarkkailuraporteissa puhdistusteho on todettu riittämättömäksi. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio muista toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Metsäautotien kunnossapitoa koskevat kysymykset kuuluvat yksityisistä teistä annetun lain piiriin kuuluviin asioihin, minkä vuoksi Sievin ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen kunnossapitoa koskeva vaatimus on jätettävä ympäristölupaviraston toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

19 Luvan myöntämisen edellytykset Päällysnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaisuudessaan jo sarkaojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Tämä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Päällysnevan olosuhteissa. Turvetuotantoalueen sijoittamiselle ei ole kaavallisia esteitä. Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvalle Pesänevan soidensuojelualueelle eikä Isokankaan harjujensuojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle, koska ne sijaitsevat yli kahden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Kun otetaan huomioon Päällysnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyyn kuuluvan pintavalutuksen on oltava käytössä ympäri vuoden. Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on tarpeen hakemuksessa esitettyjen rakenteiden lisäksi virtaaman tasaamiseksi alapuoliseen vesistöön ja näin ollen vahinkojen välttämiseksi. Koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, riittää pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi yleisluonteinen määräys 7. Määräykset 8 ja 10 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (määräys 9) on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteita varten annetaan varautumismääräykset lupamääräyksissä 11 ja 12.

Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 13 ja 14 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattoman vahingon varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava ympärivuotisesti kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään kahden vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toimiiko kenttä sille lupahakemuksessa esitetyllä teholla vai onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vaikutustarkkailun vahvistaminen on delegoitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle lupamääräyksestä 14 ilmenevin lisäyksin hakemuksessa esitettyyn vaikutustarkkailuohjelmaan. Delegointi on katsottu aiheelliseksi yhtenäisen vaikutustarkkailun aikaan saamiseksi Vääräjoen vesistöalueella oleville turvetuotantoalueille. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja tämän päätöksen liitteenä 2 olevasta tarkkailuohjelmasta ilmenevästi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on määrätty pantavaksi vireille samanaikaisesti samalla vesistöalueella sijaitsevaa Osmalamminnevaa koskevan hakemuksen kanssa. 3. Sievin kunnan ympäristölautakunta ja 4. Sievin kunnanhallitus Muut kuin metsäautotien kunnossapitoa koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja tarkkailuohjelmasta ilmenevästi. 5. Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän terveysvalvonta Vaatimus asumisterveysohjeen (STM 1/2003) mukaisten keskiäänitasojen ohjearvojen asettamisesta lupamääräyksiksi ei ole toiminnan etäisyys lähimmästä asutuksesta ja toiminta-alueen ympäristön olosuhteet huomioon ottaen tarpeen. 6. Sievin osakaskunta Vaatimus kalatalousmaksun määräämisestä hylätään, koska asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta aiheutuva kuormitus turvetuotantoalueen alapuoliseen vesistöön on siinä määrin vähäinen, ettei kalataloudellisen kompensaation määrääminen yleisen kalatalousedun näkökulmasta eikä paikallisestikaan ole tarpeen. Lupamääräyksessä 14 on luvan saajalle määrätty velvoite selvittää tuotantoalueen ja Vääräjoen välisen purkuvesistön kalaston koostumusta ja rapujen esiintymistä.

21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, 101 1 momentti ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Antti Ylitalo. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. PL/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Tarkkailusuunnitelma Tuotantoaluekartta

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 14.11.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

1 Liite 2 PÄÄLLYSNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaan ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapadon ja -laitteiston asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Päästötarkkailun tarkoitus Päästötarkkailu järjestetään siten, että puhdistuslaitteiden toimivuus ja teho sekä tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina. Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheen tarkkailua toteutetaan koko kuntoonpanojakson ajan. Suolta purkautuva virtaama mitataan mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan

muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Vesinäytteet otetaan laskuojasta ja pintavalutuskentän yläpuolelta seuraavasti: 2 kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Päällysnevan tuotantovaiheen päästötarkkailua toteutetaan lupajaksolla tehostetusti vähintään kahtena vuotena. Suolta purkautuva virtaama mitataan mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Vesinäytteet pintavalutuskentän jälkeisestä laskuojasta otetaan 1.4. 31.12. kahden viikon välein ja 1.1. 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4. 15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5. 15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok.p kok.n sähkönjohtokyky ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok.p kok.n sähkönjohtokyky ph Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Tehon tarkkailu Päästötarkkailuvuosina pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte pintavalutuskentälle menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytteenottokerran yhteydessä. Rakenteiden tehoa arvioi-

daan lisäksi silmämääräisten havaintojen, mm. pintavalutuskentän kunto, syvennyksiin ja altaisiin kertyvän lietteen määrä, perusteella. 3 Poikkeustilanteiden tarkkailu Päästötarkkailuvuosina otetaan näytteitä poikkeustilanteissa. Näytteet toimitetaan välittömästi analysoitavaksi ja niistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen valmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

Liite 3 (kartta ei ole mittakaavassa)