HARMAAN TALOUDEN TILANNEKUVA III/2011

Harmaan talouden selvitysyksikkö HARMAAN TALOUDEN TILANNEKUVA III/2011 Harmaan talouden valvonta

Harmaan talouden selvitysyksikkö Julkaisuaika 9/2011 Tekijä Toimitus HTSY Julkisuus Asiakirja on julkinen Julkaisun nimi Harmaan talouden tilannekuva III/2011 - Harmaan talouden valvonta Julkaisutapa Vain sähköinen julkaisu Sivuja 41 Tiivistelmä Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisussa Harmaan talouden tilannekuva III/2011 käsitellään viranomaisyhteistyönä suoritettuja harmaan talouden torjuntahankkeita sekä yksikön omien ilmiöselvitysten tuloksia. Raportissa esitellään näiden lisäksi harmaan talouden tämänhetkisen toimintaympäristön kannalta keskeinen oikeustapaus. Lyhyesti -palstalla käydään totuttuun tapaan läpi ajankohtaisia asioita. Verohallinnon vetämistä yhteistyöhankkeista esitellään yritysryppäiden valvontahanke, jonka toteutettiin vuosina 2006 2008. Raportissa todetaan, että omistajuus on usein verkostoitunutta ja yrityksistä on muodostettu saman intressipiirin määräysvallassa olevia yhtiökeskittymiä. Yritysryppäisiin näyttää kohdistuvan keskimääräistä enemmän maksuunpanoesityksiä ja niissä todetaan myös useammin verorikoksia. Rakennusalaan keskittyvässä artikkelissa esitellään havaintoja rakennusalan harmaasta taloudesta sekä keskeiset tulokset edelleen käynnissä olevan rakennusalan RAKSA-08 - hankkeen osalta. Pimeät palkat ovat edelleen rakennusalan harmaan talouden ydintä ja niitä on paljastunut hankkeessa jo noin 150 miljoonan euron edestä ja joka kymmenes verotarkastus näyttää edelleen johtavan rikosilmoituksen tekemiseen ja esitutkinnan käynnistämiseen. Viranomaisyhteistyö on ollut pohjana myös artikkelissa, jossa kuvataan Pohjois- ja Etelä-Savon liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden valvontaa. Harmaan talouden selvitysyksikössä on valmistunut eräitä ilmiöselvityksiä, joiden pohjalta on kirjoitettu useita artikkeleita tähän Tilannekuva-julkaisuun. Julkisiin tukiin liittyvästä selvityksestä käsiteltiin Tekesin myöntämiä tukia vuosina 2005-2009. Havaintojen mukaan tukien saajilla on melko vähän näkyviä häiriöitä lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa tukiprosessin aikana. Sen sijaan kokonaisriskin arvioiminen edellyttäisi tukienmyöntäjien tietojensaantioikeuden laajentamista nykyisestä. Majoitus- ja ravitsemisalaa koskevassa kirjoituksessa kuvataan toimialan harmaan talouden ilmenemismuotojen lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) vetämän valvontahankkeen keskeiset tulokset. Artikkelissa pohditaan myös toimialan harmaan talouden torjunnan uudistamistarpeita. Ulkomaisten yritysten rekisteröitymisestä verorekistereihin on laadittu erillinen tilastollinen selvitys, jossa tilastojen lisäksi esitetään nykyinen säädöspohja rekisteröitymisvelvoitteen osalta ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä. Raportin viimeisessä artikkelissa esitellään juttukuvaus harmaasta taloudesta, jossa kahden suomalaisen yhtiön nimissä harjoitettuun liiketoimintakokonaisuuteen ja yritysryppääseen sisältyneitä verorikoksia on käsitelty aina tuomioistuimessa asti. Toiminnassa käytettiin hyväksi yhtätoista suomalaista ja kahta virolaista yhtiötä. Tapausesimerkki kuvastaa nykypäivän kansainvälistynyttä, ryvästynyttä ja samalla myös vakavoitunutta harmaata taloutta. Avainsanat Harmaa talous, talousrikollisuus, rakennusala, majoitus- ja ravitsemisala, julkiset tuet, yritystuki, verotus, liiketoimintakielto, verorikos

Utredningsenheten för grå ekonomi Publikationstid 9/2011 Författare UGE redaktion Offentlighet Offentlig publikation Publikations namn Lägesbild av den grå ekonomin III/2011 - Övervakning av grå ekonomi Publikations redigering Endast som elektronisk publikation Sidoantal 41 Sammandrag Utredningsenheten för grå ekonomi har gett ut publikationen Harmaan talouden tilannekuva III/2011 där man behandlar resultaten av utredningsenhetens egna fenomenutredningar och projekt för bekämpning av grå ekonomi som har genomförts som myndighetssamarbete. Utöver dessa finns det i rapporten ett rättsfall som är centralt ur den aktuella verksamhetsmiljöns synvinkel. I kolumnen I korthet går man som vanligt igenom aktuella ärenden. I rapporten presenteras Skatteförvaltningens samarbetsprojekt om övervakningen av kluster. Projektet genomfördes åren 2006-2008. I rapporten konstateras att ägande är oftast nätverksbaserade och företagen utgör kluster som kontrolleras av samma intressekrets. Det ser ut att det i kluster finns fler debiteringar av skatt än i genomsnitt och det där finns också fler skattebrott. I artikeln som fokuserar sig till byggnadsbranschen presenteras iakttagelser av grå ekonomin inom branschen och centrala resultaten av RAKSA-08 -projektet som pågår fortfarande. Svarta löner ligger fortfarande i den grå ekonomins kärna och under projektet har man avslöjat cirka 150 miljoner euro i svarta löner. Var tionde skattegranskning verkar fortfarande leda till en polisanmälan och förundersökning. Samarbetet mellan myndigheterna har varit grunden också för artikeln som beskriver övervakning av personer som har meddelats näringsförbud i Norra och Södra Savolax. Utredningsenheten för grå ekonomi har avfattat några fenomenutredningar i vilka Lägesbildartiklarna grundar sig på. I utredning av offentliga stöd behandlas Tekes stöd som beviljat åren 2005-2009. Enligt observationerna har stödmottagare ganska få synliga störningar i handlingen av lagstadgande skyldigheter under stödprocessen. I stället skulle bedömningen av helhetsrisken kräva utvidgningen av de stödbeviljande myndigheternas rätt att få information. Utöver grå ekonomins fenomen inom hotell- och restaurangbranschen presenteras det i artikeln också de centrala resultaten av övervakningsprojektet som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) har lett. I artikeln behandlas också behov av att modernisera bekämpningsmedel mot grå ekonomi inom branschen. Det har upprättats en separat statistisk utredning om skatteregistreringen av utländska bolag. Utöver statistiken presenteras det i utredningen den nuvarande lagstiftningsgrunden som gäller registreringsplikten samt de särskilda frågorna. I den sista artikeln presenteras ett rättsfall där skattebrott hade begåtts i två finska bolags namn i verksamhetsgenen och klustret. I aktiviteten utnyttjades elva finska och två estniska bolag. Det här exemplet illustrerar dagens internationaliserade, klusteriserade och samtidigt allvarligare grå ekonomi. Nyckelord Grå ekonomi, ekonomisk brottslighet, byggnadsbransch, hotell- och restaurangbransch, offentliga stöd, företagsstöd, beskattning, näringsförbud, skattebrott

Sisällys 1. YRITYSRYPPÄIDEN VEROVALVONTA ON JATKOSSA KOKONAISVALTAISTA... 1 2. RAKENNUSALAN HARMAA TALOUS - HAVAINTOJA RAKSA-08 VEROVALVONTAHANKKEESTA... 6 3. SELVITYS POHJOIS- JA ETELÄ-SAVON LIIKETOIMINTAKIELTOON MÄÄRÄTYISTÄ HENKILÖISTÄ...11 4. JULKISET TUET - TEKESIN TUENSAAJAT 2005-2009...15 5. HARMAA TALOUS JA TALOUSRIKOLLISUUS MAJOITUS- JA RAVITSEMISALALLA...19 6. ULKOMAALAISET YRITYKSET...24 7. YHDEN LIIKETOIMINTAKOKONAISUUDEN VEROASIOIDEN SELVITTELYÄ VIRANOMAIS- JA OIKEUSPROSESSISSA...29 8. LYHYESTI...38 YHTEYSTIETOJA... 41

1 1. Yritysryppäiden verovalvonta on jatkossa kokonaisvaltaista Tapio Kelanti, osastopäällikkö, Pohjois-Suomen verotarkastusyksikkö Yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Yritysten lukumäärä on lisääntynyt ja liiketoiminta on yhä kansainvälisempää. On myös hyvin tavanomaista, että yksittäiset henkilöt omistavat samanaikaisesti useita yrityksiä. Omistajuus on verkostoitunutta ja yrityksistä on muodostunut saman intressipiirin määräysvallassa olevia yhtiökeskittymiä eli yritysryppäitä. Määräysvalta yritysryppäässä perustuu joko suoraan omistukseen tai tosiasiallisen omistajavallan luonteisen päätösvallan käyttöön samoissa yhtiöissä. Muutokset toimintaympäristössä vaativat Verohallinnolta kykyä reagoida sekä havaita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Verovalvonnassa on tähän asti keskitytty pääosin yksittäisen henkilön tai yrityksen valvontaan. Verovalvonta on ollut alueellista ja sidottu kotipaikkaan. Myös Verohallinnon tietojärjestelmät on rakennettu pääosin yksittäisen asiakkaan verovalvonnan toteuttamiseksi. Muuttunut taloudellinen toimintaympäristö on pitänyt ottaa huomioon myös verovalvonnassa. Verohallituksen verotarkastusyksikkö toteutti yhteistyössä muiden Verohallinnon yksiköiden kanssa yritysryppäiden valvontahankkeen vuosina 2006 2008. Hankkeen tavoitteena oli luoda verovalvontaan uusi, laajempi ja kokonaisvaltaisempi asiakasnäkökulma ja kehittää siihen soveltuvia verovalvontamalleja. Kun aiemmin verovalvonta on kohdistunut pääsääntöisesti jokaiseen henkilöön ja yhtiöön erikseen, yritysrypäshankkeessa lähtökohtana oli kohdistaa verovalvonta samanaikaisesti kaikkiin yritysryppääseen kuuluviin yhtiöihin ja niiden lähipiiriin. Seuraavassa on esimerkki yritysryppäästä visuaalisesti esitettynä: Kuvassa verovalvonta kohdistetaan yleensä jokaiseen henkilöön ja yhtiöön erikseen, mutta yritysrypäshankkeessa verovalvonta kohdistetaan samanaikaisesti koko yritysryppääseen Hankkeen kohdejoukoksi valikoitui yhteensä 723 yhtiötä, jotka kuuluivat 202 eri yritysryppääseen. Hankkeen päättyessä kohdejoukkoon tehtyjen verotarkastusten tuloksia verrattiin kaikkiin vastaavana aikana tehtyjen verotarkastusten tuloksiin.

2 Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että yritysrypästarkastukset ovat keskimääräistä vaativampia, työaikaa ja resursseja enemmän vieviä tarkastuskohteita. Yksittäisen yrityksen tarkastuksen kokonaiskesto on ollut rypäskohteissa keskimäärin 220 päivää ja kaikissa verotarkastuksissa 141 päivää. Rypästarkastukset ovat siten kestäneet noin 40 % kauemmin kuin tarkastukset keskimäärin. Hankkeen verotuksellisten tulosten vertailu: Yritysryppäisiin kohdistetut verotarkastukset johtivat keskimääräistä suurempiin jälkiverotusesityksiin verrattuna kaikkiin tarkastuksiin. Seuraavassa on esitettynä hankkeen tulokset verolajeittain. ARVONLISÄVERO Rypästarkastukset määrä kpl % Yhteensä keskiarvo Jälkiveroesitys 311 43 13 170 103 42 348 palautusesitys 35 5-1 671 674-47 762 Ei jälkiveroesitystä 377 52 Yhteensä 723 100 11 498 429 15 904 Kaikki tarkastukset määrä kpl % Yhteensä keskiarvo Jälkiveroesitys 4 996 42 123 389 385 24 698 palautusesitys 456 4-5 004 129-10 974 Ei jälkiveroesitystä 6 483 54 Yhteensä 11 935 100 118 385 256 9 919 Arvonlisäveron osalta jälkiverotusesityksiä rypästarkastuksista on tehty 311 kpl (43 %) ja vastaavasti kaikissa tarkastuksista 4 996 kpl (42 %), eli suhteellisesti tulos on lähes sama. Keskimääräinen maksuunpanoesityksen määrä alv:n osalta on rypästarkastuksissa 42 348 euroa kun taas kaikissa tarkastuksissa 24 698 euroa. Tarkastuskertomusten perusteella Alv:n palautukset ovat rypästarkastuksissa (47 762 euroa) olleet keskimäärin yli nelinkertaiset verrattuna kaikkiin tarkastuksiin (10 974 euroa). Tähän syynä voi olla muun muassa se, että ryppään sisällä alv:a joudutaan usein esittämään tarkastuksessa kohdennettavaksi eri yhtiölle (tulojen tai menojen kohdentamisongelma) kuin mitä alun perin yhtiöryppään sisällä on esitetty. Tällöin joudutaan tietenkin tekemään vastaava oikaisuehdotus toisen yhtiön verotukseen, mikä kirjautuu tilastossa palautettavaksi alv:ksi. Keskimääräiset Alv:n maksuunpanoesitykset nettona ovat rypästarkastuksissa olleet kuitenkin selvästi suuremmat (15 904 euroa) kuin keskimäärin kaikissa tarkastuksissa (9 919 euroa). Verovirastojen hankevastaavien näkemyksen mukaan tuloksen eroon vaikuttaa osaltaan myös se, että yritysryppäiden sisältä löytyy selviä alv-palautusten hakemiseen liittyviä väärinkäytöksiä. Tällöin saman yritysryppään sisällä oleva yhtiö laskuttaa verollisena toista yhtiötä, joka hakee alv-palautusta, mutta laskuttava yhtiö ei tilitä sille tilitettäväksi kuuluvaa veroa.

3 Verotarkastuskertomuksia, joissa ei esitetty toimenpiteitä alv:n osalta, oli rypästarkastuksista 377 kpl eli 52 % ja kaikissa tarkastuksissa 6 483 kpl eli 54 %. Suhteellisesti tuloksissa tältä osin ei ole eroavaisuutta. ENNAKKOPERINTÄ Rypästarkastukset määrä kpl % Yhteensä keskiarvo Jälkiveroesitys 249 34 18 899 323 75 901 palautusesitys 3 0-250 397-83 466 Ei jälkiveroesitystä 471 65 Yhteensä 723 100 18 648 926 25 794 Kaikki tarkastukset määrä kpl % Yhteensä keskiarvo Jälkiveroesitys 2 926 25 94 855 540 32 418 palautusesitys 15 0-145 958-9 731 Ei jälkiveroesitystä 8 994 75 Yhteensä 11 935 100 94 709 582 7 935 Ennakkoperinnän osalta jälkiverotusesityksiä rypästarkastuksissa on tehty 249 kpl (34 %) ja vastaavasti kaikissa tarkastuksissa 2 926 kpl (24 %). Keskimääräinen tarkastuksen maksuunpanoesitys epl:n osalta on rypästarkastuksissa ollut 75 901 euroa ja kaikissa tarkastuksissa 32 418 euroa. Rypästarkastuksissa maksuunpanoesityksiä on suhteellisesti enemmän ja keskimääräisesti maksuunpanoesitysten suuruus on yli kaksinkertainen verrattuna kaikkiin tarkastuksiin. Tarkastuskertomusten perusteella epl:n palautukset (83 466 euroa) ovat rypästarkastuksissa olleet keskimäärin selvästi suuremmat, kuin mitä kaikissa tarkastuksissa (9 731 euroa). Tämä johtunee siitä, että ryppään sisällä palkkakuluja esitetään usein kohdennettavaksi eri yhtiölle (tulojen tai menojen kohdentamisongelma) kuin mitä alun perin ryppään sisällä on esitetty. Tällöin joudutaan tietenkin tekemään vastaava oikaisuehdotus toisen yhtiön verotukseen. Keskimääräiset epl:n maksuunpanoesitykset nettona ovat rypästarkastuksissa (25 794 euroa) olleet yli kolminkertaiset, kuin mitä kaikissa tarkastuksissa (7 935 euroa). Tulosta selittää ainakin joiltain osin se, että hankkeen rypäskohdejoukkoon sisältyy muutamia laajoja rakennusalan harmaan talouden kohteita, joissa on harjoitettu kuittikauppaa ja maksettu huomattavia määriä pimeitä palkkoja. Yritysryppäiden käyttö on yleistä varsinkin ammattimaisessa harmaan talouden harjoittamisessa, jossa käytetään laajasti pimeää palkkatyövoimaa (rakennusala). Yritysrypäs muodostuu tällöin usein saman intressi- ja omistajatahon ympärille ns. lyhyen elinkaaren omaavista yhtiöistä. Palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut sekä muut velvoitteet, kuten verot, jätetään tietoisesti maksamatta ja toiminta siirretään aina uuteen perustettavaan yhtiöön. Verotarkastuskertomuksia, joissa ei esitetty toimenpiteitä epl:n osalta, oli rypästarkastuksissa 471 kpl eli 65 % ja kaikissa tarkastuksissa 8 994 kpl eli 75 %, eli suhteellisesti tuloksissa on jonkin verran eroavuutta. Normaalisti toimivissa yritysryppäissä työntekijät

4 on usein keskitetty tiettyihin yhtiöihin ja osa ryppään yrityksistä on keskitetty pelkästään joko omistuksen tai kiinteistöjen hallintaan. ELINKEINOVEROTUS Rypästarkastukset keskiarvo määrä kpl % Yhteensä Jälkiveroesitys 320 44 39 274 880 122 734 palautusesitys 59 8-3 584 735-60 758 Ei jälkiveroesitystä 344 48 Yhteensä 723 100 35 690 145 49 364 Kaikki tarkastukset määrä kpl % Yhteensä keskiarvo Jälkiveroesitys 4 543 38 1 210 251 995 266 399 palautusesitys 438 4-22 214 376-50 718 Ei jälkiveroesitystä 6 954 58 Yhteensä 11 935 100 1 188 037 619 99 542 Elinkeinoveron osalta jälkiverotusesityksiä rypästarkastuksissa on tehty 320 kpl (44 %) ja vastaavasti kaikissa tarkastuksissa 4 543 kpl (38 %). Keskimääräinen tarkastuksen maksuunpanoesitys (tulon lisäys) evl:n osalta on rypästarkastuksissa ollut 122 735 euroa, mutta kaikissa tarkastuksissa 266 399 euroa. Rypästarkastuksissa makuunpanoesityksiä on hieman suhteellisesti enemmän, mutta keskimääräisesti maksuunpanoesitys on yli puolet pienempi verrattuna kaikkiin tarkastuksiin. Tarkastuskertomusten perusteella esitetyt elinkeinotulon vähennykset ovat rypästarkastuksissa (60 758 euroa) olleet keskimäärin hieman suuremmat verrattuna kaikkiin tarkastuksiin (50 718 euroa). Evl:n osalta maksuunpanoesitykset nettona rypästarkastuksissa olivat keskimäärin 49 364 euroa ja kaikissa tarkastuksissa keskimäärin 99 542 euroa. Evl:n maksuunpanot nettona näyttäisivät siis olevan rypästarkastuksissa puolet pienemmät kuin kaikissa tarkastuksissa. Syy tähän voi liittyä ainakin joltain osin edellä esitettyihin alv:n ja epl:n tuloksiin. Suuret maksuunpanot rypästarkastuksissa epl:n osalta ovat johtaneet vastaaviin vähennyksiin evl:ssä. Esim. pimeistä palkoista esitetään verotarkastuskertomuksissa maksuunpantavaksi ennakonpidätykset ja muut työnantajasuoritukset, mutta pimeätkin palkat sivukuluineen esitetään vähennettäväksi bruttomääräisenä menona evl:ssä. Verotarkastuskertomuksia, joissa ei esitetty toimenpiteitä Evl:n osalta, oli rypästarkastuksissa 344 kpl eli 47 % ja kaikissa tarkastuksissa 6 954 kpl eli 58 %. Eli suhteellisesti rypästarkastuksissa ns. tyhjiä kertomuksia evl:n osalta on hieman vähemmän verrattuna kaikkiin tarkastuksiin.

5 Jälkiveroesitysten jakauma Yritysrypästarkastuksista 31 %:ssa ei ole esitetty jälkiverotusehdotuksia ja 39 % tarkastuskertomuksista esitetyn jälkiverotuksen määrä on yli 10 000 euroa. Vastaavat luvut kaikissa tarkastuksissa on 36 % ja 29 %. Verotusehdotukset jakaantuvat niin rypäskohteissa kuin kaikissa muissakin kohteissa karkeasti ottaen kolmeen kategoriaan. Kolmasosa tarkastuskertomuksista on ns. tyhjiä kertomuksia, kolmasosassa maksuunpanoehdotukset ovat 0-10 000 euroa ja kolmasosassa yli 10 000 euroa. Yritysrypästarkastukset eivät poikkea tästä ainakaan merkittävästi. Suuret maksuunpanot keskittyvät yleensä yritysryppäiden sisällä harvoille kohteille yritysryppäiden toimintatavoista johtuen. Todellinen toiminta keskittyy yleensä laajoissakin yritysryppäissä muutamaan avainyhtiöön muiden yhtiöiden toimiessa apuyhtiöinä. Harmaa talous Harmaata taloutta esiintyi 30,8 prosentissa yritysrypäskohteita kun taas kaikissa tarkastuksissa 20,4 prosentissa. Harmaan talouden määrä yritysrypästarkastuksissa verrattuna kaikkiin muihin tarkastuksiin ei näyttäisi ainakaan tilastollisesti olevan niin suuri, kuin mitä hanketta ennen otaksuttiin. On todettava, että suurin osa yritysryppäistä toimii vastuullisessa ja liiketaloudellisin perustein tapahtuvassa liiketoiminnassa, mutta osaa yritysryppäistä käytetään myös harmaassa taloudessa talousrikosten teko- ja peittelyvälineinä. Silloin, kun kyse on suunnitelmallisesta harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta, joissa on käytetty hyväksi erityyppisiä yritysjärjestelyjä, verotarkastukset tehdään yleensä viranomaisyhteistyönä. Rikosilmoituksia yritysrypäskohteista tehtiin suhteellisesti ottaen lähes kaksinkertainen määrä verrattuna kaikkiin tarkastuksiin (7,3 % / 4,2 %). Yhteenvetona voidaan todeta yritysryppäiden kokonaisvaltaisen valvonnan tuottavan lisäarvoa. Yksittäistä yritystä laajempi asiakasnäkökulma tuleekin olemaan jatkossa merkittävä verotarkastuskohteiden valinnassa. Jo hankkeen aikana vuonna 2006 aloitettiin systemaattinen osakeyhtiöiden omistajatietojen tallentaminen Verohallinnon tietokantaan. Tallennettuja omistajatietoja voidaan jatkossa hyödyntää verovalvonnassa muun muassa uusien asiakkaiden rekisteröinnissä, yritysryppäiden kartoituksessa ja verotarkastuksen kohdevalinnassa. Hankkeessa pystyttiin kehittämään ja viemään eteenpäin monia yritysryppäiden verovalvonnassa käyttökelpoisia tietoteknisiä ratkaisuja. Yritysryppäiden kokonaisvaltainen valvonta kuuluu jatkossa yhtenä olennaisena osana Verohallinnon asiakassuhteiden riskienhallintaan. Yritysryppäiden valvontaa edistää myös Verohallinnon uusi valtakunnallinen organisaatiorakenne. Uudessa organisaatiossa verovalvonta ei ole enää sidottu alueellisesti tiettyyn paikkakuntaan. Lisäksi nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat Verohallinnon koko asiakaskunnan yhtenäisen analysoinnin asiakkaan sijaintipaikasta riippumatta. Jatkossa verotuksellisesti samaan intressipiiriin kuuluviin asiakkaisiin voidaan kohdistaa verovalvonta yhtenä kokonaisuutena asiakkaan verotuksellisesta kotipaikasta riippumatta.

6 2. Rakennusalan harmaa talous - havaintoja RAKSA-08 verovalvontahankkeesta Janne Marttinen, johtaja, HTSY ja Markus Kartano, ylitarkastaja, HTSY. Artikkeliin on koottu ajankohtaisia havaintoja rakennusalan harmaan talouden ilmenemismuodoista sekä edelleen käynnissä olevan rakennusalan verovalvontahankkeen (RAKSA-08) valvontatuloksia. Yleistä rakennusalan harmaasta taloudesta Eduskunnan harmaan talouden tutkimuksen 1 ja myös elinkeinoelämän omien arvioiden mukaan rakennusalan harmaa talous aiheuttaa n. 400-500 miljoonan euron suuruiset verojen ja muiden maksujen vuosittaiset tappiot. Viime vuosina on rakennusalan harmaa talous kansainvälistynyt ja sen vakavuusaste on samalla kasvanut. Ilmiö näkyy mm. lisääntyneinä kansainvälisten virka-apupyyntöjen määrinä. Valvonnassa ilmiö näkyy urakkaketjujen purkamisen yhteydessä, jolloin entistä useammin selvitetään ulkomaisen yritysten nimissä tapahtuneita veroihin ja maksuihin liittyviä epäselvyyksiä. Vakavuusasteen kasvusta kertovat myös viranomaisten tilastot. Veroviranomaisten tietoon tulleista veropetoksista 75 % täyttää nykyisin törkeän teon tunnusmerkistön ja poliisin tilastojen mukaan myös järjestäytynyt rikollisuus näkyy talousrikosten tekijäpiirissä. 2 Vuosina 2009-2010 poliisilla avoimena olevia talousrikosjuttuja oli kumpanakin vuonna yli 2 000 kpl. Vuonna 2008 vastaava luku oli 1 754 kpl. 3 Poliisiammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan keskeisen ongelman rakennusalalla muodostaa korkea aliurakointiaste. Kuittikauppa on edelleen rakennusalan ydinongelmia. Tutkimuksen mukaan kuittikauppaan keskittyvät lähinnä pienet ja keskisuuret yhtiöt, jotka käyttävät aliurakointia. Verorikoksissa kuittikauppaa liittyy valtaosaan rikosepäilyjä, ja näissä tapauksissa törkeät tekomuodot ovat yleisempiä verrattuna muihin tapauksiin. 4 Rakennusalan aliurakointi on perinteisesti aiheuttanut valtiolle mm. mittavat arvonlisäverotappiot. Vuoden 2011 huhtikuun alusta voimaan tulleen rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden on arvioitu lisäävän rakennusalan yritysten välistä kilpailuneutraliteettia sekä estävän veronkiertoa aliurakointiketjussa. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 80-100 miljoonaa euroa vuodessa. 5 Keskeistä käännetyn arvonlisäveron käyttöönotossa on, että yritykset ymmärtävät oman roolinsa urakkaketjussa. Uusia petoksentekotapoja, ns. virtuaalipääurakoitsijoita, ei ole havaittu. Rakennustoimialalla tilaajavastuulain noudattamisessa on edelleen ongelmia. Tarkastetuista sopimuksista noin 50-60 %:ssa on todettu työsuojeluhallinnon toimesta jotain puutteita lain noudattamisessa. Tilanne on jatkunut vastaavana jo useita vuosia. Nykymuodossaan tilaajavastuulaki ei tehoa kovan luokan harmaaseen talouteen. Sitä on helppo kiertää ottamalla käyttöön uusi yritys, jolla ei ole laiminlyöntejä. Vuoden 2011 aikana on rakennuslupien määrä kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. 6 Vaikka rakennusyritysten tilanne näyttää tällä hetkellä lupaavalta rakennuslupien määrän 1 Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010. 2 Harmaan talouden tilannekuva I/2011, HTSY, s.17 ja Talousrikollisuuden tilannekuva I/2011, TARTU, ss.12-14. 3 Talousrikollisuuden tilannekuva I/2011, TARTU, s.4 4 Muttilainen, Vesa, Kankaanranta, Terhi; Kuittikauppa rakennusalan talousrikollisuutena. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 86/2010 5 Käännetyn arvonlisäveron siirtymäsäännösten ollessa vielä voimassa on odotetusti havaittu arvonlisäveroilmoituksiin liittyviä ilmoitusvirheitä, joiden arvioidaan pienenevän käytäntöjen vakiintumisen seurauksena. Panostusta neuvontaan ja ohjaukseen tarvitaan kuitenkin jatkossakin. 6 YLE uutiset 30.8.2011. Eniten lisääntyi liike- ja toimistorakentaminen, mutta myös asuinrakentamisen lupakuutiot kasvoivat noin neljänneksellä. Rakennuslupia myönnettiin kaiken kaikkiaan noin 15 miljoonalle kuutiometrille.

7 osalta, arvioivat useat asiantuntijat samanaikaisesti rakentamisen vähenevän vuoden 2012 aikana. Talouden suhdanteet vaikuttavat rakennusalan harmaan talouden ilmenemismuotoihin ja ne näkyvät viranomaisten valvontatilastoissa. Vuosien 2008-2009 aikana sekä toimialan konkurssit että niihin liittyvät rikokset lisääntyivät taloudellisen taantuman seurauksena 7. Verohallinnon harmaan talouden tilannekuvassa 1/2011 julkaistun tilaston mukaan on rakentaminen -toimialan verovelkojen kasvu, verrattuna muihin avaintoimialoihin, ollut selkeästi voimakkaampaa. Kasvua on ollut vuoden 2005-2010 välisenä aikana n. 64 %. 8 Syksyllä 2011 Suomen talouden näkymiin liittyy edelleen paljon epävarmuustekijöitä. Rakennusalan verovalvontahanke (Raksa -08) - viranomaisten keskeiset havainnot toimialalta Verohallinto on käynnistänyt vuonna 2008 harmaan talouden ilmiöiden pienentämiseksi rakennusalan toimialatarkastuksen, joka yleisemmin tunnetaan RAKSA-08 -hankkeena. Hankkeeseen osallistuu Verohallinnon lisäksi suuri joukko muita toimialaa valvovia viranomaisia. Raksa-08 hankkeen sidosryhmiltä pyydettiin tiivistelmää rakennusalan valvonnasta. Seuraavassa on esitetty yhteistyöviranomaisten tuloksia. Verohallinto. Verohallinto toteuttaa vuosina 2008-2011 rakennusalan verovalvontahankkeen yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen tavoitteita ovat mm. ulkomaisen työvoiman verovalvonnan kehittäminen, rakennusalan verovalvontaan liittyvän uuden lainsäädännön hyödyntäminen sekä harmaan talouden torjunta valtakunnallisesti. Toimenpiteillä torjutaan verotukseen kohdistuvia väärinkäytöksiä, turvataan verokertymää sekä edistetään yritysten yhtenäisiä kilpailuolosuhteita. Tärkeimmiksi painopistealueiksi ovat muodostuneet reaaliaikaisen valvonnan vakiinnuttaminen sekä ulkomaisen työvoiman valvonnan kehittäminen. Hanke jatkuu vuoden 2012 aikana. Hankkeessa mukana olevien eri viranomaisten kanssa pyritään saamaan kokonaisvaikuttavuutta harmaan talouden torjunnassa. Raksa-hanke on avannut uusia mahdollisuuksia viranomaisyhteistyön tiivistämiselle ja samalla on pyritty verovalvonnan tehostamiseen, viranomaisyhteistyön lisäämiseen sekä työmenetelmien kehittämiseen. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutusta rakennusalaan tullaan seuraamaan tiiviisti. Tarkoitus on ohjata resursseja käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen liittyviin verotarkastuksiin. Näissä kohteissa panostetaan myös neuvontaan ja ohjaukseen. Harmaata taloutta esiintyy n. 30 % rakennusalan verovalvontakohteista. Näissä liikevaihto jää valtaosin alle 400 000 euron. Rakennusalan yrityksiä koskevia verotarkastuskertomuksia on valmistunut ajalla 1.1.2008-31.8.2011 yhteensä 2 611 kpl eli noin 700 kertomusta vuodessa. Tarkastuksia kohdistetaan vuonna 2011 hieman enemmän yrityksiin, joiden liikevaihto on 0,4-5 milj. euroa 9. Vuoden 2011 aikana verotusesityksiä on tehty 78,55 %:ssa ja ei-toimenpiteitä on 21,45 %:ssa tarkastetuissa kohteissa. Harmaata taloutta on löydetty vuonna 2011 25,41 % tarkastuskohteista. Määrä on laskenut vuoden 2009 jälkeen. Vaikka harmaata taloutta on löydetty tarkastuksissa alenevana trendinä vuonna 2011, käytetään harmaan talouden 7 Talouskriisin ja heikentyvän taloussuhdanteen vaikutukset harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan, Talousrikollisuuden tilannekuva II/2009, Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti. 8 Yritystoiminnan verovelkojen kehitys 2005-2010 verovelkaisimpien toimialojen osalta, Harmaan talouden tilannekuva 1/2011, HTSY, s. 49 9 vuosi 2011 = 54,46 %, vuosi 2010 = 48,8 %.

8 tarkastuksiin kuitenkin runsaasti yli 30 % työajasta. Työaikatilasto kuvastaa juttujen vaikeutta ja samalla kestoa. Harmaan talouden osuuden laskuun vaikuttaa vahva kansainvälistyminen, joka edellyttää usein ulkomaisten yritysten ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä kansainvälisiä virka-apupyyntöjä ja muita selvityksiä. Hankkeeseen kuuluvissa verotarkastuksissa on todettu maksamattomia veroja yhteensä noin 140 milj. euroa. Maksuunpannun arvonlisäveron määrä on 41,5 miljoonaa euroa. Ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja on esitetty maksuunpantavaksi 53,9 miljoonaa euroa. Mustia palkkoja on tarkastuksissa todettu maksetun 156 milj. euroa. Ennakkoperinnän laiminlyönnit kohdistuvat noin 60 000 palkansaajan joukkoon. Peiteltyjä osinkoja on esitetty verotettavaksi 70,4 milj. euroa ja EVL:n mukaisia tuloon tehtäviä lisäyksiä 101,6 milj. euron arvosta. Kuittikauppaa on paljastettu 75 milj. euron arvosta. Kuitteja on löydetty 10 465 kpl. Alkuperäinen hankkeen verotarkastusten kappalemääräinen tavoite, 2 000 tarkastusta, on saavutettu. Verohallinnon tilastojen mukaan 235 hankkeen tarkastuskohteesta on tehty rikosilmoitus esitutkintaa varten. Näissä ilmoituksissa ovat rikosnimikkeinä olleet valtaosin veropetokset, kirjanpitorikokset ja velallisen rikokset. Viranomaisten linjaus tehdä rikosilmoituksia myös pimeän palkan saajista on omalta osaltaan lisännyt rakennusalan tarkastuksien perusteella tehtyjen rikosilmoitusten määrää. Vastakkaiseen suuntaan ovat puolestaan vaikuttaneet niin sanottuihin ne bis in idem, eli kaksoisrangaistavuustapauksiin liittyvät linjanvedot korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisuissa on ollut kysymys siitä, estääkö luonnolliselle henkilölle määrätty veronkorotus tutkimasta tai hyväksymästä häntä vastaan ajetun veropetossyytteen. KKO:n ratkaisuissaan (KKO:2010:45, 2010:46 ja 2010:82) antama oikeusohje koskettaa erityisesti ns. pimeän palkan perusteella työntekijöitä vastaan ajettuja veropetosasioita. Verohallinnon KKO:n ratkaisujen jälkeen antaman ohjeistuksen mukaan silloin, jos oikeusohjeen tarkoittamassa jutussa on lainvoimaisesti määrätty veronkorotus, ei rikosilmoitusta jutusta tule tehdä. Asiaan liittyvä lainsäädäntömuutosesitys on vireillä Valtiovarainministeriössä. Hankkeeseen liittyviä työmaakäyntejä tehdään suunnitelmallisesti julkisen sekä yksityisen sektorin uudis- ja korjausrakennuskohteisiin. Ne toteutetaan yhteistyössä aluehallintoviraston (AVI) työsuojelutarkastajien kanssa hyödyntämällä kohdevalinnassa AVI:n työsuojelun tietoja aloitetuista, meneillään olevista ja alkavista rakennuskohteista. Vuoden 2010 aikana on työmaavalvontakäyntejä tehty myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja niitä pyritään lisäämään tämän vuoden aikana. Viron verohallinnon kanssa on aloitettu viime vuonna rakennusalan yhteistarkastukset. Yhteistyötä tehdään ulkomaisen työvoiman valvonnan sekä virolaisen rakennustyövoimaa koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi. Viron ja Suomen välisessä valvontaprojektissa vuosille 2010-2011 on tarkastettu kaikkiaan 10 virolaista yritystä, joiden työntekijöitä toimii Suomen rakennustyömailla. Tarkastushavaintoina voidaan mainita mm. tapauksia, joissa Viroon ei ole maksettu Suomen työnantajasuorituksia vastaavaa social tax - veroa. Eräille virolaisille yrityksille on todettu syntyneen kiinteä toimipaikka Suomeen, mutta ne eivät ole olleet Suomen ennakkoperintärekisterissä, minkä seurauksena on maksuunpantu lähdeveroa. Lisäksi eräillä työntekijöillä on ylittynyt kuuden kuukauden työskentely Suomessa, mutta verot ovat jääneet maksamatta. Muita havaintoja ovat peitellyn osingonjaon maksaminen osakkeenomistajille, väärennetyt kuitit sekä ilmoituspuutteet verotuksessa. Simultaanitarkastusten lisäksi on Viron kanssa vaihdettu tietoa rakennusalan yrityksistä. Kulkulupa- ja urakkatietojen vaihdossa oli 140 yrityksen, 36 työmaan ja 1 159 työntekijän tietoja. Yhteistarkastuksien tuloksista voidaan mainita esimerkkinä suuri maksuunpano virolaiselle yritykselle, jolla katsottiin olevan kiinteä toimipaikka Suomessa: Elinkeinotoiminnan tuloksi arvioitiin 578 616 euroa vuonna 2008 ja 492 309 euroa vuonna 2009.

9 Rakennusteollisuus RT Ry toimii merkittävänä yhteistyökumppanina rakennusalan valvontahankkeessa edellyttämällä jäseniltään yhteiskunnallisista velvoitteista huolehtimista. Se luo tahollaan edellytyksiä estää vilpillistä kilpailua, joka aiheuttaa monenlaisia ongelmia rakennusalan toiminnassa. Aluehallintovirasto/Tilaajavastuulain valvonta. Vuonna 2010 rakennusalan tilaajavastuutarkastuksia tehtiin 430 kpl. Näistä on 25.1.2011 mennessä jouduttu kuulemismenettelyyn 80 tarkastuksessa. Laiminlyöntimaksuja määrättiin 30 tilaajalle. Näiden yhteissumma oli 146 000 euroa. Rakennusalan tarkastuksista 57 %:ssa oli havaittu puutteita. Yleisimmät puutteet ovat olleet verojen maksamisessa ja eläkevakuuttamista koskevissa asioissa. Tarkastuksissa löytyi väärennettyjä vero- tai eläkevakuutusmaksutodistuksia yhteensä 17 kpl. Muita tilaajavastuutarkastuksilla havaittuja rakennusalaa koskevia puutteita olivat ongelmat tunnistekorttien puuttumisena ja joka kolmannessa tarkastuskohteessa oli ongelmia kulkulupakäytänteiden kanssa. Tilaajavastuutarkastusten myötä on otettu yhteyttä poliisiin, koska yrityksen vastuuhenkilö tai taustahenkilö on ollut liiketoimintakiellossa, uuden yrityksen vastuuhenkilöllä on ollut rikostausta tai kyseessä on ollut väärennettyjä asiakirjoja. Muille viranomaisille tehtiin valvontahavainnoista 14 ilmoitusta. Aluehallintovirasto/Ulkomaalaisvalvonta. Vuoden 2010 osalta Ulti-tiimi teki rakennusalan tarkastuksia harmaaseen talouteen liittyvien hankkeiden puitteissa yhteensä 115 kpl. Lisäksi tehtiin vihjetietoihin perustuvia rakennusalan tarkastuksia 148 kpl. Näissä iskuissa Verohallinto oli mukana. Luvattoman työvoiman käyttöä esiintyi vähän. Sen sijaan pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden varmistamisessa ja lähetettyjen työntekijöiden edustajan asettamisessa oli puutteita. Ongelmana on nähty toisesta EU/ETA-maasta lähetettyjen kolmannen maan kansalaisten työnteko-oikeuden peruste, joka ei aina ole pääurakoitsijan tiedossa. Ulkomaisten työntekijöiden kohdalla suurimmiksi ongelmiksi on todettu työaikakirjanpidon puuttuminen, urakkapalkkaa maksettaessa tehtyjen työtuntien selvittäminen sekä peräkkäisten pitkien työpäivien kohdalla ei ole noudatettu viikkoleposäännöksiä. Yli- ja sunnuntaitöitä ei ole kirjattu eikä niistä ole maksettu asianmukaisia korvauksia. Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskus hoitaa työeläkevakuuttamisen valvontaa. Tämä tapahtuu sekä oma-aloitteisesti laajojen rekisteritietoihin perustuvien massavertailujen perusteella että ulkoa tulevien valvontaimpulssien ja muiden yksittäisten tapausten, kuten työntekijöiden tiedusteluiden, kautta. Valvontamenetelminä käytetään erillistä valvontasovellusta, missä Verohallinnon antamia, kuluvaa vuotta koskevia kausiveroilmoituksiin perustuvia palkkatietoja verrataan työnantajien eläkelaitoksille antamiin ansiotietoihin. Vertailu kohdistetaan niille toimialoille, joilla eläkevakuuttamisen laiminlyöntiriskin on todettu olevan keskimääräistä korkeampi. Tätä valvontamuotoa on kohdennettu rakennusalaan vuoden 2010 aikana neljä kertaa. Rakennusalaa valvotaan ETK:n toimesta myös uudella jälkikäteiseen rekisterivertailuun perustuvalla valvontasovelluksella. Tällä verrataan vuosi-ilmoituksella annettuja vahvistettuja palkkatietoja työeläkejärjestelmälle ilmoitettuihin ansiotietoihin. Tämä valvontasovellus on tuonut positiivia tuloksia ja sen myötä on vuoden 2010 aikana saatu selvitettyä aiempia vuosia huomattavasti enemmän vakuutuksista puuttuvia palkkoja sekä työntekijöitä.

10 Aktiivisen viranomaisyhteistyön kautta saadaan aineistoa rekisterivertailuihin, tietoa työnantajista sekä harmaista rakennusalan toimijoista. ETK arvioi valvonnan tuloksista kohdistuvan rakennusalalle n. 30 %. Myös huomattava osa työeläkevakuutusmaksupetostapauksista on kohdistunut rakennusalalle. Valvonnan tuloksina ETK on vuonna 2010 selvittänyt n. 6 500 työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden, n. 14 500 vakuuttamatonta työntekijää, n. 90 milj. euron vakuutuksista puuttuvia palkkoja sekä uusille työnantajille on lähetetty n. 10 700 vakuuttamisvelvollisuutta koskevaa tiedotetta. Uudenmaan työlupayksikkö. Ulkomaisen työntekijän oleskelulupamenettely on kaksivaiheinen prosessi. Osaratkaisussa harkinta kohdistuu työvoiman saatavuuteen, työehtoihin ja työnantajan edellytyksiin suoriutua velvoitteistaan. Jatkoluvan harkinnassa työvoiman saatavuutta ei selvitetä, jos kyseessä on sama ammattiala kuin edellisessä luvassa. Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen oleskeluluvan ja kihlakunnan poliisilaitos jatkoluvan. Vuonna 2010 tehtiin työntekijän oleskelulupien osaratkaisuja 4 133 kpl. Jatkolupia oli yhteensä 4 840 kpl. Rakennusalan työntekijöiden oleskelulupien osaratkaisuja oli 253 kpl ja jatkolupien osalta 332 kpl. Uudenmaan työlupayksikön käsittelemistä rakennusalan oleskeluluvista 164 kpl:sta kielteisiä ratkaisuja oli 56 % tapauksista. Jatkoluvista yhteensä 191 kpl:sta kielteisiä oli 43 %. Perusteena kielteisille osaratkaisuille olivat: toimeentulon riittämättömyys, työsuhteen ehdot, työnantajan puutteellinen kyky huolehtia velvoitteistaan, kaikkia pyydettyjä selvityksiä ei ole toimitettu tai työntekijän oleskeluluvan peruste ei toteudu. Työttömyysvakuutusrahasto. Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutusmaksujen valvontaa yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ja tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Valvontaa varten rahasto saa tapaturmavakuutuslaitoksilta työnantajakohtaista tietoa työntekijöille maksetuista palkoista sekä maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Lisäksi rahasto saa veroviranomaisilta vuosittain työnantajakohtaiset vertailupalkkasummat, jotka vastaavat lähtökohtaisesti työttömyysvakuutuksen palkkasummakäsitettä. Valvonnan avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoitetut palkkasummat ovat oikeat ja maksut peritään oikeansuuruisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyys- ja samalla myös tapaturmavakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. Valvonta kohdistuu kaikkiin työnantajiin ja toimialoihin. Valvontatapauksista arviolta 20 prosenttia kohdistuu rakennusalan yrityksiin. Työnantajatasoinen työttömyysvakuutusmaksuvalvonta aloitettiin vuonna 2009. Rekisteritietojen perusteella valitaan vuosittain lähempään tarkasteluun 3 000 4 000 työnantajan tiedot, joiden perusteella laaditaan noin 1 000 selvitystä yhteistyössä vakuutuslaitosten ja työnantajien kanssa. Puuttuvia työttömyysvakuutusmaksuja on tähän mennessä todettu yhteensä noin 11 miljoonaa euroa, yhden valvontavuoden puuttuvan maksutulon ollessa noin 5 miljoona euroa. Yhteensä vakuutuksista on löydetty puuttuvia palkkasummia tähän mennessä noin 325 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteistyössä TVL:n kanssa noin 100 työnantajan kohdalla on todettu vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntejä.

11 3. Selvitys Pohjois- ja Etelä-Savon liiketoimintakieltoon määrätyistä henkilöistä Outi Forsström, Itä-Suomen verotarkastusyksikkö ja Heimo Taskinen, Pohjois-Savon ulosottovirasto Pohjois- ja Etelä- Savon liiketoimintakieltovalvonta on keskitetty Pohjois-Savon poliisilaitoksen talousrikosyksikön Iisalmen toimipisteeseen. Kuopion KRP:n rikoshyödyn jäljittämisryhmässä selvitettiin poliisin talousrikosyksikön pyynnöstä liiketoimintakiellon valvontaa varten liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden yritysyhteydet, tulot ja varallisuus sekä ulosottovelat. Liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden voimassa olevat yrityssuhteet selvitettiin sekä Suomen että Viron kaupparekistereistä ja samoin tulot ja varallisuus verovuodelta 2010 sekä verovelat Verohallinnon rekistereistä. Verovelkojen määrät eivät sisällä viivästysseuraamuksia. Ulosottohallinnon rekisteristä poimitut ulosottovelkojen määrät sisältävät vain aktiivisessa perinnässä olevat saatavat. Poliisin rekisteristä on saatu tiedot henkilöillä avoinna olevista rikosjutuista yksilöimättä henkilöitä. Tarkastelu on ulotettu käsittämään myös liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden lähipiiriin; avo- ja aviopuoliso ja lapset, joiden mahdolliset yrityssuhteet on selvitetty sekä Suomessa että Virossa. Liiketoimintakieltoon määrättyjä henkilöitä oli Pohjois- ja Etelä-Savon alueella heinäkuun 2011 alussa yhteensä 54 kappaletta. Tarkastelussa on ollut mukana kaksi henkilöä, joiden liiketoimintakielto päättyi kesäkuussa 2011 sekä henkilö, jonka liiketoimintakielto on keskeytetty siihen saakka, kunnes hovioikeus lausuu asiasta tarkemmin. Tarkastelussa on siis ollut mukana kaikkiaan 57 henkilöä, jotka olivat liiketoimintakiellossa selvityksen käynnistyessä ja sitä tehtäessä. Liiketoimintakielto tulee voimaan tuomioistuimen päätöksen julistamisesta tai antamisesta. Tuomioistuin voi kuitenkin vastaajan pyynnöstä määrätä, että kielto tulee kokonaisuudessaan tai osittain voimaan vasta määrättynä päätöksen jälkeisenä päivänä, jos siihen on erityinen syy. Liiketoimintakiellon määräämistä koskevaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei ylempi tuomioistuin vastaajan vaatimuksesta määrää, että päätöstä ei ole kokonaan tai määrätyiltä osin noudatettava. Tarkastellussa joukossa on yksi henkilö, joka on nyt laaditun selvityksen aikana valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaatinut samassa yhteydessä liiketoimintakiellon kumoamista. Toinen henkilö on jo aikaisemmin keväällä 2011 saanut hovioikeudelta valvonnan keskeyttämispäätöksen. Liiketoimintakieltoja valvovan poliisin mukaan näyttäisi siltä, että tämä on ainakin Itä-Suomen alueella uusi ja ilmeisen laajeneva käytäntö. Tarkemmin ei ole selvitetty sitä, kuinka monessa yksittäisessä tapauksessa keskeyttämistä on hovioikeuteen valitettaessa pyydetty tai sitä, kuinka monessa tapauksessa vaatimus on evätty. Henkilöistä Liiketoimintakieltoon määrätyistä henkilöistä on 54 miestä ja kolme naista. Henkilöistä kolmella on osoite Ruotsissa ja heistäkin kaksi on saanut palkkatuloa Suomesta. Velkajärjestely on voimassa kahdella henkilöllä ja yhden henkilön osalta velkajärjestely on rauennut.

Avoimet rikosasiat LTK henkilöiden tulot 2010 verotusrekisterin mukaan 12 Verohallinnon tietojen mukaan henkilöistä seitsemällä ei ole henkilökohtaisia verovelkoja lainkaan ja 50 henkilöllä on verovelkaa (ilman viivästysseuraamuksia) yhteensä 4,5 miljoona euroa. Vuoden 2010 verotustietojen mukaan henkilöiden tulolähteet ja tulot ovat olleet: Tulolajit ja tulot Eläke Sos etuus Palkka yli 20 t 10 t - 20 t 5 t - 10 t max 5 t ei tuloja 5 6 10 11 11 17 19 25 henkilöä 0 5 10 15 20 25 30 Ryhmittelyssä sosiaalietuuksiin on laskettu työttömyys - ja sairauspäiväraha. Eläkettä saavien keskiansio on reilusti yli 30 000 euroa vuositasolla. Muihin tuloluokkiin sisältyy melko tasaisesti sekä palkka- että sosiaalietuuksia saavia henkilöitä. Henkilöistä 45 on ulosotossa aktiiviperinnässä ja heillä on ulosottovelkoja yhteensä 11,2 milj. euroa. Henkilöistä 15 on todettu ulosotossa varattomaksi. Ulosottoon kertyy vähäisiä suorituksia 17 henkilöllä, lähinnä eläkkeen ja palkan ulosmittauksista. Muutamassa tapauksessa henkilö on ottanut lopputilin, kun ulosotto on lähettänyt maksukiellon työnantajalle. Yli puolella henkilöistä tulot ovat niin pienet, ettei ulosottoon suojaosuuden jälkeen kerry mitään suorituksia. Poliisin rekisterin mukaan avoimia rikosilmoituksia on 10 kappaletta kahdeksalla eri henkilöllä: Kavallus Velallisen rikos 1 1 Petos Huumerikos Rek.merkintä rikos Liiketoimintakiellon rikkominen 2 2 2 2 0 1 2 3 Tutkinnassa oleviin liiketoimintakiellon rikkomisiin liittyy myös velallisen rikos ja petos.

Yrityksistä, joihin voimassaoleva suhde, 41 kpl Voimassa olevat yrityssuhteet 13 Yrityssuhteet Voimassa olevia yrityssuhteita löytyi 27 henkilöltä 41 suomalaiseen yritykseen ja neljään virolaiseen yritykseen. Vain yhteen yritykseen oli voimassa oleva suhde 16 henkilöllä ja yhdeksällä henkilöllä useampaan 10 : virolainen yhtiö seitsemän yhtiötä kuusi yhtiötä neljä yhtiötä kolme yhtiötä kaksi yhtiötä yksi yhtiö Ei yritysuhdetta 1 1 2 1 2 4 16 30 0 5 10 15 20 25 30 35 Viron kaupparekisterin mukaan neljästä virolaisesta yhtiöistä kolmelle on rekisteröity päättymispäivä. Yhdelle edelleen voimassa oleva yritykselle ei löytynyt Viron kaupparekisteristä mitään ilmoituksia liiketoiminnasta. Verohallinnon rekistereistä saatujen tietojen mukaan yritysten toiminnasta selvisi seuraavaa: Konkurssi 8 Alv rek voimassa 2 Valvottu 7 Yrittäjät 5 Yhteisöt 36 Ei liikevaihtotietoa 40 Aktiivisia 5 Passiivisia 36 0 10 20 30 40 50 10 Muutamissa tapauksissa useampi henkilö on tuomittu liiketoimintakieltoon samaan yritykseen liittyvistä teoista.

Toimiala ja virasto 14 Lähes 90 % yrityksistä on passiivisia, eli verotusrekisterin kausitietoihin on joko tallennettu totaalisen toiminnan tai elinkeinotoiminnan loppupäivä tai yritys on merkitty lepääväksi. Aktiivisista viidestä yrityksestä kaksi on tällä hetkellä merkittynä alv-rekisteriin. Näistä toinen on toiminimi ja toinen osakeyhtiömuotoinen. Toiminimi on ollut merkittynä alvrekisteriin 11/2008 alkaen ja arvioverotettu vuosina 2008-2009 ja toiminimen haltija on määrätty liiketoimintakieltoon 4/2010 alkaen. Osakeyhtiö on toiminut vuodesta 2006 lähtien ja toimii edelleen. Yhtiön hallituksen jäsen on määrätty liiketoimintakieltoon 6/2011 alkaen. Verohallinnon mukaan valvottuja yrityksiä on seitsemän eli yrityksiä, joihin on tehty verotarkastus tai valvontakäynti vuonna 2005 tai sen jälkeen. Jos tarkasteluun otetaan valvontatoimet vuodesta 1999 lähtien, on yrityksistä valvottu 19 kappaletta, eli lähes puolet. Konkurssitieto löytyy kahdeksalle yritykselle. Yrityksien yhteenlasketut verovelat ovat 5,7 milj. euroa. Yritykset jakaantuvat verotuksen toimittavan veroviraston ja toimialan mukaan seuraavasti: ITAV 18 UUSV 21 majoitus ja ravintola 3 kauppa 9 liike-elämän palvelut 10 teollisuus ja rakentaminen 13. 0 5 10 15 20 25 Etelä- ja Pohjois-Savoon sijoittuneiden liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden yrityksistä yli puolella on kotikunta Uudellamaalla. Verohallinnon rekisteritietojen mukaan Itä-Suomen veroviraston (ITAV) alueen yrityksistä on valvottu 28 % ja Uudenmaan veroviraston (UUSV) alueen yrityksistä 5 %. Yhteenveto liiketoimintakieltoon määrättyjä henkilöitä 57 yli puolella liiketoimintakieltoon määrätyistä henkilöistä tulot ovat alle 10 000 euroa voimassa olevia yrityssuhteita löytyi puolelle henkilöistä 41 suomalaiseen yritykseen ja neljään virolaiseen yritykseen yrityksistä passiivisia on yli 90 % vain kaksi yritystä on merkittynä arvonlisäverovelvolliseksi lähipiirille löytyi neljä yrityssuhdetta, joissa kahdessa liiketoimintakieltoon määrätty on palkansaajana poliisi tutkii kahta henkilöä liiketoimintakiellon rikkomisesta

15 4. Julkiset tuet - Tekesin tuensaajat 2005-2009 Jukka Kuosma, ylitarkastaja, HTSY. Kirjoitus perustuu ilmiöselvitykseen 1/2011 Lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti Verohallintoon vuonna 2011 perustettu Harmaan talouden selvitysyksikkö tutkii, tuottaa ja jakaa viranomaisille tietoa harmaan talouden ilmiöistä ja vaikutuksista. Harmaan talouden käsitteellä tarkoitetaan tässä sellaista organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa, jossa vältellään julkioikeudellisten maksujen ja velvoitteiden asianmukaista hoitoa. 11 Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitys I/2011 valmistui syyskuussa ja kohdistui Tekesin tuensaajiin. Selvityksessä tarkastellaan Tekesin vuosien 2005 2009 tuensaajia Verohallinnon rekistereistä saatavien tietojen valossa. Tarkastelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tuensaajayritysten toimialaan, kokoon sekä julkisoikeudellisiin maksuihin liittyvään maksu- ja ilmoittamiskäyttäytymiseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tekemän tutkimuksen mukaan yritystukijärjestelmän kautta jonkinlaista rahoitusta tai tukea toiminnalleen saa yli 10 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä, eli yli 30 000 yritystä. Erilaisia yritystukia maksettiin Suomessa vuonna 2008 yhteensä noin 1,77 miljardia euroa. Näistä suoria tukia oli 29 %, starttirahoja 2 %, lainoja 3 % ja takauksia noin 37 %. Yritystukien määrä kasvoi 44 % verrattuna vuoteen 2003. Tekesin myöntämien suorien avustusten osuus kaikista valtion myöntämistä julkisista tuista vaihteli 2005 2009 5-7 %:n välillä. Lukujen valossa Tekes on ollut kolmanneksi suurin suoraa julkista tukea myöntävä organisaatio. 12 Julkisista varoista rahoitetut tutkimushankkeet ja -projektit edellyttävät yleisesti hakijaorganisaatioilta hyvää hallintoa ja läpinäkyvyyttä sekä täsmällistä ja paikkansapitävää ilmoitustietoa toiminnan luonteesta ja lakisääteisten velvoitteiden hoidosta. Tekesin sitoutuminen avustuksensaajaksi hyväksytyn organisaation kehityshankkeeseen kestää yleensä useita vuosia. Tämän johdosta hakijaorganisaatioille asetetut kriteerit ovat tarkkaan määriteltyjä jo pelkästään hakijoiden tasapuolisen kohtelun ja sopivuuden arvioinnin vaatimusten vuoksi. Tuoreessa selvityksessä ei tarkastella kohdejoukon yritysten sopivuutta tuen saajaksi tai arvioida yritystoimintaan tai yrityksen perustamiseen tai uuden tuotteen markkinoille saattamiseen liittyviä riskejä tai muita liiketoiminnan luonteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Tekesin toiminnasta Tekes on valtion rahoitustukea myöntävä organisaatio, jonka tehtävänä on mm. jakaa valtion rahoitustukea yrityksille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille erilaisten teknologiapainotteisten kehityshankkeiden ja projektien läpiviemiseksi. Tekesin tuensaajana voi olla Suomeen rekisteröitynyt yritys, jonka teknologiakehitystyöhön voidaan myöntää suoraa avustusta tai lainantakausmuotoista rahoitustukea julkisista varoista. 13 Toimintaa säätelee mm. valtionapulaki sekä Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (298/2008) sekä rakennerahastolaki (1401/2006). 11 Laki harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) 2 :n 3 kohta: Harmaalla taloudella tarkoitetaan organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia laki-sääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. 12 Koski, Heli, Pajarinen, Mika (2010) Yritystukien tarjonta, täydentävyys ja toistuvuus. ETLA keskusteluaiheita no 1217 13 www.tekes.fi

16 Tekesin kontaktipintana on itse virasto ja omat Internet-sivut, joiden kautta voidaan jättää tukihakemus myös sähköisesti. Tuettavia projekteja valittaessa Tekes suorittaa hakemusten asiatarkastuksia, selvittää hakijayrityksien taustoja sekä kohdistaa tuettuihin yrityksiin tarkastuksia maksatuksen yhteydessä. Tekes kohdistaa yhteistyöorganisaatioihin myös tilintarkastuksia, joissa se käyttää KHT-tilintarkastajayhtiöiden palveluita. Tekesin myöntämistä yritystuista neljänneksen saavat suuret yritykset. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera jakavat suurimman osan tuesta pk-yrityksille. Suurin osa Tekesin tuensaajista on suurehkoja ja vakiintuneita yrityksiä ja ne esiintyvät aineistossa tuensaajina useina vuosina. 14 Kuten missä tahansa riittävän suuressa yritysjoukossa, eivät taloudelliset väärinkäytökset ole tuntemattomia myöskään tukea saavien yritysten joukossa. Tekes on tehnyt 2000-luvulla poliisille 14 tutkintapyyntöä avustusanomuksiin liittyvissä rikosepäilyissä. Tähän mennessä ainakin kolme tapausta on johtanut tuomioon. Esimerkkitapaus 1 Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja saivat pääomaehtoista tuotekehityslainaa 95 000 euroa. Tekes edellytti, että yhtiön omaa pääomaa korotetaan samalla vähintään 80 000 eurolla tai yhtiö hankkii vastaavan suuruisen pääomalainan. Pääomalaina kyllä maksettiin miesten toisesta yhtiöstä ohjelmistoyhtiölle, mutta se vain käväisi pankkitilillä. Oikeuden mukaan kyseistä 80 000 euron summaa ei osittainkaan käytetty projektin kuluihin. Esimerkkitapaus 2 Tekes siirsi ohjelmistoyhtiöön aluksi 28 000 euroa, jota kulutettiin muun muassa 130 euron tuntipalkkoihin. Projekti kariutui ennen kuin loppuja Tekes-rahoja saatiin siirretyksi. Vankeusrangaistuksen ohella oikeus tuomitsi johtajat palauttamaan maksetun 28 000 euroa rikoksella aiheutetusta vahingosta. Esimerkkitapaus 3 Tekes, Finnvera, Verohallinto ja muutama muu taho karhuavat lappeenrantalaiselta yhtiöltä yhteensä lähes 300 000 euron saatavia. Yritys toimi muutaman vuoden ja katosi sitten. Yrityksen saamia tukirahoja käytettiin vastoin hankkeen periaatteita. Tekes on tutkinut 2000-luvulla noin kymmenkunta tuki- tai rahoituspäätöstä, koska niissä on epäilty tapahtuneen taloudellisia väärinkäytöksiä. Kokonaisuuteen suhteutettuna huijausepäilyjä on kuitenkin hyvin vähän. Tekes rahoittaa vuodessa noin 1 800 yritystä ja rötöksistä epäillään keskimäärin 1,5 yritystä vuodessa. Miljoonaluokan väärinkäytösepäilyjä ei ole juurikaan. Tekes tekee takaisinperintäpäätöksiä 50 100 kappaletta vuodessa. Osa ilmitulleista väärinkäytöksistä on luonteeltaan sellaisia, että niiden esiintyvyyden riskiä olisi mahdollista arvioida jo etukäteen, mikäli valtionavustuslakia ja rakennerahastolakia muutettaisiin siten, että tukiasioita käsittelevillä viranomaisilla olisi salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus pyynnöstä saada muulta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskevat tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti jätti asiaa koskeva lainsäädäntöaloitteen vuonna 2009, mutta toistaiseksi se ei ole johtanut toimenpiteisiin. 14 Koski, Heli, Pajarinen, Mika (2010) Yritystukien tarjonta, täydentävyys ja toistuvuus. ETLA keskusteluaiheita no 1217